B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
kael Rejnström improvisaatioteatteri Stella Polariksesta ja turvallisuusteeman kouluttaja<br />
Jarno Lehtinen Kaakkois-Suomen turvapalvelusta. Seuraavissa luvuissa on<br />
tarkempaa kuvausta Hyvinvointikoulussa käsitellyistä teemoista.<br />
3.2 Terveys yrittäjän hyvinvoinnissa<br />
Terveys on yrittäjän hyvinvoinnin perusta. Jos terveys horjuu, horjuu myös yrityksen<br />
toiminta ja sen myötä myös toimeentulo. Tämä korostuu erityisesti yksinyrittäjillä,<br />
joilla ei ole sijaista tai alaisia, joille jakaa vastuuta. Terveys on esitetty myös<br />
eri teoriamalleissa merkittäväksi tekijäksi niin työkyvyssä kuin työhyvinvoinnissakin.(<br />
Työterveyslaitos 2012, Mäkelä-Pusa ym. 2011, 17, Manka 2006. ) Siksi Yrittäjien<br />
Hyvinvointikoulun yhdeksi teemaksi valikoitui terveys, joka fokusoitui ETM<br />
Olli Ilanderin liikunta- ja ravintokoulutukseen. Olli Ilander on yksi Suomen arvostetuimmista<br />
liikuntaravitsemuksen asiantuntijoista.<br />
Ossi Auran (2010) Yrittäjien hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 -tutkimuksen mukaan<br />
elämäntavoilla on positiivinen merkitys terveyteen, työkykyyn ja työtehokkuuteen.<br />
Erityisesti elämäntavoista korostuivat uni, liikunta-aktiivisuus, painonhallinta<br />
ja laadukas ravitsemus. Tutkimuksessa kartoitettiin ruokailutottumuksia<br />
ja ruoka-ainevalintoja. Tulosten mukaan ravitsemusvalinnat olivat naisilla paremmat<br />
kuin miehillä, vaikka nekin olivat hyvät. Yrittäjien ravitsemuksen valinnat<br />
olivat hieman heikommat kuin palkansaajien. Tulosten mukaan parantamista oli<br />
ruokailurytmissä ja suolan saannissa. Sen sijaan kuidun ja rasvan saannin valinnat<br />
olivat pääsääntöisesti hyvät. Noin 10 % vastaajista ei syönyt lainkaan lounasta.<br />
Miehet söivät lämpimän aterian useammin kuin naiset, joilla eväsateria oli varsin<br />
yleinen. Toimialoittain heikoimmat ravitsemuksen valinnat löytyivät liikkuvan<br />
työn tekijöiltä. (Mts. 40-41)<br />
Suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on väestön tasapainoisen ja riittävän<br />
ravintoaineiden saannin turvaaminen, kuitupitoisten hiilihydraattien saannin<br />
lisääminen, puhdistettujen sokereiden ja suolan saannin vähentäminen sekä<br />
alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. Suositusten mukaista ateriakokonaisuuden<br />
kokoamista helpottaa lautasmallin noudattaminen. Siinä lautaselle kerätään<br />
puolet kasviksia, neljäsosa perunaa, pastaa tai riisiä ja neljäsosa lihaa, kalaa,<br />
munaruokaa tai kasvisruokavaihtoehdossa palkokasviksia, pähkinöitä ja siemeniä.<br />
Juomaksi suositellaan rasvatonta maitoa ja täysjyväleivän päälle kasviöljypohjaista<br />
rasiamargariinia tai levitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian.<br />
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä runsaasti, ainakin 400 g päivässä.<br />
(Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005, 7-8.)<br />
Säännöllinen ateriarytmi ja laadukkaat ruokavalinnat edistävät jaksamista ja<br />
hyvää työskentelyvireyttä sekä painonhallintaa. Suositeltavaa on syödä kolmesta<br />
neljään tunnin välein. Jatkuva napostelu lisää hampaiden reikiintymistä, vaikuttaa<br />
epäsuotuisasti veren rasva-arvoihin ja painonhallintaan. Säännöllisen ateriarytmin<br />
toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja viitseliäisyyttä. Ruoka ja<br />
13
Change language