HYÃTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu
HYÃTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu
HYÃTY VAI HAITTA? - Lahden ammattikorkeakoulu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
listen resurssien säästöistä, joiden avulla mm. helpotettaisiin julkisen sektorin resurssipaineita.<br />
Näin ei kuitenkaan ole välttämättä tapahtunut, vaan esim. terveydenhuollon<br />
tietoteknologiaan sijoitetun pääoman tuotto on osoittautunut vaatimattomaksi. Uuden<br />
tekniikan käyttöönotto onnistuu vasta sitten, kun ihmisten ja organisaatioiden toimintatapoja<br />
samanaikaisesti muutetaan. (Hyppönen 2004; 2006; Raappana 2006.)<br />
Uuden työvälineen käyttöönotto muuttaa aina toimintaa eikä tekniikalla ole mahdollisuutta<br />
juurtua käytäntöön, ellei tekniikkaa ja palveluja kehitetä yhtäaikaisesti. Se edellyttää,<br />
että sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat ihmiset ovat mukana niiden kehittämisessä.<br />
Tämä tuottaa ongelmia ensinnäkin siksi, että käytettävät käsitteet ymmärretään<br />
eri tavoin jopa yhden ammattiryhmän sisällä saati sitten eri ammattialojen välillä<br />
(Hurnasti 2006). Kaikkien kehitystyössä mukana olevien kouluttautumista tarvitaan,<br />
jotta sosiaali- ja terveysalan työntekijät voisivat olla mukana teknologioiden käyttäjälähtöisessä<br />
kehitystyössä. Koulutuksen avulla on myös mahdollista kehittää sellaisia<br />
valmiuksia, että teknologioita voidaan hyödyntää järkevällä tavalla. Silloin ne tukevat<br />
työn tekemistä ja edistävät mahdollisimman hyvää asiakastyötä. Teknologiat ovat vain<br />
välineitä, niillä ei voida korvata ihmistä, mutta niiden avulla on mahdollista lisätä<br />
sekä palvelun tuottajien että heidän asiakkaidensa hyvinvointia. Teknologiset välineet<br />
helpottavat ja nopeuttavat rutiiniluonteisia tai fyysisesti raskaita työvaiheita ja aikaa<br />
vapautuu inhimilliselle vuorovaikutukselle.<br />
On siis tärkeää, että sosiaali- ja terveysalan ammatteihin valmistavassa koulutuksessa<br />
on elementtejä, joiden avulla opiskelijat saavat tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia<br />
valmiuksia ottaa käyttöön ja olla mukana kehittämässä kiihtyvää vauhtia teknistyviä<br />
ratkaisuja palveluprosesseissa. Perustutkinto-opetuksessa hyvinvointiteknologiateema<br />
voi olla kokonaisina opintojaksoina tai niiden osina, läpäisyperiaatteella sisältyen<br />
kaikkeen opetukseen, yhteisinä tai vapaasti valittavina opintoina, projekteina tai<br />
opinnäytetöinä. Jatko-opintoina on mahdollista tarjota joko erikoistumisopintoja tai<br />
jatkotutkintoja sekä tietenkin lyhyempiä täydennyskoulutuskokonaisuuksia. (Salminen<br />
2007.)<br />
Esimerkiksi <strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n HYTKY –projektissa tarjottiin täydennyskoulutusta<br />
seuraavista teemoista: henkilökohtaiset apuvälineet ja niiden hankinta,<br />
asunnon muutostyöt, puhetta korvaavat teknologiat, henkilönostolaitteet, sähköiset<br />
asiakirjajärjestelmät jne. Teknologiaosaamisen sisällyttäminen opetussuunnitelmiin<br />
edellyttää opettajilta osaamista ja motivaatiota mutta mahdollisesti myös soveltuvia<br />
oppimisympäristöjä ja välineistöä. Muutamiin <strong>ammattikorkeakoulu</strong>ihin onkin perustettu<br />
erityisiä hyvinvointiteknologiaan liittyviä oppimistiloja (esim. Pirkanmaan <strong>ammattikorkeakoulu</strong>n<br />
ITSE-tila, Laurea ammattikorkekoulun Well Life Center). Myös<br />
<strong>Lahden</strong> <strong>ammattikorkeakoulu</strong>un on suunnitteilla teknologiatila Oppimiskeskus Optiimin<br />
yhteyteen. Tällaiset oppimistilat tarjoavat opiskelijoille ja opettajille mahdolli-<br />
28
Change language