15.01.2015 Views

HYÖTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu

HYÖTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu

HYÖTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Hyvä esimerkki yksinkertaisesta ja helposti asennettavasta liikkumista ja turvallisuutta<br />

lisäävästä apuvälineestä on imukuppikiinnitteinen tukikahva.<br />

Kommunikaatio- ja informaatioteknologia<br />

Stakesin apuvälineluokituksessa kommunikointi- ja havaitsemisvälineisiin kuuluvat<br />

lukemisen, kirjoittamisen ja puhelimen käytön välineet. Kommunikointilaitteet ja -ohjelmat<br />

auttavat puhevammaista kommunikoinnissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä.<br />

Esimerkiksi mukana kuljetettavaa, pientä kommunikaatiolaitetta voidaan käyttää monipuolisena<br />

kommunikaattorina. Se puhuu käyttäjänsä puolesta tai vihjaa, mitä seuraavaksi<br />

pitäisi tehdä ja sitä voidaan käyttää myös opetustyökaluna. Näkövammaisille<br />

on tarjolla monenlaisia teknisiä ratkaisuja, kuten ruudunlukijat, puhesynteesiohjelmat<br />

ja isonäppäinpuhelimet. Informaatioteknologian tulee huomioida myös ikääntyneen<br />

käyttäjän tarpeet, jolloin puhutaan informaatioergonomiasta. (Salminen ym. 2006.<br />

Törmä, Nieminen & Hietikko 2001.)<br />

Sosiaaliset teknologiat ja turvallisuus<br />

Turvallisuutta ja riippumattomuutta lisäävät teknologiat luokiteltiin HYTKY -projektissa<br />

sosiaalisiin teknologioihin. Yleisimpiä lienevät turvahälytinjärjestelmät, kuten<br />

turvalaitteet ja niihin kuuluvat sosiaaliset palvelut (valvonta, apu ja hoiva). Turvalaitteista<br />

tavallisimpia ovat turvarannekkeet. Niitä on karkeasti jakaen kahdenlaisia: ”älyrannekkeita”<br />

ja perinteisiä turvarannekkeita. Älyrannekkeet (hyvinvointirannekkeet)<br />

seuraavat käyttäjänsä elintoimintoja mittaamalla makro- ja mikrotason liikettä, ihon<br />

lämpötilaa ja sähkönjohtavuutta ja tekevät automaattisesti hälytyksen esim. sairauskohtauksen<br />

sattuessa. Perinteisen turvarannekkeen käyttäjä tekee itse hälytyksen joko<br />

hälytyskeskukseen, hoitajille tai omaisille.<br />

Esimerkkinä uudemmasta tekniikasta on turvapuhelin, jolla voi hätätoiminnon lisäksi<br />

soittaa yhteen ennalta määritettävään puhelinnumeroon ja jossa on mukana mahdollisuus<br />

GSP- satelliittipaikannukseen. Kaatumisalttiille tai muistamattomalle henkilölle<br />

voidaan hankkia myös lattiaturva (matto), joka sijoitetaan vuoteen viereen tai oven<br />

eteen lattialle. Se hälyttää apua laitoksessa turvapuhelimen, potilaspuhelimen- tai hoitajakutsujärjestelmän<br />

välityksellä ja kotona hälytys välittyy omaishoitajalle äänimerkillä.<br />

Turvahälytinjärjestelmien, joihin voidaan lukea myös turva- ja näköpuhelin sekä kulunseuranta,<br />

tarkoituksena on ennen kaikkea turvallisuuden tunteen lisääminen, sairauksien<br />

ja tapaturmien ehkäisy sekä nopean hoitoon pääsyn varmistaminen. Niillä<br />

voidaan myös keventää omaisten ja hoitohenkilöstön taakkaa. (Törmä ym. 2001.)<br />

14

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!