Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Lataa (pdf) - Kuntatekniikka
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
LIIKUNTAPAIKAT<br />
Raimo Suomela<br />
Matti Hirvonen<br />
Rauman kaupunki<br />
Omat väylät pyöräilijöille ovat alkaneet yleistyä Suomenkin kaupunkien keskustoissa. Kuvat Lappeenrannasta, Lahdesta ja Raumalta.<br />
voitteita ei pyritä tosissaan edistämään<br />
kunnassa. Lähes kolmasosa<br />
vastaajista ei ollut tyytyväinen<br />
mahdollisuuksiin yhdistää pyöräily<br />
osaksi julkista liikennettä.<br />
Noin kolmasosa vastaajista koki,<br />
ettei pyörien pysäköintipaikkojen<br />
tarjontaan kiinnitetä riittävästi<br />
huomiota suunnitteluvaiheessa.<br />
Yleisimmin huomiota<br />
kiinnitettiin asemakaavassa ja<br />
rakennusluvissa.<br />
Kehittämisohjelmasta<br />
on hyötyä<br />
Selvityksen mukaan pyöräilyn<br />
kehittämisohjelmat vauhdittavat<br />
pyöräilyn edistämistä kunnissa.<br />
Kunnissa, joissa on kehittämisohjelma<br />
(15 kpl), tehdään yleisemmin<br />
poliittisia päätöksiä pyöräilyn<br />
edistämiseksi ja rakennetaan<br />
enemmän pyöräteitä. Kehittämisohjelma<br />
lisäsi myös todennäköisyyttä,<br />
että kunnassa on pyöräilyn<br />
vastuuhenkilö ja pyöräilyasioita<br />
käsittelevä työryhmä, pyöräilykartta<br />
ja asukkailta kerätään palautetta<br />
pyöräilyn olosuhteista.<br />
Toistaiseksi vain noin 10 prosentilla<br />
kunnista on voimassa oleva<br />
ohjelma. Oma kuntakohtainen<br />
kehittämisohjelma tai vastaava<br />
löytyy vain viidellä prosentilla<br />
vastaajista, muut ovat mukana<br />
seudullisessa ohjelmassa. Yhdessäkään<br />
50 000–150 000 asukkaan<br />
kunnassa ei ole omaa pyöräilyn<br />
kehittämisohjelmaa.<br />
Ohjelmien yleistyminen on<br />
toivottavaa. Vaikuttavuuden<br />
kannalta on tärkeää, että ohjel-<br />
20 <strong>Kuntatekniikka</strong> 1/2011<br />
mat viedään kunnissa poliittiseen<br />
päätöksentekoprosessiin. Samalla<br />
voidaan päätöksentekijöille osoittaa,<br />
että pyöräilyn olosuhteiden<br />
kehittäminen on kunnille investointi,<br />
jonka kustannus-hyötysuhde<br />
on tutkitusti moninkertainen<br />
muihin liikennemuotoihin<br />
verrattuna.<br />
PYÖRÄTEIDEN MÄÄRÄ JA LAATU<br />
Kunnan koko Yhdistettyjä<br />
kävely-/pyöräteitä<br />
(%)<br />
(n=125)<br />
Pyörätieverkostoa,<br />
jossa mopolla<br />
ajo sallittu (%)<br />
(n=89)<br />
Perusasiat hallussa<br />
Suomessa tiedetään pyöräilyverkon<br />
laatuun liittyvät perusasiat.<br />
Kyselyyn vastaanneet pitävät<br />
tärkeänä, että verkko on kattava,<br />
väylät jatkuvia ja yhteydet sujuvia.<br />
Selvityksen mukaan 73 prosentissa<br />
kunnista pyörätieyhteydet<br />
kouluihin ovat hyvät.<br />
Viime vuosina on pohdittu<br />
yhä enemmän uusien väylien<br />
rakentamista, pyöräpysäköinnin<br />
kehittämistä ja väylien kunnossapidon<br />
parantamista. Vastaajien<br />
mukaan pyöräilyn asema kuntien<br />
päätöksenteossa on nousussa,<br />
siksi muun muassa ilmastopolitiikkaan<br />
liittyvät tavoitevaatimukset<br />
otetaan tosissaan.<br />
Selvityksen mukaan 59 prosentissa<br />
kunnista on laadukkaat<br />
pyöräily-yhteydet keskustaan ja<br />
sen läpi. Todellisuudessa monessa<br />
kunnassa pyöräilijät kuitenkin<br />
joutuvat suurimman osan matkastaan<br />
käyttämään jalkakäytävätasoisia<br />
väyliä. Sen kertoo<br />
myös selvityksen tulos: pyöräilyverkosta<br />
on noin 90 prosenttia<br />
yhdistettyjä jalankulku- ja pyöräilyväyliä.<br />
2000–08 rakennettujen<br />
pyöräteiden<br />
osuus kaikista<br />
pyöräteistä<br />
(%) (n=106)<br />
Alle 10 000 as. 84,8 10,8 27<br />
10 000–50 000 as. 90,0 27,7 14<br />
50 000–150 000 as. 96,2 5,7 8<br />
Yli 150 000 as. 93,4 16,3 12<br />
Kaikki kunnat 88,1 18,1 20<br />
Pyöräily ei vielä ole<br />
vaihtoehto autoilulle<br />
Käyttäjäpalautteen mukaan vain<br />
27 prosentissa kunnista pyöräily-yhteydet<br />
keskustaan ja sen läpi<br />
ovat laadukkaat. Toisaalta vain<br />
viidesosa isompien kaupunkien<br />
edustajista on samaa mieltä. Tätä<br />
kuvaa suuren kaupungin edustajan<br />
kommentti:<br />
”Suomessa on kilometreissä<br />
mitaten hyvin laaja pyöräverkko,<br />
mutta tasalaatuisuudessa, hierarkkisuudessa<br />
ja jatkuvuudessa<br />
on parantamista.”<br />
Vastaajista 58 prosenttia kokee,<br />
että pyöräily on tasa-arvoinen<br />
kulkumuoto muiden rinnalla.<br />
Jos tarkastellaan pyöräilyn<br />
asemaa Suomen liikennejärjestelmässä<br />
ja verrataan sitä maailman<br />
parhaimpiin pyöräilykaupunkeihin,<br />
ero on suuri.<br />
Joukkoliikenteestä on Suomessa<br />
kehitetty aito vaihtoehto<br />
henkilöautolle, mutta pyöräily<br />
on vielä kaukana tästä. Maailman<br />
parhaimmissa pyöräkaupungeissa<br />
pyritään siihen, että auton sijaan<br />
ihminen voi valita polkupyörän<br />
ajoneuvoksi. Samanlaisia äänenpainoja<br />
löytyy Suomestakin:<br />
”Pyöräilijän nostaminen autoilijan<br />
edelle niin väylien suunnittelussa<br />
kuin rakentamisessakin olisi<br />
paikallaan.”<br />
Suomen kunnissa pyöräilyverkkoa<br />
suunnitellaan edelleen<br />
osana kävelyväylien suunnittelua,<br />
vaikka pyöräliikenteen suunnittelun<br />
tulee olla osa ajoneuvoliikenteen<br />
suunnittelua.<br />
Jos pyöräilyverkon kattavuutta<br />
ja yhteyksien jatkuvuutta tarkastellaan<br />
pelkästään kartalla, pyöräilyolosuhteet<br />
saattavat näyttää<br />
paremmilta kuin todellisuudessa.<br />
Pyöräilyväylien määrä ei kerro<br />
paljoa pyöräilyn laatutasosta.<br />
Hyvä laatutaso on sellainen, jossa<br />
pyöräilijä voi ajaa kuin hidas auto.<br />
Pyöräilijä ei ole kävelijä vaan<br />
hitaan ajoneuvon kuljettaja.<br />
Määristä liian vähän tietoa<br />
Pyöräilyn seuranta, tilastointi ja<br />
palautteen kerääminen ovat selvityksen<br />
mukaan heikolla tasolla.<br />
Seurantaa tehdään alle viidesosassa<br />
kunnista, ja pyöräilyn kul-
Change language