Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
10 esse ❘ 17.2.<strong>2011</strong> 17.2.<strong>2011</strong> ❘ esse 11<br />
Suomen suurin kansanliike<br />
Huomattava osa aktiivisista<br />
kirkossa kävijöistä on sitoutunut<br />
johonkin herätysliikkeeseen. <br />
He eivät suinkaan ole<br />
ajatuksiltaan ja toiminnaltaan<br />
yhdestä puusta veistettyjä.<br />
Teksti Ulla-Maija Vilmi<br />
Kuva Jukka Granström<br />
Kirkon piirissä toimivat<br />
herätysliikkeet<br />
eivät ole aikansa<br />
elänyt ilmiö. Joka<br />
viides suomalainen<br />
kertoo herätysliikkeiden<br />
vaikuttaneen ajatteluunsa,<br />
ja joka kymmenes kuuluu johonkin<br />
herätysliikkeeseen.<br />
Teologian tohtori Hanna Salomäki<br />
on paneutunut tiiviiseen ja<br />
löysään herätysliikesidonnaisuuteen<br />
sosiologian väitöstutkimuksessaan<br />
Herätysliikkeisiin sitoutuminen<br />
ja osallistuminen (Kirkon tutkimuslaitoksen<br />
julkaisuja 113).<br />
Salomäki tutki liikkeiden kesäjuhlilla<br />
kävijöitä ja heidän uskonnollisia<br />
ja moraalisia näkemyksiään.<br />
Yllättävää on herännäisyyden<br />
suuri sallivuus ja se, kuinka vähän<br />
lestadiolaiset lukevat Raamattua ja<br />
osallistuvat seurakuntien toimintaan.<br />
Viisi suurta<br />
kansanliikettä<br />
Herätysliikkeiden kesäjuhlat ovat<br />
suomalaisten kansanliikkeiden<br />
suurimpia vuosittaisia tapaamisia.<br />
Vanhojen herätysliikkeiden, lestadiolaisuuden,<br />
evankelisuuden, herännäisyyden<br />
ja rukoilevaisuuden<br />
juhlille osallistuminen juontaa juurensa<br />
yleensä kodin perinteestä.<br />
Toisen maailmansodan jälkeen<br />
syntyneeseen niin sanottuun viidenteen<br />
herätysliikkeeseen osallistuminen<br />
on useammin oma valinta.<br />
Viidenteen herätysliikkeeseen<br />
kuuluvat Suomen Raamattuopisto,<br />
Kansan Raamattuseura<br />
ja Suomen Evankelisluterilainen<br />
Kansan lähetys.<br />
Herätysliikkeet tavoittavat sekä<br />
nuoria että työikäisiä miehiä. Silti<br />
lähes puolet juhlilla kävijöistä<br />
on vähintään 50-vuotiaita ja kolme<br />
viidestä on naisia.<br />
Liikkeiden ulkopuolisia ensikertalaisia<br />
on eniten Kansan Raamattuseuran<br />
Sanan suvipäivillä.<br />
Vanhoillislestadiolaiset<br />
käyvät vähiten kirkossa<br />
Kesäjuhlakävijöistä suurin osa<br />
luonnehtii itseään uskovaiseksi.<br />
”Herännäisyydessä termiä käytetään<br />
sen sijaan erittäin vähän. Herättäjäjuhlien<br />
osallistujat nimittävät<br />
itseään mieluiten kristityiksi”,<br />
Salomäki sanoo.<br />
Vanhoillislestadiolaiset osallistuvat<br />
vähiten seurakunnan toimintaan.<br />
Heistä yli puolet käy kirkossa<br />
korkeintaan pari kertaa vuodessa.<br />
Sen sijaan valtaosa osallistuu<br />
yleensä viikoittain lestadiolaisten<br />
omiin tilaisuuksiin.<br />
Kansanlähetyspäivien, Kansan<br />
Raamattuseuran ja Suomen<br />
Raamattuopiston kesäjuhlakävijät<br />
osallistuvat ahkerimmin seurakunnan<br />
toimintaan.<br />
”Herätysliikkeissä mukana oleminen<br />
ei merkitse vetäytymistä<br />
vain liikkeen oman toiminnan piiriin”,<br />
päättelee Salomäki.<br />
Käsitykset Raamatusta<br />
vaihtelevat<br />
Viidenteen herätysliikkeeseen<br />
kuuluvat ja korkeasti koulutetut<br />
lukevat Raamattua eniten. Niistä,<br />
jotka pitävät Raamattua erehtymättömänä,<br />
lukee kaksi kolmesta<br />
Raamattua vähintään viikoittain.<br />
Vähiten Raamattua lukevat<br />
vanhoillislestadiolaiset, vaikka he<br />
tavallisesti pitävätkin Raamattua<br />
erehtymättömänä. Heistä joka kolmas<br />
lukee Raamattua harvemmin<br />
kuin kerran vuodessa.<br />
”Raamattua selitetään sen sijaan<br />
seuroissa. Tässä korostetaan sitä,<br />
että usko tulee kuulemisesta”, Salomäki<br />
sanoo.<br />
Myös körtit eli heränneet lukevat<br />
Raamattua keskimääräistä vähemmän,<br />
mutta toisesta syystä kuin<br />
vanhoillislestadiolaiset. Heränneet<br />
uskoivat vähiten Raamatun erehtymättömyyteen.<br />
Heidän käsityksensä<br />
Raamatusta myös hajaantuivat<br />
enemmän kuin muissa liikkeissä.<br />
”Tulos vahvistaa aiempaa tulkintaa,<br />
että herännäisyys on irtautunut<br />
perinnäisistä tavoista lukea ja<br />
tulkita Raamattua.”<br />
Körtit ovat sallivimpia<br />
Tutkimuksessaan Salomäki selvitti,<br />
mitä kesäjuhlille osallistujat<br />
ajattelevat sellaisista yhteiskuntamoraalin<br />
kysymyksistä kuin verovilpistä,<br />
perusteettoman sosiaaliedun<br />
vaatimisesta ja liputta matkustamisesta.<br />
Hän kysyi näkemyksiä<br />
myös abortista, itsemurhasta<br />
ja eutanasiasta.<br />
Herätysliikeväki kannattaa<br />
muita suomalaisia tiukempaa moraalia.<br />
Yleensä nuoremmat suhtautuvat<br />
kuitenkin moraalikysymyksiin<br />
vanhoja sallivammin.<br />
”Vahvimmin moraalikäsityksiä<br />
selittivät vanhoillislestadiolaisuuteen<br />
ja herännäisyyteen kuuluminen.<br />
Herännäisyyteen kuuluminen<br />
selitti moraalikäsitysten sallivuutta,<br />
vanhoillislestadiolaisuuteen<br />
kuuluminen sen sijaan ennakoi<br />
vähäistä sallivuutta”, Salomäki<br />
sanoo.<br />
Perhe- ja seksuaalietiikan kysymyksissä<br />
herännäisyyden sallivuus<br />
korostui lisää. Esimerkiksi<br />
suhtautumisessa homoseksuaaleihin<br />
ei herättäjäjuhlaväen ajattelu<br />
eronnut lainkaan tavallisten suomalaisten<br />
näkemyksistä, ja nuoret<br />
olivat sitäkin sallivampia.<br />
Tutkimuksen äärellä voi kysyä:<br />
mikä on herätysliike Ehkä kirkon<br />
piirissä toimivia hengellisiä liikkeitä<br />
vain kutsutaan herätysliikkeiksi,<br />
vaikka ne olisivatkin enemmän<br />
perinneliikkeitä.<br />
Herännäisyys on kaikista herätysliikkeistä sallivin. Herännäisnuoret suhtautuvat homoseksuaalisuuteen jopa avarammin kuin muu väestö. Herättäjäjuhlat pidettiin Leppävaarassa 2008.<br />
Herätysliikkeet<br />
Espoossa<br />
Useimmat herätysliikkeet toimivat<br />
Espoossa seurakuntien tiloissa,<br />
kodeissa tai palvelukeskuksissa.<br />
Vain vanhoillislestadiolaisilla<br />
on sekä paikallisosasto<br />
että oma toimitila Mänkimiehentiellä<br />
Kauklahdessa. Heränneillä<br />
on myös paikallisosasto Espoossa.<br />
Suomen Raamattuopistolla<br />
on keskustoimisto ja koulutuslaitos<br />
Kauniaisissa.<br />
Herätysliikkeiden<br />
kesäjuhlia <strong>2011</strong><br />
Sanan suvipäivät,<br />
Ikaalinen 17.–19.6.<br />
Kansanlähetyspäivät,<br />
Seinäjoki 1.–3.7.<br />
Evankeliumijuhla,<br />
Raahe, 1.–3.7.<br />
Suviseurat (Rauhanyhdistykset),<br />
Lumijoki, 1.–4.7.<br />
Herättäjäjuhlat,<br />
Oulu 8.–10.7.<br />
Rukoilevaisten kesäseurat,<br />
Luvia 15.–17.7.<br />
Evankeliset kesäjuhlat,<br />
Tampere 6.–7.8.<br />
Hengelliset syventymispäivät,<br />
Helsinki 25.–28.8.<br />
Tiukkaa moraalia vai suurta<br />
suvaitsevaisuutta<br />
<strong>Esse</strong> haastatteli neljää eri herätysliikkeeseen kuuluva espoolaista<br />
siitä, mitä liikkeeseen kuuluminen hänelle merkitsee.<br />
Teksti Anna Takala<br />
Seuroissa voi levätä<br />
Pekka Leskelä,<br />
herännäisyys, Olari<br />
”Olen syntynyt herännäisperheeseen,<br />
olen imenyt herännäisyyden<br />
äidinmaidosta. Meillä ei koskaan ollut<br />
minkäänlaista pakkoa lähteä<br />
seuroihin. Sai kulkea mukana tai olla<br />
kulkematta.<br />
Herännäisyydessä saa olla rauhassa<br />
oma itsensä. Ei pakoteta eikä<br />
vaadita enempää kuin mitä itse<br />
on. Seuroissa on mukava henki ja<br />
hyvä olla.<br />
Herännäisyys on vaikuttanut paljon<br />
elämäni kulkuun. Esimerkiksi se,<br />
että löytyi samanhenkinen puoliso,<br />
on ollut hyvin merkittävää.<br />
Uskosta saa perusturvallisuuden<br />
ja rauhallisuuden. Ei tarvitse<br />
hätäillä. Varmaan se on jotakin sellaista<br />
luottamusta siihen, ettei uskossaan<br />
tarvitse esittää tai kyetä<br />
enempään kuin on edellytyksiä.<br />
Patrik Lindström<br />
Pekka Leskelä<br />
Sen varaan voi jättää elämänsä, siinä<br />
voi levätä.<br />
Tuntuu hyvältä mennä seuroihin<br />
rauhoittumaan; veisaamaan virsiä ja<br />
kuuntelemaan puheita.<br />
Herännäisyyttäni en joudu missään<br />
selittelemään. En esiinny erilaisena<br />
ihmisenä missään yhteyksissä.<br />
En voi kuvitella, että herännäisyys<br />
ja Suomen evankelisluterilainen<br />
kirkko olisivat erillään. Joku viisaampi<br />
on sanonut, että niin kauan<br />
kuin kirkossa luetaan Isä meidän<br />
-rukous ja Herran siunaus, körtit käyvät<br />
messussa.<br />
En koe, että herännäisyys olisi<br />
rajoittanut elämääni millään tavalla.<br />
Tietenkin elämä voisi olla toisenlaista,<br />
jos en koskaan olisi ollut missään<br />
herännäisympyröissä.”<br />
Uskovana saa olla juuri sitä, mitä on<br />
Aira Sundbäck<br />
kansanlähetys, Leppävaara<br />
”Olin levoton nuori, vastarannankiiski.<br />
Kotini oli kansanlähetysläinen,<br />
ja minä halusin ruveta vastahankaiseksi.<br />
Kesällä 1975 Kansanlähetyksen<br />
nuoria tuli kotikylääni pitämään seuroja.<br />
Olin harmissani: Ainako noita<br />
uskovia pitää tulla lisää Niillä oli<br />
telttakin.<br />
Ajattelin kuitenkin, että miksen<br />
saman tien katsoisi, millaisia ihmisiä<br />
siellä on. ’Mutta mua ei kyllä<br />
käännytetä!’<br />
Katselin teltasta tulijoita ihmeissäni:<br />
’Nehän ihan säteilee.’<br />
Seuraavana iltana menin teltalle.<br />
Puhetta kuunnellessani ajattelin:<br />
Elvi Lyytikäinen<br />
Sirkka Kruus<br />
evankelisuus, Leppäsilta<br />
Jukka Granström<br />
”Kuulin ensimmäisen kerran evankelisuudesta<br />
koulun uskontotunnilla.<br />
Opettaja sanoi, että evankelisuudessa<br />
armoa on kaikkialla. Se jäi minulle<br />
mieleen.<br />
Sitten tapasin Laurin, mieheni.<br />
Hän toimi aktiivisesti evankelisessa<br />
ylioppilasliitossa. Siitä tuli minullekin<br />
hengellinen koti.<br />
Kaikki lauantai-illat me istuimme<br />
Malminkadulla, evankelisen liikkeen<br />
tiloissa. Oli raamattupiiriä ja lähetyspiiriä.<br />
Sitten olivat tietysti kesäkokoukset<br />
ja evankeliumijuhlat.<br />
Ylioppilaskodin poikaporukka kulki<br />
tiivisti yhdessä, ja minä siinä mukana.<br />
Minulle hengellinen koti merkitsi<br />
sitä, että ihmisten kanssa on<br />
hyvä olla.<br />
Aira Sundbäck<br />
Elvi Lyytikäinen<br />
lestadiolaisuus, Niipperi<br />
Paljon naurettiin ja paljon laulettiin<br />
Jukka Granström<br />
Usko tuo näköalaa<br />
”Usko antaa minulle henkivakuutuksen<br />
kuoleman varalle, kuten joku<br />
viisaampi on sanonut. Ihminen on<br />
fyysinen, henkinen ja hengellinen<br />
olento. Usko vastaa hengelliseen<br />
tarpeeseen.<br />
Se, että on iankaikkisen elämän<br />
toivo, on turva elämässä. Usko antaa<br />
raamit katsoa kaikkea muuta,<br />
mitä elämässä tapahtuu. Jokainen<br />
ihminen väsyy ja ahdistuu joskus.<br />
Silloin uskosta saa parhaan turvan,<br />
se tuo näköalaa.<br />
Lestadiolaisuutta ei voi järjellä<br />
auki selittää.<br />
Olin lapsuudessani saanut uskovista<br />
pahan käsityksen. Meillä asui<br />
naapurissa nainen, joka pelotteli<br />
helvetillä. Mutta ei evankelisuus ollut<br />
sellaista. Se oli turvallinen, hyvä,<br />
iloinen paikka. Paljon naurettiin ja<br />
paljon laulettiin.<br />
Uskossa on ihanaa, että Jumala<br />
ottaa syliin sellaisena kuin on, niine<br />
virheineen, mitä ihmisessä on. Välillä<br />
kuitenkin tuntui, että evankelisuudesta<br />
oli jätetty armollisuus kokonaan<br />
pois. Saarnattiin kovasti ja tiukasti.<br />
Sleyssä on sellainen henki, joka<br />
ei minusta tunnu samalta, kuin siinä<br />
evankelisuudessa, johon minä liityin.<br />
Elyssä jatkuu evankelinen perinne.”<br />
Sirkka-Liisa Kruus kuuluu evankelisen herätysliikkeen<br />
(Sley) uusimpaan haaraan,<br />
evankeliseen lähetysyhdistykseen (Ely).<br />
Sen jäsenet hyväksyvät naispappeuden<br />
toisin kuin Sley.<br />
Okei, jos mä kelpaan Jeesukselle<br />
tällaisena, niin siitä vaan. Siitä hetkestä<br />
sain rauhan. Aivan kuin kaikki<br />
kuormat olisi otettu minulta pois. Se<br />
oli ihmeellinen tunne.<br />
Minun piti hankkia Raamattu. Ostin<br />
sellaisen Leppävaaran Maxi-marketista.<br />
Raamattu oli aina ollut minulle<br />
pelottava kirja. Sitten avasin<br />
omani. Mähän ymmärrän, mitä tässä<br />
sanotaan!, hämmästelin.<br />
Olen mukana Kansanlähetyksen<br />
jumalanpalveluksissa ja päivystän<br />
sielunhoitopuhelimessa.<br />
Uskovana saa olla juuri sitä, mitä<br />
on. Pitää uskaltaa kysyä, pitää uskaltaa<br />
antaa mennä. Jos onnistuu<br />
tai epäonnistuu, sillä on aina jokin<br />
merkitys.”<br />
Lestadiolaisuudelle on tunnusomaista<br />
tietty elämäntyyli. Monet<br />
ihmiset, joiden kanssa olen tekemisissä,<br />
ovat lestadiolaisia. Totta kai<br />
on paljon muitakin ympyröitä. Muuten<br />
elän tavallista arkea, ihan niin<br />
kuin muutkin.<br />
Minulle tärkeitä ovat seurat sekä<br />
lapsi- ja nuorisotyö. Olen toiminut<br />
pyhäkoulun opettajana ja vetänyt<br />
lasten raamattuluokkaa. Yhteisöllisyys<br />
ja yhdessä toimiminen on<br />
hienoa.<br />
Ihmisillä tuntuu olevan lestadiolaisuudesta<br />
tiettyjä vankkoja käsityksiä.<br />
Toivoisin enemmän avointa<br />
tiedon kulkua. Jokaisella on oikeus<br />
omiin ajatuksiinsa.”<br />
Sirkka Kruus<br />
Patrik Lindström
Change language