B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Satu Hoikka<br />
Liisa Korpivaara<br />
Työhyvinvointia yrittäjälle -<br />
yrittäjien kokemuksia<br />
Hyvinvointikoulusta ja näkemyksiä<br />
yrittäjän työhyvinvointia<br />
parantavista keinoista<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
University of Applied Sciences<br />
2012<br />
Nro: 87<br />
ISSN: 1239-9094<br />
Tutkimuksia ja raportteja<br />
B-<strong>sarja</strong>
Työhyvinvointia yrittäjälle - yrittäjien kokemuksia<br />
Hyvinvointikoulusta ja näkemyksiä yrittäjän<br />
työhyvinvointia parantavista keinoista<br />
Satu Hoikka, Liisa Korpivaara<br />
Kotka 2012<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n julkaisuja. Sarja B. Nro 87.
Copyright: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
Kustantaja: <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
Taitto ja paino: Tammerprint Oy, Tampere 2012<br />
ISBN (NID.): 978-952-5963-55-7<br />
ISBN (PDF.): 978-952-5963-56-4<br />
ISSN: 1239-9094<br />
ISSN: (verkkojulkaisu) 1797-5972
SISÄLLYS<br />
ESIPUHE....................................................................................................... 5<br />
1 JOHDANTO......................................................................................... 6<br />
2 YRITTÄJÄN TYÖHYVINVOINTI...................................................... 8<br />
3 HYVINVOINTIKOULU YRITTÄJÄN<br />
TYÖHYVINVOINNIN TUKENA...................................................... 12<br />
3.1 .Hyvinvointikoulu osana Voi Hyvin Yrittäjä – Hyvinvointiohjelma<br />
Kaakkois-Suomessa -projektia........................................................... 12<br />
3.2 Terveys yrittäjän hyvinvoinnissa................................................. 13<br />
3.3 Osaaminen yrittäjän hyvinvoinnissa........................................... 16<br />
3.4 Itsensä johtaminen yrittäjän hyvinvoinnissa.............................. 17<br />
3.5 Sosiaalisen pääoman vahvistaminen yrittäjän hyvinvoinnissa... 18<br />
4 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS................................. 20<br />
5 TULOKSET........................................................................................ 21<br />
5.1 Hyvinvointikouluun osallistuneet............................................... 21<br />
5.2 Osallistujien odotukset ja Hyvinvointikouluun osallistumisen ....<br />
motivaatiotekijät................................................................................. 21<br />
5.3 Terveysteeman merkitys Hyvinvointikoulussa........................... 23<br />
5.4 Osaamisen teeman merkitys Hyvinvointikoulussa..................... 24<br />
5.5 Johtamisen teeman merkitys Hyvinvointikoulussa.................... 25<br />
5.6 Sosiaalisen pääoman merkitys Hyvinvointikoulussa.................. 26<br />
3
5.7 Yrittäjien kokemus Hyvinvointikoulusta ja näkemyksiä yrittäjän .<br />
työhyvinvointia tukevista keinoista................................................... 28<br />
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET................................................ 30<br />
LÄHTEET................................................................................................... 34<br />
Liite 1 Hyvinvointikoulun ohjelmat.......................................................... 36<br />
Liite 2 Liikuntapiirakka.............................................................................. 39<br />
Liite 3 Alkukysely Hyvinvointikouluun osallistuneille............................. 40<br />
Liite 4 Loppukysely Hyvinvointikouluun osallistuneille........................... 42<br />
Liite 5 Haastattelujen teemat..................................................................... 44<br />
4
ESIPUHE<br />
Voi Hyvin Yrittäjä!<br />
Onko tuo projektin nimi, tervehdys yrittäjälle vai toive hyvinvoinnista<br />
Herättääkö lausahdus Voi Hyvin Yrittäjä yrittäjät edes hetkeksi ajattelemaan omaa<br />
vointiaan – työhyvinvointiaan Tällainen tarkoitus ainakin on kaikilla projektissa<br />
mukana olleilla tahoilla ja toimijoilla ollut ihan projektin toiminnan suunnittelun<br />
alusta lähtien. Toiveena on, että niin yrittäjät kuin muutkin toimisivat oman<br />
ja läheistensä hyvinvoinnin ja työhyvinvoinnin säilyttämiseksi ja parantamiseksi<br />
ajoissa.<br />
Keväällä 2010 yrittäjien hyvinvoinnin tärkeys oli hyvin samanaikaisesti noussut<br />
keskusteluihin Etelä-Karjalan ja <strong>Kymenlaakson</strong> yrittäjien, alueiden eri koulutustahojen<br />
ja muiden asiantuntijatahojen keskuudessa. Niinpä sitten loppujen lopuksi<br />
keväällä 2010 yhdistettiin näiden kahden maakunnan hieman erilaisilla painotuksilla<br />
suunnitellut projektit yhdeksi kokonaisuudeksi. Näin syntyi Voi Hyvin Yrittäjä<br />
– Hyvinvointiohjelma Kaakkois-Suomessa projekti. Tässä selvityksessä keskitytään<br />
kuvaamaan projektin aikana Hyvinvointikouluun osallistuneiden yrittäjien<br />
ja yritysten avainhenkilöiden kokemuksia omasta hyvinvoinnintilasta ja keinoista<br />
oman hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tiedot perustuvat hyvinvointikouluun osallistuneille<br />
tehtyihin kyselyihin ja haastatteluihin.<br />
Haluan tässä välittää kiitokset kaikille Hyvinvointikouluun osallistuneille yrittäjille<br />
ja yritysten avainhenkilöille sekä Hyvinvointikoulun asiantuntijoille. Olemme<br />
yhdessä olleet rakentamassa entistä parempaa ja menestyksellistä tulevaisuutta.<br />
Kiitokset myös kaikille, jotka ovat tehneet ja mahdollistaneet tämän julkaisun<br />
synnyn ja samoin projektin toteutuksen yhteistyökumppaneille.<br />
Hyvää vointia!<br />
Kouvolassa 15.11.2012<br />
Osastonjohtaja Riitta Muuronen<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong><br />
5
1 JOHDANTO<br />
Työhyvinvointi koostuu monesta tekijästä. Sosiaali- ja terveysministeriön määritelmän<br />
mukaan työhyvinvointi muodostuu työntekijän terveydestä, jaksamisesta,<br />
turvallisuudesta, hyvästä työn hallinnasta, työilmapiiristä ja johtamisesta (STM<br />
2011). Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa -tutkimuksen mukaan vuonna 2011<br />
työntekijöiden hyvinvointiin panostettiin 861 €/henkilö ja kokonaiskustannukset<br />
olivat 2,1 miljardia euroa vuodessa. Hyvinvoinnin investoinneista merkittävin oli<br />
koulutus (327 €/henkilö), sitten työterveyshuolto (293 €/henkilö) ja kolmantena<br />
virkistys (157 €/henkilö). (Aura, Ahonen & Ilmarinen 2011, 32; 54).<br />
Suomen Yrittäjät selvittivät kyselyllä vuonna 2009 yrittäjien oman työterveyshuollon<br />
järjestämisastetta. Kyselyn mukaan 36 prosenttia yrittäjistä oli järjestänyt työterveyshuollon<br />
itselleen. Työterveyshuollon järjestämisaste vaihteli yrityksen koon<br />
mukaan. Alle 10 hengen työnantajamikroyrityksissä työterveyshuoltoa oli järjestänyt<br />
59 prosenttia yrittäjistä, kun yksinyrittäjillä työterveyshuolto oli järjestetty ainoastaan<br />
21 prosentille (Hietala & Tähtinen 2009). Työeläkevakuutusyhtiö Varman<br />
yrittäjäasiakkailleen tekemän kyselyn mukaan vain joka neljäs yrittäjä oli työterveyshuollon<br />
piirissä. Yksinyrittäjistä peräti 90 prosenttia oli ilman työterveyshuollon<br />
sopimusta. (Taloussanomat 1.6.2011.)<br />
Yrityksen menestyminen ei ole pelkästään mitattavissa euroissa, vaan yhdeksi menestystekijäksi<br />
on tullut henkilöstön hyvinvointi. Entä sitten, kun työhyvinvoinnin<br />
kohteena on yrittäjä Eroaako yksin-, mikro- tai pk-yrittäjän työhyvinvointi työntekijätasolla<br />
toimivien hyvinvoinnista Se voidaan ainakin olettaa, että työhyvinvointi<br />
saa usein uuden merkityksen: usein sairastelu loppuu ja työpäivät pitenevät.<br />
Toisaalta yrittäjän työhyvinvoinnin merkitys korostuu, sillä juuri hän itse on yrityksen<br />
tärkein voimavara.<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> ja Etelä-Karjalan yrittäjäjärjestöt kantoivat huolta yrittäjien työhyvinvoinnista<br />
ja olivat Voi hyvin yrittäjä - Hyvinvointiohjelma Kaakkois-Suomessa<br />
2010-2013 -hankkeen alulle panijoita. Hanke toimi <strong>Kymenlaakson</strong> ja Etelä-Karjalan<br />
alueella, ja sen tavoitteena oli tukea ja edistää alueen yksin-, mikro - ja pkyrittäjien<br />
hyvinvointia ja työssä jaksamista sekä turvata hankkeeseen osallistuvien<br />
yrittäjien toimintaedellytyksiä. Hanketta olivat toteuttamassa <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
lisäksi Saimaan <strong>ammattikorkeakoulu</strong> ja Työterveyslaitos. Osarahoittajina<br />
mukana olivat vakuutusyhtiöt Mandatum Life, Varma ja If.<br />
Tämä selvitys keskittyy Yrittäjien Hyvinvointikouluun, joka on ollut osa Voi Hyvin<br />
Yrittäjä-hankkeen toimintaa Kymenlaaksossa. Hyvinvointikoulu on hankkeen<br />
aikana kehitetty uusi innovaatio, jota on työstetty yrittäjälähtöisesti yrittäjän työ-<br />
6
ja toimintakykyä kehittäväksi toimintamalliksi. Toimintamallia kehitetään jatkossa<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa edelleen myös muille työikäisille ryhmille<br />
soveltuvaksi.<br />
Hyvinvointikoulu sisälsi yrittäjille suunnatun viiden kerran työhyvinvointivalmennuksen.<br />
Valmennuskertojen teemat oli valittu aikaisempien työhyvinvointitutkimusten<br />
mukaan, ja jokaista teemaa alusti asiantuntija. Tässä selvityksessä kuvataan<br />
Hyvinvointikouluihin keväällä 2011 Kouvolassa, syksyllä 2011 Kotkassa ja<br />
keväällä 2012 Kuusankoskella osallistuneiden yrittäjien (yhteensä 43 henkilöä) kokemuksia<br />
Hyvinvointikoulusta ja siitä, miten se tuki osallistuneiden työhyvinvointia<br />
sekä osallistuneiden näkemyksiä yrittäjän työhyvinvoinnin tukemisen keinoista.<br />
Selvitys perustuu Hyvinvointikouluihin osallistuneille ja heille tehtyihin alkuja<br />
loppukyselyihin ja viiden osallistujan teemahaastatteluun.<br />
7
2 YRITTÄJÄN TYÖHYVINVOINTI<br />
Tässä luvussa paneudutaan työhyvinvointi käsitteeseen ja pienyrittäjien työhyvinvoinnin<br />
haasteisiin aikaisempien tutkimusten avulla.<br />
Pienyrittäjien (alle 10 hengen yritykset) ja maatalousyrittäjien työkykyä, hyvinvointia,<br />
työkyvyn tuen ja kuntoutuksen tarvetta selvitettiin Pientyöpaikoilla uudistuminen<br />
Punk -hankkeessa. Siihen liittyvän tutkimuksen sähköinen kysely lähettiin<br />
1600 yrittäjälle ja 2000 maatalousyrittäjälle. Kyselyyn vastasi 125 yrittäjää ja<br />
129 maatalousyrittäjää. Kyselyn vastausprosentti jäi melko alhaiseksi, ja aineistoa<br />
täydennettiin 15 henkilön haastatteluilla. (Mäkelä-Pusa, Terävä & Manka 2011,<br />
20.)<br />
Tutkimukseen osallistuneiden yrittäjien työkykyä heikentäviä asioita selvitettiin<br />
kysymyksellä "Minkä verran seuraavat asiat haittaavat työssä jaksamistanne tai<br />
työssä selviytymistänne" (kuva 1). Yrittäjät arvioivat eri tekijöitä asteikolla 1-5 (ei<br />
lainkaan – erittäin paljon). Vastausten perusteella parhaiten olivat kunnossa oma<br />
osaaminen ja itse työhön liittyvät asiat. Työssä jaksamista paljon tai erittäin paljon<br />
haittaavana tekijänä nousivat esille pitämättömät lomapäivät (50 %). Toiseksi<br />
suurimpana tekijänä olivat työn henkisen kuormituksen ongelmat (47 %) ja kolmantena<br />
työn ja vapaa-ajan sekoittuminen. Tutkimuksen kuuluneessa haastatteluosuudessa<br />
nousivat esille työkykyä haittaavina tekijöinä kiire ja liiallinen työ-<br />
aloust.yms.) <br />
aloust.yms.) koi
määrä, kannattavuus sekä ympäröivän yhteiskunnan muutokset ja yleinen epävarmuus.<br />
(Mäkelä-Pusa ym. 2011, 25–26, 28.)<br />
Tutkimuksen mukaan melkein kaikki haastatteluun ja avoimiin kysymyksiin vastanneet<br />
yrittäjät ymmärsivät, että oman jaksamisen eteen on tehtävä töitä. Heillä<br />
oli tietoa ja käsitystä omista voimavaroista ja niiden riittävyydestä, mutta ei<br />
välttämättä aikaa, resursseja tai keinoja niiden ylläpitämiseen. (Mäkelä-Pusa ym.<br />
2011, 30.) Oman työkyvyn ylläpitämisen ja parantamisen keinoina mainittiin mm.<br />
oman ajan ja lomien pitäminen sekä säännöllinen liikunnan harrastaminen. Myös<br />
työ itsessään koettiin palkitsevana. Merkittävimmäksi työkyvyn ylläpitäjäksi nousi<br />
mahdollisuus hallita ja kontrolloida omaa työtä ja sen suhdetta vapaa-aikaan. Jos<br />
yrittäjä menettää tämän hallinnan tunteen esim. liiallisen kiireen, kohtuuttoman<br />
työmäärän, ulkopuolelta tulevien yhteiskunnan paineiden tai arvottomuuden tunteen<br />
takia, työkyvyttömyyden riski nousee. ( Mts. 30-31) Hankkeessa muokattiin<br />
malli yrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä (kuva 2). Mallissa on esitetty<br />
niitä tekijöitä, jotka joko lisäävät tai kuluttavat yrittäjän voimavaroja. ( mts.<br />
Organisaation puitteet<br />
• • Tavoitteellisuus<br />
• • Joustava Joustava rakenne rakenne<br />
• • Kehittymisen Kehittymisen mahdollisuus mahdollisuus<br />
•<br />
•<br />
Taloudellinen<br />
Taloudellinen<br />
turvallisuus<br />
turvallisuus<br />
Johtaminen<br />
• Aito johtajuus<br />
• Oman itsensä<br />
johtaminen<br />
Yrittäjä<br />
• • Psykologinen Psykologinen pääoma pääoma<br />
• • Terveys Terveys ja palautuminen ja palautuminen<br />
Työyhteisö /<br />
Yhteistyöverkosto<br />
• Sosiaalinen<br />
pääoma<br />
Työ<br />
• • Vaikuttamismahdollisuudet<br />
• • Itsenäisyys Itsenäisyys<br />
• • Monipuolisuus Monipuolisuus<br />
Kuva 2. Yrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät. (Mäkelä-Pusa, ym. 2011, 17.)<br />
17). Merkittävin työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on yrittäjä, ihminen itse.<br />
Tähän vaikuttavat yrittäjän persoonallisuus, ns. psykologinen pääoma (itsetunto,<br />
toiveikkuus, optimistisuus ja sitkeys) ja palautumisen kyky. Palautuminen<br />
on psykofysiologinen prosessi, jonka aikana keho ja mieli toipuvat työn aiheuttamasta<br />
kuormituksesta. Kehon palautumisessa on unella ja sen laadulla keskeinen<br />
merkitys. Mielen palautumisessa on merkityksellistä sellainen vapaa-aika, joka tukee<br />
ajatusten irrottautumista työstä. Työn aikapaineet, kiire ja korkeat vaatimukset<br />
voivat ehkäistä palautumista ja puolestaan omat vaikuttamismahdollisuudet ja<br />
sosiaalinen tuki edistävät sitä. (Mäkelä - Pusa ym. 2011, 18, 28, 46)<br />
9
Professori Juhani Ilmarinen on kehittänyt Työkyky-talomallin (kuva3). Se perustuu<br />
työterveyslaitoksen tutkimuksiin, joissa on selvitetty työkykyyn vaikuttavia tekijöitä.<br />
Talon perusta on työntekijän terveys. Työntekijän fyysinen, psyykkinen ja<br />
sosiaalinen toimintakyky muodostavat työkyvyn kivijalan. Sen päälle rakentuvat<br />
ammatillinen osaaminen, asenteet ja motivaatio. (Työterveyslaitos 2012)<br />
Perhe<br />
Yhteiskunta<br />
Lähiyhteisö<br />
Työkyky<br />
Työ<br />
Työolot<br />
Työn sisältö ja vaatimukset<br />
Työyhteisö ja organisaatio<br />
Esimiestyö ja johtaminen<br />
Arvot<br />
Asenteet Motivaatio<br />
Ammatillinenosaaminen<br />
Terveys<br />
Toimintakyky<br />
Kuva 3. Työkykytalo –malli.<br />
Työkykytalo-mallin kolmas kerros rakentuu työnsisällön ja vaatimusten, työolojen,<br />
työyhteisön, organisaation ja johtamisen muodostamasta työn kokonaisuudesta.<br />
Työn itsenäisyys, sisällöllinen monipuolisuus ja kiinnostavuus sekä mahdollisuus<br />
käyttää omaa osaamistaan monipuolisesti lisäävät yrittäjän voimavaroja<br />
työssä. Merkittäviksi työtyytyväisyyden tekijöiksi ja sitä kautta työhyvinvointia<br />
vahvistaviksi tekijöiksi on todettu myös onnistunut työn ja perhe-elämän yhdistäminen,<br />
mahdollisuus itse vaikuttaa työn sisältöön ja työtapoihin, työn merkityksellisyys<br />
ja vaihtelevuus (Heinonen, Akola & Luomala 2012, Varma 2012, Työterveyslaitos<br />
2012)<br />
Yrittäjän työhyvinvointia voivat vähentää organisatoriset tekijät kuten taloudellinen<br />
epävarmuus, hallinnointiin menevä aika ja tunne siitä, että on työssä kokonaisvaltaisesti.<br />
Työn ja vapaa-ajan erottamien saattaa olla yrittäjälle todella haasteellista.<br />
Tällöin palautumisen merkitys nousee merkittäväksi työhyvinvoinnissa.<br />
Myös työyhteisöllä on keskeinen merkitys yrittäjän hyvinvoinnissa. Toisen työn<br />
arvostaminen, avoimuus ja luottamus rakentavat hyvää ryhmähenkeä. Ryhmähengen<br />
syntymisen kannalta on merkityksellistä, että työn tavoitteet mielletään yhteisiksi,<br />
jokainen kokee oman työnsä järkeväksi ja merkitykselliseksi osaksi kokonaisuutta.<br />
Nämä synnyttävät ns. sosiaalista pääomaa, jonka on todettu vähentävän<br />
sairastumisen riskiä ja masentuneisuutta. Jos yrittäjällä ei ole työyhteisöä, sosiaalisen<br />
pääoman rakentumiseen vaikuttavat yhteistyöverkostot ja kumppanuudet, jot-<br />
10
ka tukevat parhaimmillaan yrittäjän työhyvinvointia. (Manka 2006, Mäkelä - Pusa<br />
ym. 2011, 17-18;28, Työhyvinvointi, Esimiehen työkalupakki Varma)<br />
Johtaminen vaikuttaa myös sosiaalisen pääoman syntyyn. Miten johtamisella onnistutaan<br />
rakentamaan oikeudenmukaisuuden ja luottamuksen ilmapiiriä sekä ylläpitämään<br />
hyvää suoritustasoa työssä Yrittäjän työssä korostuu itsensä johtamisen<br />
taito, etenkin, jos hän työskentelee yksin. Itsensä johtamisessa on uskallettava<br />
asettaa tavoitteita, huolehdittava ajankäytöstä ja omasta jaksamisesta. (Mäkelä-<br />
Pusa ym. 2011, 18. Varma 2012 ).<br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulussa käsiteltiin yrittäjän hyvinvointia terveyden, itsensä<br />
johtamisen, osaamisen kehittämisen ja sosiaalisen pääoman vahvistamisen näkökulmasta.<br />
Toteutus esitellään tarkemmin seuraavassa luvussa 3.<br />
11
3 HYVINVOINTIKOULU YRITTÄJÄN<br />
TYÖHYVINVOINNIN TUKENA<br />
3.1 Hyvinvointikoulu osana Voi Hyvin Yrittäjä – Hyvinvointiohjelma<br />
Kaakkois-Suomessa -hanketta<br />
Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Voi<br />
Hyvin Yrittäjä – Hyvinvointiohjelma Kaakkois-Suomessa -hanke aloitti toimintansa<br />
Kymenlaaksossa syyskuussa 2010. Tällöin sai alkunsa myös kehitystyö hankesuunnitelmassa<br />
mainitulle valmennusryhmälle, jolle toimintaa suunnitellessa<br />
muotoutui markkinoivampi nimi, Hyvinvointikoulu. Hyvinvointikoulun kohderyhmänä<br />
olivat hankkeen nimen mukaisesti yrittäjät, mutta myös yrityksissä toimivat<br />
avainhenkilöt. Toinen tärkeä toimintamuoto oli yrityskäynnit, jotka keskittyivät<br />
yrittäjän yksilökohtaisen hyvinvoinnin kartoittamiseen ja kehittämiseen.<br />
Yrityskäynnit toteutettiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.<br />
Hyvinvointikoulun kantavana ajatuksena on ollut kehitystyön alusta lähtien tarjota<br />
työvälineitä yrittäjän yksilökohtaisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.<br />
Ajatuksena oli luoda sellainen konsepti, joka tukisi pienyrittäjän hyvinvointia<br />
mahdollisimman monipuolisesti ja joka kattaisi mielestämme tärkeitä yksilön<br />
hyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita. Hyvinvointikoulun punaisena lankana<br />
oli vertaistuen tarjoaminen eri teemojen avulla, nk. suljetussa ryhmässä ja jokaisella<br />
tapaamiskerralla eri asiantuntijoiden tarjoamana. Kolmessa eri Hyvinvointikoulukokonaisuudessa<br />
toteutetut koulutusaiheet rakentuivat terveyden, johtamisen,<br />
osaamisen ja vertaistuen vahvistamisen ympärille (liite 1). Jokainen järjestetty<br />
Hyvinvointikoulu on pitänyt sisällään viisi eri tapaamiskertaa. Kokonaisuudessaan<br />
Hyvinvointikoulu on järjestetty kolme kertaa: kaksi kertaa Pohjois-Kymenlaaksossa<br />
(Kouvola, Kuusankoski) ja kerran Etelä-Kymenlaaksossa (Kotka).<br />
Yrittäjien rekrytoimisessa Hyvinvointikouluun käytettiin eri viestintäkanavia monipuolisesti.<br />
Tärkeinä kanavina olivat Kymen Yrittäjät ja yrittäjäjärjestön paikallisyhdistysten<br />
toimijat, joiden kautta viestiä Hyvinvointikoulusta ja hankkeen toiminnoista<br />
jaettiin jäsenistölle. Sen lisäksi Hyvinvointi-koulua markkinoitiin eri<br />
yritystapahtumien, toimiala- ja ammattiyhdistysten, alueen työterveyshuoltojen,<br />
paikallisen median ja <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n ja Voi Hyvin Yrittäjä<br />
-hankkeen omien Internet-sivujen kautta. Jokaiseen Hyvinvointikouluun otettiin<br />
osallistujia enimmillään 20, jotta ryhmän vuorovaikutus olisi mahdollisimman aktiivista<br />
ja ryhmän sisälle rakentuisi luottamus ja hyvä henki. Hankkeen rahoitus<br />
mahdollisti sen, että Hyvinvointikoulu oli osallistujille maksuton. Kouluttajina toimivat<br />
sekä <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n omat asiantuntijat että myös ulkopuoliset<br />
asiantuntijat. Ulkopuolisina asiantuntijoina toimivat mm. liikunta- ja<br />
ravinto-osion kouluttaja ETM Olli Ilander, vuorovaikutusteeman kouluttaja Mi-<br />
12
kael Rejnström improvisaatioteatteri Stella Polariksesta ja turvallisuusteeman kouluttaja<br />
Jarno Lehtinen Kaakkois-Suomen turvapalvelusta. Seuraavissa luvuissa on<br />
tarkempaa kuvausta Hyvinvointikoulussa käsitellyistä teemoista.<br />
3.2 Terveys yrittäjän hyvinvoinnissa<br />
Terveys on yrittäjän hyvinvoinnin perusta. Jos terveys horjuu, horjuu myös yrityksen<br />
toiminta ja sen myötä myös toimeentulo. Tämä korostuu erityisesti yksinyrittäjillä,<br />
joilla ei ole sijaista tai alaisia, joille jakaa vastuuta. Terveys on esitetty myös<br />
eri teoriamalleissa merkittäväksi tekijäksi niin työkyvyssä kuin työhyvinvoinnissakin.(<br />
Työterveyslaitos 2012, Mäkelä-Pusa ym. 2011, 17, Manka 2006. ) Siksi Yrittäjien<br />
Hyvinvointikoulun yhdeksi teemaksi valikoitui terveys, joka fokusoitui ETM<br />
Olli Ilanderin liikunta- ja ravintokoulutukseen. Olli Ilander on yksi Suomen arvostetuimmista<br />
liikuntaravitsemuksen asiantuntijoista.<br />
Ossi Auran (2010) Yrittäjien hyvinvoinnin tila Suomessa 2010 -tutkimuksen mukaan<br />
elämäntavoilla on positiivinen merkitys terveyteen, työkykyyn ja työtehokkuuteen.<br />
Erityisesti elämäntavoista korostuivat uni, liikunta-aktiivisuus, painonhallinta<br />
ja laadukas ravitsemus. Tutkimuksessa kartoitettiin ruokailutottumuksia<br />
ja ruoka-ainevalintoja. Tulosten mukaan ravitsemusvalinnat olivat naisilla paremmat<br />
kuin miehillä, vaikka nekin olivat hyvät. Yrittäjien ravitsemuksen valinnat<br />
olivat hieman heikommat kuin palkansaajien. Tulosten mukaan parantamista oli<br />
ruokailurytmissä ja suolan saannissa. Sen sijaan kuidun ja rasvan saannin valinnat<br />
olivat pääsääntöisesti hyvät. Noin 10 % vastaajista ei syönyt lainkaan lounasta.<br />
Miehet söivät lämpimän aterian useammin kuin naiset, joilla eväsateria oli varsin<br />
yleinen. Toimialoittain heikoimmat ravitsemuksen valinnat löytyivät liikkuvan<br />
työn tekijöiltä. (Mts. 40-41)<br />
Suomalaisten ravitsemussuositusten tavoitteena on väestön tasapainoisen ja riittävän<br />
ravintoaineiden saannin turvaaminen, kuitupitoisten hiilihydraattien saannin<br />
lisääminen, puhdistettujen sokereiden ja suolan saannin vähentäminen sekä<br />
alkoholin kulutuksen pitäminen kohtuullisena. Suositusten mukaista ateriakokonaisuuden<br />
kokoamista helpottaa lautasmallin noudattaminen. Siinä lautaselle kerätään<br />
puolet kasviksia, neljäsosa perunaa, pastaa tai riisiä ja neljäsosa lihaa, kalaa,<br />
munaruokaa tai kasvisruokavaihtoehdossa palkokasviksia, pähkinöitä ja siemeniä.<br />
Juomaksi suositellaan rasvatonta maitoa ja täysjyväleivän päälle kasviöljypohjaista<br />
rasiamargariinia tai levitettä. Marjat tai hedelmät jälkiruokana täydentävät aterian.<br />
Kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi syödä runsaasti, ainakin 400 g päivässä.<br />
(Suomalaiset ravitsemussuositukset 2005, 7-8.)<br />
Säännöllinen ateriarytmi ja laadukkaat ruokavalinnat edistävät jaksamista ja<br />
hyvää työskentelyvireyttä sekä painonhallintaa. Suositeltavaa on syödä kolmesta<br />
neljään tunnin välein. Jatkuva napostelu lisää hampaiden reikiintymistä, vaikuttaa<br />
epäsuotuisasti veren rasva-arvoihin ja painonhallintaan. Säännöllisen ateriarytmin<br />
toteuttaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja viitseliäisyyttä. Ruoka ja<br />
13
uoka-ajat on huomioitava työpäivänohjelmassa. Hyvänä tavoitteena on syödä ainakin<br />
puolet päivän energiamäärästä ennen kello kuuttatoista. Ateriarytmin peruspilareina<br />
työpäivän aikana ovat aamiainen, lounas ja yksi tai kaksi välipalaa.<br />
Välipalan tulisi olla enemmän kuin suupala ja täyttää hyvän aterian kriteerit: sisältää<br />
proteiinia, hyvälaatuista hiilihydraattia sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.<br />
Esimerkiksi hedelmä yksin ei ole riittävä, mutta yhdessä vähärasvaisen jogurtin<br />
kanssa muodostuu hyvä välipala. Juomaksi kannattaa valita vähäkalorisia tai kalorittomia<br />
vaihtoehtoja. Paras janojuoma on vesi. Aikuisen nesteentarve on noin yksi<br />
litra ruuasta saatavan nesteen lisäksi. Virvoitusjuomat ja mehut sisältävät runsaasti<br />
energiaa ja altistavat lihomiselle. (Ilander 2011; Suomalaiset ravitsemussuositukset<br />
2005. )<br />
Ravitsemussuositukset sisältävät myös suositukset fyysiselle aktiivisuudelle. Aikuisille<br />
suositellaan päivittäin vähintään 30 minuuttia kohtuullisen kuormittavaa<br />
tai raskasta fyysistä aktiivisuutta. Mikäli tavoitteena on painonnousun ehkäiseminen,<br />
on suositeltu määrä noin 60 minuuttia päivässä, esimerkiksi reipasta<br />
kävelyä. UKK-instituutti on kiteyttänyt 18 – 64-vuotiaiden terveysliikuntasuositukset<br />
liikuntapiirakkamalliin (liite 2). Mallin mukaan kestävyyskunnon parantamiseksi<br />
aikuisen tulisi liikkua useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi<br />
ja puoli tuntia tai reippaasti tunti viisitoista minuuttia. Lihaskuntoa vahvistavaa<br />
ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa tulisi harrastaa kaksi kertaa viikossa. (Suomalaiset<br />
ravitsemussuositukset 2005, UKK- instituutti 2011; Liikunta Käypähoito<br />
suositus 2010.)<br />
Kestävyyskunto muodostuu hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnosta. Niiden<br />
parantaminen ehkäisee mm. kohonnutta verenpainetta, valtimotautia, tyypin 2<br />
diabetesta ja metabolista oireyhtymää. Metabolisen oireyhtymän merkkejä ovat<br />
vyötärölihavuus, kohonnut verenpaine ja epäedulliset veren rasva- ja sokeriarvot.<br />
Liikunnalla voidaan edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä niin lihaksiston<br />
notkeutta kuin lihasvoimaa ja - kestävyyttäkin. Säännöllisen liikunnan on todettu<br />
ylläpitävän tasapainoista mielialaa. Sen on todettu vähentävän tai lieventävän<br />
masennus- ja ahdistusoirehdintaa ja sitä kautta lisäävän toimintakykyä. Liikunta<br />
auttaa parantamaan myös unta. Sen on todettu pidentävän unen kestoa ja parantavan<br />
unen laatua mm. nopeuttamalla nukahtamista, pidentämällä syvän univaiheen<br />
kestoa ja lyhentämällä ns. vilkeunta eli REM-unta. (UKK-instituutti 2012,<br />
Liikunta Käypä hoito suositus 2010.)<br />
Vuonna 2010 suomalaisista miehistä 53 % ja naisista 55 % kertoi harrastavansa vapaa-ajan<br />
liikuntaa vähintään kolme kertaa viikossa (Helakorpi ym. 2010) Yrittäjien<br />
hyvinvoinnin tila Suomessa tutkimuksen mukaan miesyrittäjistä terveyden<br />
kannalta riittävästi liikkui vajaa kolmannes (26 %) ja naisista hieman yli kolmannes<br />
(33 %). Passiiviseen liikunta-aktiivisuuden ryhmään kuului tutkimuksen mukaan<br />
noin kolmannes (36,4 %) miesyrittäjistä ja neljännes (26,4 %) naisyrittäjistä.<br />
Yrittäjien hyvinvoinnintila Suomessa tutkimuksen vertailussa yrittäjät osoittautuivat<br />
palkansaajia passiivisemmiksi liikunta-aktiivisuudessa. (Aura 2010, 37.)<br />
14
Unen merkitys terveydelle ja toimintakyvylle on kiistaton. Unentarve on yksilöllinen.<br />
Valtaosalle (77 %) suomalaisista riittävä unimäärä vuorokaudessa on<br />
7-8 tuntia. Jokaisella on oma uni-valverytmi, joka noudattelee vuorokausirytmiä.<br />
Vuorokausirytmin takia olemme virkeämpiä tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja<br />
vähemmän virkeitä toisina aikoina vuorokaudesta. Useimmilla ihmisillä on jokin<br />
käsitys siitä, ovatko he "aamuihmisiä" vai "iltaihmisiä". Monet kokevat tarvitsevansa<br />
lepotauon noin kahden aikaan iltapäivällä. Lepotauon tarve johtuu vuorokausirytmistä.<br />
Useat unitutkijat pitävätkin suoritustason kannalta lyhyitä, 10 -20<br />
minuutin unia suoriteltavina alkuiltapäivästä. (Härmä & Sallinen 2004, 37,41–43,<br />
Valtonen 2005, 44-46.)<br />
Tyypillisiä unenpuutteen merkkejä ovat mm. voimakas uneliaisuus päiväsikaan,<br />
heikentynyt muisti ja keskittymiskyky, mielialan vaihtelut ja kömpelyys. Uni on<br />
elimistöä korjaava ja rakentava tila. Univajeen on todettu heikentävän vastustuskykyä<br />
infektioille ja hormonitoimintaa esimerkiksi vähentävän kasvuhormonin<br />
tuotantoa. Univaje lisää ruokahalua lisäävän greliini hormonin eritystä ja vähentää<br />
ruokahalua vähentävän leptiini hormonin eritystä, tämän takia esimerkiksi<br />
valvomisen jälkeen tekee mieli rasva- ja sokeripitoista ruokaa. Yöunen lyhentäminen<br />
terveillä nuorilla koehenkilöillä vain kolmella tunnilla vuorokaudessa johti<br />
alle viikossa sokerin siedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin<br />
eli insuliinin tehon heikkenemiseen. On todettu, että lyhyt yöuni ja lihavuus<br />
ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi univaje nostaa verenpainetta. (Härmä & Sallinen<br />
2004, 47-48.; Valtonen 2005, 44-46)<br />
Univaje alentaa suorituskykyä. Jo 2 - 4 tuntia normaalia lyhyempi yöuni alentaa<br />
suorituskykyä enemmän kuin koettua virkeyttä. Univaje heikentää tarkkaavuutta,<br />
työmuistin ja aivojen otsalohkon toimintakykyä ja laskee näin oppimistuloksia.<br />
Aivojen otsalohkojen toiminta on tärkeä abstraktille ajattelulle, aloitekyvylle ja<br />
luovalle ongelmanratkaisulle. Unen aikana uutta tietoa työstetään. Valveilla aivoihin<br />
syntyneet muistijäljet vahvistuvat ja siirtyvät osaksi säiliömuistin tietovarantoa.<br />
Krooninen univaje aiheuttaa alavireisyyttä, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia,<br />
jotka myös vaikeuttavat aivojen tiedonkäsittelyä. (Muller 2004, 52.; Härmä<br />
& Sallinen 2004, 53-63.; Valtonen Anitta 2005, 44-46.)<br />
Yrittäjien hyvinvoinnintila Suomessa 2010 -tutkimuksessa havaittiin, että elämäntavoilla<br />
oli selkeä yhteys koettuun työkykyyn, työtehokkuuteen ja koettuun stressiin.<br />
Koettua työkykyä selittivät etenkin liikunta-aktiivisuus ja ravitsemuksen laatu.<br />
Työtehokkuuden kohdalla merkittävimmiksi selittäviksi tekijöiksi elämäntavoista<br />
nousivat uni ja liikunta-aktiivisuus. Elämäntapojen yhteys koettuun stressiin<br />
oli selkeä. Vähäiset väsymyksen kokemukset, laadukas ravinto ja riittävä liikunta<br />
selittivät 19,3 % koetun stressin vaihtelusta. Unen merkitys oli vahvin. Se selitti<br />
koetun stressin vaihtelua eniten. (Aura 2010, 29.)<br />
15
Hyvinvointikoulussa käsiteltiin terveysteemaa ravitsemuksen ja liikunnan näkökulmasta.<br />
Aiheen teemaillan luennoitsijana oli ETM Olli Ilander. Itsensä johtamisen<br />
teemassa käsiteltiin unen merkitystä työstä palautumiseen.<br />
3.3 Osaaminen yrittäjän hyvinvoinnissa<br />
Yrittäjäksi ryhtyessään yrittäjä on rajannut toimialansa siihen, mitä hän parhaiten<br />
osaa ja millä hän pystyy kilpailemaan muiden saman toimialan yrittäjien kanssa.<br />
Yrittäjä on tunnistanut oman osaamisensa, selvittänyt omat mahdollisuutensa<br />
menestyä markkinoilla ja nähnyt, että hänen osaamiselleen on tarvetta. Yrittäjän<br />
Hyvinvointikoulussa osaamisen teema on toteutunut eri muodoissa. Yrittäjän<br />
Hyvinvointikoulussa yhtenä koulutusosiona on ollut oman osaamisen kehittäminen,<br />
jossa on keskitytty mm. itsensä markkinoimiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.<br />
Sen lisäksi kaikissa kolmessa Hyvinvointikoulussa keskityttiin yrittäjän osaamisen<br />
vahvistamiseen eri osa-alueilla, joita ei voida suoraan rinnastaa yrittäjyyteen<br />
kuuluviksi vaan enemmänkin tärkeiksi osiksi jokaisen yksilön hyvinvointia. Tällaisia<br />
osa-alueita ovat mm. vuorovaikutus, turvallisuus ja hätäensiapu. Osaamisen<br />
teemaa on Hyvinvointikoulussa erityisesti haluttu korostaa oman työhyvinvoinnin<br />
edistämisen näkökulmasta. Siksi Hyvinvointikoulussa ei ole paneuduttu esimerkiksi<br />
kirjanpidon tai muun liiketoimintaosaamisen edistämiseen, vaan edellä<br />
mainittuja ”päivityskursseja” järjestävät aktiivisesti sekä yrittäjäjärjestö että kauppakamari.<br />
Yrittäjän osaaminen voidaan ymmärtää yhtenä yrittäjätehokkuuden viidestä elementistä<br />
elämänhallinnan, työympäristön, sidosryhmien, verkostojen ja riskienhallinnan<br />
ohella. Yrittäjä tarvitsee sekä spesifiä osaamista omalta alaltaan että yleisempää<br />
yrittämiseen liittyvää osaamista. Osaaminen muodostuu tiedoista, taidoista,<br />
kokemuksista, uskomuksista ja arvoista sekä sosiaalisesta verkostosta. On sanottu,<br />
että osaamisessa on kaksi merkittävää asiaa: kyky ja halu. Jos henkilöllä on<br />
kykyjä, halua ja motivaatiota asian tekemiseen, syntyy huipputuloksia. Sen sijaan,<br />
vaikka olisi kuinka paljon kykyä, mutta halu ja motivaatio puuttuvat, ei tulosta<br />
synny. Toisaalta motivaatio on osaamisen kehittämisen siemen. Se aloittaa prosessin,<br />
mutta oman osaamisen tarkasteluun ei yrittäjän arjessa ehditä aina pysähtyä.<br />
Jotta yrittäjä voi yrityksensä kanssa pysyä kilpailukykyisenä ja menestyä, täytyy<br />
sen seurata aktiivisesti oman alansa muutoksia ja kehittyä niiden mukana. Yrittäjän<br />
on tärkeää tuotteisiin ja palveluihin liittyvän osaamisen lisäksi kehittää liiketoiminnallista<br />
osaamista. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpailija-analyysien tekeminen,<br />
markkinointiosaaminen, sekä vero- ja rahoitussuunnittelu, sillä ne auttavat<br />
yrittäjää viemään yritystään oikeaan suuntaan ja hallitsemaan riskejä. (Aura 2010,<br />
53.; Manka, Hakala, Nuutinen & Harju 2010, 46-47.)<br />
16
3.4 Itsensä johtaminen yrittäjän hyvinvoinnissa<br />
Johtamisen tavoitteena on antaa yrityksen toiminnalle suunta ja rakentaa näkyväksi<br />
arkisten toimintojen merkitys asetetun tavoitteen saavuttamisessa. Yrittäjällä<br />
on useita johtamiseen liittyviä rooleja yhtä aikaa: yrityksen johtaminen (visio ja<br />
strategia), alaisten johtaminen (asioiden ja ihmisten johtaminen toiminnan tasolla)<br />
ja itsensä johtaminen.<br />
Sydänmaanlakka esittää teoksessaan Älykäs itsensä johtaminen (2006, 87-88 ), että<br />
yrittäjällä on monia osaamisalueita. Tällaisia ovat mm. hyvinvointiosaaminen<br />
(fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja henkinen kunto sekä stressin hallinta ja nöyryys),<br />
ammatillinen osaaminen, vuorovaikutusosaaminen (jämäkkyys, empaattisuus,<br />
kommunikointi, vaikuttaminen ja avoimuus), johtamisosaaminen (visiointi,<br />
tavoitteellisuus, vastuun ottaminen, toimeenpano ja uudistuminen) sekä tehokkuusosaaminen<br />
(havaitseminen, analysointi, päätöksenteko, toimintatarmo, ajanhallinta<br />
ja reflektointi). Rajat eri osaamisalueiden välillä eivät ole tarkkoja, vaan<br />
alueet voivat olla päällekkäisiä.<br />
Itsetuntemus on perusta itsensä johtamiselle. Jos tuntee itsensä, on helpompi huomata<br />
ja tiedostaa tilanteet ja asiat, jotka vaativat toimenpiteitä. Työelämässä menestyminen<br />
edellyttää, että löytää tasapainon itsensä ja työnsä kanssa. Aarnikoivun<br />
(2010) mukaan itsensä johtaminen vaatii kykyä ja halua pysähtyä, kuunnella<br />
itseään sekä pohtia kokonaisvaltaisesti omaa toimintaansa. Itsensä tunteva<br />
ihminen tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa, omat rajansa, osaamisensa,<br />
tunteensa, kiinnostuksen kohteensa, arvonsa, mahdollisuutensa ja tapansa toimia.<br />
(mts. 41–43, 99). Työnohjaus on yksi keino näiden taitojen kehittämiseen. Työnohjauksessa<br />
ohjattava tarkastelee omaa työtään ja siihen liittyviä tekijöitä ulkopuolisen<br />
ohjaajan avulla. Työnohjaus mahdollistaa ajan ja säännöllisyyden työskentelyn<br />
kehittämiselle.<br />
Oman hyvinvoinnin johtamisessa on usein tarvetta elintapamuutoksiin esimerkiksi<br />
ajankäytön, ravitsemuksen tai liikunnan harrastamisen osalta. Elintapamuutos<br />
etenee prosessina, jota voidaan tarkastella esimerkiksi James Prochaskan ja Carlo<br />
DiClementen transteoreettisen muutosvaihemallin avulla. Prochaskan ja DiClementen<br />
muutosvaihemalli sisältää viisi eri vaihetta. Prosessin tärkein vaihe on, että<br />
henkilö itse tulee tietoiseksi muutoksen tarpeellisuudesta sekä pohtii sen etuja<br />
ja haittoja ja omia mahdollisuuksiaan muutoksen tekemiseen. Tätä vaihetta kutsutaan<br />
harkintavaiheeksi (contemplation). Ellei henkilö koe muutosta itselleen tärkeäksi<br />
tai usko omiin mahdollisuuksiinsa muutoksen esiharkintavaiheessa (precontemplation),<br />
ei sitoutuminen muutoksen läpivientiin ole riittävä. Tässä vaiheessa<br />
yksilön tietoisuutta mahdollisesta muutostarpeesta tulisi lisätä tarjoamalla<br />
neutraalia tietoa, jos yksilö sitä haluaa. Harkintavaihetta seuraa valmisteluvaihe<br />
(preparation), jolloin henkilö kokee muutoksen tarpeellisena ja tekee päätöksen<br />
siihen ryhtymisestä. Tässä vaiheessa kokeillaan uusia toimintatapoja ja etsitään<br />
tietoa ja apua. Toimintavaihe (action) on aktiivista työskentelyn ja toisin tekemisen<br />
aikaa. Muutokset vaativat voimavaroja ja aikaa. Ylläpitovaiheessa (main-<br />
17
tenance) on muutoksesta tullut pysyvä elintapa. Jokaisessa vaiheessa "repsahdukset"<br />
ja paluu edelliseen vaiheeseen ovat yleistä ja kuuluvat muutosprosessiin. Niiden<br />
avulla tapahtuu oppimista ja omien haasteiden tunnistamista sekä vaikeuksien<br />
voittamista. (Prochaska, Norcross & DiClemente 2002, 74-94.)<br />
Oma ammatillinen kehitys ilmenee tavoitteellisena ja tietoisena työskentelynä,<br />
työhön ja vastuullisiin vuorovaikutustaitoihin sitoutumisena ja esimerkiksi ihmisten<br />
erilaisuuden ymmärtämisenä. Ammatillinen kehitys vahvistaa ammatti-identiteettiä,<br />
mikä puolestaan lisää työn iloa ja työssä jaksamista. Hyvinvointikoulussa<br />
käsiteltiin itsensä johtamisen teemassa arvojen ja työstä palautumisen merkitystä<br />
sekä ajanhallintaa. Lisäksi vuorovaikutustaitojen tarkasteluun oli oma teemailta.<br />
3.5 Sosiaalisen pääoman vahvistaminen yrittäjän hyvinvoinnissa<br />
Sosiaalinen pääoma on yhteisön aineetonta varantoa, joka tuottaa yhteisölle ja yhteisöön<br />
kuuluville yksilöille hyödykkeitä, kuten terveyttä. Sosiaalinen pääoma on<br />
tapana jakaa rakenteelliseen ja kulttuuriseen eli kognitiiviseen ulottuvuuteen. Yhteisten<br />
rientojen, kansalaistoiminnan, vapaaehtoisten yhteisöjen ja sosiaalisen<br />
osallistumisen määrä kertoo sosiaalisen pääoman rakenteellisesta puolesta. Toinen<br />
puoli, ns. kulttuurinen eli kognitiivinen ulottuvuus, ilmaistaan ja mitataan sosiaalisena,<br />
ihmisten välisenä luottamuksena. Luottamuksen lisäksi sosiaalisella pääomalla<br />
viitataan usein myös sosiaalisen rakenteen yhteisöllisiin piirteisiin, kuten<br />
verkostoihin ja osallistumiseen. (Hyyppä 2002, 15-17; Mäkelä-Pusa ym. 2011, 18.)<br />
Yrittäjän työhyvinvoinnin ja jaksamisen näkökulmasta hyvät ja toimivat verkostot<br />
ovat tärkeitä, sillä esimerkiksi pienyrittäjällä työyhteisöä ei välttämättä ole. Tällöin,<br />
muut verkostot nousevat tärkeään rooliin. Tällaisia verkostoja ovat esimerkiksi<br />
omat ammattialayhdistykset ja yrittäjäjärjestön paikallisyhdistykset. Jos yrittäjällä<br />
ei ole työyhteisöä, sosiaalisen pääoman rakentumiseen vaikuttavat yhteistyöverkostot<br />
ja kumppanuudet, jotka parhaimmillaan voivat tukea häntä. Verkostoituminen<br />
voi olla yrittäjälle yksi keino oman yritystoiminnan kehittämiseen ja<br />
omaan työhyvinvointiin panostamiseen. Verkostoituminen edellyttää sitoutumista<br />
ja luottamuksen syntymistä yritysten välille. Verkostotyöhön sitoutumien ja siihen<br />
panostaminen on sidoksissa niihin hyötyodotuksiin, jotka yrittäjällä on verkostoa<br />
kohtaan. Hyvinvointikouluun rekrytoitiin erialojen pk-yrittäjiä ja tavoitteena<br />
oli mahdollistaa uusien verkostojen syntyminen. Hyvinvointikoulun ensimmäisillä<br />
kerroilla panostettiin osallistujien tutustumiseen ja työskentelyssä käytettiin<br />
muuttuvia pienryhmiä.<br />
Pienyrittäjä työskentelee usein yksin tai ainakin hän on yksin työyhteisössään yrittäjän,<br />
työnantajan ja esimiehen rooleissa. Hyvinvointikoulussa oli yhtenä tavoitteena<br />
auttaa yrittäjiä vertaistuen saamisessa. Vertaistuki on vastavuoroista kokemusten<br />
vaihtoa. Vertaistuen avulla yrittäjä saa kokemuksen, ettei ole tilanteessaan<br />
yksin. Toisten yrittäjien kanssa keskustelu voi avata yrittäjän omaan tilanteeseen<br />
aivan uuden näkökulman ja hän voi saada tilanteeseen liittyvää tietoa ja käytän-<br />
18
nön vinkkejä. Vertaistuella on merkitystä yrittäjän itsearvioinnin ja itsearvostuksen<br />
tukemisessa. Hyvinvointikoulun teemailtojen toteutuksessa käytettiin osallistavia<br />
ja keskustelua aktivoivia menetelmiä.<br />
Hyvinvointikouluun osallistujat tulivat erilaisin odotuksin. Hyvinvointikoulun alkukyselyssä<br />
ohjattiin kaikkia osallistujia miettimään odotuksiaan ja tavoitteitaan<br />
oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi ensimmäisellä kerralla<br />
jokainen kirjasi omat tavoitteensa henkilökohtaisen kirjeen muotoon. Osallistujia<br />
pyydettiin kirjoittamaan itselleen kirje siitä, mitä kaikkea he ovat oppineet,<br />
oivaltaneet ja ymmärtäneet Hyvinvointikoulun aikana. Kirjeet suljettiin ja ne jaettiin<br />
osallistujille viimeisellä kerralla loppuarvioinnin yhteydessä.<br />
Hyvinvointikoulun osallistujamäärä oli rajattu kahteenkymmeneen. Näin haluttiin<br />
mahdollistaa kaikkien osallistujien tasavertainen osallistumismahdollisuus. Henkilökohtaisten<br />
tavoitteiden kirjaamisella haluttiin sitouttaa osallistujia osallistumaan<br />
jokaiselle kerralle.<br />
19
4 SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TOTEUTUS<br />
Tämän selvityksen tavoitteena on kuvata Voi Hyvin Yrittäjä -hankkeen Hyvinvointikouluun<br />
Kouvolassa keväällä 2011, Kotkassa syksyllä 2011 ja Kuusankoskella keväällä<br />
2012 osallistuneiden yrittäjien kokemuksia siitä, miten Hyvinvointikoulu<br />
vastasi heidän työhyvinvointinsa tukemistarpeeseen ja miten yrittäjän työhyvinvointia<br />
voitaisiin tukea. Selvityksen toteutus tuki hankesuunnitelmaa, jonka mukaan<br />
Voi Hyvin Yrittäjä -hankkeen yhtenä tavoitteena oli tuottaa ja kehittää innovatiivinen<br />
palvelukonsepti, jossa yhdistetään monialainen ja monipuolinen työssä<br />
jaksamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen sekä koulutustarjonta. Hyvinvointikoulun<br />
suunnittelusta ja organisoinnista vastasi <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
hankehenkilöstö.<br />
Selvitys koostui alku- ja loppukyselyistä, joihin Hyvinvointikoululaiset vastasivat<br />
anonyymisti (kuva 4). Alkukyselyt (liite 3) tehtiin ensimmäisessä Hyvinvointikoulun<br />
tapaamisessa ja loppukysely (liite 4) viimeisessä tapaamisessa. Yhteensä<br />
alkukyselyyn vastasi 43 Hyvinvointikouluun osallistujaa, kun taas loppukyselyyn<br />
vastasi 23 osallistujaa. Alku- ja loppukyselyn lisäksi toteutettiin henkilökohtaiset<br />
haastattelut viidelle Hyvinvointikouluun osallistuneelle yrittäjälle. Haastattelut<br />
suoritettiin teemahaastatteluina, joissa paneuduttiin Hyvinvointikoulussa käsiteltyihin<br />
teemoihin ja haastateltavien kokemuksiin niistä (liite 5). Haastattelut<br />
nauhoitettiin ja litteroitiin. Litteroitua aineistoa tuli yhteensä 31 A4-sivullista.<br />
Hyvinvointikouluun osallistuneille tehtyjen alku- ja loppukyselyn määrälliset kysymykset<br />
analysoitiin laskemalla lukumääriä ja prosentteja. Avoimet kysymykset<br />
ja teemahaastattelun aineisto analysoitiin sisällönanalyysimenetelmää käyttäen.<br />
Selvityksen toteutus:<br />
Alku- Hyvinvointi- Loppukysely<br />
koulu kevät kysely<br />
2011 viisi (5)<br />
teemailtaa<br />
Alku- Hyvinvointi- Loppukysely<br />
koulu syksy kysely<br />
2011 viisi (5)<br />
teemailtaa<br />
Alku- Hyvinvointi- Loppukysely<br />
koulu kevät kysely<br />
2012 viisi (5)<br />
teemailtaa<br />
Viiden Hyvinvointikouluun osallistuneen<br />
yrittäjän teemahaastattelu<br />
Yrittäjien kokemukset Hyvinvointikoulusta<br />
Miten Hyvinvointikoulu tuki yrittäjien työhyvinvointia<br />
Miten yrittäjien työhyvinvointia voitaisiin tukea<br />
Kuva 4. Yrittäjien Hyvinvointikouluun liittyvän selvityksen toteutus.<br />
20
5 TULOKSET<br />
5.1 Hyvinvointikouluun osallistuneet<br />
Selvitykseen osallistui kolmeen eri Hyvinvointikouluun osallistuneita yrittäjiä ja<br />
yritysten avainhenkilöitä, yhteensä 43 henkilöä. Osallistuneista 38 toimi yrittäjinä,<br />
ja viisi osallistujaa toimi yrityksissä avainhenkilön asemassa. Osallistuneista<br />
naisia oli 31 ja miehiä 12. Osallistujien ikäjakaumassa painottui työikäiset, sillä<br />
31–49-vuotiaita oli 13 ja 50–65-vuotiaita oli 18. Tämän lisäksi mukana oli myös<br />
muutamia alle 30-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita yrittäjiä ja yritysten avainhenkilöitä.<br />
Osallistujat asuivat pääosin Kymenlaaksossa, muutamat osallistujat asuivat Etelä-Karjalassa.<br />
5.2 Osallistujien odotukset ja Hyvinvointikouluun osallistumisen<br />
motivaatiotekijät<br />
Alkukartoituksien perusteella motivaatiotekijät Hyvinvointikouluun osallistumiseen<br />
on jaettavissa kolmeen ryhmään: 1) saada välineitä oman jaksamisen, hyvinvoinnin<br />
ja stressin hallintaan, 2) saada ideoita oman osaamisen ja itsensä kehittäminen<br />
sekä 3) luoda uusia verkostoja ja saada vertaistukea. Alkukyselyn perusteella<br />
yrittäjät kokivat kaikki teemaillat itselleen tärkeiksi. Yli puolet alkukyselyyn vastanneista<br />
koki itsensä johtamisen sekä ravinto- ja liikuntateemat erittäin tärkeiksi<br />
(kuva 5).<br />
Henkilöä 30<br />
<br />
25<br />
<br />
20<br />
<br />
15<br />
<br />
10<br />
<br />
5<br />
<br />
0 <br />
Eri
Henkilökohtaisissa haastatteluissa yrittäjät kertoivat innostuneensa lähtemään<br />
mukaan konseptin mielenkiintoisten sisältöjen ja myös kiinnostavan nimen, Yrittäjien<br />
Hyvinvointikoulun, vuoksi.<br />
Se oli ensinnäkin heti se nimi, joka vaikutti jo houkuttavalta, että Yrittäjien<br />
Hyvinvointikoulu, kun se on jo niin ensisijaisen tärkeää. Että<br />
sais itelle jotain, miten vois sitä hyvinvointia lisätä, koska sie olet tosi<br />
yksin. TOSI yksin näiden asioiden kanssa. (H1)<br />
Motivaatio ja kiinnostus ei osallistuneille syntynyt hetken mielijohteesta, vaan<br />
omaan hyvinvointiin vaikuttavia asioita oli pohdittu paljon, ja oman hyvinvoinnin<br />
katvealueet olivat osittain tiedossa, mutta muutostyölle ei ollut usein ajanhallintaongelmien<br />
takia tilaa.<br />
No ensinnäkin, kun silloin ilmoittauduin niin katoin ne päivät ja ajattelin<br />
näin, että tämä on erittäin tärkeä asia ja mä jotenkin ajattelin tätä<br />
laajemmin… ja ottaisin pois ton yrittäjän hyvinvointi ja mieltäisin<br />
tämän vahvasti mun omana hyvinvointina Se ajatushan mulla oli hyvin<br />
vahvasti, että se mun oma hyvinvointi liittyy hyvin vahvasti työntekoon.<br />
Se miten mä jaksan työssä ja sinänsä, mä näin tän laajempana<br />
kokokonaisuutena . Tämä ei ole mulle pelkästään yrittäjänä, vaan<br />
mulle ihmisenä. (H5)<br />
Alkukyselyssä kysyttiin yrittäjien tyytyväisyyttä omaan hyvinvointiin liittyviin asioihin<br />
(terveys, työkyky, työtehokkuus, stressin määrä, uni ja palautuminen, ravitsemus,<br />
paino, liikunta-aktiivisuus, työn ja perheen yhteensovittaminen sekä yritystoiminnan<br />
sujuvuus) viisiportaisella asteikolla täysin tyytyväinen - täysin tyytymätön.<br />
Tyytymättömimpiä yrittäjät olivat omaan liikunta-aktiivisuuteensa. Yli<br />
puolet (53,5 %) vastaajista oli siihen tyytymätön tai erittäin tyytymätön. Seuraa-<br />
35<br />
<br />
Henkilöä<br />
30<br />
<br />
25<br />
<br />
20<br />
<br />
15<br />
<br />
10<br />
<br />
5<br />
<br />
0<br />
<br />
Terveys<br />
Työkyky<br />
Työtehokkuus<br />
Stressin määrä<br />
Uni ja palautuminen<br />
Ravitsemus<br />
Paino<br />
Liikunta-aktiivisuus<br />
Työn ja perheen...<br />
Yritystoiminnan sujuvuus<br />
Tyytymätön<br />
Tyytyväinen<br />
Jokseenkin tyytyväinen<br />
Kuva 6. Alkukyselyyn vastanneiden (N= 43) tyytyväisyys omaan hyvinvointiin liittyvän tekijän<br />
kohdalla.<br />
22
vaksi eniten tyytymättömyyttä herättivät työn ja perheen yhteensovittaminen sekä<br />
oma paino. Lisäksi hieman yli kolmannes (32,5 %) vastaajista ei ollut tyytyväinen<br />
uneen ja palautumiseen ja lähes kolmannes (27,9 %) vastaajista oli tyytymätön<br />
stressin määrään. Kuvassa 6 on esitetty alkukyselyyn vastanneiden kokemus<br />
tyytyväisyydestään hyvinvointiin liittyvän tekijän kohdalla.<br />
Oman jaksamisen kehittäminen nähtiin laajana kokonaisuutena, ja yrittäjillä oli<br />
sekä alku- ja loppukyselyiden että yksilöhaastattelujen perusteella ymmärrys siitä,<br />
että oman jaksamisen eteen tulee tehdä töitä. Yrittäjillä oli tiedossa miten omaa<br />
hyvinvointia tulisi edistää ja hyvä käsitys omista voimavaroista, ja he olivat kiinnostuneita<br />
keinoista, joilla tiettyjä asioita ja toimintatapoja omassa hyvinvoinnissa<br />
voi muuttaa.<br />
Alkukyselyn mukaan 16 vastaajaa 34:stä oli kiinnostunut keinoista, joilla omaa hyvinvointiaan<br />
voi parantaa. Kymmenen vastaajaa näki tarpeellisena tehdä jotakin ja<br />
kuusi vastaajaa oli jo tehnyt muutoksia oman hyvinvointinsa parantamiseksi. Kaksi<br />
vastaajaa ei kokenut muutostarvetta omassa työhyvinvoinnissaan.<br />
Haastatteluissa asiaa kuvattiin myös näin:<br />
Itsensä kehittäminen, joka oli kaikilla osa-alueilla. Se oli ainakin minun<br />
teema siinä. Että sais siitä jotain sellaisia eväitä, että voisi jotenkin<br />
kehittää itseään. Nyt kun tätä on tehnyt jo niin kauan ja samalla<br />
konseptilla niin voisi jotenkin kehittää omaa työtään. (H4)<br />
”Sillä tavalla ei ollut olennaista se, että mitä se Hyvinvointikoulu sisältää,<br />
ajattelin vaan, että se verkostoituminen vois tapahtua siellä sisällä<br />
ja että tuo tarjoaa mulle yrittäjänä jotain hyvää ja saan sieltä jotain,<br />
että miten jaksan paremmin. (H1)<br />
5.3 Terveysteeman merkitys Hyvinvointikoulussa<br />
Excenta Oy:n vuonna 2010 julkaisemassa yrittäjätutkimuksessa kävi ilmi, että yrittäjien<br />
elämäntavoissa erityisesti ravitsemuksessa, tupakoimattomuudessa ja vähäisessä<br />
alkoholin käytössä saavutettiin hyvä taso, mutta liikunta-aktiivisuus oli selkeästi<br />
normaalia palkansaajaa heikompi. Hyvinvointikoulussa yhtenä teemana ollut<br />
liikunta- ja ravintokoulutus antoi usealle yrittäjälle uusia, hyviä toimintatapaehdotuksia<br />
kiireiseen arkeen.<br />
Liikuntateeman jälkeen tuli sellainen, että tulisi lisätä liikuntaa ja oon<br />
olevinaan vähän lisännytkin ja tuosta ravinnosta tuli kanssa, että ollaan<br />
sen jälkeen kotona smoothieta tehty! Jogurtit ja pähkinät ja kaikki.<br />
Lapset oli ainakin innossaan. Se on juuri se, että saa sen kynnyksen<br />
ylitettyä. Saa sen homman liikkeelle, sehän se on kaikkein vaikeinta.<br />
(H4)<br />
23
Yrittäjän ruokailutottumuksissa korostuvat usein epäsäännöllisyys ja ruoan huono<br />
laatu, kun kiire määrittää työn tahtia ja luo rytmin, jossa niin kutsutulle ”hyvälle<br />
ruokailulle” ei jää tarpeeksi aikaa. Monen yrittäjän toimenkuvaan kuuluu asiakkaiden<br />
tapaaminen työpisteen ulkopuolella. Tapaamiset edellyttävät matkustamista ja<br />
asiakkaan tarpeen mukaista aikataulun noudattamista. Aterioiden korvaamisesta<br />
napostelulla tulee helposti tapa, eikä ruoan laatuun ole aikaa paneutua. Suunnittelematon<br />
ateriointi on myös suuri menoerä yksittäisen yrittäjän taloudessa.<br />
Itelleni hahmottui vahvemmin se säännöllisyys. Se on ihan totta, että<br />
jos mä jätän syömättä tietyssä kohtaa, niin sitten se kostautuu toisessa......<br />
...Mä sitä jäin miettimään, että nyt syksyllä kun mulla tulee reissupäiviä<br />
niin mun täytyy ruveta kokeilemaan mikä on mulle paras. Onko se<br />
sitten se kananmuna, et siitä jäi mulle elämään, että ota eväspakkaus.<br />
Mulle tuli myös tää talouskysymys, että äkkiä menee kahviin ja ruokaan<br />
parikymmentä euroa, et ne on hirveitä summia. (H5)<br />
5.4 Osaamisen teeman merkitys Hyvinvointikoulussa<br />
Osaamisen eri alueita käsiteltiin Hyvinvointikoulussa oman osaamisen kehittämisen,<br />
turvallisuuden, vuorovaikutuksen ja hätäensiavun teemakoulutusten muodossa.<br />
Näistä kolmesta erityisesti vuorovaikutuskoulutus teki suuren vaikutuksen<br />
yrittäjiin. Osa yrittäjistä kertoi oppineensa itsestään paljon uusia asioita ja sai paljon<br />
viemistä omaan työhönsä.<br />
Joo se vuorovaikutus oli niin hyvä tyyppi, et se toi niin konkreettisesti<br />
esille just sitä miten ihmisten kanssa pitää olla ja elää. Et kuin äkkiä sie<br />
saat asiat joko luistamaan ja asiakkaan ymmärtämään tai sit et. Oon<br />
monta kertaa joutunut toteamaan, et ei se oo toisen asiakkaan vika jos<br />
toinen asiakas on ollut mulle ilkeä, tai ei se oo sen asiakkaan vika jos<br />
mulla on huono päivä. Mä nauran aina et mä istun autossa kun mä<br />
meen asiakkaan luo ja lasken lipan alas ja katon peiliin ja keskityn hymyilemään<br />
ennen kuin meen sen seuraavan asikkaan luo. Se vaan on<br />
näin! Ei siinä auta kiukutella. (H3)<br />
Erityisesti asiakastyötä tekevät yrittäjät saivat apua vuorovaikutuskoulutuksesta.<br />
Työn tehokkuus lisääntyi, kun aikaisemmin pääasiassa sähköpostilla ja puhelimitse<br />
hoidettuja asioita alettiin hoitaa myös kasvotusten. Se lisäsi luottamusta asiakassuhteeseen,<br />
yrittäjän asiantuntemukseen ja myös sitä, että asiakas koki itsensä<br />
tärkeäksi.<br />
Teemoista parhaiten jäi mieleen vuorovaikutus, se oli niinku mulle se<br />
juttu, sain siitä hirveän paljon, se oli ihan äärettömän hyvä koulutus.<br />
Rupesin enemmän asiakkaiden kanssa käymään asioita läpi kasvotus-<br />
24
ten, ollaan useamman kerran istuttu alas, sen sijaan, että oltais hoidettu<br />
asiat puhelimitse tai sähköpostilla. Se vahvisti omaa käsitystä vuorovaikutuksen<br />
merkityksestä ja virkisti myös omaa mieltä. Lisäsi aktiivisuutta<br />
asiakkaisiin päin. Nyt yritän ihan systemaattisesti järjestää<br />
käyntejä asiakkaiden kanssa, että ihan kauempana olevien asiakkaidenkin<br />
kanssa tavataan sen pari kertaa vuodessa. Se ei riitä se pelkkä<br />
sähköposti ja puhelinyhteydenotot. (H1)<br />
Vuorovaikutuskoulutuksella oli vaikutusta myös yrittäjän omaan minäkuvaan ja se<br />
lisäsi yrittäjän omaa itsetuntemusta. Harjoituksiin osallistuminen edellytti jokaiselta<br />
osallistujalta heittäytymistä ja sopeutumista epämiellyttäviinkin tilanteisiin,<br />
joista tuli selvitä ja jotka olivat todellisia tilanteita yrittäjän arjessa.<br />
Mä ajattelen näitä teemoja niin mä ajattelen, että vaikka se vuorovaikutusteema,<br />
niin musta se oli sellainen salaterapeuttinen ilta. Se oli<br />
hyvin salaa erilaisin keinoin, siinä saatiin aikaan ja mä epäilen, että<br />
se herätti meissä kaikissa erilaisia, hyvin erilaisia jotakin, meidän sisimmässä<br />
joka puhutteli, minkä itte kokeili. Se vahvisti mua siinä, että<br />
minä olen tärkeä ja jokainen on tärkeä ja sillä on merkitystä. (H5)<br />
Turvallisuusteeman merkitys oli yrittäjille vähäinen ja sen anti ei heijastunut niinkään<br />
omaan työhön tai työhyvinvointiin, vaan enemmän arjessa huomioitaviin<br />
seikkoihin. Turvallisuusteemaa muokattiin ensimmäisen Hyvinvointikoulun jälkeen<br />
konkreettisemmaksi, ja koulutuksesta jätettiin pois paloturvallisuus ja keskityttiin<br />
enemmän henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja siinä huomioitaviin seikkoihin.<br />
Turvallisuuskin oli ihan hyvä, se kaveri oli ihan hyvä mutta se ei monia<br />
meistä se aihe liipannut, että ne joiden niitä on (turvallisuus näkökohtia)<br />
pitänyt huomioida ne on ne huomioinut jo ajat sitten ja toisia<br />
se ei sit liippaa ollenkaan... No siel tuli hyviäkin ajatuksia miks Suomessakin<br />
on tänä päivänä syytä pitää ovia lukossa, et kaiken näköisiä<br />
hiippareita liikkuu ihan missä vaan. Vaikka olisi ihan perustoimisto<br />
niin siellä saattaa olla ja liikkua mitä vaan. (H2)<br />
Hätäensiaputeema pidettiin yhdessä Hyvinvointikoulussa, ja siitä saatu palaute oli<br />
positiivista. Osallistujat kokivat ensiaputaitojen harjoittelun tärkeäksi.<br />
5.5 Johtamisen teeman merkitys Hyvinvointikoulussa<br />
Johtamisen teemaa käsiteltiin Hyvinvointikoulussa itsensä johtamisen näkökulmasta.<br />
Koulutusteema painottui mm. yrittäjän jaksamiseen, motivaatioon, ajanhallintaan,<br />
uneen ja lepoon sekä asioiden priorisointiin. Yrittäjänä toimiminen<br />
edellyttää yrittäjältä ajanhallinnan taitoja ja asioiden priorisointia. Kiire viestii sekä<br />
työn paljoudesta että siitä, että työtä tulisi organisoida paremmin. Sekä alkuky-<br />
25
selyissä että haastateltujen yrittäjien kokemuksissa nousivat esille ajanhallintaan<br />
liittyvät ongelmat.<br />
Myös itsensä johtaminen oli tärkeä teema siinä mielessä, että sain paljon<br />
vinkkejä omaan ajankäyttöön, siihen on kiinnittänyt paljon enemmän<br />
huomioita, mitä ennen kuin osallistuin Hyvinvointikouluun. Toimintatavat<br />
muuttuivat ajankäytön suhteen selkeämmäksi, että tiettyyn<br />
aikaan mennessä pitää olla tietyt asiat hoidettuna. Itsensä johtamisen<br />
-teeman jälkeen olen pystynyt paremmin organisoimaan ajankäyttöön,<br />
myös asiakkaiden osalta, jotta pystyn itse hoitamaan asiat myös aikataulussa.<br />
(H1)<br />
Se on vaikea, kun on pieniä pk-yrittäjiä niin kaikilla on aina kiire ja<br />
kaikilla on perhe asiat ja muuta. Niin mistä sen löytää sen ajan. (H3)<br />
Osalle Hyvinvointikoulu käynnisti muutostyön, jossa yrittäjä opetteli laatimaan aikatauluja<br />
ja pitämään niistä kiinni, oma hyvinvointi etusijalla. Haastatteluissa tuli<br />
esille, ettei muutos ole helppoa ja että se vaatii suorastaan itsensä pakottamista toimimaan<br />
toisin. Aihealue oli tuttu, mutta keskustelu muiden kanssa avasi uusia näkökulmia<br />
ja vaihtoehtoja myös itselle.<br />
Kyllä mie olen nyt kevään jälkeen pitäny enemmän lomia, se on lisääntynyt.<br />
Oon tehostanut ajanhallintaa yrityksen toiminnassa ja saanut<br />
myös paremmin aikaa myös itselle vapaa-aikaan. Ajanhallinta on antanut<br />
varmuutta siihen arkipäivän tekemiseen ja jaksamiseen, kuitenkin<br />
niin, että kaikki tulee kuitenkin tehtyä. (H1)<br />
Olen valmis myöntämään sen, että kun itsenä suht’.koht’ pakottaa,<br />
niin sitä alkaa sitten vaatimaan. Sitä ehtii tehdä kuitenkin ne muutkin<br />
asiat. Ehkä joku muu asia jäisi pois, mutta ne ovat valintoja. Vuorokaudessa<br />
on vain 24 tuntia 16 josta 8 töihin niin 8 tuntia jää se on<br />
fakta! Niin kuin me siellä piirrettiin se ympyrä. Ei voi aina tehdä niin<br />
kuin haluaa. (H4)<br />
5.6 Sosiaalisen pääoman merkitys Hyvinvointikoulussa<br />
Usea Hyvinvointikouluun mukaan lähtenyt yrittäjä mainitsi sekä alkukyselyssä että<br />
yksilöhaastattelussa innostuneensa yrittäjien välisestä vertaistuesta. On nostettava<br />
esiin erityisesti se, että suurin osa osallistujista toimii yksinyrittäjinä, ja he<br />
kaipasivat enemmän mahdollisuuksia verkostoitua toisten yrittäjien kanssa.<br />
Hyvinvointikoulu anto mulle sellasen kimmokkeen lähteä, että et voi<br />
niinku jäädä sinne neljän seinän sisälle yrittämään, vaan täytyy lähteä<br />
verkostoituun. Ennen Hyvinvointikoulua olin kuulunut kyllä jäsenenä<br />
26
yrittäjäjärjestöön, mutta en ollut toiminnassa mitenkään aktiivisesti<br />
mukana, eikä siellä ollut mulle mitään verkostoja. (H1)<br />
Että mikä se on se kanava, jossa voi purkaa. Kun et sie voi oikein omien<br />
työntekijöiden kanssa puhuu tai asiakkaiden kanssa, että olis ees joku<br />
kanava, jonka kautta purkaa. Ei se kanava ole välttämättä vieläkään<br />
löytyny, mutta että näkee niitä muitakin yrittäjiä ja että ymmärtää<br />
myös itse, että niillä on ihan samat ongelmat. (H1)<br />
Loppukyselyissä kävi ilmi, että Hyvinvointikoulun tapaiset illat, joissa kokoonnutaan<br />
yhteen yhden teeman ympärille, ovat yrittäjän jaksamisen kannalta tärkeitä.<br />
Yrittäjät kaipaavat areenoita, joissa eri alojen yrittäjät voivat tutustua toisiinsa ja<br />
todeta, että tietyt ongelmat ovat aloista riippumatta yhteisiä. Vertaistuki yrittäjältä<br />
toiselle toimii parhaiten silloin, kun omista hyvistä käytännöistä voi tarjota oivalluksia<br />
myös muille yrittäjille.<br />
Oon ajankäytön näkökulmasta halunnu viestiä myös muille yrittäjille,<br />
että kyllä sitä voi viis viikkoa lomaa pitää, jos sitä vaan tahtoo. Ja oppia<br />
ajatteleen enemmän kuitenkin itteänsä ja nauttia elämästä. Kun ei<br />
me sitä yritystä kuitenkaan sinne hautaan saada. En tiedä, että antaako<br />
se toiselle yrittäjälle sellasta siementä, kun itse kertoo miten toimii.<br />
Voishan se olla niinkin, että myös sitä uutta hankittua yrittäjäverkostoa<br />
vois käyttää niinku ristiinkin, miks ei (H1)<br />
Yksilöhaastatteluissa nousivat esille yrittäjien sitoutuminen Hyvinvointikouluun ja<br />
sen merkittävyys muille osallistujille. Tällä oli merkitystä juuri vertaistuen ja yhteenkuuluvuuden<br />
näkökulmista. Osalle haastatelluista oli pettymys, kun mukaan<br />
lähteneet yrittäjät eivät sitoutuneet 100 - prosenttisesti Hyvinvointikouluun tai eivät<br />
tulleet, vaikka olivat näin aikoneet.<br />
Mikä mua harmitti oli se, että porukkaa ei tullutkaan lisää. .Jotenkin<br />
se sellainen, että miksi ne ei sitten tullutkaan. Mä katon tätä nyt omasta<br />
näkökulmasta, mutta olen edelleen sitä mieltä, että se on järjestelykysymys<br />
....Sen mä huomasin, että tästä mulle nousi jotenkin niin<br />
kuin ärtymys..... Ja nyt tässä mulle tulee nyt sellainen ajatus, että kyse<br />
on yrittäjien Hyvnvointikoulusta, että mä muka sitoudun johonkin<br />
ja sit mä en kuitenkaan sitoudu. Tää on kuitenkin jotenkin hirveän<br />
ristiriitaista siihen, että ihmiset ovat ikään kuin palvelujen tuottajia,<br />
mutta sitten mä itse toimin jotenkin holtittomasti, nurinkurisesti. Tämä<br />
oli jotenkin sellainen, että miksi te tulitte miksi sä tulit yhden kerran<br />
tai miksi sä ilmoittauduit kun sä et kerran tuu Nää on isoja panostuksia<br />
mä tiedän sen. Tässä menee aikaa ja oikeasti varoja. Ja nämä<br />
rahat mistä nämä tulevat Tässä on monta ihmisten aikaa ,tää herätti<br />
mussa sellaista, että mihin mä olen valmis Jos lupauduin johonkin.<br />
Sillä on merkitys, se ei ole pelkästään minä vaan se viesti tulee laajemmalle.<br />
(H5)<br />
27
5.7 Yrittäjien kokemus Hyvinvointikoulusta ja näkemyksiä yrittäjän<br />
työhyvinvointia tukevista keinoista<br />
Hyvinvointikoulun loppukyselyn perusteella parhaiten yrittäjien odotuksia vastasivat<br />
vuorovaikutuksen ja esiintymisen, itsensä johtamisen sekä ravinnon ja liikunnan<br />
teemaillat (kuva 7). Kysyttäessä, mitkä olivat hyvinvointikoulun antamat<br />
kolme parasta tai merkittävintä asiaa tai oivallusta itselle, nousi itsestä huolehtimisen<br />
merkityksen ymmärtäminen keskeiseksi. Siihen liittyi omasta terveydestä mm.<br />
ravinnosta ja liikunnasta huolehtiminen.<br />
Myös vuorovaikutuksen merkitys ja monipuolisuuden oivaltaminen oli vastaajille<br />
merkityksellistä. Tärkeiksi koettiin myös vertaistuki, muiden yrittäjien kokemukset.<br />
Oman osaamisen tunnistaminen, kehittäminen ja osaamisen merkitys omalle<br />
hyvinvoinnille koettiin merkittävänä oivalluksena.<br />
Osa haastatelluista yrittäjistä on joutunut opettelemaan antamaan itselleen aikaa<br />
palautumiseen ja lepoon. Osalle ratkaisuna on lähteä lomalle työ- ja kotiympäristöstä,<br />
joka muistuttaa työnteosta. Myös sijaisen saamisen haasteellisuus on osalle<br />
lomien pitämisen esteenä. Osalle lomien pitäminen on sisäistetty työelämässä ennen<br />
yrittäjäksi ryhtymistä, ja se on haluttu tuoda osaksi myös omaa yrittäjyyttä.<br />
Onhan meillä jokaisella se ajankäyttöongelma, että miten saadaan tasapainoon<br />
se vapaa-aika ja työ. Mie oon oikein kauhulla kuunnellut, että<br />
jotkut yrittäjät sanoo, että mie niinku viikon verran vuodessa pidän<br />
lomia. Sillon mie olen kyllä sanonut, että mieti vähän miten paljon teet.<br />
Mutta niinhän se on, että mistä sie saat sen tuuraajaan siihen, se on kui-<br />
Henkilöä <br />
16 <br />
14<br />
12<br />
10<br />
8<br />
6<br />
4<br />
2<br />
0<br />
Itsensä johtaminen (n=21)<br />
Sinun ja yrityksesi turvallisuus (n=15)<br />
Vuorovaikutus ja esiintyminen (n=23)<br />
Liikunta ja ravinto (n=13)<br />
Omanosaamisen kehittäminen (n=13)<br />
Hätäensiapu (n=4)<br />
Kuva 7. Loppukyselyyn vastanneiden N=23 kokemus siitä miten Hyvinvointikoulun aihe<br />
vastasi odotuksia. Vaihtoehtoihin hyvin ja erittäin hyvin vastanneet.<br />
28
tenkin se leipä tiukassa, että ei sitä vaan joka paikasta lähetä, että senkin<br />
ymmärtää yrittäjänä. Mie olen tietenkin niin pitkään ollut ennen<br />
yrittäjäksi ryhtymistä myös toisen palveluksessa, että yrittäjäksi lähdettyäni<br />
päätin, että en nyt ainakaan huonompaan suuntaan lähe. (H1)<br />
Omaa hyvinvointia ylläpitävänä asiana ovat myös hyvät ja toimivat ihmissuhteet<br />
sekä kotona että kodin ulkopuolella. Haastatellut pitivät perheen ja ystävien merkitystä<br />
oman jaksamisen kannalta avainasemassa.<br />
Mulle on tullut hirveän tärkeäksi, että mulla on ihmissuhteita ohi tämän<br />
työn. Me puhumme ihan muusta, että on se ammattirooli pois<br />
minusta. Sen mä olen huomannut, että se on hirveän tärkeätä. Perhe<br />
on kanssa sitä kivijalkaa. Jos perhe voi hyvin, jos omassa parisuhteessaan<br />
voi hyvin, huomaan itsessäni selkeästi sen, että jos on jotakin selvittämättömiä<br />
asioita niin kyllähän se tulee työpaikalle. Totta kai sitä<br />
pystyy toimimaan, mutta se on kivi kengässä joka hankaa kunnes se on<br />
selvitetty. (H5)<br />
Vertaistuki ja vertaisoppiminen olivat asioita, joista yrittäjät ammensivat oman<br />
jaksamisen kannalta paljon ja joiden kehittämiseen yrittäjien hyvinvoinnin edistämisessä<br />
voisi edelleen panostaa.<br />
Sieltä saisi toisilta niitä vinkkejä ja sitten kun se olisi pien ryhmä niin<br />
siellä avautuisivat ne hiljaisimmatkin ja sieltä tulee yleensä ne kultajyvät.<br />
Ne hiljaisemmat yleensä ajattelee. (H3)<br />
Hyvinvointikouluun osallistuneet yrittäjät kokivat, että Hyvinvointikoulun kaltaiset<br />
teemaillat olisivat hyviä yrittäjien työhyvinvoinnin edistämisessä. Niissä eri<br />
alojen yrittäjät tutustuisivat toisiinsa ja huomaisivat, että aloista riippumatta ongelmat<br />
ovat yhteisiä. Samalla verkostoituminen mahdollistuisi. Toisaalta esitettiin,<br />
että Hyvinvointikoulun kaltaisia kursseja voisi suunnata erialojen yrittäjille tai esimerkiksi<br />
naisyrittäjille erikseen.<br />
Helposti ja kohtuukustannuksin saatava tuki yrittäjän arjen ongelmiin, liittyivät ne<br />
sitten kirjanpitoon, markkinointiin tai verosuunnitteluun, olisi tärkeää työhyvinvoinnin<br />
kannalta. Kaikki ei saisi olla yhden kortin varassa, vastaajat totesivat, vaan<br />
yrittäjällä pitäisi olla ennakoivaa tukiverkkoa odottamattomien tapahtumien, esimerkiksi<br />
sairastumisen varalle.<br />
Yrittäjän toimialalla on iso merkitys työhyvinvoinnin tukemiselle. Nyt joillakin<br />
aloilla yritystoiminnan kustannukset suhteessa toiminnan tuottavuuteen ovat niin<br />
isot, että ne edellyttävät kymmentuntisen työpäivän tekemistä.<br />
Vastaajat toivat myös esille, että heitä yrittäjiä on muistutettava ja innostettava<br />
säännöllisesti työhyvinvoinnin tärkeydestä. Yhtenä ideana tuotiin esille säännölliset<br />
tapaamiset työhyvinvointiasiantuntijan kanssa.<br />
29
6 POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET<br />
Voi Hyvin Yrittäjä-hankkeen Hyvinvointikoulun kantavana ajatuksena oli tarjota<br />
työvälineitä yrittäjän hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen. Työvälineet<br />
koottiin aikaisemmista tutkimuksista (mm. Manka 2006; Mäkelä-Pusa ym. 2011;<br />
Aura 2010) saatujen näkemysten mukaan yksilön hyvinvointiin vaikuttavilta tärkeiltä<br />
osa-alueilta. Lisäksi Hyvinvointikoulun tavoitteena oli tarjota vertaistukea<br />
yrittäjänä toimimiseen. Hyvinvointikoulu oli avoin kaikille Kaakkois-Suomen yrittäjille<br />
ja yrityksien avainhenkilöille.<br />
Tässä selvityksessä käytetyn aineiston perusteella voidaan todeta, että suurelta<br />
osin tässä onnistuttiin, sillä saatu palaute kolmesta vuosina 2011–2012 pidetyistä<br />
Hyvinvointikouluista oli hyvää ja kehittämisideoita tarjoavaa. Silti pohdittaviksi<br />
jäivät kaikki ne ulkopuolelle omasta tahdosta jääneet yrittäjät, jotka eivät syystä<br />
tai toisesta kokeneet osallistumistaan Hyvinvointikouluun tarpeelliseksi, vaikkakin<br />
osallistuminen olisi voinut olla heille erityisen hyödyllistä. Se, miten saadaan<br />
tämä niin kutsuttu katveryhmä kiinnostumaan omasta hyvinvoinnista ja sen edistämisestä,<br />
on kysymys, johon ei ole olemassa yksinkertaista vastausta. Harmittavan<br />
usein yritystoiminta ja oman elannon turvaaminen vievät voiton työn ulkopuolisista<br />
aktiviteeteista, vaikka niiden tavoitteena olisikin juuri työ-urien pidentäminen.<br />
Elääkö yrittäjä kuitenkin hyvinvointiasioissa vain juuri tätä hetkeä, eikä<br />
pysty, halua tai kykene ajattelemaan asioita esimerkiksi 10 vuotta eteenpäin Tosiasia<br />
on kuitenkin se, että Kymenlaaksossa oli vuoden 2011 lopulla Suomen Yrittäjien<br />
pk-barometrin mukaan 7296 yrittäjää ja siinä on 7296 syytä voida hyvin ja pitää<br />
huolta yritystoiminnan lisäksi myös itsestään. (Suomen Yrittäjät 2012 ).<br />
Kyse on paljolti yrittäjäkulttuurista, joka näkyy kaikkivoipaisuutena siten, että yrittäjä<br />
ei koe tarvitsevansa oman hyvinvoinnin edistämistä millään tavalla, vaan työ<br />
on niin keskeinen osa elämää, että sairastaminenkin ”loppuu” ryhdyttäessä yrittäjäksi.<br />
Yrittäjä pysähtyy vasta sitten, kun on pakko eli useimmiten silloin, kun terveydessä<br />
tai perhe-elämässä tulee vastaan ennalta odottamaton tilanne ja on pakko<br />
laittaa elämänarvot uuteen järjestykseen. Tähän yrittäjäkulttuurin paineeseen<br />
olemme törmänneet myös tätä selvitystä tehdessämme useampaan kertaan. Tästä<br />
yrittäjäkulttuurin ja muiden palkansaajien erosta kertoo myös se, että työeläkevakuutusyhtiö<br />
Varman yrittäjäasiakkailleen tekemän kyselyn mukaan vain joka neljäs<br />
yrittäjä oli työterveyshuollon piirissä. Yksinyrittäjistä peräti 90 prosenttia oli ilman<br />
työterveyshuollon sopimusta. Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan alle<br />
10 hengen työnantajamikroyrityksistä työterveyshuolto oli järjestetty 59 prosentille<br />
ja yksinyrittäjistä joka viidennelle. (Taloussanomat 1.6.2011; Hietala & Tähtinen<br />
2009.)<br />
30
Tähän selvitykseen osallistuneet yrittäjät näkivät oman jaksamisen kehittämisen<br />
laajana kokonaisuutena, ja heillä oli sekä alku- että loppukyselyiden ja yksilöhaastattelujen<br />
perusteella ymmärrys siitä, että jaksamisen eteen tulee tehdä töitä. Yrittäjillä<br />
oli tiedossa miten omaa hyvinvointia tulisi edistää ja hyvä käsitys omista<br />
voimavaroistaan. (Vrt. Mäkelä-Pusa ym. 2010.) Yrittäjän työn ja arjen raja on hyvin<br />
olematon, ja usein sijaiskärsijöiksi joutuvat ensimmäiseksi oma uni, perhe,<br />
harrastukset ja muu sosiaalinen elämä (vrt. Mäkelä-Pusa ym. 2010; Aura 2010).<br />
Usein kyse ei ole tiedon puutteesta, vaan siitä, miten se käytännössä saadaan toteutettua<br />
yrittäjän arjessa. Tähän ajanhallinnalliseen haasteeseen välineitä antoivat<br />
Hyvinvointikoulussa tehdyt ajanhallintaharjoitukset, jotka koettiin merkittäviksi<br />
taidoiksi itsensä johtamisessa.<br />
Itsensä johtamisessa on usein kyse omien kokemusten, havaintojen, asenteiden ja<br />
toiminnan analysoimisesta ja tarvittavien muutosten tekemisestä. Muutoksen teko<br />
on prosessi, joka ei tapahdu hetkessä. James Prochaskan ja Carlo DiClementen<br />
transteoreettinen muutosmalli sisältää viisi eri vaihetta, jotka tähtäävät pysyvään<br />
muutokseen (vrt. Prochaska, Norcross & DiClemente 2002, 74-94). Ensin henkilön<br />
on tultava tietoiseksi työhyvinvointia kuluttavista asioista, sitten motivoiduttava<br />
toimimaan uudella tavalla ja lopulta pystyttävä ylläpitämään muutosta ja hyväksyttävä<br />
repsahduksien mahdollisuus.<br />
Hyvinvointikoulun alkukyselyyn vastanneista kymmenen 34:stä koki tarpeelliseksi<br />
omaan hyvinvointiin liittyvän muutoksen tekemisen ja 16 oli kiinnostunut keinoista<br />
muutoksen tekemiseksi. Voidaan ajatella, että he olivat muutosvaiheprosessin<br />
harkintavaiheessa ja hakemassa työhyvinvointia lisääviä toimintamalleja. Muutos<br />
vaatii voimavaroja ja aikaa. Saattaa olla, että osalla Hyvinvointikoulusta pois<br />
jäänneistä kyse oli "repsahtamisesta", takapakista muutoksessa. Se on osa muutosprosessia,<br />
ja siitä opitaan jatkoa varten. Hyvinvointikoulussa tavoitteena oli mm.<br />
ryhmäyttämisen sekä osallistavien ja aktivoivien toteutusmenetelmien avulla sitouttaa<br />
yrittäjiä osallistumaan jokaiselle kerralle. Tämä olisi ehkä vaatinut vielä<br />
henkilökohtaisempaa ja pienryhmätasolla jatkuvuutta tukevaa menetelmää. Toisaalta<br />
yrittäjät toivat haastatteluissa esille, että kenties osallistumismaksu olisi sitouttanut<br />
osallistumaan säännöllisemmin; nythän Hyvinvointikoulu oli yrittäjille<br />
maksuton.<br />
Jokainen Hyvinvointikoulu rakennettiin osittain yrittäjiltä saadun palautteen perusteella,<br />
ja osallistujilla oli aikataulut tiedossaan heti ilmoittautumisvaiheessa,<br />
mutta siltikin alusta loppuun asti viety koulutus jäi erityisesti viimeisen Hyvinvointikoulun<br />
osalta monelta kesken. Viimeinen Hyvinvointikoulu rakennettiin siten,<br />
että Hyvinvointikoulu oli ensi kertaa tiivis viiden viikon jakso, mutta se osoittautui<br />
näiden kolmen Hyvinvointikoulun kokemuksen perusteella huonoiten toimivaksi.<br />
Pudokkaisiin reagoivat myös ne alusta loppuun saakka mukana olleet<br />
yrittäjät. He kokivat pettyneensä pudokkaisiin, sillä se vaikutti ryhmän me-henkeen<br />
negatiivisella tavalla. Tällä oli merkitystä juuri vertaistuen ja yhteenkuuluvuuden<br />
näkökulmista.<br />
31
Yrittäjän työhyvinvointia lisäävänä keinona ehdotettiin, että yrittäjiä muistutettaisiin<br />
hyvinvoinnin huolehtimisen tärkeydestä säännöllisesti tai että olisi säännöllisiä<br />
tapaamisia työhyvinvoinnin asiantuntijan kanssa. Näihin on nykyisessä toimintaympäristössä<br />
työterveyshuollolla mahdollisuudet vastata. Tämä edellyttää<br />
säännöllistä yhteydenpitoa yrittäjäasiakkaaseen ja yrittäjän työn erityishaasteiden<br />
tuntemista. Tämä korostuu erityisesti yksin- ja mikroyrittäjien kohdalla. Näiden<br />
yrittäjä-asiakkaiden kohdalla työterveyshuollossa voisi kokeilla ryhmätoimintaa.<br />
Kuten selvitykseen osallistuneet yrittäjät toivat esille, eri alojen yrittäjillä on samoja<br />
hyvinvoinnin haasteita sekä arkityöhön ja liittyviä ongelmia, ja toisilta saa hyviä<br />
vinkkejä ja ideoita itselle.<br />
Liiketoiminnan tukipalvelujen merkitys tuli esille yhtenä keinona yrittäjän työhyvinvoinnin<br />
lisäämisessä niin, että yrittäjällä olisi saatavilla kohtuuhintaista tukea<br />
arjen yritystoimintaan liittyvissä asioissa. Yrittäjäjärjestöt ja kauppakamarit mm.<br />
järjestävät erilaisia koulutuksia, mutta saattaisiko olla tarpeen, että esimerkiksi eri<br />
järjestöt ja koulutusorganisaatiot yhdessä voisivat tarjota yksin- ja mikroyrittäjille<br />
"klinikkapalveluita" arjen työtoiminnan sujuvuuden varmistamiseksi. Yrittäjä<br />
osaisi keskittyä oman liiketoiminnan kannalta oleellisiin asioihin ja tehostaa näin<br />
ajankäyttöä ja hallitsemattoman työkuorman aiheuttamaa stressiä.<br />
Kun yrittäjiltä kysyttiin tyytyväisyyttä oman hyvinvointinsa eri osa-alueisiin, nousi<br />
tyytymättömyys omaan liikunta-aktiivisuuteen esille yli puolella vastaajista (53,5<br />
%). Seuraavaksi eniten tyytymättömiä oltiin työn ja perheen yhteensovittamiseen<br />
sekä omaan painoon. Näihin haastealueisiin Hyvinvointikoulussa vastasi parhaiten<br />
ravintoteemailta ja itsensä johtamisen teemailta. Suurimman hyödyn yrittäjät<br />
kokivat saaneensa kuitenkin vuorovaikutuskoulutuksesta. Tulosten perusteella<br />
vuorovaikutuskoulutuksella oli merkitystä erityisesti yrittäjän omaan minäkuvaan,<br />
ja se lisäsi yrittäjän omaa itsetuntemusta. Harjoituksiin osallistuminen edellytti jokaiselta<br />
osallistujalta heittäytymistä ja sopeutumista epämiellyttäviinkin tilanteisiin,<br />
joista tuli selvitä ja jotka olivat todellisia tilanteita yrittäjän arjessa.<br />
Selvitykseen osallistuneet yrittäjät ehdottivatkin, että Hyvinvointikoulun kaltaiset<br />
kurssit olisivat säännöllisiä. Tällaiselle lyhytaikaiselle ”Avo-Aslak”-tyyliselle, monipuoliselle<br />
koulutukselle on selkeästi ollut tarvetta, ja sen voidaan katsoa soveltuvan<br />
mainiona kanavana erityisesti niille pien-yrittäjinä toimiville, joilla ei ole työyhteisöä,<br />
jonka kanssa jakaa ja kehittää omaa työhyvinvointia. Kolmen pidetyn<br />
Hyvinvointikoulun perusteella voidaan myös todeta Hyvinvointikoulu-konseptin<br />
olevan muokattavissa muillekin ammattiryhmille, kuten esimerkiksi esimiestyössä<br />
toimiville henkilöille tai alapainotteisina koulutuksina esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla<br />
tai talous- ja kirjonpito-alalla toimiville. Tätä kehitystyötä jatketaan <strong>Kymenlaakson</strong><br />
<strong>ammattikorkeakoulu</strong>n koulutus- ja työelämäpalveluissa.<br />
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että Hyvinvointikoulun tapaiset illat, joissa kokoonnutaan<br />
yhteen yhden teeman ympärille, ovat yrittäjän jaksamisen kannalta<br />
tärkeitä. Yrittäjät kaipaavat areenoita, joissa eri alojen yrittäjät voivat tutustua toisiinsa<br />
ja todeta, että tietyt ongelmat ovat aloista riippumatta yhteisiä. Vertaistuki<br />
32
yrittäjältä toiselle toimii parhaiten silloin, kun omista käytännöistä voi tarjota oivalluksia<br />
myös muille yrittäjille. Tätä olisi hyvä kehittää myös jatkossa.<br />
Yrittäjät ovat kiinnostuneita oman työhyvinvoinnin kehittämisestä. Yritystoiminta<br />
on kokonaisvaltaista, ja usein omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi arjessa<br />
unohtua. Yrittäjät esittivät yhtenä keinona, että siitä muistutetaan säännöllisesti.<br />
Työterveyshuollolla olisi potentiaalinen mahdollisuus ottaa aktiivinen rooli erityisesti<br />
yksin- ja mikroyrittäjien uudenlaisten, työhyvinvointia lisäävien palveluiden<br />
kehittämisessä. Erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille tarkoitettujen, kohtuuhintaisten,<br />
arjen työtoiminnan sujuvuutta tukevien palveluiden kehittäminen olisi merkittävä<br />
työhyvinvointia lisäävä keino.<br />
33
Lähteet<br />
Aarnikoivu, H. 2010. Työelämätaidot – menesty ja voi hyvin. Helsinki: WS-<br />
OYpro Oy.<br />
Aura, O. 2010. Yrittäjien hyvinvoinnin tila Suomessa 2010. Helsinki: Excenta Oy.<br />
Aura, O., Ahonen, G. & Ilmarinen, J. 2011. Strategisen hyvinvoinnintila Suomessa<br />
2011. Tutkimusraportti Excenta Oy. Työterveyslaitos.<br />
Heinonen, J., Akola, E. & Luomala, K. 2012. Työ maistuu koulutetulle ja yrittäjälle.<br />
Talouselämä 9/2012. s. 6.<br />
Helakorpi, S., Pajunen, T., Jallinoja, P., Virtanen, S. & Uutela, A. 2011. Suomalaisenaikuisväestön<br />
terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2010. Terveyden<br />
ja hyvinvoinninlaitos. Raportti 15/2011, Helsinki.<br />
Hietala, H. & Tähtinen, O. 2012. Tiivistelmä Yrittäjien työterveyshuolto tuloksista,<br />
Suomen yrittäjät. Saatavissa http://www.yrittajat.fi/fi-FI/tutkimukset/yrittajan_tyoterveyshuolto2009/<br />
[ viitattu 3.9.2012 ]<br />
Hyyppä, M. 2002. Elinvoimaa yhteisöstä. Tieteessä tapahtuu 8/2011. s.15-18.<br />
Härmä, M. & Sallinen, M. 2004. Hyvä uni - hyvä työ. Helsinki: Työterveyslaitos.<br />
Ilander, O. 2011. Eväät energiseen elämään. Voi Hyvin Yrittäjä -hanke, Yrittäjien<br />
Hyvinvointikoulu. Luento 26.5.2011. Kouvola.<br />
Liikunta Käypä hoitosuositus. 2010. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin<br />
ja Käypä hoito-johtoryhmän asettamatyöryhmä. Saatavissa http://www.<br />
kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50075 [ viitattu<br />
9.5.2012 ]<br />
Manka, M.-L. 2006. Tiikerinloikka Työniloon ja Menestykseen. Hämeenlinna:<br />
Talentum.<br />
Manka, M.-L., Hakala, L., Nuutinen, S. ja Harju, R. 2011 Työn iloa ja imua -<br />
työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos<br />
Tampereen yliopisto, Kuntoutussäätiö<br />
Muller, K. 2004. Aivokutinaa. Helsinki. Työterveyslaitos.<br />
34
Mäkelä-Pusa, P., Terävä, K. & Manka, M.-L 2011 Yrittäjien työhyvinvointi,<br />
työkyky ja kuntoutus. Selvitysraportti pienyrittäjien ja maatalousyrittäjien<br />
työkyvystä, hyvinvoinnista, työkyvyntuen ja kuntoutuksen tarpeesta. Kuntoutussäätiön<br />
työselosteita 41/2011.<br />
Paasivaara, Leena.2009. Työnsä kokoinen ihminen. Helsinki. Kustannusosakeyhtiö<br />
Tammi.<br />
Partio, Timo 2011. Työterveyshuolto kattaa lähes kaksi miljoonaa työssä käyvää.<br />
Kelan tilastokatsaus 2011.<br />
Prochaska, J., Norcross, J. & DiClemente, C. 2002. Changing for Good. A<br />
Revolutionary Six- Stage Program for Overcoming Bad Habits and Moving<br />
Your Life for Positively Forward. New York: Harper Collins Publishers Inc.<br />
STM 2011. Saatavissa http://www.stm.fi/tyosuojelu/tyohyvinvointi viitattu<br />
20.11.2011. [ viitattu 20.11.2011 ]<br />
Suomalaiset ravitsemussuositukset. Ravinto ja liikunta tasapainoon 2005.<br />
Valtion ravitsemusneuvottelukunta Helsinki: Edita Publishing Oy.<br />
Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj & Työ-ja elinkeinoministeriö. Alueraportti<br />
Kymi. PK-yritysbarometri kevät 2012.<br />
Sydänmaanlakka, P. 2006. Älykäs itsensä johtaminen. Näkökulmia henkilökohtaiseen<br />
kasvuun. Helsinki: Talentum.<br />
Työterveyslaitos 2012. Työkykytalo. Saatavissa http://www.ttl.fi/fi/terveys_ja_<br />
tyokyky/tykytoiminta/mita_on_tyokyky/sivut/default.aspx [ viitattu 9.2012 ]<br />
Taloussanomat 1.6.2011. Saatavissa http://www.taloussanomat.fi/ihmiset/2011/06/01/vain-joka-neljas-yrittaja-tyoterveyshuollon-piirissa/20117775/137<br />
[viitattu 3.9.2012 ]<br />
UKK-instituutti 2011. Liikuntapiirakka. Terveysliikuntasuositukset. Saatavissa<br />
http://www.ukkinstituutti.fi/liikuntapiirakka [ viitattu 9.5.2012 ]<br />
UKK-instituutti 2012. Liikunnan vaikutukset. Saatavissa http://www.ukkinstituutti.fi/tietoa_terveysliikunnasta/liikunnan_vaikutukset<br />
[ viitattu 21.01.2012 ]<br />
Valtonen, A. 2005. Sydänystävät: hyvä uni ja hyvä työ. TEK - Tekniikan akateemiset<br />
3/2005 s.44-46.<br />
Varma 2012 Työhyvinvointi esimiehen työkalupakki saatavissa https://www.<br />
varma.fi/fi/Yritykset/YrityksenToiminta/tyohyvinvointi/etenenain/Pages/Default.aspx<br />
[ viitattu 9.5.2012 ]<br />
35
Liite 1/1<br />
Liite 1/1 <br />
Voi Hyvin Yrittäjä -‐ <br />
Hyvinvointiohjelma Kaakkois-‐Suomessa 2010 -‐ 2013 <br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu<br />
Oletko yrittäjä tai yrityksessä avainhenkilön asemassa Lähde mukaan Voi Hyvin Yrittäjä-‐hankkeen Hyvinvointi-kouluun!<br />
Hyvinvointikoulu koostuu viidestä ”koulupäivästä”, jotka olemme räätälöineet SINUN hyvinvointiasi <br />
tukemaan. Tarjoamme SINULLE tai yrityksesi avainhenkilöille oivalluksia mm. itsensä johtamisesta, sinun ja yri-tyksesi<br />
turvallisuudesta, vuorovaikutuksesta ja esiintymisestä ja oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä <br />
jokaiseen päiväämme. Kouluttajina Hyvinvointikoulussa toimivat alan huippuasiantuntijat. <br />
Hyvinvointikouluun otetaan mukaan 30 yrittäjää/yrityksen avainhenkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä! Hyvin-vointikoulu<br />
järjestetään Kouvolassa, KyAMK:n Kasarminmäen kampuksella. Hyvinvointikoulu on maksuton. <br />
Ilmoittautumiset Hyvinvointikouluun ja lisätietoja: Satu Hoikka, satu.hoikka@kyamk.fi , p.044-‐702 8482 <br />
I <br />
ITSENSÄ JOHTAMINEN <br />
Aika: To 31.3.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola Luokka: 142 <br />
II <br />
SINUN JA YRITYKSESI TURVALLISUUS <br />
Aika: To 14.4.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK, Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: 142 <br />
III VUOROVAIKUTUS JA ESIINTYMINEN <br />
Aika: To 5.5.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: 142 <br />
IV LIIKUNTA JA RAVINTO <br />
Aika: To 26.5.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: 142 <br />
V <br />
OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN <br />
Aika: To 9.6.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: 142 <br />
36
Liite 1/1 1/2<br />
Voi Hyvin Yrittäjä -‐ <br />
Hyvinvointiohjelma Kaakkois-‐Suomessa 2010 -‐ 2013 <br />
Voi Yrittäjä Hyvinvointiohjelma Kaak-‐<br />
kois-‐Suomessa Kaakkois-‐Suomi <br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu<br />
2010 -‐ 2013 <br />
Liite 1/2 <br />
Oletko yrittäjä tai yrityksessä avainhenkilön asemassa Lähde mukaan Voi Hyvin Yrittäjä-‐hankkeen Hyvinvointi-kouluun!<br />
Hyvinvointikoulu koostuu viidestä ”koulupäivästä”, jotka olemme räätälöineet SINUN hyvinvointiasi <br />
tukemaan. Tarjoamme<br />
Yrittäjien<br />
SINULLE tai yrityksesi Hyvinvointikoulu<br />
avainhenkilöille oivalluksia mm. itsensä johtamisesta, sinun ja yri-tyksesi<br />
Oletko turvallisuudesta, yrittäjä tai yrityksessä vuorovaikutuksesta avainhenkilön ja esiintymisestä asemassa Lähde ja oikeanlaisen mukaan Voi ravinnon Hyvin Yrittäjä-‐hankkeen ja liikunnan merkityksestä Hyvinvointi-‐ <br />
jokaiseen kouluun! päiväämme. Hyvinvointikoulu Kouluttajina koostuu Hyvinvointikoulussa viidestä koulutusosiosta, toimivat alan jotka huippuasiantuntijat. olemme räätälöineet SINUN hyvinvointiasi <br />
tukemaan. Kouluttajina Hyvinvointikoulussa toimivat alan asiantuntijat. <br />
Hyvinvointikouluun otetaan mukaan 30 yrittäjää/yrityksen avainhenkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä! Hyvin-vointikoulu<br />
järjestetään Kouvolassa, KyAMK:n Kasarminmäen kampuksella. Hyvinvointikoulu on maksuton. <br />
Ilmoittautumiset Hyvinvointikouluun Hyvinvointikouluun otetaan mukaan ja lisätietoja: 20 yrittäjää/yrityksen Satu Hoikka, satu.hoikka@kyamk.fi avainhenkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä! , p.044-‐702 8482 Hyvin-vointikoulu<br />
järjestetään Kuusankoskella, KyAMK:n Sairaalamäen kampuksella. Hyvinvointikoulu on maksuton. <br />
I <br />
ITSENSÄ JOHTAMINEN <br />
Ilmoittautumiset Aika: To 31.3.2011 Hyvinvointikouluun klo 17.00 – 21.00 ja lisätietoja: Saara Sorsa, saara.sorsa@kyamk.fi puh. 044 7028451 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola Luokka: 142 <br />
I<br />
ITSENSÄ JOHTAMINEN JA OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN<br />
II Aika: Tiistai 20.3.2012 SINUN JA klo YRITYKSESI 16.00–20.00 TURVALLISUUS <br />
Aika: To 14.4.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK, Kuusankoskella, Kasarminmäen Sairaalamäen kampus, kampus, Paraatikenttä Sairaalakuja 7, 45100 6, Kouvola 45750 Sairaalamäki <br />
Luokka: 142 <br />
II <br />
TURVALLISUUS <br />
III Aika: Tiistai 27.3.2012 VUOROVAIKUTUS klo 16.00–20.00 JA ESIINTYMINEN <br />
Aika: To 5.5.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka:<br />
Paikka:<br />
KyAMK<br />
Kuusankoskella,<br />
Kasarminmäen<br />
Sairaalamäen<br />
kampus, <br />
<br />
Paraatikenttä<br />
kampus, Sairaalakuja<br />
7, 45100<br />
6,<br />
Kouvola<br />
45750 <br />
<br />
Sairaalamäki <br />
Luokka: 142 <br />
III <br />
VUOROVAIKUTUS JA ESIINTYMINEN <br />
Aika: Tiistai 17.4.2012 klo 16.00 – 20.00 <br />
IV LIIKUNTA JA RAVINTO <br />
Aika:<br />
Paikka:<br />
To 26.5.2011<br />
Kuusankoskella,<br />
klo 17.00<br />
Sairaalamäen<br />
– 21.00 <br />
kampus, Sairaalakuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: IV 142 RAVINTO JA LIIKUNTA <br />
Aika: Tiistai 24.4.2012 klo 16.00 – 20.00 <br />
V <br />
OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN <br />
Aika: Paikka: To 9.6.2011 Kuusankoskella, klo 17.00 Sairaalamäen – 21.00 kampus, Sairaalakuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka: V 142 HÄTÄENSIAPU <br />
Aika: Tiistai 8.5.2012 klo 16.00 – 20.30 <br />
Paikka: Kuusankoskella, Sairaalamäen kampus, Sairaalakuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
37
Liite 1/3<br />
Liite 1/1 <br />
Liite 1/3 <br />
Voi Hyvin Yrittäjä -‐ <br />
Hyvinvointiohjelma Kaakkois-‐Suomessa 2010 -‐ 2013 <br />
Voi Hyvin Yrittäjä Hyvinvointiohjelma <br />
Kaakkois-‐Suomessa 2010 -‐ 2013 <br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu<br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu <br />
Oletko yrittäjä tai yrityksessä avainhenkilön asemassa Lähde mukaan Voi Hyvin Yrittäjä-‐hankkeen Hyvinvointi-‐<br />
Kaipaatko vertaistukea ja oivalluksia omaan hyvinvointiisi <br />
kouluun! Hyvinvointikoulu koostuu viidestä ”koulupäivästä”, jotka olemme räätälöineet SINUN hyvinvointiasi <br />
Miten johdat itseäsi ja alaisiasi tukemaan. Onko aika Tarjoamme petrata vuorovaikutustaitojasi SINULLE tai yrityksesi avainhenkilöille oivalluksia mm. itsensä johtamisesta, sinun ja yri-tyksesi<br />
Mitä turvallisuudesta, sinun tulee yrittäjänä vuorovaikutuksesta huomioida turvallisuusasioissa ja esiintymisestä ja oikeanlaisen ravinnon ja liikunnan merkityksestä <br />
jokaiseen Kuinka päiväämme. suuri merkitys Kouluttajina onkaan oikeanlaisella Hyvinvointikoulussa liikunnalla toimivat ja ravinnolla alan huippuasiantuntijat. <br />
<br />
Millaista osaamista sinun tulisi yrittäjänä kehittää <br />
Hyvinvointikouluun otetaan mukaan 30 yrittäjää/yrityksen avainhenkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä! Hyvin-vointikoulu<br />
järjestetään Kouvolassa, KyAMK:n Kasarminmäen kampuksella. Hyvinvointikoulu on maksuton. <br />
Kaikkiin näihin ja moneen muuhun kysymykseen saat vastauksen lähtemällä mukaan Hyvinvointikouluun, <br />
Ilmoittautumiset joka koostuu Hyvinvointikouluun viidestä eri koulutusosiosta ja lisätietoja: ajalla Satu 20.3. Hoikka, – 8.5.2012. satu.hoikka@kyamk.fi Kouluttajina toimivat , p.044-‐702 eri alojen 8482 asiantunti-‐ <br />
jat. Kevään Hyvinvointikoulu järjestetään Kuusankoskella <strong>Kymenlaakson</strong> AMK:n Sairaalamäen kampuksella <br />
osoitteessa Sairaalankuja 6, 45750 Sairaalamäki. <br />
I <br />
ITSENSÄ JOHTAMINEN <br />
Oletko Aika: To yrittäjä 31.3.2011 tai yrityksessä klo 17.00 avainhenkilön – 21.00 asemassa Lähde mukaan Voi Hyvin Yrittäjä-‐hankkeen Hyvinvointi-‐<br />
Ilmoittaudu maksuttomaan Hyvinvointikouluun nyt: maija.pitkanen@kyamk.fi tai 044 702 8451 kouluun! Paikka: KyAMK Hyvinvointikoulu Kasarminmäen koostuu kampus, viidestä Paraatikenttä koulutusosiosta, 7, 45100 jotka Kouvola olemme Luokka: räätälöineet 142 SINUN hyvinvointiasi <br />
tukemaan. Kouluttajina Hyvinvointikoulussa toimivat alan asiantuntijat. <br />
Hyvinvointikouluun II <br />
SINUN otetaan JA YRITYKSESI mukaan TURVALLISUUS 25 yrittäjää/yrityksen avainhenkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä! Hyvin-vointikoulu<br />
Aika: To 14.4.2011 järjestetään klo 17.00 Kuusankoskella, – 21.00 KyAMK:n Sairaalamäen kampuksella. <br />
Paikka: KyAMK, Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Hyvinvointikoulu Luokka: 142 on maksuton. <br />
Ilmoittautumiset III VUOROVAIKUTUS Hyvinvointikouluun JA ja ESIINTYMINEN lisätietoja: Maija Pitkänen, maija.pitkanen@kyamk.fi, p.044 702 8451 <br />
Aika:<br />
ITSENSÄ<br />
To 5.5.2011<br />
JOHTAMINEN<br />
klo 17.00<br />
JA <br />
OMAN<br />
– 21.00<br />
OSAAMISEN<br />
<br />
KEHITTÄMINEN <br />
Paikka:<br />
Aika: Tiistai<br />
KyAMK<br />
20.3.2012<br />
Kasarminmäen<br />
klo 16.00–20.00<br />
kampus, <br />
<br />
Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Luokka:<br />
Paikka:<br />
142<br />
Kuusankoskella,<br />
<br />
Sairaalamäen kampus, Sairaalankuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
TURVALLISUUS <br />
Aika: Tiistai 27.3.2012 klo 16.00–20.00 <br />
IV LIIKUNTA JA RAVINTO <br />
Paikka: Kuusankoskella, Sairaalamäen kampus, Sairaalankuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
Aika: To 26.5.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
VUOROVAIKUTUS JA ESIINTYMINEN <br />
Luokka: 142 <br />
Aika: Tiistai 17.4.2012 klo 16.00 – 20.00 <br />
Paikka: Kuusankoskella, Sairaalamäen kampus, Sairaalankuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
V <br />
OMAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN <br />
RAVINTO JA LIIKUNTA <br />
Aika: To 9.6.2011 klo 17.00 – 21.00 <br />
Aika: Tiistai 24.4.2012 klo 16.00 – 20.00 <br />
Paikka: KyAMK Kasarminmäen kampus, Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola <br />
Paikka: Kuusankoskella, Sairaalamäen kampus, Sairaalankuja 6, 45750 Sairaalamäki <br />
Luokka: 142 <br />
HÄTÄENSIAPU <br />
Aika: Tiistai 8.5.2012 klo 16.00 – 20.30Paikka: Kuusankoskella, Sairaalamäen kampus, Sairaalankuja 6, <br />
45750 Sairaalamäki <br />
38<br />
Kaakkois-‐Suomi
Liite 2<br />
Liite 2<br />
39
Liite 3/1 <br />
4/2 Liite 3/1 <br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu<br />
Alkukysely hyvinvointikouluun osallistuville<br />
5. Mitkä olisivat mielestäsi parhaat keinot edistää yrittäjien työhyvinvointia <br />
1. ________________________________________________________________________________<br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulussa käsitellään viittä eri aihealuetta. Kuinka tärkeänä pidät<br />
eri ________________________________________________________________________________<br />
aiheita omalla kohdallasi juuri tällä hetkellä<br />
________________________________________________________________________________<br />
Rengasta ________________________________________________________________________________<br />
sinulle sopiva vaihtoehto. 1 = erittäin tärkeä, 2= tärkeä, 3= jokseenkin tärkeä 4=<br />
vähemmän ________________________________________________________________________________<br />
tärkeä 5= ei juuri ollenkaan tärkeä<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
1.Itsensä<br />
________________________________________________________________________________<br />
johtaminen ja oman<br />
________________________________________________________________________________ <br />
osaamisen kehittäminen 1 2 3 4 5<br />
2.Sinun ja yrityksesi turvallisuus 1 2 3 4 5<br />
3.Vuorovaikutus ja esiintyminen 1 2 3 4 5<br />
4.Liikunta- 6. Mitä ja ravinto muuta haluaisit sanoa ( esim. 1 koulutustoiveita, 2 ajatuksia 3 Hyvinvointikoulusta 4 5 jne.) <br />
________________________________________________________________________________<br />
5.Hätäensiapu ________________________________________________________________________________<br />
1 2 3 4 5<br />
________________________________________________________________________________<br />
2. ________________________________________________________________________________<br />
Miten tyytyväinen olet seuraaviin yrittäjän hyvinvointiin liittyviin asioihin omalla kohdallasi<br />
________________________________________________________________________________<br />
tällä hetkellä <br />
________________________________________________________________________________<br />
Rengasta sinulle sopiva vaihtoehto. 1 = täysin tyytyväinen, 2= tyytyväinen, 3= jokseenkin<br />
________________________________________________________________________________<br />
tyytyväinen,<br />
________________________________________________________________________________<br />
4= tyytymätön, 5= täysin tyytymätön<br />
Terveys ________________________________________________________________________________<br />
1 2 3 4 5 <br />
Työkyky ________________________________________________________________________________<br />
1 2 3 4 5 <br />
Työtehokkuus ________________________________________________________________________________ 1 2 3 4 5 <br />
Stressin määrä 1 2 3 4 5 <br />
Uni ja palautuminen 1 2 3 4 5 <br />
Ravitsemus 1 2 3 4 5 <br />
Paino 1 2 3 4 5 <br />
Liikunta-‐aktiivisuus 1 2 3 4 5 <br />
Työn ja perheen yhteen <br />
sovittaminen 1 2 3 4 5 <br />
Yritystoiminnan sujuvuus 1 2 3 4 5 <br />
40
Liite <br />
Liite 3/2 <br />
Liite 4/2 3/2<br />
3. Kuinka tarpeellisena pidät jonkun omaan hyvinvointiisi liittyvän asian / toimintatavan<br />
muuttamista tällä hetkellä Rengasta sinulle sopivin vaihtoehto ( yksi).<br />
a) Juuri tällä hetkellä en koe muutostarvetta minkään asian / toimintatavan suhteen.<br />
b) Minun olisi tarpeellista muuttaa joitakin asioita / toimintatapoja.<br />
c) Olen kiinnostunut keinoista, joilla voin muuttaa tiettyjä asioita / toimintatapoja.<br />
5. Mitkä d) Olen olisivat jo kokeillut mielestäsi joitakin parhaat uusia toimintatapoja keinot edistää / yrittäjien asioita. työhyvinvointia <br />
________________________________________________________________________________<br />
e) Olen tehnyt jo muutoksia ja toteutan uusia toimintatapoja / asioita hyvinvointiini liittyvissä<br />
asioissa.<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
4. Mitä odotuksia sinulla on Yrittäjien Hyvinvointikoulusta<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
________________________________________________________________________<br />
5. Seuraavassa vielä muutama tausta kysymys: laita rasti (X) oikean vaihtoehdon kohdalla<br />
Toimitko tällä hetkellä yrittäjänä ____________ työntekijänä __________<br />
6. Mitä muuta haluaisit sanoa ( esim. koulutustoiveita, ajatuksia Hyvinvointikoulusta jne.) <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
Sukupuoli : nainen mies: ________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
Ikäsi : alle 30 vuotta ____, 31- 49vuotta ___, 50 - 65vuotta ____, yli 65 vuotta ________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulun aikana kerätään osallistujien näkemyksiä yrittäjien hyvinvointiin<br />
________________________________________________________________________________<br />
ja Hyvinvointikouluun liittyen mm. palautekyselyt, alkukysely ja loppukysely. Raportit, artikkelit<br />
ja yhteenvedot laaditaan niin, että yksittäisen vastaajan tunnistaminen on<br />
________________________________________________________________________________ <br />
mahdotonta.<br />
Annan luvan käyttää näitä alkukyselyssä antamaani tietoa kirjallisten raporttien,<br />
artikkelien ja yhteenvetojen tekemiseen _____<br />
En annan lupaa käyttää näitä alkukyselyssä antamaani tietoa kirjallisten raporttien,<br />
artikkelien ja yhteenvetojen tekemiseen _____<br />
41
Liite 4/1 <br />
4/2 <br />
Liite 4/1 <br />
Yrittäjien Hyvinvointikoulu <br />
Loppukysely hyvinvointikouluun osallistuneille <br />
1. 5. Yrittäjien Mitkä olisivat Hyvinvointikoulussa mielestäsi parhaat käsiteltiin keinot viittä edistää eri aihealuetta. yrittäjien Miten työhyvinvointia kukin aihe-‐ <br />
alue vastasi odotuksiasi Rengasta sinulle sopiva vaihtoehto. <br />
________________________________________________________________________________<br />
1 =<br />
________________________________________________________________________________<br />
ei juuri lainkaan 2 = kohtalaisesti 3 = hyvin 4 = erittäin hyvin, 0= en osallistunut tähän osioon <br />
________________________________________________________________________________<br />
1.Itsensä johtaminen 0 1 2 3 4 <br />
________________________________________________________________________________<br />
2.Sinun ________________________________________________________________________________<br />
ja yrityksesi turvallisuus 0 1 2 3 4 <br />
________________________________________________________________________________<br />
3.Vuorovaikutus ________________________________________________________________________________<br />
ja esiintyminen 0 1 2 3 4 <br />
________________________________________________________________________________<br />
4.Liikunta-‐ ________________________________________________________________________________ ja ravinto 0 1 2 3 4 <br />
<br />
5.Oman osaamisen kehittäminen 0 1 2 3 4<br />
2. Hyvinvointikoulun kolme parasta / merkittävintä asiaa / oivallusta minulle olivat <br />
________________________________________________________________________________<br />
6. Mitä muuta haluaisit sanoa ( esim. koulutustoiveita, ajatuksia Hyvinvointikoulusta jne.) <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
3. Hyvinvointikoulussa kehittäisin / muuttaisin / tekisin toisin mm. seuraavia asioita…….. <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
________________________________________________________________________________ <br />
4. Kokonaisuutena antaisin Hyvinvointikoululle arvosanan ( 1 – 10 ) _________ <br />
42
Liite 4/2 <br />
Liite <br />
Liite 4/2 4/2<br />
5. Mitkä olisivat mielestäsi parhaat keinot edistää yrittäjien työhyvinvointia <br />
5. ________________________________________________________________________________<br />
Mitkä olisivat mielestäsi parhaat keinot edistää yrittäjien työhyvinvointia <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
6. Mitä muuta haluaisit sanoa ( esim. koulutustoiveita, ajatuksia Hyvinvointikoulusta jne.) <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
6. Mitä muuta haluaisit sanoa ( esim. koulutustoiveita, ajatuksia Hyvinvointikoulusta jne.) <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________<br />
________________________________________________________________________________ <br />
43
5 <br />
Liite 5<br />
Haastattelun teemat<br />
1. Hyvinvointikoulu ( kokemukset / ajatukset, merkityksellisintä omalle<br />
hyvinvoinnille)<br />
Teemat: Itsensä johtaminen,<br />
Turvallisuus,<br />
Vuorovaikutus,<br />
Ravinto ja liikunta,<br />
Oman osaamisen kehittäminen<br />
2. Motivaatiotekijät Hyvinvointikouluun osallistumiseen<br />
3. Yrittäjän työhyvinvoinnin tukipilarit<br />
4. Yrittäjien työhyvinvoinnintukeminen<br />
44
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
julkaisu<strong>sarja</strong>ssa B. ilmestyneet julkaisut<br />
B-SARJA Tutkimukset ja raportit<br />
B 1<br />
B 2<br />
B 3<br />
B 4<br />
B 5<br />
B 6<br />
B 7<br />
B 8<br />
B 9<br />
B 10<br />
B 11<br />
B 12<br />
B 13<br />
B 14<br />
Markku Huhtinen & al.:<br />
Laivadieselien päästöjen vähentäminen olemassa olevissa laivoissa [1997].<br />
Ulla Pietilä, Markku Puustelli:<br />
An Empiral Study on Chinese Finnish Buying Behaviour of International Brands<br />
[1997].<br />
Markku Huhtinen & al.:<br />
Merenkulkualan ympäristönsuojelun koulutustarve Suomessa [1997].<br />
Tuulia Paane-Tiainen:<br />
Kohti oppijakeskeisyyttä. Oppijan ja opettajan välisen ohjaavan toiminnan hahmottamista<br />
[1997].<br />
Markku Huhtinen & al.:<br />
Laivadieselien päästöjä vähentävien puhdistuslaitteiden tuotteistaminen [1998].<br />
Ari Siekkinen:<br />
Kotkan alueen kasvihuonepäästöt [1998]. Myynti: Kotkan Energia.<br />
Risto Korhonen, Mika Määttänen:<br />
Veturidieseleiden ominaispäästöjen selvittäminen [1999].<br />
Johanna Hasu, Juhani Turtiainen:<br />
Terveysalan karusellikoulutusten toteutuksen ja vaikuttavuuden arviointi [1999].<br />
Hilkka Dufva, Mervi Luhtanen, Johanna Hasu:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> väestön hyvinvoinnin tila, selvitys <strong>Kymenlaakson</strong> väestön hyvinvointiin<br />
liittyvistä tekijöistä [2001].<br />
Timo Esko, Sami Uoti:<br />
Tutkimussopimusopas [2002].<br />
Arjaterttu Hintsala:<br />
Mies sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisena – minunko ammattini [2002].<br />
Päivi Mäenpää, Toini Nurminen:<br />
Ohjatun harjoittelun oppimisympäristöt ammatillisen kehittymisen edistäjinä – AR-<br />
VI-projekti 1999-2002 [2003], 2 p. [2005] .<br />
Frank Hering:<br />
Ehdotus <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n kestävän kehityksen ohjelmaksi<br />
[2003].<br />
Hilkka Dufva, Raija Liukkonen<br />
Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyys Kaakkois-Suomessa. Selvitys Kaakkois-Suomen<br />
sosiaali- ja terveysalan palveluyrittäjyyden nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä<br />
[2003].<br />
45
B 15<br />
B 16<br />
B 17<br />
B 18<br />
B 19<br />
B 20<br />
B 21<br />
B 22<br />
B 23<br />
B 24<br />
B 25<br />
B 26<br />
B 27<br />
B 28<br />
B 29<br />
B 30<br />
B 31<br />
Eija Anttalainen:<br />
Ykköskuski: kuljettajien koulutustarveselvitys [2003].<br />
Jyrki Ahola, Tero Keva:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> hyvinvointistrategia 2003 –2010 [2003], 2 p. [2003].<br />
Ulla Pietilä, Markku Puustelli:<br />
Paradise in Bahrain [2003].<br />
Elina Petro:<br />
Straightway 1996—2003. Kansainvälinen transitoreitin markkinointi [2003].<br />
Anne Kainlauri, Marita Melkko:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> maaseudun hyvinvointipalvelut - näkökulmia maaseudun arkeen sekä<br />
mahdollisuuksia ja malleja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen [2005].<br />
Anja Härkönen, Tuomo Paakkonen, Tuija Suikkanen-Malin, Pasi Tulkki:<br />
Yrittäjyyskasvatus sosiaalialalla [2005]. 2. p. [2006]<br />
Kai Koski (toim.):<br />
Kannattava yritys ei menetä parhaita asiakkaitaan. PK-yritysten liiketoiminnan kehittäminen<br />
osana perusopetusta [2005]<br />
Paula Posio, Teemu Saarelainen:<br />
Käytettävyyden huomioon ottaminen Kaakkois-Suomen ICT-yritysten tuotekehityksessä<br />
[2005]<br />
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Elina Kantola, Eeva Suuronen:<br />
Keski-ikäisten naisten sepelvaltimotaudin riskitekijät, elämäntavat ja ohjaus sairaalassa<br />
[2006]<br />
Johanna Erkamo & al.:<br />
Oppimisen iloa, verkostojen solmimista ja toimivia toteutuksia yrittäjämäisessä oppimisympäristössä<br />
[2006]<br />
Johanna Erkamo & al.:<br />
Luovat sattumat ja avoin yhteistyö ikäihmisten iloksi [2006]<br />
Hanna Liikanen, Annukka Niemi:<br />
Kotihoidon liikkuvaa tietojenkäsittelyä kehittämässä [2006]<br />
Päivi Mäenpää<br />
Kaakkois-Suomen ensihoidon kehittämisstrategia vuoteen 2010 [2006]<br />
Anneli Airola, Arja-Tuulikki Wilén (toim.):<br />
Hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoiminta <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ssa<br />
[2006]<br />
Arja-Tuulikki Wilén:<br />
Sosiaalipäivystys – kehittämishankkeen prosessievaluaatio [2006].<br />
Arja Sinkko (toim.):<br />
Kestävä kehitys Suomen <strong>ammattikorkeakoulu</strong>issa – SUDENET-verkostohanke [2007].<br />
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Mirja Nurmi, Leena Wäre (toim.):<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong> Etelä-Suomen Alkoholiohjelman kuntakumppanuudessa<br />
[2007].<br />
46
B 32<br />
B 33<br />
B 34<br />
B 35<br />
B 36<br />
B 37<br />
B 38<br />
B 39<br />
B 40<br />
B 41<br />
B 42<br />
B 43<br />
B 44<br />
B 45<br />
B 46<br />
B 47<br />
Erkki Hämäläinen & Mari Simonen:<br />
Siperian radan tariffikorotusten vaikutus konttiliikenteeseen 2006 [2007].<br />
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen & Mirja Nurmi:<br />
Tulevaisuuteen suuntaava tutkiva ja kehittävä oppiminen avoimissa <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
oppimisympäristöissä [2007].<br />
Erkki Hämäläinen & Eugene Korovyakovsky:<br />
Survey of the Logistic Factors in the TSR-Railway Operation - “What TSR-Station<br />
Masters Think about the Trans-Siberian” [2007].<br />
Arja Sinkko:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> hyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämiskeskus (HYTKES ) 2000-2007.<br />
Vaikuttavuuden arviointi [2007].<br />
Erkki Hämäläinen & Eugene Korovyakovsky:<br />
Logistics Centres in St Petersburg, Russia: Current status and prospects [2007].<br />
Hilkka Dufva & Anneli Airola (toim.):<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> hyvinvointistrategia 2007 - 2015 [2007].<br />
Anja Härkönen:<br />
Turvallista elämää Pohjois-Kymenlaaksossa Raportti Kouvolan seudun asukkaiden<br />
kokemasta turvallisuudesta [2007].<br />
Heidi Nousiainen:<br />
Stuuva-tietokanta satamien työturvallisuustyön työkaluna [2007].<br />
Tuula Kivilaakso:<br />
Kymenlaaksolainen veneenveistoperinne: venemestareita ja mestarillisia veneitä<br />
[2007].<br />
Elena Timukhina, Erkki Hämäläinen, Soma Biswas-Kauppinen:<br />
Logistic Centres in Yekaterinburg: Transport - logistics infrastructure of Ural Region<br />
[2007].<br />
Heidi Kokkonen:<br />
Kouvola muuttajan silmin. Perheiden asuinpaikan valintaan vaikuttavia tekijöitä<br />
[2007].<br />
Jouni Laine, Suvi-Tuuli Lappalainen, Pia Paukku:<br />
Kaakkois-Suomen satamasidonnaisten yritysten koulutustarveselvitys [2007].<br />
Alexey V. Rezer & Erkki Hämäläinen:<br />
Logistic Centres in Moscow: Transport, operators and logistics infrastructure in the<br />
Moscow Region [2007].<br />
Arja-Tuulikki Wilén:<br />
Hyvä vanhusten hoidon tulevaisuus. Raportti tutkimuksesta Kotkansaaren sairaalassa<br />
2007 [2007].<br />
Harri Ala-Uotila, Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Ari Lindeman, Pasi Tulkki (toim.):<br />
Oppimisympäristöistä innovaatioiden ekosysteemiin [2007].<br />
Elena Timukhina, Erkki Hämäläinen, Soma Biswas-Kauppinen:<br />
Railway Shunting Yard Services in a Dry-Port. Analysis of the railway shunting yards<br />
in Sverdlovsk-Russia and Kouvola-Finland [2008].<br />
47
B 48<br />
B 49<br />
B 50<br />
B 51<br />
B 52<br />
B 53<br />
B 54<br />
B 55<br />
B 56<br />
B 57<br />
B 58<br />
B 59<br />
B 60<br />
B 61<br />
B 62<br />
B 63<br />
B 64<br />
B 65<br />
Arja-Tuulikki Wilén:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> muisti- ja dementiaverkosto. Hankkeen arviointiraportti [2008].<br />
Hilkka Dufva, Anneli Airola (toim.):<br />
Puukuidun uudet mahdollisuudet terveyden- ja sairaanhoidossa. TerveysSellu-hanke.<br />
[2008].<br />
Samu Urpalainen:<br />
3D-voimalaitossimulaattori. Hankkeen loppuraportti. [2008].<br />
Harri Ala-Uotila, Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen, Ari Lindeman (toim.):<br />
Yrittäjämäisen toiminnan oppiminen Kymenlaaksossa [2008].<br />
Peter Zashev, Peeter Vahtra:<br />
Opportunities and strategies for Finnish companies in the Saint Petersburg and Leningrad<br />
region automobile cluster [2009].<br />
Jari Handelberg, Juhani Talvela:<br />
Logistiikka-alan pk-yritykset versus globaalit suuroperaattorit [2009].<br />
Jorma Rytkönen, Tommy Ulmanen:<br />
Katsaus intermodaalikuljetusten käsitteisiin [2009].<br />
Eeva-Liisa Frilander-Paavilainen:<br />
Lasten ja nuorten terveys- ja tapakäyttäytyminen Etelä-<strong>Kymenlaakson</strong> kunnissa<br />
[2009].<br />
Kirsi Rouhiainen:<br />
Viisasten kiveä etsimässä: miksi tradenomiopiskelija jättää opintonsa kesken<br />
Opintojen keskeyttämisen syiden selvitys <strong>Kymenlaakson</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n liiketalouden<br />
osaamisalalla vuonna 2008 [2010].<br />
Lauri Korppas - Esa Rika - Eeva-Liisa Kauhanen:<br />
eReseptin tuomat muutokset reseptiprosessiin [2010].<br />
Kari Stenman, Rajka Ivanis, Juhani Talvela, Juhani Heikkinen:<br />
Logistiikka & ICT Suomessa ja Venäjällä [2010].<br />
Mikael Björk, Tarmo Ahvenainen:<br />
Kielelliset käytänteet <strong>Kymenlaakson</strong> alueen logistiikkayrityksissä [2010].<br />
Anni Mättö:<br />
Kyläläisten metsävarojen käyttö ja suhtautuminen metsien häviämiseen Mzuzun<br />
alueella Malawissa [2010].<br />
Hilkka Dufva, Juhani Pekkola:<br />
Turvallisuusjohtaminen moniammatillisissa viranomaisverkostoissa [2010].<br />
Kari Stenman, Juhani Talvela, Lea Värtö:<br />
Toiminnanohjausjärjestelmä <strong>Kymenlaakson</strong> keskussairaalan välinehuoltoon [2010].<br />
Tommy Ulmanen, Jorma Rytkönen:<br />
Intermodaalikuljetuksiin vaikuttavat häiriöt Kotkan ja Haminan satamissa [2010].<br />
Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen<br />
Turvallisuus ja turvallisuusjohtamisjärjestelmät satamissa [2010].<br />
Soili Nysten-Haarala, Katri Pynnöniemi (eds.):<br />
Russia and Europe: From mental images to business practices [2010].<br />
48
B 66<br />
B 67<br />
B 68<br />
B 69<br />
B 70<br />
B 71<br />
B 72<br />
B 73<br />
B 74<br />
B 75<br />
B 76<br />
B 77<br />
B 78<br />
B 79<br />
B 80<br />
B 81<br />
B 82<br />
Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen:<br />
Turvallisuusjohtamisen parhaita käytäntöjä merenkulkijoille ja satamille [2010].<br />
Hannu Boren, Marko Viinikainen, Ilkka Paajanen, Viivi Etholen:<br />
Puutuotteiden ja -rakenteiden kemiallinen suojaus ja suojauksen markkinapotentiaali<br />
[2011].<br />
Tommy Ulmanen, Jorma Rytkönen, Taina Lepistö:<br />
Tavaravirtojen kasvusta ja häiriötekijöistä aiheutuvat haasteet satamien<br />
intermodaalijärjestelmälle [2011].<br />
Juhani Pekkola, Sari Engelhardt, Jussi Hänninen, Olli Lehtonen, Pirjo Ojala:<br />
2,6 Kestävä kansakunta. Elinvoimainen 200-vuotias Suomi [2011].<br />
Tommy Ulmanen:<br />
Strategisen osaamisen johtaminen satama-alueen Seveso-laitoksissa [2011].<br />
Arja Sinkko:<br />
LCCE-mallin käyttöönotto tekniikan ja liikenteen toimialalla – ensiaskeleina tuotteistaminen<br />
ja sidosryhmäyhteistyön kehittäminen [2012].<br />
Markku Nikkanen:<br />
Observations on Responsibility – with Special reference to Intermodal Freight Transport<br />
Networks [2012].<br />
Terhi Suuronen:<br />
Yrityksen arvon määrittäminen yrityskauppatilanteessa [2012].<br />
Hanna Kuninkaanniemi, Pekka Malvela, Marja-Leena Saarinen (toim.):<br />
Research Publication 2012 [2012].<br />
Tuomo Väärä, Reeta Stöd, Hannu Boren:<br />
Moderni painekyllästys ja uusien puutuotteiden testaus aidossa, rakennetussa ympäristössä.<br />
Jatkohankkeen loppuraportti [2012].<br />
Ilmari Larjavaara<br />
Vaikutustapojen monimuotoisuus B-to-B-markkinoinnissa Venäjällä - lahjukset osana<br />
liiketoimintakulttuuria [2012].<br />
Anne Fransas, Enni Nieminen, Mirva Salokorpi, Jorma Rytkönen:<br />
Maritime safety and security. Literature review [2012].<br />
Juhani Pekkola, Olli Lehtonen, Sanna Haavisto:<br />
<strong>Kymenlaakson</strong> hyvinvointibarometri 2012. <strong>Kymenlaakson</strong> hyvinvoinnin kehityssuuntia<br />
viranhaltijoiden, luottamushenkilöiden ja ammattilaisten arvioimana<br />
[2012].<br />
Auli Jungner (toim.):<br />
Sosionomin (AMK) osaamisen työelämälähtöinen vahvistaminen. Ongelmaperustaisen<br />
oppimisen jalkauttaminen työelämäyhteistyöhön [2012].<br />
Mikko Mylläri, Jouni-Juhani Häkkinen:<br />
Biokaasun liikennekäyttö Kymenlaaksossa [2012].<br />
Riitta Leviäkangas (toim.):<br />
Yhteiskuntavastuuraportti 2011 [2012].<br />
Riitta Leviäkangas (ed.):<br />
Annual Responsibility Report 2011 [2012].<br />
49
B 83<br />
B 84<br />
B 85<br />
B 86<br />
Juhani Heikkinen, Janne Mikkala, Niko Jurvanen<br />
Satamayhteisön PCS-järjestelmän pilotointi Kaakkois-Suomessa. Mobiilisatamaprojektin<br />
työpaketit WP4 ja WP5, loppuraportti 2012 [2012].<br />
Tuomo Väärä, Hannu Boren<br />
Puun modifiointiklusteri. Loppuraportti 2012 [2012].<br />
Tiina Kirvesniemi<br />
Tieto ja tiedon luominen päiväkotityön arjessa [2012].<br />
Sari Kiviharju, Anne Jääsmaa<br />
KV-hanketoiminnan osaamisen ja kehittämistarpeiden kartoitus - Kyselyn tulokset<br />
[2012].<br />
50
Change language