08.01.2015 Views

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

Lataa (pdf) - Kuntatekniikka

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

RAKENTAMINEN<br />

“Kaupunki ei olisi selvinnyt<br />

yksin 11–13 miljoonan<br />

kulttuuritalorakentamisesta.”<br />

Taiteilijoiden panos Taidetehtaan kehittämisessä on ollut merkittävä.<br />

Myös taidemaalari Erik Laineella on työnsä ”Tämän työn takana<br />

seison” Taidehallin avajaisnäyttelyssä.<br />

Seppo Haavisto<br />

Seppo Haavisto Seppo Haavisto<br />

tiikkaa, yllättäen entisen teollisuushallin<br />

akustiikka soi paremmin<br />

kuin missään. Eikä kukaan<br />

oikein tiennyt syytä. Tämä oli tilanne<br />

ennen Helsingin Musiikkitaloa.<br />

Muiden muassa edesmennyt<br />

kapellimestari Paavo Berglund<br />

sanoi useaan kertaan, että<br />

Porvoon taidetehtaassa oli maan<br />

paras akustiikka.<br />

Suvisoitossa vierailleet tietävät,<br />

että tunnelma konserteissa<br />

oli tiivis. Ympäristön keskeneräisyydessä<br />

ja alkeellisuudessa<br />

oli oma hohtonsa. Tekniikka ja<br />

katsomo täytyi rakentaa paikalle<br />

joka kerta erikseen.<br />

Niinpä Taidetehtaan toimintaa<br />

kehittämään perustetun<br />

markkinointiyhtiön Porvoo<br />

Events Factoryn toimitusjohtaja<br />

Susanne Dahlqvist arvioi, ettei<br />

Suvisoitto tule vastedes Avantille<br />

juuri aikaisempaa kalliimmaksi,<br />

koska tekniikka ja katsomo ovat<br />

paikoillaan.<br />

– Ilman Avantin vetovoimaa<br />

emme kuitenkaan olisi nykyisessä<br />

tilanteessa, Dahlqvist vakuuttaa.<br />

Konserttisaliin mahtuu tilaisuuden<br />

luonteesta riippuen 500–<br />

1 200 henkeä. Taidetehtaassa on<br />

konserttisalin ja mm. tanssikoulun<br />

harjoitustilojen lisäksi 22 työhuonetta,<br />

kokoushuoneita, näyttelytiloja,<br />

ravintoloita ja mediakeskus.<br />

Mediakeskukseen tulee neljä<br />

elokuvasalia, jotka nekin ovat<br />

muunnettavissa kokouskäyttöön.<br />

Keskus toimii uudissiivessä, joka<br />

noudattelee mittakaavaltaan<br />

muuta kiinteistönosaa.<br />

Kaupungin omat resurssit<br />

eivät olisi riittäneet<br />

Yhteys joen yli itäpuolelta alueelle<br />

tehtiin rakentamalla Aleksanterinkadun<br />

silta, joka valmistui<br />

syksyllä 2004. Rakennusprojektin<br />

aikana vahvistui käsitys siitä,<br />

että Taidetehtaan alueen kehitysprosessia<br />

varten on etsittävä yhteistyökumppaneita.<br />

Kaavoittaja Pekka Mikkola arvioi,<br />

ettei kaupunki olisi selvinnyt<br />

yksin 11–13 miljoonan kulttuuritalorakentamisesta.<br />

Yhteistyömenettelyllä<br />

kustannukset on jaettu<br />

myös pidemmälle aikavälille.<br />

– Alueen kehittäjän etsiminen<br />

aloitettiin alkukeväästä 2007 kutsumalla<br />

laajalti eri rakennusliikkeiden<br />

ja kiinteistökehittäjien<br />

edustajia pienimuotoiseen seminaariin<br />

ja esittelemällä tarjouspyynnön<br />

sisältö.<br />

Kerrosalan määrä kasvoi,<br />

muttei ilmaiseksi<br />

Tarjouskilpailussa pyydettiin arviota<br />

kulttuuritilojen vuokrasta,<br />

mutta siitä muodostui Mikkolan<br />

mukaan myös epävirallinen<br />

suunnittelukilpailu, jossa haluttiin<br />

ideoita kaupunginosan kehittämisestä<br />

kaavoitusta varten.<br />

Tarjouskilpailun voitti kehittäjäryhmä<br />

LARS project GmbH<br />

ja ARRAK Arkkitehdit Kiiskilä<br />

Rautiola Rautiola Oy. Nämä<br />

hankkiutuivat prosessin aikana<br />

yhteistyöhön Hartelan kanssa, ja<br />

syntyi Porvoon kaupungin, AR-<br />

RAKin, Lars Projectin ja Hartelan<br />

yhteistoimintasopimus.<br />

Sen pohjalta solmittiin muut<br />

kaupungin ja Hartelan väliset<br />

luovutus-, vuokra- ja aluerakentamissopimukset.<br />

ARRAK vastasi<br />

ja vastaa myös jatkossa alueen<br />

arkkitehtisuunnittelusta. Samanaikaisesti<br />

kaupunki jatkoi kaavan<br />

valmistelua.<br />

– Kaavatyön aikana kerrosalan<br />

määrä kasvoi, “muttei ilmaiseksi”,<br />

kaavoittaja Mikkola<br />

painottaa.<br />

Asemakaava hyväksyttiin<br />

kaupunginvaltuustossa huhtikuussa<br />

2009. Siitä tehtiin kaksi<br />

valitusta. Valitusprosessi kesti<br />

kaksi vuotta. Kaava sai lainvoiman<br />

helmikuussa 2010, kun<br />

valitukset oli käsitelty Helsingin<br />

<strong>Kuntatekniikka</strong> 4/2012<br />

43

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!