HYÖTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu

Tiede vs. arkielämä
Suomessa tutkimuksen tekijät ovat laajasti verkostoituneet ja tieteiden välistä yhteistyötä
tehdään yhä useammissa hankkeissa. Näin päästään myös parempiin tuloksiin
sekä kehitetään yhteistä käsitteistöä ja ymmärrystä. Jotta tutkimus- ja kehittämistyö
olisi tuloksellista hyvinvointiteknologian alueella, niin työssä tarvitaan myös arkielämän
asiantuntemusta, jota parhaimmillaan edustavat henkilöt, joiden käyttöön palvelut
ja ratkaisut tulevat. Tästä periaatteesta vallitsee laajasti, etenkin Suomessa, yhteisymmärrys.
Kansainvälisesti yhteistyö tieteenalojen välillä ei ole niin monipuolisesti
toteutuvaa kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Joissakin maissa on otettu vasta
ensiaskeleita tieteenalojen sisäisessä yhteistyössä, esim. kuntoutuksen alueella tieteiden
välinen työ on Suomessa pidemmällä kuin joissakin Euroopan maissa.
Erittäin tärkeää on ottaa huomioon käsitteistöt, joita käytämme. Tutkijan kieli on aina
erilaista kuin arkielämän kieli. Eri tieteenalojen edustajien välillä käsitteet saavat
erilaisen merkityksen. Yhteys arkielämään katoaa helposti. Esimerkiksi tietokoneen
käyttäjät tietävät, mikä on hiiri. Samoin ilman tietokonetta omakotitalossaan asuva
isoäiti tietää, mikä on hiiri. Toisille hiiri on työvälineen osa, toisille se on tuhoeläin tai
siimahäntä, josta on päästävä eroon. Samoin mitä tarkoittaa tietokoneen kaatuminen,
kun se ei oikeasti mihinkään kaatunut.
Virike-projektissa (Virkistystä ja palveluja – ikäihmiset kohtaavat netissä) todettiin,
että ikääntyneet ovat kiinnostuneet tietotekniikasta, jos siitä on heille arkielämässä
jotain hyötyä. Lisäksi he ovat halukkaita opettelemaan teknisten laitteiden käyttöä,
jos heille vain varataan siihen riittävästi aikaa ja opastusta. Projektissa heille annettiin
yhdeksi tehtäväksi etsiä kotikuntansa www-sivuilta kotipalveluita esittelevä sivu.
Yhdessä havaittiin, että kunnat eivät riittävästi ota huomioon kohderyhmää, joka tietoja
sivuilta etsii. Kuntalaisten arkikielen käsitteet ovat erilaisia kuin useilla kuntien
sivuilla käytettävät hallinnolliset käsitteet. (Petäkoski, Strömberg, Belitz, Kuukkanen,
Laiho & Varja, 2004)
Mainittakoon, että esimerkiksi perusturvalautakunta voi käsitteenä olla hankala. Perusturva
kun on meille jokaiselle hiukan eri asioita. Toimialakohtainen jakokaan ei
välttämättä johda oikean tiedon äärelle. Kunnan asukkaat eivät välttämättä ole kiinnostuneita
palveluista organisatorisesta vaan arkielämän näkökulmasta. Kunnanvaltuustojen
ja lautakuntien jäsenet ovat poikkeuksia, sillä he tuntevat organisaatiokaavion.
Tämä kuntien sivuja koskeva huomio koski myös joitakin yrityksiä.
Sosiaali- ja terveysalan palvelut tuotetaan ja järjestetään pääosin julkisten organisaatioiden
eli kuntien ja kuntayhtymien puitteissa. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että
tutkimus- ja kehittämistyössä tämä pitää osata ottaa huomioon, koska teknisten rat-
48