HYÖTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu

Perinteisten haastattelujen, kyselyjen ja kartoitusten avulla saatujen tietojen täydentämiseksi
on käytettävissä erilaisia menetelmiä, joiden avulla voidaan saada selville
sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tarpeita, joihin vastauksena voi olla uuden hyvinvointia
tai arjessa selviytymistä edistävä tekniikkaan pohjautuva palveluratkaisu.
Niiden avulla selvitetään myös käyttäjien asenteita ja vaatimuksia ratkaisun käytettävyydelle.
Näistä menetelmistä mainittakoon skenaariot sekä fokusryhmien käyttö.
Fokusryhmät ovat eräs haastattelun muoto, mutta nimensä mukaisesti työskentelyyn
osallistuu useampi henkilö ja tutkijan tai haastattelijan tehtävänä on toimia tilaisuuden
moderaattorina (käynnistäjänä, tukijana) siten, että keskiössä ovat ryhmän jäsenet.
Moderaattorin on tarvittaessa kyettävä tukemaan keskustelua ja johdattelemaan keskustelijat
aiheissa ja teemassa eteenpäin. Fokusryhmä on tietoisesti valittu ryhmä, jolla
usein on yhteisiä piirteitä. Tämä edistää keskustelua ja ajatusten vaihtoa. Tavoitteena
tulee olla, että myös ryhmän hiljaisimmat osallistuvat keskusteluun. Fokusryhmiä
voidaan käyttää myös skenaarioiden arvioinnissa.
Skenaario on toimintatarina, jonka avulla voidaan kuvata palveluja, jotka ovat mahdollisesti
saatavissa ja käytettävissä jonkin ajan kuluttua, kun kehitystyö on edennyt
tiettyyn pisteeseen. Tutkimus- ja kehittämistyössä skenaario kuvaa tilannetta, jonka
oletetaan olevan arkipäivää 5-10 vuoden kuluessa. Skenaarioiden luomisen taustatiedoksi
tutkijat selvittävät, miten esimerkiksi terveydenhuollon palvelut toteutetaan lasten
kotisairaalatoiminnassa nyt ja miten ne voitaisiin toteuttaa vaikkapa vuonna 2012,
jos tietyt asiat olisivat kehittyneet sairaanhoitajan ja lastenlääkärin sekä vanhempien
näkökulmasta helpommin tehtäviksi. Miten esimerkiksi lapsen terveydentilaa koskevat
tiedot kulkisivat automaattisesti sairaalaan lääkärin työpisteeseen, jos terveydentilassa
tapahtuu selkeä muutos parempaan tai huonompaan suuntaan Miten interaktiivisuus
kodin ja sairaalan välillä pitäisi muuttua ja miten se vaikuttaa eri toimijoiden
tehtäviin
Skenaario kirjoitetaan usein arkielämää kuvaavan tarinan muotoon, jolloin ei käytetä
vieraita, monimutkaisia käsitteitä. UUTE-projektissa (Uusi teknologia terveys-, kuntoutus-
ja turvallisuuspalveluiden yksilöllisessä toteuttamisessa) tutkijat valmistelivat
skenaarion Jaskasta, joka sai kotonaan ensimmäisen sydänkohtauksensa. Skenaario sisälsi
pääpiirteissään alla olevan tekstin eli tarinan, joka arvioitiin neljässä eri terveyskeskuksessa
(Lempäälä, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi) ja yhdessä aluesairaalassa (Valkeakoski).
Arviointiryhmän koko oli 2-4 henkilöä, ja arviointi toteutettiin tietoisesti
eri kokoisissa terveyskeskuksissa. Ryhmässä oli edustettuna sekä hoitohenkilöstön,
lääkärien että hallinnon asiantuntemus. Taustakeskustelut käytiin myös Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin sydänyksikössä. Skenaarioiden kirjoittaminen toteutettiin yhteistyössä
Tampereen teknisen yliopiston ja VTT:n tutkijoiden sekä projektiin osallistuneiden
sairaanhoitopiirin ja yritysten edustajien kanssa.
44