Joukkoliikenteen hinnoittelun vaihtoehtoja Helsingin seudulla - HSL

46
Kertalipun hinnankorotuksen vaikutus kuntien rahoitustarpeeseen
Kertalippujen hinnankorotus hallituksen esittämällä vyöhykekaarten välisellä hintasuhteella
(Ve2b) pienentäisi lippujen hintoihin kohdennettavaa rahoitustarvetta seuraavasti:
Helsinki -3, 5 milj. euroa/vuosi
Espoo -1,4 milj. euroa/vuosi
Vantaa -1,2 milj. euroa/vuosi.
Kauniaisten osalta rahoitustarve pienenisi kertalippujen korotuksen myötä n. 40 000 euroa.
Kehyskuntien osalta vaikutukset ovat vähäisiä, ennen kuin osin päällekkäisistä lippujärjestelmistä
(Matkahuolto ja VR) siirrytään kokonaan HSL:n lippujärjestelmään.
Seuraavassa taulukossa on esitetty kertalipun hintojen korotusten vaikutukset lipputuloihin
kolmessa hinnoitteluvaihtoehdossa (Ve1a: 50/50/100, Ve2a: 50/60/100 ja Ve3:
60/60/100). Kussakin hinnoitteluvaihtoehdossa on arvioitu hintajoustotarkasteluin kertalipun
hinnan korotuksen vaikutuksia lipputuloihin kaupungeittain.
Taulukko 7. Tarkastellut kertalippuhintavaihtoehdot tulevassa taksa- ja lippujärjestelmässä.
Joukkoliikenteen hintajoustoihin vaikuttavat mm. käyttäjäryhmä, liikkumistarve, joukkoliikenteen
tarjonta ja tarkasteluajanjakson pituus. Mm. demografiset tekijät vaikuttavat hintajouston
suuruuteen, jolloin osa kysynnästä on keskimääräistä joustavampaa ja osa joustaa
vähemmän. Esimerkiksi joukkoliikenteen vakiokäyttäjien hintajousto on pieni, kun taas
useita eri kulkumuotoja käyttävät ovat herkkiä hintamuutoksille. Pitkän aikavälin joustojen
arvot ovat suuremmat kuin lyhyen aikavälin joustot, koska ajan kuluessa ihmisillä on
enemmän mahdollisuuksia muuttaa käyttäytymistään.