Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
Esse 7/2011 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Ääriviivaversioita saa käyttää väritaustaan tai kuvaan upotettuina.<br />
esse ❘ <strong>Espoon</strong> <strong>seurakuntasanomat</strong> ❘ Perustettu 1972 ❘ www.esse.fi ❘ Tuomiokirkko ❘ <strong>Espoon</strong>lahti ❘ Leppävaara ❘ Olari ❘ Tapiola ❘ Kauniainen<br />
17.2.<strong>2011</strong> ❘ esse<br />
3<br />
P u h e e n v u o r o<br />
Herätysliikkeet, kirkon voima ja ongelma<br />
Kirkossamme on neljä perinteistä herätysliikettä:<br />
herännäisyys, lestadiolaisuus, evankelisuus<br />
ja rukoilevaisuus. Lisäksi toisen maailmansodan<br />
jälkeen syntyi viides herätysliike,<br />
uuspietismi, joka elää kirkossamme monina eri<br />
haaroina.<br />
Herätysliikkeet ovat syntyneet kirkon sisäisinä<br />
protestiliikkeinä vastapainona kirkon<br />
maallistumiselle. Niiden huolena on, että kirkko<br />
sulautuu muuhun yhteiskuntaan ja menettää<br />
erityislaatuisuutensa kristillisenä kirkkona.<br />
Useimmiten herätysliikkeessä elää ajatus<br />
ydinseurakunnasta. Sen muodostavat todelliset<br />
uskovat, jotka ovat kokeneet uskonnollisen<br />
murroksen ja haluavat elää uskonsa mukaan.<br />
Herätysliikkeet ovat myös kirkon sisäisiä puolueita,<br />
joilla on kirkkopoliittisia ja opillisia ohjelmia.<br />
Ne vaikuttavat esimerkiksi naispappeuskysymyksessä,<br />
avioliittoetiikan tulkinnoissa,<br />
suhtautumisessa muihin kirkkoihin,<br />
monikulttuurisuuskysymyksissä, suhtautumisessa<br />
Israelin ja palestiinalaisten väliseen konfliktiin<br />
sekä Raamatun tulkinnassa.<br />
Maamme puolueista kristillisdemokraateilla<br />
on vahvat siteet uuspietistiseen liikkeeseen.<br />
Viime vuosina konservatiivisuus on yhdistänyt<br />
monet herätysliikkeistä kirkon sisäiseen<br />
kirkko poliittiseen rintamaan, joka on löysästi<br />
yhtenäinen.<br />
Konservatiivinen evankelisuus ja rukoilevaisuus<br />
ovat liittoutuneet viidennen herätysliikkeen<br />
opillisen siiven kanssa. Lestadiolaisuus<br />
on jakautunut useaan haaraan. Espoossa<br />
vaikuttaa erityisesti vanhalestadiolaisuus, jonka<br />
nimitys kuvastaa enemmän syntyhistoriaa<br />
kuin asenteita.<br />
Tarja Tallqvist<br />
Olarin seurakuntaneuvoston<br />
jäsen ja kirkkovaltuutettu<br />
(Missio Olari -ryhmä)<br />
tarja.tallqvist@eduskunta.fi<br />
Sarjassa kirjoittavat seurakuntien<br />
uudet luottamushenkilöt.<br />
”Herätysliikkeiden<br />
voima kirkossa<br />
ei ole hiipumassa.”<br />
17.2.<strong>2011</strong> Kolumni<br />
Seurakunnan on etsittävä apua tarvitsevia<br />
”Pitäkää huolta toinen toisistanne.<br />
Rohkaiskaa rakastamaan ja tekemään<br />
hyvää.”<br />
Näillä Raamatun sanoilla kirkkoherra<br />
Roger Rönnberg avasi kirkon<br />
ja seurakuntien Tulevaisuusfoorumin<br />
Espoossa. Se oli osa meidän uusien<br />
luottamushenkilöiden koulutusta.<br />
Saimme paljon tietoa, mutta nämä<br />
sanat jäivät tärkeimpinä mieleeni.<br />
Seurakunnan tehtävä on juuri tämä.<br />
Rohkaista ja välittää. Suuria haasteita<br />
ovat ihmisten syrjäytyminen,<br />
yksinäisyys ja köyhyys. Kun nyt joka<br />
toinen päivä yli 65-vuotias tekee itsemurhan,<br />
ei kirkko ja seurakunta<br />
saa sulkea silmiään.<br />
Herännäisyys on niin kirkollistunut, että<br />
sen vaikutusta on vaikea eritellä. Piilopoliittisesti<br />
ja valtakunnallisesti sillä on ehkä herätysliikkeistä<br />
suurin vaikutus kirkon päätöksentekoon.<br />
Herätysliikkeiden voima kirkossa ei ole hiipumassa.<br />
Kirkon ammattiin opiskelevien joukossa<br />
herätysliikkeillä on erittäin vahva asema.<br />
Ne tuovat merkittävän panoksen sekä kirkon<br />
työntekijäkuntaan että paikallisten seurakuntien<br />
toimintaan.<br />
Myös <strong>Espoon</strong> kaltaisessa modernissa, kaupunkimaisessa<br />
seurakuntayhteisössä herätysliikkeiden<br />
vaikutus on tuntuva.<br />
Jännitettä herätysliikkeet tuovat kirkon<br />
sisään opillisilla tulkinnoilla ja oikean uskon<br />
sekä ydinseurakuntaan kuulumisen määrittelyllä.<br />
Teologisesti kyse on siitä, riittääkö kaste<br />
ja sanoiksi pukematon usko seurakunnan<br />
täysi valtaiseen jäsenyyteen vai tarvitaanko lisäksi<br />
erityinen herätys, ryhmään kuuluminen<br />
tai uskoon tulo täyteen kristillisyyteen.<br />
Suomalaiset vakiintuneet herätysliikkeet<br />
ovat sitoutuneita toimimaan kirkon sisällä ja<br />
omien katsomustensa mukaan kirkon parhaaksi.<br />
Niillä on pysyvä paikka kirkossa. Avoimuutta<br />
ja pelisääntöjä kaivataan. Jännite herätysliikkeiden<br />
ja kansankirkon välillä säilyy eikä sitä<br />
ole tarpeenkaan poistaa. Kansankirkko ei voi<br />
olla yhdestä puusta veistetty.<br />
Simo Repo<br />
simo.repo@evl.fi<br />
Heikossa asemassa oleva ihminen,<br />
vanha tai nuori, ei välttämättä<br />
kykene hakemaan apua. Syitä on<br />
vaikka kuinka paljon. Hän on ehkä<br />
jo niin masentunut, ettei enää pysty<br />
lähtemään kodistaan. Hän on<br />
pelokas, eikä uskalla kohdata ketään.<br />
Ei tiedä, mistä hakea apua.<br />
Ei ole rahaa edes bussilippuun.<br />
Nämä ihmiset on etsittävä, heidän<br />
luokseen on mentävä ja autettava<br />
heidän tarvitsemallaan tavalla. Niinhän<br />
Jeesus opetti, kun hän kertoi<br />
paimenesta, joka etsi kadonneen<br />
lampaan ja kantoi tämän laumaan<br />
takaisin.<br />
Etsi ja kantoi.<br />
Pikantteja puheita<br />
eduskunnassa<br />
Monien mielestä politiikan<br />
seuraaminen on tylsää. Asiat<br />
ovat liian laajoja, puheet liian<br />
ympäri pyöreitä ja suorien vastausten<br />
saaminen usein kiven<br />
5<br />
takana.<br />
Ehdotankin tässä uutta tapaa<br />
lähestyä politiikkaa. Kiinnitä<br />
huomiota pieniin asioihin.<br />
Tutustu tuntemattomampien<br />
ehdokkaiden nettisivuihin ja<br />
kaiva esiin eduskunnassa pidettyjä,<br />
jo unhoon jääneitä puheita. Jo alkaa löytyä väriä politiikkaan.<br />
Tässä ihan muutama esimerkki siitä, mitä tarkoitan. Osa<br />
näistä on tuoreita, osa vuosienkin takaa. Jätän puolueet ja<br />
nimet pois. Tarkoitus ei ole paheksua, vaan etsiä pikantteja<br />
yksityiskohtia poliittisesta keskustelusta.<br />
Verokeskustelussa on ollut mukana myös farkkunäkökulma.<br />
Erään kansanedustajan ajatus kulki seuraavasti:<br />
Björn Wahlroos ostaa Gantin merkkifarkut kalliilla ja maksaa<br />
isot arvonlisäverot.<br />
Myyjätär ostaa omat farkkunsa halvalla Prismasta ja<br />
maksaa pienet arvonlisäverot.<br />
Arvonlisävero on siis progressiivista, kun rikkaat maksavat<br />
enemmän veroa kuin köyhät. Mietityttämään jäi, missä<br />
farkuissa tuo kansanedustaja itse liikkuu.<br />
Toisen poliitikon mielestä rikkaalle kuuluu isommat perinnöt,<br />
kun se osaa sijoittaa ne viisaasti. ”Köyhät kuitenkin heti<br />
tuhlaisivat omat perintönsä”.<br />
Tämä mielipide nousi esiin jo vuosia sitten. Kolmas<br />
hyväkäs taas ihmetteli ”mitä, eivätkö kaikki asukaan omistusasunnoissa”.<br />
Eipä yksi poliitikko tiennyt, että linja-auto pysähtyy<br />
myös päätepysäkkiensä välillä. Ei ollut kuulemma koskaan<br />
linja-autoa käyttänyt.<br />
Aikoinaan eräs edustaja kummeksui puhujapöntöstä<br />
eduskunnan käytävällä ollutta rumaa taulua. ”Mitähän tuokin<br />
taulunrumilus on veronmaksajille kustantanut”, paasasi<br />
edustaja.<br />
”Ei se ole taulu, se on peili”, kuului välihuuto salista.<br />
Politiikka on mielenkiintoista, kun hieman jaksaa nähdä<br />
vaivaa. Ja yllä olevan kaltaiset sattumukset tai heitot tuovat<br />
mukavasti lisäväriä vakavampien asioiden puimiseen.<br />
Kehotankin tarttumaan vaikkapa Googleen ja etsimään<br />
vielä hauskempia tai tuoreempia sattumuksia politiikan rintamalta.<br />
Kun tarpeeksi lähelle menee, alkaa harmaastakin<br />
löytyä erilaisia sävyjä.<br />
Mikael Jungner<br />
<strong>Espoon</strong>lahti<br />
Diakoniatyön merkitys kasvaa lisääntyvän<br />
köyhyyden ja nuorten pahoinvoinnin,<br />
lapsiperheiden hädän<br />
ja ihmisten ikääntymisen myötä.<br />
Resurssit tähän etsintään on oltava.<br />
Kasvavat ruokajonot ja asunnottomuus<br />
Espoossa ovat myös<br />
seurakunnan vastuulla.<br />
Aivan kuten Jumala ei asu kirkoissa<br />
eikä temppeleissä vaan kaikkialla,<br />
seurakunnan on jalkauduttava<br />
ihmisten keskuuteen.<br />
Olen aikaisemmassa elämässäni<br />
tehnyt mainoksia. Kun katson seurakuntatilaisuuksien<br />
ilmoittelua, tulee<br />
mieleeni, että miksi ne ovat niin asiallisen<br />
tylsiä. Ne voisivat olla houkuttelevampia<br />
ja miksei iloisempiakin.<br />
Uskontohan on iloinen asia. Olen<br />
kuullut monen nuoren kertovan,<br />
kuinka he ovat tykänneet rippikoulusta.<br />
Monet haluavat vielä sen jälkeen<br />
isosiksi.<br />
Ystäväni poika koki juuri näin viime<br />
kesänä. ”En kuulu itse kirkkoon,<br />
mutta kun näin poikani ilon<br />
ja tutustuin poikani rippikoulupastoriin,<br />
mietin kovasti liittymistä”, ystäväni<br />
kertoi itse asiassa aika hämmästyneenä.<br />
Suvelalle haetaan<br />
uutta suuntaa<br />
Peruskorjauksen jälkeen 70-luvun betonimöhkäleet näyttävät uudisrakennuksilta.<br />
Betonielementtikerrostaloja,<br />
asfaltoituja<br />
parkkikenttiä vai rapattuja<br />
julkisivuja ja vihreitä<br />
pihoja Espoo on<br />
päättänyt päivittää<br />
1970-luvun lähiön tälle<br />
vuosikymmenelle.<br />
Teksti Anna Takala<br />
Kuvat Jukka Granström<br />
Urbaani onni, Movehanke,<br />
Suvelan syke<br />
-klinikka sekä<br />
Suvela-viso. Tässä esimerkkejä<br />
ympäristöministeriön<br />
osin rahoittamista projekteista<br />
Suvelassa.<br />
Tavoitteena on parantaa<br />
Suvelan palveluita, sosiaalista<br />
hyvinvointia, ympäristöä<br />
ja turvallisuutta sekä korjata<br />
ja täydentää nykyistä rakennuskantaa.<br />
Lista on pitkä ja<br />
kunnianhimoinen.<br />
Asukaspuiston yhteyteen ekokappeli<br />
<strong>Espoon</strong> seurakuntayhtymä<br />
suunnittelee yhdessä kaupungin<br />
kanssa ekokappelia<br />
Suvelaan.<br />
Kappelin sijainniksi on<br />
kaavailtu asukaspuiston<br />
vieressä sijaitsevaa tonttia.<br />
”Idea on, että asukaspuisto<br />
toimisi osana kappelirakennusta”,<br />
selittää seurakuntayhtymän<br />
kiinteistöjohtaja<br />
Sari Turunen.<br />
Uuden kappelin tavoitteena<br />
on olla ”ekorakentamisen<br />
pilottihanke”.<br />
”Ympäristö<br />
huomioidaan muun muassa<br />
materiaali valinnoissa ja<br />
energian kulutuksessa. Kaiken<br />
kaikkiaan tarkoituksena<br />
on löytää ympäristöystävällisiä<br />
ja kestäviä ratkaisuja<br />
sekä kappelin rakentamiseen<br />
että ylläpitoon”,<br />
Turunen kertoo.<br />
Kappelihanke on vielä<br />
alkutekijöissään. Sen suunnittelu<br />
aloitetaan tässä<br />
kuussa, mutta Turunen arvioi,<br />
että rakentamaan<br />
päästään vasta vuonna<br />
2013. Kappeli vaatii todennäköisesti<br />
kaavamuutoksen,<br />
joten sitä tullaan käsittelemään<br />
myös kaupunginvaltuustossa.<br />
Kahta kappelia Suvelassa<br />
ei aiota säilyttää, ja nykyiselle<br />
kappelille on tarkoitus<br />
löytää muuta käyttöä.<br />
”Olen valinnut sellaisen<br />
linjan, että kaikkea yritettäisiin<br />
kehittää”, kertoo Suvelasta<br />
vastaava projektipäällikkö<br />
Kai Fogelholm.<br />
Tehtävä ei ole helppo.<br />
Kaupungin hierarkkisessa<br />
järjestelmässä eri osaalueiden<br />
toimijoita on hankala<br />
koota yhteen.<br />
”Me voimme laittaa teknisen<br />
toimialan rahalla esimerkiksi<br />
puistoja kuntoon,<br />
mutta emme voi juurikaan<br />
vaikuttaa siihen, paljonko<br />
sosiaali- tai kulttuuritoimi<br />
panostavat Suvelaan.”<br />
40-vuotias lähiö<br />
tiensä päässä<br />
Suvelan kerrostalot on rakennettu<br />
1970-luvulla. Kun<br />
suuret ikäluokat muuttivat<br />
maalta kaupunkiin, oli<br />
asuntoja rakennettava paljon<br />
ja nopeasti.<br />
”Ei näitä ole tehty kestämään.<br />
Nyt taloja on pakko<br />
korjata ja päivittää.”<br />
Monet rakennukset kaipaavat<br />
perusteellista peruskorjausta.<br />
Mutta se maksaa.<br />
”Taloyhtiöiden suuret remonttikustannukset<br />
alueella,<br />
jossa asuu paljon pienituloisia,<br />
on huono yhtälö”,<br />
Fogelholm toteaa.<br />
Hän korostaakin taloyhtiöiden<br />
vastuun lisäksi<br />
myös kaupungin roolia.<br />
”Kun on kerran tällainen<br />
ympäristö rakennettu, ja se<br />
Kai Fogelholmin mielestä Suvelan pitäisi osata hyödyntää paremmin<br />
vetovoimatekijöitään. ”Täällä on kaikki palvelut lähellä ja upeat<br />
luonnonmaisemat.”<br />
Alun perin Katja Koskinen ei olisi halunnut muuttaa Suvelaan, mutta<br />
seitsemän vuoden jälkeen hän ei enää halua muuttaa pois. ”Kaikki<br />
on täällä lähellä.”<br />
on päässyt huonoon kuntoon,<br />
niin siihen on nyt pakko<br />
panostaa.”<br />
Pari taloyhtiötä on jo<br />
ryhtynyt tuumasta toimeen,<br />
eikä rakennuksia meinaa<br />
tunnistaa entisiksi betonilaatikoiksi.<br />
Elementtisaumat<br />
on rapattu piiloon ja<br />
parvekkeet uusittu.<br />
Suvelaan on kaavailtu<br />
myös kokonaan uutta rakentamista.<br />
Esimerkiksi talojen<br />
umpipäädyt tarjoa vat erinomaisia<br />
täydennysrakentamismahdollisuuksia.<br />
Parhaillaan onkin käynnissä<br />
nuorille suunnattu<br />
kansainvälinen ideakilpailu,<br />
jonka tuotoksia voidaan<br />
hyödyntää myös täydennysrakentamissuunnitelmissa.<br />
”Nyt pitäisi vain saada<br />
rakennusliikkeet innostumaan<br />
Suvelan mahdollisuuksista”,<br />
Fogelholm sanoo.<br />
Autot<br />
pois<br />
Katja Koskinen on asunut<br />
Suvelassa seitsemän vuotta.<br />
Hän viihtyy alueella, ja kehuu<br />
erityisesti lähellä olevia<br />
palveluita. Yksi asia häntä<br />
kuitenkin huolettaa.<br />
”Vanhempi lapsi menee<br />
pian kouluun, ja liikenneturvallisuus<br />
on täällä todella<br />
heikko. Kirstintiellä ajetaan<br />
kovaa ja paljon päin<br />
punaista.”<br />
”Kun on kerran<br />
tällainen ympäristö<br />
rakennettu, siihen on<br />
pakko panostaa.”<br />
Myös Fogelholm on havainnut<br />
ongelman, ja Kirstintie<br />
on huomioitu suunnitelmissa.<br />
”Läpiajo voitaisiin kieltää,<br />
ja kadusta tehdä yhteistä<br />
tilaa, jossa autot ajaisivat<br />
hiljaisilla nopeuksilla samalla<br />
tasolla jalankulkijoiden<br />
kanssa”, hän visioi.<br />
Autot hallitsevat muuallakin<br />
Suvelassa. Laajat, asukaspysäköintiin<br />
varatut<br />
parkkikentät vievät paljon<br />
tilaa ja rumentavat maisemaa.<br />
Suunnitelmissa onkin<br />
parkkikenttien kattamista ja<br />
viheralueiden rakentamista<br />
näiden päälle.<br />
Tämän vuoden suurin<br />
satsaus on urheilukentän<br />
kunnostaminen. Jalkapallon<br />
lisäksi ensi syksynä kentällä<br />
voi harrastaa parkourliikuntaa<br />
ja skeittausta.<br />
Terve tuloa Suvelaan!<br />
Lisätietoa Suvelan kehittämishankkeesta:<br />
www.espoonkeskus.fi<br />
SuvelaSURGE suunnittelukilpailu:<br />
www.sb11.org/competition<br />
Luonto esillä<br />
kirjastoissa<br />
Kirjastoissa vietetään sunnuntaihin<br />
saakka valtakunnallista<br />
Luonto- ja ympäristöviikkoa.<br />
Sen aiheina ovat vapaaehtoistoiminta<br />
sekä luonnon<br />
hiilivarastot.<br />
Osassa kirjastoja järjestetään<br />
myös satutuokioita,<br />
näyttelyitä, luentoja ja kilpailuja.<br />
Kirjastoissa jaetaan tietoa<br />
metsistä, soista ja vapaaehtoistoiminnasta.<br />
Luonto-liitto<br />
kutsuu seuraamaan<br />
heräävää kevättä ja esittelee<br />
lasten ja nuorten luontoharrastusmahdollisuuksia.<br />
Samalla<br />
korostetaan vapaaehtoistyön<br />
merkitystä luonnonja<br />
ympäristönsuojelussa.<br />
Seurakuntayhtymä<br />
valitsi toimikuntia<br />
<strong>Espoon</strong> yhteinen kirkkoneuvosto<br />
on valinnut <strong>Espoon</strong><br />
seurakuntien suunnittelutoimikunnan.<br />
Se valmistelee<br />
muun muassa <strong>Espoon</strong> seurakuntien<br />
strategian uudistamisen.<br />
Puheenjohtajaksi tuli Topi<br />
Haarlaa (Leppävaara) ja jäseniksi<br />
Ari Konttas (<strong>Espoon</strong>lahti),<br />
Stig Kankkonen (Esbo<br />
svenska), Anu Ristimäki (tuomiokirkko),<br />
Ulla-Riikka Laitinen<br />
(Olari) sekä Suvi Aherto<br />
(Tapiola).<br />
Yhteisen kirkkovaltuuston<br />
valitsemiin johtokuntiin nimettiin<br />
kirkkoneuvoston<br />
edustajiksi seuraavat henkilöt:<br />
kiinteistöjohtokuntaan<br />
Pirjo Kemppi-Virtanen (Tapiola),<br />
henkilöstöjohtokuntaan<br />
Paula Viljakainen (<strong>Espoon</strong>lahti),<br />
oppilaitostyön johtokuntaan<br />
Hanna Kiljunen (tuomiokirkko),<br />
yhteisen palvelutoiminnan<br />
johtokuntaan Susanne<br />
Räihä (Esbo svenska), perheneuvontatyön<br />
johtokuntaan<br />
Kari Roine (<strong>Espoon</strong>lahti).<br />
Yhteinen kirkkoneuvosto<br />
päätti, että kuvataidetoimikuntaa<br />
ei aseteta.<br />
<strong>Esse</strong>n toimitusneuvosto<br />
vaihtuu<br />
Yhteinen kirkkoneuvosto on<br />
valinnut uusia henkilöitä <strong>Esse</strong>n<br />
toimitusneuvostoon. Entisistä<br />
jatkaa vain nykyinen<br />
puheenjohtaja Anssi Siukosaari<br />
(Leppävaara) sekä kirkkoherrojen<br />
edustajana Antti<br />
Kujanpää (tuomiokirkko).<br />
Uudet jäsenet ovat Erkki<br />
Berg (Tapiola), Marita Helki<br />
(<strong>Espoon</strong>lahti), Kirsi Rostamo<br />
(Olari) ja Juha Vähäsarja<br />
(tuomio kirkko).<br />
Kauniaisten suomalainen<br />
seurakunta nimeää oman<br />
edustajansa neuvostoon.<br />
Kustantajaa edustaa johtaja<br />
Mikko Hormio. Päätoimittaja<br />
Simo Repo on toimitusneuvoston<br />
jäsen virkansa puolesta.<br />
<strong>Esse</strong>
Change language