Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

18 esse ❘ 17.2.2011 ELÄMÄNKAARI
ikkunapaikka esse.toimitus@kotimaa.fi
17.2.2011 ❘ esse 19
Lehtikirkko
20.2.2011
ELÄMÄNKAARI
Jukka Granström
3. sunnuntai
ennen paastonaikaa
Pyhän aihe on
Ansaitsematon armo.
Alttarilla on
vihreä liina ja kaksi kynttilää.
Pyhän tekstit ovat
Psalmi 18:2–7
5. Moos. 7:6–8
Fil. 3:7–14
Matteuksen evankeliumi 19:27–30
Rukous
Hyvä Jumala, ­
taivaallinen Isämme.
Sinä valitset usein käyttöösi niitä,
jotka ovat pieniä ja vaatimattomia.
Sinä osoitat voimasi niissä,
jotka ovat itse heikkoja
ja voimattomia.
Auta meitä ymmärtämään jotakin
sinun valtakuntasi salaisuudesta.
Kiitos, että me kaikki ­
voimme kasvaa
sinun hoidossasi niihin tehtäviin,
joita olet meitä varten valmistanut.
Sinä näet meidän
­mahdollisuutemme,
vaikka emme itse niitä näkisikään.
Anna meidän kaikkien yhdessä
rakentaa sinun valtakuntaasi.
Kuule rukouksemme ­
Jeesuksen tähden.
ESPOON SEURAKUNNAT
Tuomas
messut
su 20.2. klo 17 Leppävaaran kirkko
Veräjäkallionkatu 2
su 27.2. klo 17 Soukan kappeli
Soukankuja 3
su 6.3. klo 18 Matinmessu,
Matinkappeli
Liisankuja 3
Lapsille oma messukerho.
Uhraukset ja hyöty
puntarissa
Jeesuksen perässä kulki kouluja käymättömiä
maaseudun kansanmiehiä. Joukossa taisi
olla joku nainenkin. Näillä ihmisillä oli yksi
elämän vahvuus: he olivat löytäneet loistavan
opettajan.
Jeesuksen perässä kannatti kulkea. Hänen
saarnoistaan oppi aina uutta ja hänen tapansa
kohdata ihmisiä sisälsi jotain poikkeuksellista.
Jeesus opetti Jumalan valtakunnasta vertauksin,
toisin kuin muut. Hän ajoi ulos Jumalan
voimalla pahoja henkiä ja paransi sairaita. Hän
osoitti ystävällisyyttä ja hyväksyntää niitä ihmisiä
kohtaan, jotka olivat syrjäytyneitä ja joita
muut hyljeksivät.
Oppilaatkin joutuivat tekemään uhrauksia.
Jeesuksen seuraaminen merkitsi perheen jättämistä
taakse. Tästä aiheutui inhimillisiä huolenaiheita.
Mistä vanhemmat, vaimo ja lapset saisivat ruokansa Kuka nyt korjaisi
talon vuotavan katon, hoitaisi maanviljelystä tai toisi kalaa ruokapöytään.
Ei ihme, että jossain vaiheessa tätä vaellusta mieleen hiipi kysymys koko
touhun mielekkyydestä. Mitä hyötyä koitui Jeesuksen seuraamisesta
Jeesus lupaa oikeastaan aika paljon. Uhraukset antavat satakertaisen tuoton.
Tällaiseen voittoon sijoittaja voi aina olla tyytyväinen. Lisäksi palkkioon kuuluu
iankaikkinen elämä.
Silti mieleen nousi kysymys: onko todellakin oikein jättää perhe selviämään
nälkäkuoleman partaalle Voiko Jumala vaatia tällaista uhria edes evankeliumin
tähden
Uhrauksista huolimatta jossain mielessä opetuslapsia käy kateeksi, sillä heidän
oli helppoa konkreettisesti seurata Jeesusta. Meidän on paljon vaikeampi hahmottaa,
mitä kristityn elämä nyt tarkoittaa.
Silti Jeesuksen osoittama suunta on selvä: meidät on kutsuttu tavoittelemaan
mahdollisimman suurta ajallista ja iankaikkista yhteistä hyvää. Keinot vain
täytyy itse tapauskohtaisesti harkita.
Kalervo Salo
Kirjoittaja on Leppävaaran kirkkoherra.
Kirjoitus pohjautuu viereiseen ensi sunnuntain raamatuntekstiin. Kirjoitus on
myös internetissä www.tuhattulkintaa.fi-sivustolla, jossa aiheesta voi keskustella.
www.tuhattulkintaa.fi
LEPPÄVAARA
Omaisen ABC
Koulutus sinulle, jonka
läheinen on
sairastunut henkisesti
Lue lisää Leppävaaran
seurakunnan ilmoitukset s. 15.
TUOMIOKIRKKO
Opetuslasten
tuleva palkka
Pietari sanoi Jeesukselle: ”Me
olemme luopuneet kaikesta ja
seuranneet sinua. Mitä me siitä
saamme”
Jeesus sanoi heille:
”Totisesti: kun Ihmisen Poika
uuden maailman syntyessä istuutuu
kirkkautensa valtaistuimelle,
silloin tekin, jotka olette seuranneet
minua, saatte istua kahdellatoista
valtaistuimella ja hallita
Israelin kahtatoista heimoa.”
”Ja jokainen, joka minun nimeni
tähden on luopunut talostaan,
veljistään tai sisaristaan,
isästään, äidistään tai lapsistaan
tai pelloistaan, saa satakertaisesti
takaisin ja perii iankaikkisen elämän.
Mutta monet ensimmäiset
tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset
ensimmäisiä.”
Evankeliumi Matteuksen
­mukaan 19: 27–30
Löydä
ITSESTÄSI LAULAJA
Kuorolaulukoulua
yhteislauluhetkessä
ti 22.2. klo 18.30
Espoon tuomiokirkon
seurakuntatalossa
Kirkkoranta 2
Tiedustelut kanttori Anna-Liisa Haunio 040 765 2160.
ESPOON TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA
Kastettu:
Wilho Ilo Alava, Jade Karoliina Helena Heinonen, Juuso Artturi Hirvonen,
Sanni Emilia Hutko, Aleksi Eino Jalkanen, Anton Oscar Johannes Kanerva,
Niila Alvari Kimpimäki, Anna Inkeri Elina Niemelä, Emmi Tyyne Marika
Putkinen, Kiia Janica Rintamäki, Lotta Emilia Siljander, Pyry Ukko Santeri
Silvennoinen, Essi Fanni Kaarina Sällinen, Maiju Emilia Turkka.
Avioliittoon aikovat:
Anni Pirita Järvenpää ja Tomi Markus Tapio Lattu .
Hautaan siunattu:
Kirsti Marta Marita Rantahakala 77 v, Kalle Juhani Turpeinen 77 v, Ismo
Kalevi Kammonen 73 v.
ESPOONLAHDEN SEURAKUNTA
Kastettu:
Elle Isabel Honkasalo, Ilmari Armas Leisti, Marie Dagmar Orjasniemi.
Hautaan siunattu:
Anna Elisabet Raanimo 93 v, Eeva Elisa Eskola 90 v, Oiva Kalevi Ranta 73 v,
Alli Marja Hanni 61 v, Ville Vesa Ovaskainen 39 v, Anne Marjut Ruokolainen
39 v.
KAUNIAISTEN SUOMALAINEN SEURAKUNTA
Kastettu:
Emma Maria Lindfors.
Hautaan siunattu:
Martti Ilmari Maunula 68 v, Mauri Juho Tapani Jaakkola 76 v.
LEPPÄVAARAN SEURAKUNTA
Kastettu:
Osku Eino Juhani Määttä, Jenni Noora Nissinen, Siiri Jose ina Laurikainen,
Leo Veikko Emil Mansikkamäki, Elias Nikolas Eskelinen, Sampo Matti
Samuel Janhunen, Lina Marinii Ihalainen, Enna Neela Olivia Koivunen, Oliver
Aatu Antero Jakobsson, Susanna Elli Kaarina Kesti-Helia, Jenni Camilla
Oikarinen, Alessia Katerina Wheeler.
Avioliittoon aikovat:
Antti Juho Mikael Uusitupa ja Annastiina Helena Salminen, Vesa-Matti
Salomäki ja Marja Elina Kokko.
Hautaan siunattu:
Yrjö Aleksi Lehtimäki 89 v, Jalo Tapio Lääniläinen 89 v, Toivo Eero Gustaf
Mäkinen 83 v, Aino Kyllikki Lehtonen 80 v, Ahti Kalervo Sipola 78 v, Harri
Johannes Koskinen 75 v.
OLARIN SEURAKUNTA
Kastettu:
Emil Samuel Kaarni, Lauri Pekka Olavi Kauhanen, Matilda Iiris Kerttuli
Koskenniemi, Alisa Lilianna Männistö, Klaus Urho Ensio Näriäinen, Meeri
Matleena Suvanto, Alissa Isabel Tikkanen, Jere Verneri Turunen, Olivia
Kristiina Uusikartano, Minttu Olivia Vartiainen.
Avioliittoon aikovat:
Hanne Katri Kristiina Martikainen ja Niklas Hilding Olof Kristén.
Hautaan siunattu:
Elina Backman 91 v, Erkki Einari Planting 83 v, Matti Lietonen 82 v, Olli
Johannes Räsänen 70 v, Erkki Antero Suomi 65 v, Pirkko Marjatta Hansen
61 v, Simo Veli Pekka Saari 61 v, Heikki Olavi Immonen 55 v, Riitta Mirjami
Kantola 48 v.
TAPIOLAN SEURAKUNTA
Kastettu:
Iida Kaarina Kajasto, Selina Lumi Isabella Mustonen, Eva Ann-Sophie
Stadigh, Jaro Erik Pyrhönen, Lauri Artturi Etelämäki, Emma Linnea Ali-
Rekola, Kuura Leia Inari Jalkanen.
Avioliittoon aikovat:
Tiia Johanna Satosalmi ja Juha Heikki Koponen.
Hautaan siunattu:
Sirkka Inkeri Helavaara 81 v, Aino Annikki Anttonen 81 v.
ESBO SVENSKA FÖRSAMLING
Kastettu:
Tove Marianne Pammo, Jan-Erik Wilhelm Kautia, Melissa So a Eriksson,
Axel Matias Vanhanen.
Hautaan siunattu:
Bo Oskar Svennblad 80 v, Jan-Erik Bernhard Sandström 75 v, Fred Klas Sten
61 v, Maj Margareta Backström 88 v.
Liian lähelle
Kun on kylmä, vedän villasukat jalkaan. Vaan mitä
tekevät eläimet Esimerkiksi jänis, johon tutustuin
kesällä. Muistelen kaiholla jänistä, joka törmäili pihapiirissä.
Poikasessa ei ollut vielä jäniksen arkuutta.
Seurasin söpöä otusta. Kasvissyöjän leukaperät jauhoivat
apiloita jatkuvalla syötöllä. Viimeisenä suusta
pilkisti herttaisesti aniliininpunainen puna-apilan
kukka.
Muistan varhaisen aamun. Jänis kohottautui laiskasti
mustaviinimarjapensaan alta pystyyn ja venytti
selkänsä kaarelle.
Meissähän on jotain yhteistä! Niinhän me ihmisetkin
venyttelemme. Jänis tuli entistä läheisemmäksi
tapoineen.
Kesäaamut tuntuivat minusta kalseilta peiton lämmön
jälkeen. Miten takkuturkkinen vauvankarvalla
varustettu jänis tarkeni Turkkiko piti pitkäkorvan
lämpöisenä
Entäs nyt talven viimoilla ja pakkasilla. Hanki
lämmittää, sanotaan. Niin kai sitten.
Tuttavuutemme kesti vajaan viikon. Sitten eräänä iltana
jänis tuijotti minua heinäkasan päällä kuiva korsi
suussa. Se tuijotti aivan kuin olisi ensimmäistä kertaa
elämässään nähnyt ihmisen. Sen jälkeen se otti jalat
alleen ja katosi kovalla töminällä rantaheinikkoon.
Luonnoneläimelle oli järkytys nähdä ihminen.
Minä olin se järkyttävä ihminen. Se kammosi minua.
Menin liian lähelle sitä. En jättänyt sille hengitystilaa.
Minulle tulee tuskainen hauras olo siitä, että minussa
on sellaista, että se käy jonkun hermoille. Jos joku
toivoo, että minä en olisikaan läsnä.
Alan miettiä, miten minun pitäisi sitten olla. Pitäisikö
väistyä Mennä vaikka toiseen huoneeseen.
Tuo toinen on tietysti vain väsynyt omista asioistaan
ja siksi torjuu minut. Näin yritän selittää,
kun näen toisen olevan tyytymätön minuun.
Ja sitten kuitenkin tiedän, että minussa on jotain sellaista
määrittelemätöntä, joka ei ole tahdon asia. Jota
en voi muuksi muuttaa. Voisin ehkä hetken näytellä
ja käskeä itseni toisenlaiseksi.
Enkö romahtaisi rotkoon tuollaisen roolini kanssa
Jänis on metsän eläin, ei kainaloon kaivautuva
lemmikkipupu. Minä ikävöin kuitenkin hupsua jänistä.
En tiedä, kyyhöttääkö se puun alla piilossa vai
rouskuttaako vanhan talon seinää.
En tosiaan tiedä, mitä sille kuuluu. Kaikki on
mahdollista.
Marja-Liisa Hyvärinen
lierinkangas@wippies.fi
Hyvä lukija, voit tarjota tälle palstalle ajatuksia elämästä
ja mietteitä arjen ja uskon saranakohdista osoitteena
Esse, Ikkunapaikka, PL 200, 02771 Espoo , s-posti: esse.
toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi Ikkunapaikka. Kirjoituksen
pituus on 2300 merkkiä välilyönteineen ja tekstit julkaistaan
mieluiten omalla nimellä.