KOTIIN MAALLE - Kehittämiskeskus Oy Häme

taloiksi kuten kaupungissa. Omakotitalo saapuikin maaseudulle puhtaassa muodossaan
ehkä vasta 1900-luvun loppupuoliskolla, 1960- ja 70-lukujen suuren maaltamuuton jälkeisenä
kaupungistumisen vastareaktiona. Omakotitalonkin voi kuitenkin istuttaa luontevasti
maalaismaisemaan soveltamalla maaseudun perinteisiä tapoja rakennuspaikan valintaan,
pihapiirin muodostamiseen ja rakennusten muotokieleen. Rakennuspaikan suuren koon ei
pidä olla itsetarkoitus. Kanta-hämäläiseen maaseudun rakennusperinteeseen kuuluu maatilojen
ohella entisajan viljelysmaattoman väestön pienemmät asumukset, jotka ovatkin
ehkä luontevampi esikuva omakotirakentamiselle kuin kartanot ja suuret maatilat. Koska
uudet asuinrakennukset ovat joskus huomattavan kookkaita vanhaan rakennuskantaan
nähden, voi talousrakennusten muotokieli tietyissä tapauksissa olla nykyrakentamiselle
soveltamiskelpoinen lähtökohta.
Pihapiirit kuin umpikorttelit.
Hämäläistalon pihapiiri 1920-luvulta
(Kuva kirjasta ”Suomalainen
kylä kuvattuna ja muisteltuna”).
Samankaltaisia pihapiirejä näkyy
edellisen aukeaman ilmakuvassa
Rengon kirkonkylästä 1940-luvulla.
(Kuva Hämeenlinnan kaupungin
historiallinen museo)
PPihapiirin muodostaminen
Maaseudulla on luontevaa, että pihapiiri muodostuu useammasta rakennuksesta.
Useimmat eivät enää tarvitse navettaa, mutta jo päärakennuksella ja autotallilla pystyy
muodostamaan pihapiiriä. Jos tähän lisätään vielä yhdistetty pihasauna ja puuliiteri, päästään
jo lähemmäs perinteisen pihapiirin muodostusta. Kasvillisuuden kertyminen kestää
kauan, mutta rakennukset luovat heti suojaisan oleskelualueen, kun kaikkia tiloja ei sijoiteta
samaan rakennukseen. Esimerkiksi kolmella U-muotoon sijoitetulla, mittasuhteiltaan
toisiinsa istuvilla rakennuksilla saadaan syntymään kaunis ja perinteinen pihapiiri. Pihan
ulkopiiriä rajataan rakennusten lisäksi puin ja pensain. Omalla reviirillä, useamman rakennuksen
välillä ja suojissa tapahtuva ympärivuotinen pihaelämä on oleellinen osa maalaiselämän
viehätystä. Sisäänkäynti rakennuksiin tapahtuu perinteisesti aina pihan kautta.
Kuistia ei koskaan suunnata suoraan tielle, avoimeen maisemaan - se on pikemminkin kivikaupunkien
kerrostalojen sisäänkäyntien sijoittamisen tapa. Perinteinen maaseudun piha
on hyötypuutarha omenapuineen ja marjapensaineen. Suuret nurmikentät eivät kuulu viljelysmaisemaan.
RRakennuksen muoto
Perinteinen suomalainen maaseudun asuinrakennus, oli se sitten maalaistalo tai
torppa, on pohjamuodoltaan yksinkertainen suorakaide tai neliö, johon liittyy muodoltaan
yhtä yksinkeirtainen kuisti. Maaseudun omat rakennustyypit eli esimerkiksi talonpoikaistalot
olivat rungoltaan kapeita. Hyvä sääntö on, että asuintalon runkosyvyyden eli raken-
27