B-sarja - Kymenlaakson ammattikorkeakoulu

Unen merkitys terveydelle ja toimintakyvylle on kiistaton. Unentarve on yksilöllinen.
Valtaosalle (77 %) suomalaisista riittävä unimäärä vuorokaudessa on
7-8 tuntia. Jokaisella on oma uni-valverytmi, joka noudattelee vuorokausirytmiä.
Vuorokausirytmin takia olemme virkeämpiä tiettyinä aikoina vuorokaudesta ja
vähemmän virkeitä toisina aikoina vuorokaudesta. Useimmilla ihmisillä on jokin
käsitys siitä, ovatko he "aamuihmisiä" vai "iltaihmisiä". Monet kokevat tarvitsevansa
lepotauon noin kahden aikaan iltapäivällä. Lepotauon tarve johtuu vuorokausirytmistä.
Useat unitutkijat pitävätkin suoritustason kannalta lyhyitä, 10 -20
minuutin unia suoriteltavina alkuiltapäivästä. (Härmä & Sallinen 2004, 37,41–43,
Valtonen 2005, 44-46.)
Tyypillisiä unenpuutteen merkkejä ovat mm. voimakas uneliaisuus päiväsikaan,
heikentynyt muisti ja keskittymiskyky, mielialan vaihtelut ja kömpelyys. Uni on
elimistöä korjaava ja rakentava tila. Univajeen on todettu heikentävän vastustuskykyä
infektioille ja hormonitoimintaa esimerkiksi vähentävän kasvuhormonin
tuotantoa. Univaje lisää ruokahalua lisäävän greliini hormonin eritystä ja vähentää
ruokahalua vähentävän leptiini hormonin eritystä, tämän takia esimerkiksi
valvomisen jälkeen tekee mieli rasva- ja sokeripitoista ruokaa. Yöunen lyhentäminen
terveillä nuorilla koehenkilöillä vain kolmella tunnilla vuorokaudessa johti
alle viikossa sokerin siedon heikkenemiseen ja ohimenevään insuliiniresistenssiin
eli insuliinin tehon heikkenemiseen. On todettu, että lyhyt yöuni ja lihavuus
ovat yhteydessä toisiinsa. Lisäksi univaje nostaa verenpainetta. (Härmä & Sallinen
2004, 47-48.; Valtonen 2005, 44-46)
Univaje alentaa suorituskykyä. Jo 2 - 4 tuntia normaalia lyhyempi yöuni alentaa
suorituskykyä enemmän kuin koettua virkeyttä. Univaje heikentää tarkkaavuutta,
työmuistin ja aivojen otsalohkon toimintakykyä ja laskee näin oppimistuloksia.
Aivojen otsalohkojen toiminta on tärkeä abstraktille ajattelulle, aloitekyvylle ja
luovalle ongelmanratkaisulle. Unen aikana uutta tietoa työstetään. Valveilla aivoihin
syntyneet muistijäljet vahvistuvat ja siirtyvät osaksi säiliömuistin tietovarantoa.
Krooninen univaje aiheuttaa alavireisyyttä, ärtyneisyyttä ja keskittymisvaikeuksia,
jotka myös vaikeuttavat aivojen tiedonkäsittelyä. (Muller 2004, 52.; Härmä
& Sallinen 2004, 53-63.; Valtonen Anitta 2005, 44-46.)
Yrittäjien hyvinvoinnintila Suomessa 2010 -tutkimuksessa havaittiin, että elämäntavoilla
oli selkeä yhteys koettuun työkykyyn, työtehokkuuteen ja koettuun stressiin.
Koettua työkykyä selittivät etenkin liikunta-aktiivisuus ja ravitsemuksen laatu.
Työtehokkuuden kohdalla merkittävimmiksi selittäviksi tekijöiksi elämäntavoista
nousivat uni ja liikunta-aktiivisuus. Elämäntapojen yhteys koettuun stressiin
oli selkeä. Vähäiset väsymyksen kokemukset, laadukas ravinto ja riittävä liikunta
selittivät 19,3 % koetun stressin vaihtelusta. Unen merkitys oli vahvin. Se selitti
koetun stressin vaihtelua eniten. (Aura 2010, 29.)
15