Kyteri I Kaavaselostus - Janakkalan kunta
Kyteri I Kaavaselostus - Janakkalan kunta
Kyteri I Kaavaselostus - Janakkalan kunta
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • Turenki<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutos<br />
<strong>Kyteri</strong> I Diaarinumero 352/2010<br />
<strong>Kaavaselostus</strong><br />
1<br />
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1 Tunnistetiedot<br />
<strong>Kaavaselostus</strong> koskee 20.11.2011 päivättyä asemakaavakarttaa.<br />
Asemakaava koskee<br />
Turengin kylän tiloja 6:27, 6:28, 11:57, 11:62 ja 54:4<br />
Asemakaavalla muodostuu<br />
Korttelin 149 osa, korttelit 150, 151, 161-164<br />
Katu-, virkistys- ja liikennealueet<br />
Asemakaavan muutos koskee<br />
Korttelin 149 osaa<br />
Katu- ja liikennealuetta<br />
Asemakaavan muutoksella muodostuu<br />
Korttelin 149 osa<br />
Katu- ja liikennealue<br />
Asemakaavan on laatinut<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong><br />
Tekniikka ja ympäristö • Kaavoitus ja maankäyttö<br />
Leena Turkka, kaavoitusarkkitehti<br />
Juttilantie 1, 14200 Turenki<br />
Vireilletulo 20.1.2011<br />
Tekninen lauta<strong>kunta</strong><br />
Valtuuston hyväksymispäätös
2<br />
SISÄLLYSLUETTELO<br />
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT<br />
1.1Tunnistetiedot<br />
1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista<br />
1.3 Kaava-alueen sijainti<br />
1.4 Kaavan tarkoitus<br />
2 TIIVISTELMÄ<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />
2.2 Asemakaava<br />
2.3 Asemakaavan toteuttaminen<br />
3 LÄHTÖKOHDAT<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
3.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
3.1.2 Luonnonympäristö<br />
3.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
3.2 Suunnittelutilanne<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve<br />
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen<br />
4.2.2 Kaavaluonnoksen nähtävänäolo<br />
4.2.3 Lausunnot<br />
4.2.4 Lausuntovaihe<br />
4.3 Asemakaavan tavoitteet<br />
4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet<br />
4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maa<strong>kunta</strong>kaavaan<br />
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
5.1 Kaavan rakenne<br />
5.1.1 Mitoitus<br />
5.2 Aluevaraukset<br />
5.2.1 Korttelialueet, kaavamääräykset<br />
5.2.2 Muut alueet<br />
5.2.3 Suhde Rokkilan taloon<br />
5.3 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomioonottaminen<br />
5.4 Asemakaavan vaikutukset<br />
5.4.1Vaikutukset rakennettuun ympäristöön<br />
5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön<br />
5.4.3 Vaikutukset talouteen<br />
5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen<br />
5.4 Nimistö<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
1.2 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista<br />
1. Maa<strong>kunta</strong>kaava (sisältyy kaavaselostukseen)<br />
2. Turengin yleiskaava (sisältyy kaavaselostukseen)<br />
3. Voimassa oleva asemakaava<br />
4. Nykytilanne, peitteisyys<br />
5. Yleiskaavan liikennetarkastelu<br />
6. Havainnekuva<br />
7. Kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnan maanomistus<br />
8. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
9. Tilastolomake
3<br />
1.3 Kaava-alueen sijainti<br />
Alue sijaitsee n. 1km Turengin keskustan itäpuolella Lammintien pohjoispuolella.<br />
1.4 Kaavan tarkoitus<br />
Kaavoituksella luodaan uusi asuinalue, joka on tarkoitettu kunnan asuintonttitarjontaan.<br />
Suunnittelutavoitteena on toimiva ja viihtyisä asuinalue, joka liittyy luontevasti nykyiseen rakenteeseen<br />
täydentäen sitä. Nyt on kyseessä laajemman <strong>Kyteri</strong>n asuntoalueen ensimmäinen<br />
osa.<br />
2 TIIVISTELMÄ<br />
2.1 Kaavaprosessin vaiheet<br />
Ilmoitus kaavan vireilletulosta 20.1.-11.2.2011<br />
Valmisteluvaiheen kuuleminen 8.7.-16.8.2011<br />
Virallinen nähtävänäolo<br />
2.2 Asemakaava<br />
Ennestään asemakaavoittamattomalle alueelle osoitetaan uutta pientaloasutusta. Alueelle<br />
osoitetaan 28 uutta omakotitonttia, 3 paritalotonttia ja 2 rivitalotonttia. Lisäksi alueelle osoitetaan<br />
tontti vanhusten tehostetun palvelun asumisyksikköä varten. Alueelle osoitetaan yksi<br />
ajoneuvoliittymä Lammintieltä.<br />
2.3 Asemakaavan toteuttaminen<br />
Tavoitteena on, että <strong>kunta</strong> aloittaa alueen infran rakentamisen vuonna 2013. Kunta laati rakentamistapaohjeen<br />
ja luovuttaa tontit rakentajille.<br />
3 LÄHTÖKOHDAT<br />
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista<br />
3.1.1 Alueen yleiskuvaus<br />
Alue sijoittuu rakennetun omakotialueen ulkopuolelle, viljelykäytössä olevalle Turengin itäpuolen<br />
laajalle peltoalueelle. Lännessä alue rajautuu Välimäen metsäiseen kumpuun. Alueella on<br />
yksi rivitalo ja yksi omakotitalo.<br />
Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 11 ha. Tästä kaavamuutoksen osuus on n. 1,5 ha.<br />
3.1.2 Luonnonympäristö<br />
Pohjavesialue<br />
Alue ei ole pohjavesialuetta.<br />
Pinnanmuodostus<br />
Kaavamuutosalue sijoittuu korkeuskäyrien +102 ja +108 väliin.<br />
Maaperä ja rakennettavuus<br />
2011 tarkennetun rakennettavuusselvityksen (Soilplan) mukaan alueella on n. 0,6-2,5 m vahvuinen<br />
kuivakuorikerros savea/silttiä, jonka alla n. 10-15 m syvyyteen pellon pinnasta ulottuva<br />
pehmeä savi-/silttikerros. Alueelle voidaan rakentaa 1-2-kerroksisa omakotitaloja maanvarai-
4<br />
sille anturaperustuksille. Geoteknisen kantavuuden arvona voidaan käyttää 120 kN/m². Maanalaisia<br />
kellareita ei pohjavedenpinnan sijainnin vuoksi tule rakentaa.<br />
Viistokuva idän suuntaan vuodelta 2003. Oikealla Lammintie, etualalla Vinkintie. Oikealla oleva<br />
Pirttimäen alue on rakennettu lähes valmiiksi. Lentokuva Vallas.<br />
Kasvillisuus ja eläimistö<br />
Alue on lähes kokonaan peltoa. Vain alueen länsireunassa on taimikkoa kasvavaa aluetta ja<br />
umpeen kasvanut vanha pihapiiri. Ei ole oletettavaa, että liito-orava pesisi alueella. Lepakoita<br />
ei ole havaittu eikä selvitetty detektorin avulla.<br />
Luonto- ja maisemaselvitys<br />
Turengin itäosan yleiskaava I:tä varten on tehty maisema-arviointi ja luontokartoitus v. 2010,<br />
Christof Siivonen. Tämä asemakaava sijoittuu yleiskaava-alueen eteläosaan.
5<br />
Hulevesiselvitys<br />
Turengin itäosan yleiskaava I:tä varten on tehty hulevesiselvitys v. 2010, Christof Siivonen.<br />
<strong>Kyteri</strong>n ja Moision peltoalueiden rakentaminen ei tulle juurikaan lisäämään alueen hulevesien<br />
määrää, koska alueella ei ole sen vettä läpäisemättömän maaperän takia aiemminkaan juuri<br />
imeytynyt hulevesiä maastoon. Alueiden rakentaminen nopeuttaa hulevesien kertymistä Myllyojaan,<br />
joten jonkinlainen viivytysjärjestelmä saattaa olla tarpeen. Peltoalueiden arvioidun<br />
maankäyttösuunnitelman mukaan alueiden hulevedet johdettaisiin Myllyojaan ja ojan lähiympäristö<br />
jäisi rakentamatta. Peltoalueiden hulevedet olisikin luontevaa johtaa Myllyojaan viemäreitä<br />
pitkin. Ojan lähiympäristö on hyvä jättää rakentamatta tulvariskin takia. Peltoalueet<br />
viettävät hyvin loivasti kohti Myllyojaa ja ojan suuren virtaaman aikaan vesi saattaisi nousta<br />
asuinrakennuksiin. Myllyojan alajuoksulla ei ole suotavaa tehdä toimenpiteitä, jotka aiheuttavat<br />
vedenpinnan nousua ojan latvoilla <strong>Kyteri</strong>n ja Moision peltoalueilla.<br />
3.1.3 Rakennettu ympäristö<br />
Asuminen ja asukkaat<br />
Kaava-alueella on v. 1982 rakennettu rivitalo ja v. 1946 rakennettu omakotitalo. Omakotitalo<br />
sijoittuu Lammintien vastakkaisella puolella olevan Rokkilan talouskeskuksen läheisyyteen.<br />
Ks. kohta kulttuuriympäristö.<br />
Alueella on 16 asukasta.<br />
Ote maisema-arvioinnista:<br />
Kartta II. Suunnittelualueen tärkeiden<br />
suurmaisemakohteiden rajaus<br />
kartalla.<br />
Tätä asemakaava-aluetta koskevat<br />
johtopäätökset selvityksestä:<br />
Suunnittelualueella on kaksi merkittävää<br />
suurmaisemakohdetta, <strong>Kyteri</strong>n<br />
peltoalue ja <strong>Kyteri</strong>nharjun ja Lastuvuoren<br />
harjualueet. …<strong>Kyteri</strong>n peltoalue<br />
rakennettaneen lähes kokonaisuudessaan<br />
pientaloalueeksi,<br />
jolloin Lammintieltä avautuva peltomaisema<br />
häviää. Pientalot eivät<br />
mataluutensa vuoksi kuitenkaan<br />
kokonaan peitä avaraa maisemaa<br />
<strong>Kyteri</strong>nharjun suuntaan. Peltoalueen<br />
maisema-arvoa laskee sen tasaisuus.<br />
Peltoalue viettää hyvin loivasti<br />
ja tasaisesti kohti Myllyojaa.<br />
Virkistys<br />
Moision leikkipuisto ja pallokenttä ovat n. 1 km etäisyydellä alueesta ja Heikkilän leikkipuisto<br />
n. ½ km etäisyydellä.
Liikenne<br />
Lammintie (mt 292) välittää liikenteen kaavoitettavalle alueelle. Lamminieltä on alueelle nykyisin<br />
Vinkintien liittymä, jota käyttävät tällä hetkellä kaksi omakotitaloa ja rivitalo. Vinkintien<br />
näkemä keskustan suuntaan on huono. Ennestään kaavoittamattomalla alueella olevalla<br />
omakotitalolla on kaksi suoraa liittymä Lammintiehen.<br />
Tekninen huolto<br />
Alue on <strong>Janakkalan</strong> Veden toiminta-alueen rajalla. Alueen pohjoispuolella on kaavattomalla<br />
alueella vesihuoltolinja Ylikyläntien päästä Pirttimäen alueelle. Vinkintiellä on vesihuoltolinja ja<br />
Pirttimäentien kohdalla on rakennettu vesihuollon liittymä Lammintien alitse.<br />
Palvelut ja työpaikat<br />
Alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Alue tukeutuu Turengin keskustan palveluihin. Etäisyys<br />
liikekeskustaan ja alakouluun on n. 1 km. Lähin päiväkoti on n. 1 km etäisyydellä.<br />
Yhdys<strong>kunta</strong>rakenne ja taajamakuva<br />
Alue sijoittuu Turengin itäosan laajan peltoalueen reunalle. Lammintieltä on esteetön näkymä<br />
n. kilometrin päässä pohjoisessa kohoavalle <strong>Kyteri</strong>nharjulle. Alue rajoittuu lännen suunnassa<br />
kaavan mukaan rakennettuun omakoti- ja rivitaloasutukseen. Lammintien vastakkainen puoli<br />
on kokonaan rakennettu. Pääosa asutuksesta on uutta Pirttimäen pientaloaluetta. Osittain<br />
näkymä on suljettu, koska tiehen rajoittuu myös vanhaa asutusta, jonka pihapiirit ovat puustoisia.<br />
6<br />
Kuva Lammintieltä <strong>Kyteri</strong>nharjun suuntaan
7<br />
Maisemarakenne<br />
Kulttuuriympäristö<br />
Alueella ei ole kohteita <strong>Janakkalan</strong> rakennusinventoinnissa eikä tiedossa muinaismuistoja.<br />
Kaava-alueella oleva omakotitalo sijoittuu Lammintien vastakkaisella puolella olevan Rokkilan<br />
talouskeskuksen läheisyyteen. Rokkilan talouskeskus on <strong>Janakkalan</strong> rakennusinventoinnin<br />
kohde. Ote rakennusinventoinnin keruukertomuksesta, Teija Ahola 2002: Rokkalan talouskeskus<br />
sijaitsee Turengin itäosan luode-kaakko suuntaisen viljelyalueen keskellä, pienellä<br />
mäenkumpareella ns. Pirttimäellä. Lammintie sivuaa mäkeä. Rokkalan lähiympäristössä on<br />
viimeisen puolen vuosisadan aikana syntynyttä pientaloasutusta.<br />
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt<br />
Alueella ei ole suojelukohteita eikä ympäristöhäiriöitä.<br />
Maanomistus<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> omistaa alueen rakentamattomat osat.<br />
Sopimukset ja rasitteet<br />
Kunta on vuokrannut pellon viljelijälle. Vuokrasopimuksen perusteella toiminta päättyy, kun<br />
<strong>kunta</strong> ottaa alueen yhdys<strong>kunta</strong>rakentamisen käyttöön.
Vaikutusalue<br />
Kansilehden sijaintikartan ulompi rajaus osoittaa arvioidun välittömän vaikutusalueen.<br />
8<br />
Liite 4 Nykytilanne, peitteisyys<br />
Liite 7 Kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnan maanomistus<br />
3.2 Suunnittelutilanne<br />
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset<br />
Liite 1 Maa<strong>kunta</strong>kaava<br />
Liite 2 Yleiskaava<br />
Kanta-Hämeen maa<strong>kunta</strong>kaava on vahvistettu<br />
valtioneuvostossa 28.9.2006. Maa<strong>kunta</strong>kaavassa<br />
kaavamuutosalue on merkinnällä<br />
A, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue<br />
ja AR rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä<br />
asuntovaltainen alue. Tämä asemakaava<br />
vastaa maa<strong>kunta</strong>kaavassa esitettyä<br />
maankäyttötavoitetta.<br />
Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään<br />
Turengin yleiskaavaan, joka ei<br />
ole oikeusvaikutteinen. Yleiskaavassa<br />
alue on osittain asuinpientalojen aluetta,<br />
AP ja osittain maa- ja metsätalousaluetta,<br />
MT.<br />
Yleiskaava on vanhentunut eikä vastaa<br />
kunnan maankäyttötavoitetta.<br />
Rakennemalli 2030+<br />
V. 2010 hyväksytyssä kunnan maankäytön<br />
tahdon ilmaisevassa rakennemallissa<br />
alue on osoitettu asumisen laajenemissuunnaksi.<br />
Tämä asemakaava toteuttaa rakennemallissa<br />
hyväksyttyä maankäyttötavoitetta.
Turengin itäosien I osayleiskaava<br />
Kunnanhallitus hyväksyi 22.8.2011 § 205 yleiskaavan suunnitteluvaihtoehdoista version 3,<br />
”kentät uusiksi, matalaa profiilia”. Osayleiskaavassa osoitetaan asuntorakentamisen alueet ja<br />
yhteydet laajempaan virkistysalueeseen. Rakentamisalueen pinta-ala, joka pitää sisällään<br />
kortteleihin kiinteästi liittyvät yleiset alueet ja kadut, on reilut 75 hehtaaria. Asukasmäärän arvioidaan<br />
olevan 850 - 950 henkilöä. Omakotitonttien arvioitu määrä on 160 (600 asukasta) ja<br />
muun asuntorakentamisen asuntojen määrä 120 (330 asukasta). Osayleiskaavaluonnos asetetaan<br />
nähtäville samanaikaisesti asemakaavaehdotuksen kanssa<br />
9<br />
Turengin itäosien osayleiskaava I, VE 3<br />
Asemakaava<br />
Kaavamuutoksen alueella on voimassa 13.2.1996 vahvistettu ja 8.11.2010 hyväksytty asemakaava.<br />
Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta.
10<br />
Rakennusjärjestys<br />
<strong>Janakkalan</strong> rakennusjärjestys on astunut voimaan 1.12.2003.<br />
Pohjakartta<br />
Alueen pohjakartta on laadittu v. 1974 ja tarkastettu v. 2011. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista<br />
23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset.<br />
Rakennuskielto<br />
Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa.<br />
Suunnitelmat<br />
Lammintien kevyen liikenteen väylä<br />
Lammintien eteläpuolelle sijoittuvan kevyen liikenteen väylän jatkorakentaminen on kunnan<br />
vuosien 2012-2014 taloussuunnitelmassa ajoitettu vuodelle 2014. Väylästä ei ole vielä rakentamissuunnitelmaa.<br />
Selvitykset, asemakaavan oheisaineisto<br />
• Luontoselvitys <strong>Janakkalan</strong> taajamien luontokohteet, Esa Lammi, Aatto Ratia, Kanta-<br />
Hämeen Lintutieteellinen Yhdistys, <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> 2001.<br />
• Turengin itäosien osayleiskaavaa varten on tehty luontoselvitys, maisematarkastelu, ja<br />
hulevesiselvitys 2010, Christof Siivonen.<br />
Rakennettavuusselvitys kaavoitusta varten 2003 (Sito Oy). Selvityksen tarkennus 2011<br />
(Soilplan Oy). Rakennettavuusselvitys Toffelakotia varten 2012 (Tähtiranta Infra Oy).<br />
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET<br />
4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve<br />
Vuoden 2010 aikana valmistui Lassilan alueen kaavamuutos ja kaavan kumoaminen, joilla<br />
luotiin edellytykset tälle kaavahankkeelle. Nyt kumotulle alueelle ja ennestään kaavoittamattomalle<br />
alueelle suunnitellaan pientaloalueen laajennusta.<br />
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset<br />
Kunnanhallituksen aloituspäätös 17.1.2011 13 §.<br />
4.2 Osallistuminen ja yhteistyö<br />
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely on selostettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa,<br />
jossa myös osalliset on lueteltu. Liite 9 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
4.2.1 Vireilletulo ja valmisteluvaiheen kuuleminen<br />
Tämä kaavahanke etenee samanaikaisesti Turengin itäosan I osayleiskaavan kanssa. Molempien<br />
kaavojen vireilletulosta kuulutettiin 20.1.-11.2.2011.<br />
Yleisötilaisuus 9.2.2011<br />
Kaavahankkeiden sisältöä ja tavoitteita esiteltiin 9.2.2011 yleisötilaisuudessa valtuustosalissa.<br />
Yleisötilaisuudessa kommentointi keskittyi yleiskaavassa ratkottaviin asioihin. Asemakaavan<br />
tätä vaihetta ei kommentoitu eikä asemakaavasta saatu tilaisuudessa mielipiteitä.<br />
Yksityiset maanomistajat<br />
Ennen kaavaluonnoksen laatimista on käyty keskustelut kahden kaava-alueen kiinteistön<br />
omistajien kanssa heidän tavoitteistaan.<br />
Viranomaisneuvottelu 21.12.2011<br />
Yhteinen viranomaisneuvottelu yleiskaavan kanssa järjestettiin 21.12.2010. Neuvotteluun
osallistuivat Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskukset, Hämeen Liitto ja museovirasto.<br />
11<br />
<strong>Kyteri</strong> 1, asemakaava<br />
Suunnittelun taustojen, olosuhteiden ja tavoitteiden todettiin olevan samat kuin osayleiskaavassa.<br />
Samoin jäljellä olevat selvitystarpeet liittyvät vain liikenteeseen ja meluun. Museovirasto<br />
lupasi lausunnossaan huomioida Lammintien eteläpuolisen Rokkilan talon maisemallisten<br />
tarpeiden huomioimisesta alueen suunnittelussa.<br />
4.2.2 Kaavaluonnoksen nähtävänäolo<br />
Kaavaluonnos pidettiin nähtävänä MRL62§:n tarkoituksessa 8.7.-16.8.2011. Nähtävänäolosta<br />
tiedotettiin lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa ja Hämeenlinnan Viikkouutisissa. Kansilehden<br />
karttaan rajatun vaikutusalueen maanomistajille tiedotettiin kirjeitse. Aineisto oli nähtävänä<br />
kunnantalon ilmoitustaululla ja kunnan internetsivulla.<br />
Lausunnot pyydettiin Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskuksilta, Hämeen liitolta, museovirastolta,<br />
Vattenfall Verkolta, AinaCom Oy:ltä, Turengin postilta, <strong>Janakkalan</strong> luonto ja ympäristö<br />
ry:ltä, <strong>Janakkalan</strong> Vedeltä ja kunnan viranomaisilta (kunnallistekniikan suunnittelu, sivistystoimi,<br />
perusturva, ympäristöpalvelut). Lausunnot saatiin ELY-keskuksilta, museovirastolta,<br />
<strong>Janakkalan</strong> Vedeltä ja Vattenfall Verkolta.<br />
Suorat lainaukset lausunnoista kursiivilla.<br />
Hämeen ja Uudenmaan ELY-keskusten lausunto<br />
Alueella on tekeillä Turengin itäosien yleiskaava, jossa ko. alue tullaan osoittamaan maa<strong>kunta</strong>kaavan<br />
mukaisesti asumiseen. OAS:n mukaan yleiskaavan yhteydessä tehtävät selvitykset<br />
on soveltuvin osin tarkoitus ottaa huomioon tässä asemakaavassa.<br />
Mikäli asemakaava etenee yleiskaavaa nopeammin, tulee asemakaavaselostuksessa arvioida<br />
myös yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen ja liittää kaavaselostukseen asemakaava-aluetta<br />
laajempi yleiskaavallinen tarkastelu mm. asutuksen laajenemisalueista ja asukasmääristä,<br />
viheralueverkostosta ja liikenteen järjestämisestä liittymineen Lammintielle.<br />
Kaavaselostukseen tulee myös kuvata melun nykytilanne ja melutasot kaavan toteuduttua.<br />
Yleiskaavatasoisen liikenneselvityksen puuttumisen seurauksena on vaikea arvioida asemakaavan<br />
liikennejärjestelyjen riittävyyttä. Huomioitavaa on kevyen liikenteen järjestelyjen tarve,<br />
mm. kevyen liikenteen turvallisten ylitysten suunnitteleminen kun olemassa oleva kevyen liikenteen<br />
väylä on "väärällä" puolella (mm. Vinkinpolulta Lammintien yli, mahdollisesti asemakaava-alueella<br />
tarve myös toiselle ylitykselle) kuten myös kevyen liikenteen turvallisten yhteyksien<br />
järjestäminen bussipysäkeille sekä Lammintien suuntaisen kevyen liikenteen väylän<br />
jatkeen tarkempi sijainti. Kevyen liikenteen tarpeet tulee selvittää, mielellään osoittaa selostuksen<br />
liitekartalla, ja varata kevyen liikenteen järjestelyille kaavassa riittävät alueet. Kevyen<br />
liikenteen väylä ei tulle mahtumaan kaavaluonnoksessa osoitetulle LT-alueelle. Kunnan tulee<br />
ottaa tarpeet huomioon suunnitelmissa ja kantaa vastuu kustannuksista. Turvalliset kevyen<br />
liikenteen yhteydet tulee toteuttaa ennen tai samanaikaisesti asuinalueen rakentumisen<br />
kanssa.<br />
Kunnan tulee tehdä esitys taajamamerkin siirtämisestä Lammintiellä uuden valmistuvan<br />
asuinalueen itälaitaan.<br />
Yleiskaavaan liittyen on tehty liikennetarkastelu, jossa todetaan Lammintien nyky-
12<br />
tilanne, yleiskaavan uusien rakentamisalueiden vaikutus liikenteen sujuvuuteen ja<br />
tarpeelliset toimenpiteet. Tarkastelun johtopäätös on, että liikennemäärät ja nopeusrajoitus<br />
huomioon ottaen Lammintien liikenne ei ole sellaisella tasolla, että<br />
melusuojauksen osalta pitäisi ryhtyä erityisjärjestelyihin. Tarkastelussa esitetään<br />
asemakaavatasoisia toimenpiteitä, jotka on asemakaavassa huomioitu.<br />
Taajamamerkki siirrettiin Lammintien ja Lastuvuorentien risteykseen ja 40 km/h<br />
nopeusrajoitus siirrettiin Tierpintien itäisen liittymän ulkopuolelle jo tämän kaavatyön<br />
kuluessa.<br />
Lammintien kevyen liikenteen väylän varaukselle on osoitettu tila kaavoitettaessa<br />
Pirttimäen aluetta vuosina 2006 ja 2010. Kunta on myynyt tontit rakentajille ko.<br />
kaavojen tilavarauksen perusteella. Lammintien ajoradan reunan ja tonttien rajan<br />
väliin jäävä tila on 10 m. Kaavoista saaduissa lausunnoissa ei tuolloin esitetty, että<br />
aluevarausta olisi ollut tarve leventää.<br />
Liikennetarkastelu on tämän asemakaavan tausta-aineistona.<br />
Kaavaselostuksessa tulisi todeta, että omakotitonttiliittymä Lammintielle suljetaan ja yhteys<br />
tontille järjestetään Hippaspolun kautta.<br />
Huomioitu.<br />
Yleisperiaate liikenneturvallisuuden parantamiseksi on, että näkemältään huonoja tonttiliittymiä<br />
yleisille teille on pyrittävä vähentämään. Samaisesta syystä tarkastelussa olevan asemakaava-alueen<br />
Lammintien vastakkaisella puolella sijaitseva tonttiliittymä maantielle tulisi sulkea<br />
ja siirtää Saarentien puolelle.<br />
Lammintien vastakkaisella puolella sijaitseva tonttiliittymä on erityisistä syistä ratkaistu<br />
2006 hyväksytyllä asemakaavalla. Ratkaisuun ei ole tässä yhteydessä<br />
mahdollista palata.<br />
Keinulaudanraitin toimivuus ja turvallisuus kokoojakatuna Lammintielle voidaan taata asettamalla<br />
tonttiliittymäkielto koko kadun matkalle (liittymäkiellon merkitys suurin lähellä Lammintien<br />
liittymää) ja järjestämällä kulku tonteille muiden tonttikatujen kautta.<br />
Huomioitu.<br />
Kaavaselostuksessa olisi hyvä perustella, miksi AO-9 tontille sallitaan muita suurempi rakennusoikeus<br />
ja harkita mahdollisesti kaavaankin määrittelyä rakennuksen enimmäiskoosta ja<br />
mittakaavallisesta sopivuudesta ympäristöönsä.<br />
Huomioitu.<br />
Jatkosuunnittelussa esitetään harkittavaksi millä tavoin kaavalla luodaan edellytykset hyvälle<br />
taajamakuvalle. Onko rakentamisen tapaa tarkoitus ohjata ja miten alueelle saadaan luotua<br />
positiivisen mielikuvan antavien kadun nimien lisäksi oma identiteetti ja laadukasta asuinympäristöä<br />
Kaavan tueksi laadittavalla rakentamistapaohjeella on tarkoitus ohjata rakentamista<br />
siten, että alueen eri osat olisivat ilmeeltään tunnistettavasti erilaisia. Myös<br />
taajamakuvaan vaikuttavista asioista kuten aitaaminen, pihojen jäsentely ja istutukset<br />
annetaan paikallisia ohjeita.<br />
Museoviraston ilmoittaa lausunnossaan, että kaavaluonnoksessa osoitettu Lammintien var-
13<br />
ren istutettava alueen osa on riittävä maisemoinniksi Rokkilan kaavalla suojellun tilan suuntaan.<br />
Vuonna 2002 tehdyn arkeologisen inventoinnin yhteydessä ei kaava-alueelta löydetty<br />
kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näin ollen ei Museovirastolla ole kaavasta kulttuuriperintöön liittyvää<br />
huomautettavaa.<br />
<strong>Janakkalan</strong> Vesi ilmoitti lausunnossaan, että vesihuoltoa varten on rakennettu putkistot Pirttimäentien<br />
kohdalla Lammintien alitse. Runkolinjalle on tarpeen osoittaa sijoituspaikka Lammintien<br />
ja Hippaspolun välille esimerkiksi rasitteella.<br />
Huomioitu.<br />
Vattenfall Verkko Oy pyytää varaamaan n. 10m x 10m suuruisen EN-alueen puistomuuntamon<br />
sijoittamista varten liitekartassa osoittamilleen paikoille. Vähimmäisetäisyys puistomuuntamosta<br />
lähimpiin asuinrakennuksiin tulee olla 5m ja julkisiin rakennuksiin 15 m.<br />
Huomioitu. Etäisyys lähimpään tonttiin on 5 m.<br />
Kaavoitettavalla alueella oleville pienjännitemaakaapeleille ei ole tarkoituksenmukaista varata<br />
kaavaan johtoalueita. Mahdollisista ylimääräisistä johtomuutoksista laskutetaan työn tilaajaa.<br />
4.2.3 Mielipiteet<br />
Kaavaluonnoksesta saatiin yksi kirjallinen mielipide. Alueella olevan rivitaloyhtiön edustajien<br />
kanssa on neuvoteltu kaavaratkaisusta.<br />
Tilan 11:57 omistajat esittivät mielipiteessään useita rakentamisen käytännön järjestämiseen<br />
liittyviä näkökohtia, jotka eivät riipu kaavaratkaisusta. Esimerkiksi vesijohdon paikka ja katuvalojen<br />
sijoittaminen ratkaistaan katusuunnitelmassa.<br />
Mielipiteessä esitetään, että Tierpintien ja Lammintien kohdalle tulisi hidastustöyssy, sekä<br />
mahdollisesti myös pidemmälle Lammintielle muitakin töyssyjä. Nopeusrajoitukseksi toivotaan<br />
40 km/h.<br />
Nopeusrajoitus on alennettu 40 km/h. Kaavassa esitetään liittymän kohdalle turvallista<br />
jalankulun ylitystä. Töyssyihin ei kaavassa oteta kantaa. Asia ratkaistaan<br />
tiesuunnittelun yhteydessä.<br />
Mielipiteessä esitetään, että tontin nykyiset tieliittymät säilytettäisiin. Mielipiteessä esitetään,<br />
että muutokset aiheuttavat omistajalle kustannuksia: 2 sisääntulotietä muuttuvat tarpeettomiksi<br />
ja joudutaan purkamaan sekä tekemään uudestaan pihatyöt ja istutukset, kuusiaitaa<br />
tuhoutuu ja autotalli on tämän jälkeen väärinpäin.<br />
ELY-keskus edellyttää, että liikenneturvallisuus huomioidaan kaavaratkaisussa ja<br />
yksittäiset liittymät poistetaan. Kaavakadulta osoitetaan korvaava yhteys. Järjestelystä<br />
ei synny korvausvelvollisuutta kadun- tai tienpitäjälle.<br />
Mielipiteessä esitetään, että <strong>kunta</strong> kaavoittaisi nykyisen tontin taakse kaksi omakotitonttia,<br />
jotka myytäisiin mielipiteen esittäjälle suojaksi nykyiselle tontille. Ensi vaiheessa tonteille istutettaisiin<br />
puustoa suojaksi uuden alueen rakentamista vastaan.<br />
Kaavaluonnoksessa esitetään, että tilaan liitettäisiin n. 1000 m² uutta aluetta, jotta<br />
tontti ei jäisi niin ahtaasti Lammintien varteen uuden alueen rakentuessa. Mielipiteessä<br />
esitetty ei tarjoa ratkaisua siihen, että tontin ahtautta Lammintien varressa<br />
helpotettaisiin. Kunta kaavoittaa tontteja, jotka se luovuttaa rakentamista varten,<br />
mutta ei yksityiselle suoja-alueeksi.
Kaavaluonnoksen liiketontin suojaksi esitetään viheraluetta.<br />
Kaavaluonnoksen liiketontista on luovuttu. Sen tilalle osoitetaan asuintontti.<br />
14<br />
4.2.4 Lausuntovaihe<br />
Lausunnot pyydetään ympäristölautakunnalta, Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan ELYkeskukselta,<br />
Hämeen liitolta ja museovirastolta.<br />
4.3 Asemakaavan tavoitteet<br />
4.3.1 Kunnan asettamat tavoitteet<br />
• Asemakaavoituksella toteutetaan ylemmän tason suunnitelmista, kuten maa<strong>kunta</strong>kaavasta,<br />
rakennemallista ja tekeillä olevasta osayleiskaavasta, johdettuja tavoitteita.<br />
• Janakkala profiloi itseään <strong>kunta</strong>strategiassa turvallisena ja laadukkaana asuinympäristönä.<br />
• Tavoitteena on kaavoittaa maisemaa ja ympäristöä hyödyntävä laadukas omakotialue.<br />
• Tavoitteena on vastata omakotitontti- ja muuhun asuinpientalotonttikysyntään kaavoittamalla.<br />
turvallinen, terveellinen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoinen elinympäristö.<br />
• Tavoitteena on tulevien käyttäjien tarpeita palveleva, viihtyisä, sosiaalisesti toimiva ja esteettisesti<br />
tasapainonen elinympäristö.<br />
• Viheralueiden tulee olla keskitettyjä ja hyvistä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksistä on huolehdittava.<br />
Kevyen liikenteen turvallisuus on keskeinen suunnittelutavoite. Kaavoitusratkaisujen<br />
tulee luoda edellytykset terveysliikunnalle.<br />
• Kaavan laatimisen aikana syntynyt tavoite:<br />
Kunnassa on vireillä Toffelakoti-hanke, vanhusten tehostetun palvelun asumisyksikön<br />
rakentamista varten. Toffelakoti tarvitaan korvaamaan nykyisen Tohvelakodin poistumista.<br />
Yksikön tavoitteellinen koko on 60 asuntoa.<br />
Hankkeen toteuttamiseksi on samanaikaisesti vireillä kaavamuutos ns. Aavalinnan tontilla,<br />
korttelissa 114. On käynyt ilmi, että Aavalinnan tontti ei mahdollisesti ole kaavallisesti valmiina<br />
hankkeen aikataulussa. Koska hankkeen aikataulu on tiukka, on käynnistetty vaihtoehtoinen<br />
kaavoitushanke Toffelakodin sijoittamiseksi Kuumolaan. Myös tähän <strong>Kyteri</strong>n<br />
kaavaan osoitetaan mahdollinen tontti ko. hanketta varten. Kuumola oli esillä asiaa valmistelleen<br />
työryhmän mahdollisena sijoituspaikkana, <strong>Kyteri</strong>n kohde ei ollut tarkastelujen<br />
sijaintipaikkojen joukossa.<br />
4.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maa<strong>kunta</strong>kaavaan<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Asemakaava ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa.<br />
Maa<strong>kunta</strong>kaava<br />
Asemakaava on maa<strong>kunta</strong>kaavan tavoitteen mukainen.<br />
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS<br />
5.1 Kaavan rakenne<br />
<strong>Kyteri</strong> I alueen korttelit sijoittuvat Lammintien ja itä-länsi-suuntaisen virkistysalueen väliin.<br />
Korttelirakenne on tiivis ja korttelialueelta on sujuvat yhteydet virkistysalueelle. Rivitalotontit<br />
sijoittuvat Lammintien varteen ja omakotitontit etäämmälle tiestä. Alueelle osoitetaan Lammintieltä<br />
yksi ajoneuvoliittymä.
15<br />
Korttelialueet<br />
Käyttötarkoitus<br />
Tonttien<br />
lukumäärä<br />
Pinta-ala<br />
5.1.1 Mitoitus<br />
Uusia omakotitontteja on 28, paritalotontteja 3 ja rivitalotontteja 2. Yksi tontti osoitetaan palveluasumiselle.<br />
Rakennusoikeus<br />
+ taloustilat<br />
Uusien asukkaiden<br />
laskennallinen määrä<br />
AO / uudet 28 35 460 7 350 98<br />
AO / nykyinen 1 2 950 500 4 (nykyiset asukkaat)<br />
AP / paritalot 3 4 860 1 215 + t 300 28<br />
AR / uudet 2 8 695 1 740 + t 345 43<br />
AR / nykyinen 1 4 765 955 + t 191 12 (nykyiset asukkaat)<br />
A / Toffela-koti 1 8400 3 400 60<br />
Yht. 65 209 15160 + t 836 245<br />
Muut alueet<br />
Käyttötarkoitus Pinta-ala<br />
VL 19 050<br />
Katualue 14 680<br />
LT 9 710<br />
Yht. 43 440<br />
5.2 Aluevaraukset<br />
5.2.1 Korttelialueet ja kaavamääräykset<br />
AO-korttelialueet<br />
Pääosa asuintonteista on erillispientalojen korttelialuetta, AO-1. Kaavamääräyksen mukaan<br />
rakennusoikeus on e=0,25, korkeintaan 250 k-m². Kerrosluku on I.<br />
Osa kortteleista tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa rakentamista kahteen kerrokseen. Kaavamääräys<br />
on AO-5 ja rakennusoikeus 300 k-m². Kerrosluku on I u 2/3.<br />
Uusien omakotitonttien tonttikoko on keskimäärin 1265 m² ja paritalotonttien 1620 m². Pienin<br />
tontti on 1080 m² ja suurin 2441 m².<br />
Lammintien varressa oleva rakennettu tila, R:no 11:57, sijaitsee aivan tien vieressä. Tästä<br />
syystä tilaa laajennetaan pellon suuntaan n. 15 m. Tontin koko tulee olemaan n. 2950 m².<br />
Kaavamääräys, AO-9, ja rakennusoikeus noudattavat Lammintien vastakkaisella puolella olevien<br />
vanhastaan rakennettujen samankokoisien tonttien määräystä. Rakennusoikeus on 500<br />
k-m². Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,17. Isompi rakennusoikeus mahdollistaa esim. erillisen<br />
työtilan sijoittamisen tontille. Myös rakennettuun tonttiin rajoittuvalle uudelle kunnan<br />
omistamalle tontille annetaan sama kaavamääräys.<br />
AP-korttelialueet<br />
Korttelissa 161 on kolme AP-tonttia, jotka on tarkoitettu paritalojen rakentamiseen. Kerrosluku<br />
on II. Rakennusoikeus on 400 k-m². Rakennusoikeudesta 25 % tulee varata autosuoja- ja<br />
varastotilojen rakentamiseen.
AR-korttelialue<br />
Rivitalokortteli sijoittuu Lammintien ja Hippaspolun väliin. Tonttitehokkuus on 0,20. Asuinkerrosalan<br />
lisäksi saadaan toteuttaa 25 % autosuoja- ja varastotiloja.<br />
Rivitalon, R:no 6:150 (149/7), alue on voimassaolevassa kaavassa AR-korttelialuetta, tehokkuusluku<br />
on 0,25. Tontin käytössä oleva pihatie on toteutettu asemakaavan katualueelle. Katualuetta<br />
siirretään siten, että pihatie mahtuu olemaan kokonaan tontilla. Kaavamääräys on<br />
sama kuin uusilla tonteilla, AR-7. Kaavan mukaisen tontin pinta-ala kasvaa hieman voimassaolevaan<br />
kaavaan verrattuna. Samalla rakennusoikeus nousee.<br />
A-korttelialue<br />
Vanhusten tehostetun palvelun asumisyksikköä, ns. Toffelakotia varten osoitetaan korttelin<br />
161 asuinrakennusten korttelialue, asuinrakennusten korttelialue, A-1. Tontin pinta-ala on n.<br />
8400 m². Rakennusoikeus on 3400 k-m² ja kerrosluku II.<br />
Korttelialueelle saadaan sijoittaa erityisasumista sekä asumiseen liittyviä tuki- ja palvelutiloja.<br />
Korttelialueelle saadaan sijoittaa vanhusten tehostetun palvelun asumisyksikkö. Palvelutilojen<br />
osuus saa olla korkeintaan 45 % kerrosalasta.<br />
Korttelin tehokkuus on n. 0,4. Koko tehokkuuden käyttäminen on mahdollista vain silloin, kun<br />
pääosa tiloista rakennetaan kahteen kerrokseen. Jos rakennetaan yhteen kerrokseen, saa<br />
rakennuspaikan pinta-alasta käyttää rakentamiseen korkeintaan 25 %.<br />
Lammintien varteen osoitetaan istutettava alue, jolle saadaan sijoittaa tontin kaivumaita.<br />
Kaivumaiden sijoitus on suunniteltava etukäteen ja korkeusasema esitettävä asemapiirroksessa.<br />
Havainnekuvassa esitetään uusien tonttien osalta tavoiteltu ympäristökuva. Liite 6 Havainnekuva<br />
5.2.2 Muut alueet<br />
Virkistysalueet<br />
Kaavaratkaisulla luodaan itä-länsisuuntainen 50-80 m levyinen virkistysalue. Tämän virkistysalueen<br />
päätarkoitus on välittää kevyt liikenne ja virkistysreitti itäsuunnasta keskustaan ja alakouluun.<br />
Samalla väylä kytkee Välimäen virkistysalueen ja alueen keskuspuiston, joka tulee<br />
rakentumaan Myllyojan puronotkon tuntumaan. Korttelialueiden sisällä ei ole virkistysalueita,<br />
mutta alueilta on sujuvat yhteydet virkistysalueelle.<br />
Ympäristökuvallisena tavoitteena on, että virkistysalueelle istutetaan metsä, joka erottaa<br />
asuntoalueen osat toisistaan. Virkistysalueelle osoitetaan s-3-alue, jolle saadaan sijoittaa rakentamisen<br />
aikana syntyviä maamassoja ja jolle istutetaan puustoa.<br />
Virkistysalueelle osoitetaan hule-merkinnällä ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle<br />
varattu alueen osa, jonka kautta alueen pintavesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein.<br />
Katualueet<br />
Keinulaudanraitti toimii alueen pääkatuna, mitä korostetaan erillisellä kevyen liikenteen väylällä<br />
ja puurivillä. Väylä sijoittuu kadun itäpuolelle. Lammintien ylittävä suojatie on turvallisempi<br />
16
17<br />
liittymän itäpuolella, koska suurin osa liittymän kääntyvästä liikenteestä suuntautuu länteen,<br />
keskustan suuntaan. Uudet tonttikadut ovat lenkkimäisiä. Ratkaisu soveltuu käytettäväksi,<br />
koska ei ole ulkopuolista läpiajoa alueella. Ratkaisu on kunnossapidon ja jakeluliikenteen näkökulmasta<br />
vaivaton. Vinkinpolku muuttuu päättyväksi kaduksi. Pääkadun leveys on 20 m ja<br />
tonttikatujen leveys on 12 m.<br />
Liikennealueet<br />
Lammintie sisältyy asemakaavaan yleisen tien alueena, LT. Lammintieltä osoitetaan kaavaalueelle<br />
yksi uusi liittymä, Keinulaudanraitti. Vinkintien ajoneuvoliittymä poistetaan, mutta liittymä<br />
säilyy kevyen liikenteen liittymänä.<br />
Lammintien eteläreunan rajaus ja liittymät ovat määrittyneet Pirttimäen kahden edellisen kaavoitusvaiheen<br />
yhteydessä. Pohjoisreunan rajaus noudattaa pääosin tiealueen rajaamistoimituksessa,<br />
määritettyä rajaa. Uuden liittymän kohdalla liikennealuetta levennetään, jotta saadaan<br />
tila keskisaarekkeellista suojatietä ja linja-autopysäkille järjestettävää kävely-yhteyttä<br />
varten.<br />
Tilalta R:no 11:57 on kaksi suoraa liittymää Lammintiehen. Kaavalla luodaan edellytykset liittymien<br />
poistamiselle. Liittymät Lammintielle suljetaan ja yhteys tontille järjestetään Hippaspolun<br />
kautta.<br />
Liite 7 Kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnan maanomistus<br />
5.2.3 Suhde Rokkilan taloon<br />
Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin Rokkilan talon vaikutuspiiristä ja maisematilan tarpeesta.<br />
Rokkilan talo sijoittuu mäenkumpareelle ja sen sisäänkäynnit suuntautuvat koilliseen, tilan<br />
vanhojen peltojen suuntaan. Rakennus peittyy kasvillisuuteen Lammintien suuntaan. Kaavatyössä<br />
ei nähty, että Rokkilan talollle tulisi jättää maisematilaa Lammintien vastakkaisella<br />
puolella.<br />
5.3 Yleiskaavan sisältövaatimuksien huomioonottaminen<br />
Tämä asemakaava pohjautuu vireillä olevan Turengin itäosan I osayleiskaavan tavoiteasetteluun<br />
ja on yhteneväinen yleiskaavaluonnoksen kanssa.<br />
5.4 Asemakaavan vaikutukset<br />
Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue. Vaikutusten arviointi on tehty<br />
osana asemakaavatyötä. Vaikutuksia verrataan nykytilanteeseen.<br />
5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön<br />
Väestön rakenne ja kehitys<br />
Laskennallisesti alueen uusien omakotitonttien asukasmäärä on 98, paritalojen 21 ja rivitalojen<br />
43. Toffelakodin asukasmäärä on 60. Omakotitontin laskennallinen asukasmäärä on 3,5<br />
asukasta/tontti ja rivitalotontin 1 as / 40 k-m². Jos huomioidaan nykyinen asukasluku, olisi<br />
alueen arvioitu asukasluku valmiina n. 245, joista 60 palvelutalossa. Alueelle muuttavien pääosa<br />
on lapsiperheitä. Lasten osuus on suurimmillaan 5-10 ensimmäisenä vuonna, mutta tasaantuu<br />
myöhemmin, jolloin asukasluku laskee.<br />
Yhdys<strong>kunta</strong>rakenne<br />
Alue sijoittuu edullisesti yhdys<strong>kunta</strong>rakenteeseen ja täydentää sitä.
18<br />
Taajama- ja maisemakuva<br />
Uusi rakentaminen sijoittuu avoimelle pellolle, joten maisemakuva muuttuu rakentamisen<br />
myötä avoimen peltoaukean sulkeutuessa. Lammintien suuntaan on asuintonteilla istutettava<br />
vyöhyke. Maisema muuttuu kasvulliseksi ja suljetuksi arviolta 10-15 v. kuluessa alueen rakentamisen<br />
aloittamisesta.<br />
Asuminen<br />
Kaavan päätarkoitus on asuminen.<br />
Palvelut<br />
Ei vaikutusta.<br />
Työpaikat ja elinkeinotoiminta<br />
Toffelakodin työntekijöiden määrä on n. 50.<br />
Virkistys, lii<strong>kunta</strong>vaikutukset<br />
Kaavalla luodaan itä-länsisuuntainen virkistysalue yleiskaavan tavoiteasettelun mukaisesti.<br />
Virkistysalueverkko täydentyy kaavoituksen edistyessä ja alueen rakentuessa valmiiksi. Alueen<br />
rakentuminen valmiiksi parantaa ja monipuolistaa myös nykyisen rakennetun alueen yhteyksiä<br />
ja mahdollisia reittejä ulkoilureiteille ja luontoon.<br />
Tälle kaava-alueella ei ole suunniteltu leikkipuistoa. Tätä aluetta hyvin palveleva leikkipuisto<br />
ja mahdolliset pelikentät sijoitetaan myöhemmässä rakentamisvaiheessa pohjoiseteläsuuntaiselle<br />
viheralueelle.<br />
Liikenne<br />
Lammintieltä osoitetaan uusi ajoneuvoliittymä. Uuden liittymän näkemät ja kevyen liikenteen<br />
ylitys on mahdollista tehdä turvallisemmiksi kuin poistuvassa Vinkintien liittymässä.<br />
Lammintien kevyen liikenteen väylän jatkaminen Tierpintien itäiseen liittymään palvelee myös<br />
tätä kaava-aluetta. Väylän rakentaminen on ajoitettu vuodelle 2014.<br />
Toffelakodin vaikutus Lammintien liikenteeseen on arvioitu pienemmäksi kuin vastaavankokoisen<br />
tavanomaisen asumisen. Työtä tehdään kolmessa vuorossa. Henkilö<strong>kunta</strong>a on samanaikaisesti<br />
vuorossa n. 12 ja vuorot vaihtuvat porrastaen.<br />
Tekninen huolto<br />
Alueen vesihuolto liitetään <strong>Janakkalan</strong> Veden verkostoon ja se on toteutettavissa painovoimaisesti.<br />
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt<br />
Alueella ei ole ympäristönsuojelukohteita eikä ympäristöhäiriöitä.<br />
Sosiaalinen ympäristö<br />
Kaavalla laajennetaan olevaa asuntoaluetta. Kaavan laatimisen aikana on kuultu lähiympäristön<br />
naapureita. Rakentamisen ei odoteta aiheuttavan ristiriitoja eikä sosiaalista epätasa-arvoa<br />
lähiympäristön asukkaiden kanssa.<br />
Alue muodostaa pienehkön oman kokonaisuuden, jolla on hyvät edellytykset saada aikaan<br />
yhteisöllisyyttä alueen rakentajille ja asukkaille.
Laadittavilla rakentamistapaohjeilla vaikutetaan viihtyisyyteen ja ympäristökuvaan. Kaavan<br />
tonttikoko- ja muun ohjauksen talotyyppivalikoimalla pyritään vaikuttamaan siihen, että alueella<br />
olisi tarjolla monia tarpeita tyydyttäviä asumisratkaisuja.<br />
Asuntoalue sijoittuu sekä kaupallisten että päiväkoti- ja koulupalvelujen lähelle. Alueelta on<br />
mahdollista toteuttaa sujuvat kevyen liikenteen yhteydet keskustaan useaa eri reittiä. Kaavoituksen<br />
ja rakentamisen edetessä alue sijoittuu edullisesti taajaman viheryhteysverkostossa.<br />
Kaavoituksella luodaan edellytyksiä arki- ja terveysliikunnalle.<br />
Vanhusten tehostetun palvelun asumisyksikön sijoittuminen tavanomaisen asuntoalueen keskellä<br />
rikastaa aluetta toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti. Yksikkö saattaa mm. tarjota lähiympäristössä<br />
asuville työpaikan. Kunta hakee hankkeelle ARA:n (Asumisen rahoitus- ja<br />
kehittämiskeskus) rahoitusta. ARA:n tavoitteena on sijoittaa vanhusten asuminen asuntoalueelle,<br />
taajamaan, palvelujen yhteyteen eikä laitosalueelle. Kaavassa esitetty sijoitus on ARA:n<br />
tavoitteen mukainen.<br />
Vaikutukset kaava-alueen nykyisiin asukkaisiin<br />
Rivitaloyhtiö korttelissa 149 saa kaavan mukaisen katuyhteyden. Taloyhtiön hulevesiongelma<br />
ratkeaa, kun katuverkko rakennetaan. Taloyhtiö voi halutessaan muuttaa katuliittymän paikan<br />
tarpeitansa vastaavaksi. Taloyhtiö joutuu luovuttamaan omistamastaan tilasta aluetta katualueeksi.<br />
Omakotitontille korttelissa 162 syntyy velvollisuus muuttaa liittymänsä maantietä turvallisemmalle<br />
tonttikadulle. Järjestely edellyttää tonttiin liitettävän lisämaan ostamista kunnalta.<br />
Koulu- ja päiväkotipalvelut<br />
Uusi asuntorakentaminen merkitsee tilanahtautta alakoulussa ja päiväkodeissa. Taloustilanne<br />
ja kunnan tonttien saatavuus Turengissa ovat hidastaneet lapsimäärien kasvua. Taloustilanteen<br />
kohentuessa asuntorakentaminen lähtenee kasvuun ja paineet kasvavat.<br />
Kunta suunnittelee Turengin koulun (alakoulu) laajentamista tai uudisrakentamista. Kunta<br />
suunnittelee myös uuden päiväkodin rakentamista. <strong>Kyteri</strong>n seuraavan vaiheen asemakaavassa<br />
varataan kortteli mahdollista päiväkotia varten.<br />
5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön<br />
Pienilmasto<br />
Rakentaminen ja tonttien muuttuminen kasvullisiksi muuttaa pienilmastoa asumiselle suotuisaksi.<br />
Samaa tavoitetta palvelee uusien tonttien luoteispuolelle suunniteltu metsä.<br />
Vesistöt ja vesitalous<br />
Korttelien alue on tasaista, joten hulevesien johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Kaavamääräyksellä<br />
ohjataan hulevesien pidättämiseen tonteilla ja virkistysalueen hulevesipainanteen<br />
pidätysaltaalla. Hulevedet päätyvät Myllyojaan.<br />
Luonnonsuojelu<br />
Alueella ei ole luonnonsuojelukohteita.<br />
19
20<br />
5.4.3 Vaikutukset talouteen<br />
Kunnan menot koostuvat alueen tiestön ja virkistysalueen toteuttamisesta. Uutta katua rakennetaan<br />
n. 1 km. Alustavan laskelman perusteella katujen rakentamiskustannus on n.<br />
611 000 €, valaistuksen n. 40 000 € ja istutusten n. 4000 €. Lammintien liittymäjärjestelyjen<br />
kustannus on n. 30 000 €. Vesihuollon kustannus (<strong>Janakkalan</strong> Vesi) on n. 155 000 €. Virkistysalueen<br />
perustamiskustannus on n. 70 000 €.<br />
Kunta kaavoittaa asuintontteja tavoitteenaan tarjota rakentamismahdollisuuksia nykyisille<br />
asukkaille ja <strong>kunta</strong>an muuttaville. Lyhyellä aikavälillä <strong>kunta</strong> saa tuloja tonttien myynnistä, rakennusvalvontamaksuista<br />
ja vesihuollon liittymismaksuissa. Pitkällä tähtäimellä uusien asukkaiden<br />
muuttaminen <strong>kunta</strong>an kasvattaa verotuloja.<br />
5.4.4 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen<br />
Uusi asuminen ei aiheuta haitallisia terveysvaikutuksia nykyisille asukkaille.<br />
5.5 Nimistö<br />
Alueella on ennestään käytössä Vinkintie. Katu on tiettävästi nimetty tilan 6:27 entisen asukkaan<br />
mukaan. Vinkintie muutetaan Vinkinpoluksi, koska se ei enää ole läpiajettava. Muut uudet<br />
kadunnimet ovat Hippaspolku ja Pelipihanpolku. Alueen Lammintiehen liittävä päätie nimetään<br />
Keinulaudanraitiksi.<br />
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS<br />
• Tonttijako ei vahvistu asemakaavalla.<br />
• Kaavan tueksi laaditaan rakentamistapaohje.<br />
• Kunta toteuttaa katujen rakentamisen MRL 86 §:ssä tarkoittamalla tavalla.<br />
Janakkalassa 5.10.2012<br />
Leena Turkka<br />
kaavoitusarkkitehti
21<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • Turenki<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutos<br />
<strong>Kyteri</strong> I<br />
Kaavaselostuksen liitteet<br />
Liite 3 Ote voimassa olevasta asemakaavasta
22<br />
Liite 4 Nykytilanne, peitteisyys
23<br />
Liite 5 Liikennetarkastelu
24<br />
Liite 6 Havainnekuva
Liite 7 Kunnallistekniikan rakentaminen ja kunnan maanomistus<br />
25
26<br />
Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> • Turenki 14.12.2010<br />
Asemakaava ja asemakaavan muutos 27.6.2011<br />
<strong>Kyteri</strong> 1<br />
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
KAAVA-ALUEEN SIJAINTI<br />
Alue sijaitsee n. 1km Turengin keskustan itäpuolella Lammintien pohjoispuolella. Alue<br />
rajoittuu lännessä kaavoitettuun ja osittain rakennettuun taajamaan, etelässä Lammintiehen,<br />
idässä Myllyojan puronotkoon. Pohjoisessa jatketaan asuntoalueen kaavoituksen<br />
seuraavaa vaihetta ja rajaus määräytyykin suunnittelun myötä.<br />
Kansilehden kartassa osayleiskaavan rajaus ja <strong>Kyteri</strong>n kaavoituskokonaisuuden kolmen<br />
vaiheen rajaus likimain.
27<br />
KAAVAN TARKOITUS<br />
Vuoden 2010 aikana valmistui Lassilan alueen kaavamuutos ja kaavan kumoaminen,<br />
joilla luotiin edellytykset kunnan Lammintien pohjoispuolella omistaman alueen kaavoittamiselle<br />
asuntorakentamista varten. Nyt kumottavalle alueelle ja ennestään kaavoittamattomalle<br />
alueelle suunnitellaan pientaloalueen laajennus.<br />
KAAVAN TAVOITTEET / YLEISKAAVATILANNE<br />
Turengin itäosien yleiskaava<br />
tuli vireille vuoden 2002<br />
lopussa, jolloin valmisteluaineisto<br />
asetettiin nähtäville.<br />
Osayleiskaavaa ei kuitenkaan<br />
viety käynnistämisvaihetta<br />
pidemmälle ajallisesti<br />
edelle käyneiden hankkeiden<br />
vuoksi. Tuolloin tarkasteltiin<br />
olevia virkistysalueita<br />
ja niiden yhteystarpeita.<br />
Tämän asemakaavan tavoiteasettelu<br />
pohjautuu ko.<br />
tarkastelulle.<br />
Turengin itäosa I osayleiskaava on käynnistymässä uudelleen. Tätä asemakaavahanketta<br />
on tarkoitus viedä eteenpäin samanaikaisesti ja osayleiskaavan kanssa. Myös tavoiteasettelu<br />
on yhteinen.<br />
KAAVA-ALUEEN NYKYTILANNE<br />
Kaavoitettava alue sijoittuu rakennetun omakotialueen ulkopuolelle, viljelykäytössä olevalle<br />
Turengin itäpuolen laajalle peltoalueelle. Alueen itäosassa on pieni metsäsaareke<br />
ja lännessä aluetta reunustaa Välimäen metsäinen alue.<br />
Kaavan alue on pääosin vuokraviljelyssä olevaa peltoa. Alue ei ole pohjavesialuetta.<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> omistaa pääosan kaavoitettavasta alueesta.<br />
Vesihuoltolinja halkaisee alueen sen eteläosassa.
28<br />
Kaavoitettavalla alueella on yksi asuinrakennus (rakennusvuosi 1946) Lammintien varressa.<br />
Rakennus sijoittuu Rokkilan talouskeskuksen läheisyyteen, vastakkaisella puolella<br />
Lammintietä. Rokkalan talouskeskus sijaitsee Turengin itäosan luode-kaakko suuntaisen<br />
viljelyalueen keskellä, pienellä mäenkumpareella ns. Pirttimäellä. Lammintie sivuaa<br />
mäkeä. Rokkalan lähiympäristössä on viimeisen puolen vuosisadan aikana syntynyttä<br />
pientaloasutusta. (Kursivoitu ote rakennusinventoinnin keruukertomuksesta, Teija Ahola<br />
2002)<br />
SUUNNITTELUTILANNE<br />
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Asemakaavoituksella toteutetaan seuraavia VAT-tavoitteiden erityistavoitteita:<br />
• Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen<br />
on tarjolla riittävästi tonttimaata.<br />
• Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä<br />
kokonaisuuksia.<br />
• Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten<br />
sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua.<br />
MAAKUNTAKAAVOITUS<br />
YLEISKAAVA<br />
Kanta-Hämeen maa<strong>kunta</strong>kaava on vahvistettu<br />
valtioneuvostossa 28.9.2006. Maa<strong>kunta</strong>kaavassa<br />
alue on merkinnällä A, asuntovaltainen<br />
taajamatoimintojen alue ja AR rakennettava<br />
uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen<br />
alue.<br />
Alue sisältyy valtuuston 24.8.1981 hyväksymään<br />
Turengin yleiskaavaan. Yleiskaavassa<br />
alue on osittain asuinpientalojen<br />
aluetta, AP ja osittain maa- ja metsätalousaluetta,<br />
MT.<br />
RAKENNEMALLI 2030+<br />
Vuonna 2010 hyväksytty maankäytön rakennemalli osoittaa suunnittelualueen asumisen<br />
laajennusalueeksi.<br />
ASEMAKAAVA<br />
Alue on pääosin kaavoittamaton. Pienellä alueella on voimassa valtuuston 18.11.2010<br />
hyväksymä asemakaava. Liite 1 Ote voimassa olevasta asemakaavasta<br />
SELVITYKSET<br />
Perusselvitykset on tehty yleiskaavan yhteydessä ja asemakaavan laatimista varten ei<br />
tehdä uusia selvityksiä. Yleiskaava-alueen perusselvityksiin kuuluvat:
• maaperäselvitys 1999<br />
• arkeologinen selvitys 2002<br />
• rakennusinventointi 2002<br />
• luontoselvitys 2010<br />
• maisematarkastelu 2010<br />
• hulevesiselvitys 2010<br />
29<br />
KAAVAN VAIKUTUKSET<br />
Etusivun sijaintikarttaan on rajattu arvioitu välitön vaikutusalue ulottuvaksi viereisiin kortteleihin.<br />
Taajamarakenteen laajentaminen ja liikenteen muutokset ulottavat vaikutuksensa<br />
laajemmallekin.<br />
Vaikutusten arviointi suoritetaan osana kaavatyötä ja se raportoidaan kaavaselostuksessa.<br />
• Kokonaisrakenne, taajamakuva<br />
• Liikenne ja melu<br />
• Sosiaaliset vaikutukset<br />
• Asuntoalueen viihtyisyys<br />
• Suhde nykyiseen asutukseen<br />
• Virkistysalueiden riittävyys ja saavutettavuus<br />
• Taloudelliset vaikutukset<br />
• Yhdys<strong>kunta</strong>rakenteen taloudellisuus<br />
• Vaikutukset yksityistalouksiin<br />
OSALLISET<br />
Osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa<br />
huomattavasti vaikuttaa:<br />
• Vaikutusalueen asukkaat ja maanomistajat<br />
• Kunnan viranomaiset: Kunnallistekniikan suunnittelu, sivistystoimi, perusturva, ympäristöpalvelut<br />
• <strong>Janakkalan</strong> Vesi<br />
• Hämeen liitto<br />
• Museovirasto<br />
• Hämeen ELY-keskus<br />
• Uudenmaan ELY-keskus (liikenne)<br />
• Vattenfall Oyj<br />
• AinaCom Oy<br />
• Posti<br />
• <strong>Janakkalan</strong> Luonto ja Ympäristö ry<br />
KAAVAPROSESSIN VAIHEET<br />
Kunnanhallituksen aloituspäätös 17.1.2011.<br />
TAVOITEAIKATAULU<br />
Helmikuu 2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelma<br />
Elokuu 2011 kaavaluonnos nähtävillä<br />
Lokakuu 2011 kaavaehdotus nähtävillä<br />
Joulukuu 2011 valtuusto hyväksyy kaavaehdotuksen
30<br />
TIEDOTTAMINEN<br />
• Kaavoituksen vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2010 (Linnan-<br />
<strong>Kyteri</strong>n alue)<br />
• Kaavaluonnoksesta tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa ja Hämeenlinnan<br />
Viikkouutisissa sekä kirjeitse kaava-alueen ja vaikutusalueen maanomistajille.<br />
• Virallinen nähtävänäolo tiedotetaan lehtikuulutuksella <strong>Janakkalan</strong> Sanomissa ja Hämeenlinnan<br />
Viikkouutisissa.<br />
• Aineisto on nähtävänä kunnantalon ilmoitustaululla Turengissa.<br />
• Aineisto on nähtävänä kunnan internet-sivulla.<br />
VALMISTELUVAIHEESSA KUULLAAN:<br />
Osalliset<br />
LAUSUNNOT PYYDETÄÄN:<br />
Ympäristölauta<strong>kunta</strong><br />
Hämeen ELY-keskus<br />
Uudenmaan ELY-keskus<br />
Hämeen liitto<br />
Museovirasto<br />
YHTEYSTIEDOT<br />
<strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong> Kaavoitusarkkitehti Leena Turkka p: 03- 680 1293,<br />
etunimi.sukunimi@janakkala.fi,<br />
Postiosoite: <strong>Janakkalan</strong> <strong>kunta</strong>, Juttilantie 1, 14200 Turenki
31<br />
Liite 9 Tilastolomake<br />
Asemakaavan seurantalomake<br />
1.1 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto<br />
Kunta 165 Janakkala Täyttämispvm 03.10.2012<br />
Kaavan nimi <strong>Kyteri</strong> 1<br />
Hyväksymispvm<br />
Ehdotuspvm<br />
Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.07.2011<br />
Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 165aa012011<br />
Generoitu kaavatunnus<br />
Kaava-alueen pinta-ala [ha] 10,8566 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,4357<br />
Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,4209<br />
Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]<br />
Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset<br />
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset<br />
Ei-omarantaiset<br />
Aluevaraukset<br />
Pinta-ala<br />
[ha]<br />
Pinta-ala<br />
[%]<br />
Kerrosala [km²]<br />
Tehokkuus<br />
[e]<br />
Pinta-alan muut.<br />
[ha +/-]<br />
Kerrosalan muut.<br />
[k-m² +/-]<br />
Yhteensä 10,8566 100,0 15624 0,14 9,4357 14592<br />
A yhteensä 6,5129 60,0 15624 0,24 6,0999 14592<br />
P yhteensä<br />
Y yhteensä<br />
C yhteensä<br />
K yhteensä<br />
T yhteensä<br />
V yhteensä 1,9050 17,5 1,9050<br />
R yhteensä<br />
L yhteensä 2,4387 22,5 1,4308<br />
E yhteensä<br />
S yhteensä<br />
M yhteensä<br />
W yhteensä<br />
Maanalaiset<br />
tilat<br />
Pinta-ala<br />
[ha]<br />
Pinta-ala<br />
[%]<br />
Kerrosala [km²]<br />
Pinta-alan muut.<br />
[ha +/-]<br />
Kerrosalan muut. [km²<br />
+/-]<br />
Yhteensä<br />
Rakennussuojelu<br />
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos<br />
[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]<br />
Yhteensä
32<br />
Alamerkinnät<br />
Aluevaraukset<br />
Pinta-ala<br />
[ha]<br />
Pinta-ala<br />
[%]<br />
Kerrosala [km²]<br />
Tehokkuus<br />
[e]<br />
Pinta-alan muut.<br />
[ha +/-]<br />
Kerrosalan muut.<br />
[k-m² +/-]<br />
Yhteensä 10,8566 100,0 15624 0,14 9,4357 14592<br />
A yhteensä 6,5129 60,0 15624 0,24 6,0999 14592<br />
A-1 0,8401 12,9 3400 0,40 0,8401 3400<br />
AO-1 1,7748 27,3 3750 0,21 1,7748 3750<br />
AO-5 1,5269 23,4 3567 0,23 1,5269 3567<br />
AO-9 0,5391 8,3 1000 0,19 0,5391 1000<br />
AP-15 0,4860 7,5 1215 0,25 0,4860 1215<br />
AR-7 1,3460 20,7 2692 0,20 0,9330 1660<br />
P yhteensä<br />
Y yhteensä<br />
C yhteensä<br />
K yhteensä<br />
T yhteensä<br />
V yhteensä 1,9050 17,5 1,9050<br />
VL 1,9050 100,0 1,9050<br />
R yhteensä<br />
L yhteensä 2,4387 22,5 1,4308<br />
Kadut 1,4679 60,2 1,3319<br />
LT 0,9708 39,8 0,0989<br />
E yhteensä<br />
S yhteensä<br />
M yhteensä<br />
W yhteensä
Change language