Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
RAKENTAMINEN<br />
“Kaupunki ei olisi selvinnyt<br />
yksin 11–13 miljoonan<br />
kulttuuritalorakentamisesta.”<br />
Taiteilijoiden panos Taidetehtaan kehittämisessä on ollut merkittävä.<br />
Myös taidemaalari Erik Laineella on työnsä ”Tämän työn takana<br />
seison” Taidehallin avajaisnäyttelyssä.<br />
Seppo Haavisto<br />
Seppo Haavisto Seppo Haavisto<br />
tiikkaa, yllättäen entisen teollisuushallin<br />
akustiikka soi paremmin<br />
kuin missään. Eikä kukaan<br />
oikein tiennyt syytä. Tämä oli tilanne<br />
ennen Helsingin Musiikkitaloa.<br />
Muiden muassa edesmennyt<br />
kapellimestari Paavo Berglund<br />
sanoi useaan kertaan, että<br />
Porvoon taidetehtaassa oli maan<br />
paras akustiikka.<br />
Suvisoitossa vierailleet tietävät,<br />
että tunnelma konserteissa<br />
oli tiivis. Ympäristön keskeneräisyydessä<br />
ja alkeellisuudessa<br />
oli oma hohtonsa. Tekniikka ja<br />
katsomo täytyi rakentaa paikalle<br />
joka kerta erikseen.<br />
Niinpä Taidetehtaan toimintaa<br />
kehittämään perustetun<br />
markkinointiyhtiön Porvoo<br />
Events Factoryn toimitusjohtaja<br />
Susanne Dahlqvist arvioi, ettei<br />
Suvisoitto tule vastedes Avantille<br />
juuri aikaisempaa kalliimmaksi,<br />
koska tekniikka ja katsomo ovat<br />
paikoillaan.<br />
– Ilman Avantin vetovoimaa<br />
emme kuitenkaan olisi nykyisessä<br />
tilanteessa, Dahlqvist vakuuttaa.<br />
Konserttisaliin mahtuu tilaisuuden<br />
luonteesta riippuen 500–<br />
1 200 henkeä. Taidetehtaassa on<br />
konserttisalin ja mm. tanssikoulun<br />
harjoitustilojen lisäksi 22 työhuonetta,<br />
kokoushuoneita, näyttelytiloja,<br />
ravintoloita ja mediakeskus.<br />
Mediakeskukseen tulee neljä<br />
elokuvasalia, jotka nekin ovat<br />
muunnettavissa kokouskäyttöön.<br />
Keskus toimii uudissiivessä, joka<br />
noudattelee mittakaavaltaan<br />
muuta kiinteistönosaa.<br />
Kaupungin omat resurssit<br />
eivät olisi riittäneet<br />
Yhteys joen yli itäpuolelta alueelle<br />
tehtiin rakentamalla Aleksanterinkadun<br />
silta, joka valmistui<br />
syksyllä 2004. Rakennusprojektin<br />
aikana vahvistui käsitys siitä,<br />
että Taidetehtaan alueen kehitysprosessia<br />
varten on etsittävä yhteistyökumppaneita.<br />
Kaavoittaja Pekka Mikkola arvioi,<br />
ettei kaupunki olisi selvinnyt<br />
yksin 11–13 miljoonan kulttuuritalorakentamisesta.<br />
Yhteistyömenettelyllä<br />
kustannukset on jaettu<br />
myös pidemmälle aikavälille.<br />
– Alueen kehittäjän etsiminen<br />
aloitettiin alkukeväästä 2007 kutsumalla<br />
laajalti eri rakennusliikkeiden<br />
ja kiinteistökehittäjien<br />
edustajia pienimuotoiseen seminaariin<br />
ja esittelemällä tarjouspyynnön<br />
sisältö.<br />
Kerrosalan määrä kasvoi,<br />
muttei ilmaiseksi<br />
Tarjouskilpailussa pyydettiin arviota<br />
kulttuuritilojen vuokrasta,<br />
mutta siitä muodostui Mikkolan<br />
mukaan myös epävirallinen<br />
suunnittelukilpailu, jossa haluttiin<br />
ideoita kaupunginosan kehittämisestä<br />
kaavoitusta varten.<br />
Tarjouskilpailun voitti kehittäjäryhmä<br />
LARS project GmbH<br />
ja ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä<br />
Rautiola Rautiola Oy. Nämä<br />
hankkiutuivat prosessin aikana<br />
yhteistyöhön Hartelan kanssa, ja<br />
syntyi Porvoon kaupungin, AR-<br />
RAKin, Lars Projectin ja Hartelan<br />
yhteistoimintasopimus.<br />
Sen pohjalta solmittiin muut<br />
kaupungin ja Hartelan väliset<br />
luovutus-, vuokra- ja aluerakentamissopimukset.<br />
ARRAK vastasi<br />
ja vastaa myös jatkossa alueen<br />
arkkitehtisuunnittelusta. Samanaikaisesti<br />
kaupunki jatkoi kaavan<br />
valmistelua.<br />
– Kaavatyön aikana kerrosalan<br />
määrä kasvoi, “muttei ilmaiseksi”,<br />
kaavoittaja Mikkola<br />
painottaa.<br />
Asemakaava hyväksyttiin<br />
kaupunginvaltuustossa huhtikuussa<br />
2009. Siitä tehtiin kaksi<br />
valitusta. Valitusprosessi kesti<br />
kaksi vuotta. Kaava sai lainvoiman<br />
helmikuussa 2010, kun<br />
valitukset oli käsitelty Helsingin<br />
<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />
43