viiru ja pesonen viirun syntymapaiva - Koulukino
viiru ja pesonen viirun syntymapaiva - Koulukino
viiru ja pesonen viirun syntymapaiva - Koulukino
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
VIIRU JA PESONEN:<br />
VIIRUN SYNTYMÄPÄIVÄ, Ruotsi 1999<br />
Oh<strong>ja</strong>us: Albert Hanan Kaminski<br />
Käsikirjoitus: Torbjörn Jansson<br />
Suomenkieliset äänet:<br />
Jukka Voutilainen, Johanna Matila, Jarmo Koski,<br />
Veli-Matti Karén, Ei<strong>ja</strong> Soriola<br />
Kesto: 75 min, Piirrosanimaatio<br />
Ikära<strong>ja</strong>: S, Tehtävät suunniteltu 3-6 vuotiaiden<br />
varhaiskasvatukseen.<br />
Teemo<strong>ja</strong>: oppimateriaali<br />
varhaiskasvatukseen<br />
Viiru <strong>ja</strong> Pesonen ovat järvellä kalassa.<br />
Kesken kaiken tuuli yltyy <strong>ja</strong> alkaa sataa lunta.<br />
Kaiken lisäksi tulee pimeää. Eksyksissä<br />
myrskyn keskellä ystävykset joutuvat<br />
etsimään suo<strong>ja</strong>a ihan oikeasta iglusta. Siellä<br />
Viiru <strong>ja</strong> Pesonen muistelevat kuluneen<br />
vuoden tapahtumia: A<strong>ja</strong>tella Viirun<br />
syntymäpäiviä vietettiin kahdesti! Entäpä<br />
kerta, kun kettu tuli käymään <strong>ja</strong> silloin<br />
Pesonen päätteli, että kanala on parasta<br />
lukita. Mutta Viirun mielestä olisi ollut parempi<br />
teljetä naapuri lukkojen taa. Mieleen muistuu<br />
myös päivä, jolloin kukko saapui kanalaan <strong>ja</strong><br />
kuinka Pesonen rakensi oman joulukuusen.<br />
Kerran Pesonen oli happamalla päällä, vaikka<br />
Viiru halusi kalaan. Silloin Viiru sanoi: ”Kyllä<br />
sinä kalaan haluat –et vaan tiedä sitä vielä.”<br />
Uuden vuoden myrskyinen yö vain <strong>ja</strong>tkuu, <strong>ja</strong><br />
saas nähdä miten kaverusten käy. Yksi asia<br />
on ainakin varma: Viiru <strong>ja</strong> Pesonen tulevat<br />
aina olemaan ystäviä.<br />
Animaatioelokuva sisältää Sven Nordqvistin<br />
kuvakirjoista tarinat Viirun syntymäpäivät,<br />
Viiru <strong>ja</strong> Pesonen kettu<strong>ja</strong>hdissa, Viiru pui<strong>ja</strong>a<br />
Pesosta, Viiru <strong>ja</strong> Kososen Kukko, Viiru <strong>ja</strong><br />
Pesonen saavat jouluvieraita<br />
VIHJEITÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN<br />
Ennen elokuvan katselua<br />
• Lainataan kir<strong>ja</strong>stosta Sven Nordqvistin<br />
kuvakir<strong>ja</strong>t: Viirun syntymäpäivät, Viiru<br />
<strong>ja</strong> Pesonen kettu<strong>ja</strong>hdissa, Viiru pui<strong>ja</strong>a<br />
Pesosta, Viiru <strong>ja</strong> Kososen Kukko, Viiru<br />
<strong>ja</strong> Pesonen saavat jouluvieraita<br />
• Tutustutaan vuodenaikoihin.<br />
• Tutkitaan eri kuvakulmia <strong>ja</strong><br />
tunnistetaan niitä kir<strong>ja</strong>n kuvista.<br />
1. Vuodenaikaympyrä<br />
a. Jokaiselle lapselle <strong>ja</strong>etaan kuvanpuolikas,<br />
kuvien aiheena on jotain vuodenaikoihin<br />
liittyvää. Yksi lapsi kerrallaan alkaa kertoa<br />
mitä hänen kuvassaan on. Kuulemansa<br />
perusteella toiset koittavat selvittää, onko<br />
itsellä kerrotun kuvan toinen puoli. Kun pari<br />
löytyy alkaa seuraava lapsi kertoa mitä hänen<br />
kuvassaan on.<br />
Pohtikaa yhdessä mitä tarkoitetaan<br />
vuodenajoilla Mikä vuodenaika nyt on<br />
Mistä niin päättelette<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Kaisaniemenkatu 3 B 29 00100 Helsinki www.koulukino.fi<br />
1
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
b. Herätelkää muistista muisto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
tiedonmurusia eri vuodenaikoihin liittyen<br />
leikkimällä Laiva on lastattu -leikkiä. Tällä<br />
kertaa laiva lastataan talveen liittyvillä asioilla.<br />
Jatkakaa laiva on lastattu kevääseen liittyvillä<br />
asioilla jne...<br />
c. Rakentakaa seinälle suuri<br />
vuodenaikaympyrä. Kirjoittakaa kuukausien<br />
nimet oikeiden vuodenaikojen yhteyteen.<br />
Liittäkää jokaisen vuodena<strong>ja</strong>n a<strong>ja</strong>nkohtaan<br />
liittyvä väri- tai kuvasymboli.<br />
d. Laulakaa vuodenaikoihin <strong>ja</strong> kuukausiin<br />
liittyviä laulu<strong>ja</strong>, kuten:<br />
• Aakkosloru; säv. Esa Helasvuo, san.<br />
Tuula Kallioniemi ”ABCDEFG Kevät<br />
kohisee...<br />
• Rati riti ralla; Suomalainen<br />
kansansävelmä, san. Mar<strong>ja</strong> Konttinen<br />
• Kevätsää; Saksalainen kansanlaulu,<br />
suom san. Samppa Asunta ”Kevätsää<br />
lämmittää...<br />
• Mä kuljin metsätietä; kansanlaulu. ”Mä<br />
kuljin metsätietä, ol suvi parhaillaan...<br />
• Syysretki; Ruotsalainen kansansävelmä,<br />
san. Maisa Krokfors ”Lähtekäämme<br />
metsään...<br />
• Kuukaudet; säv. Ilkka Kuusisto, san. Pia<br />
Perkiö ”Tammikuu on pakkas kuu...<br />
2. Kuvakulmia<br />
Kun kuvataan niin kameralla kuin piirtäenkin<br />
erilaisia tilanteita tai paikko<strong>ja</strong> käytetään<br />
kuvakerronnassa hyväksi erilaisia<br />
kuvakulmia. Ne ovat yläkulma eli<br />
lintuperspektiivi, silmäntaso sekä<br />
alakulma eli sammakkoperspektiivi.<br />
Kuvakulmien käytöllä voidaan vaikuttaa sekä<br />
kuvattavaan kohteeseen että katso<strong>ja</strong>ssa<br />
syntyviin mielikuviin. Kun henkilöä kuvataan<br />
alakulmasta näyttää kuvattava suurelta <strong>ja</strong><br />
mahtavalta, jopa pelottavalta. Tämä<br />
kuvakulma on pienille lapsille varsin tuttu.<br />
Myös sankareita kuvataan usein alakulmasta<br />
käsin. Yläkulmasta kuvattaessa kohde<br />
kutistuu pieneksi, kuten esimerkiksi<br />
näkötornista tai parvekkeelta katsottaessa<br />
tapahtuu. Jos kohteen <strong>ja</strong> katso<strong>ja</strong>n tasaarvoisuutta<br />
<strong>ja</strong> läheisyyttä halutaan korostaa<br />
käytetään silmäntason kuvakulmaa.<br />
a. Ryhmän lapset muodostavat pare<strong>ja</strong>.<br />
Jokaiselle parille annetaan A4-kokoinen<br />
pahvikehys, jonka keskellä on suorakaiteen<br />
muotoinen noin postikortin kokoinen aukko.<br />
Tarkastelkaa parin kanssa vuorotellen<br />
kehyksen läpi toisianne tai muuta sovittua<br />
kohdetta. Kiivetkää tuolille tai pöydälle<br />
katsomaan yläkulmasta, lattialle makaamaan<br />
nähdäksenne alakulmasta käsin...<br />
b. Lapset voivat piirtää tai kertoa miltä eri<br />
kohteet näyttivät eri kuvakulmista<br />
tarkasteltuina.<br />
Voitte myös pohtia yhdessä millaisia<br />
mielikuvia ylä- <strong>ja</strong> alakulma voivat katso<strong>ja</strong>ssa<br />
synnyttää. Milloin katso<strong>ja</strong> kokee kuvan<br />
kohteen esim. pelottavana.<br />
c. Tutkikaa Viiru <strong>ja</strong> Pesonen kirjo<strong>ja</strong>. Etsikää <strong>ja</strong><br />
nimetkää sieltä mitä kuvakulmia niissä on<br />
käytetty.<br />
Pohtikaa miten kuva muuttuu kuvakulman<br />
muuttuessa. Miten kuvakulmia käytetään<br />
kuvakerronnassa hyväksi Työskentelyn<br />
aikana tulevat myös elokuvan tarinat tutuiksi!<br />
Suurin osa kirjojen kuvista on kuvattu<br />
silmäntasolla, mikä varmasti auttaa katso<strong>ja</strong>a<br />
pääsemään helpommin osalliseksi<br />
tapahtumiin, olemaan tasavertainen kir<strong>ja</strong>n<br />
hahmojen kanssa. Yläkulma-kuvissa katso<strong>ja</strong><br />
tuntee itsensä selvästi ulkopuoliseksi<br />
tapahtumien seuraa<strong>ja</strong>ksi, kuten Viiru <strong>ja</strong><br />
Kososen kukko kir<strong>ja</strong>n s.21 jossa kaikki<br />
seuraavat Jussi-kukkoa liiterin katolla.<br />
Viiru pui<strong>ja</strong>a Pesosta kir<strong>ja</strong>ssa on monta<br />
alakulmasta kuvattua piirroskuvaa, jolla on<br />
mahdollisesti helpotetaan kir<strong>ja</strong>n luki<strong>ja</strong>n<br />
samaistumista juuri pieneen Viiru-kissaan,<br />
joka yrittää piristää apealla päällä <strong>ja</strong> omissa<br />
oloissaan olevaa Pesosta.<br />
Elokuvan katsomisen jälkeen<br />
• Tutkitaan kylmiä <strong>ja</strong> lämpimiä värejä.<br />
• Tunnistetaan <strong>ja</strong> harjoitellaan erilaisia<br />
tunnetilo<strong>ja</strong>.<br />
• Tarkastellaan eri vuodenaikojen<br />
tunnuspiirteitä.<br />
• Muistellaan <strong>ja</strong> vietetään<br />
syntymäpäivää.<br />
• Keskustellaan auttamisesta <strong>ja</strong><br />
autetaan toisia.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Kaisaniemenkatu 3 B 29 00100 Helsinki www.koulukino.fi<br />
2
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
3. Kuvia jäätyneistä kaloista<br />
a. Minkä värinen jää on Millä väreillä<br />
voidaan kuvata kylmää Onko lumi aina<br />
valkoista Keskustelkaa mitkä väreistä<br />
tuntuvat kylmiltä <strong>ja</strong> mitkä ovat lämpimiä.<br />
Laittakaa pöydälle eri värisiä väriliitu<strong>ja</strong>,<br />
piirustuspapereita tai vaikkapa<br />
postikorttikuvia. Ryhmitelkää niitä kylmiin <strong>ja</strong><br />
lämpimiin. Laittakaa omaan kasaan ne värit,<br />
joista ette ole oikein varmo<strong>ja</strong>. Keskustelkaa<br />
yhdessä mitä niillä väreillä voisi kuvata,<br />
ovatko ne asiat mielestänne kylmiä vai<br />
lämpimiä.<br />
b. Neuvokas Pesonen sahasi jäätyneet kalat<br />
kalapaloiksi <strong>ja</strong> rakensi niistä Viirun kanssa<br />
iglun. Rakentakaa kalatöistä ”jäätyneiden<br />
kalojen” kuvaseinä.<br />
Kalakuvia kynttilällä tai vahaliidulla<br />
Tarvitaan: A4-kokoista valkoista piirustuspaperia,<br />
kynttilän pätkiä tai valkoisia <strong>ja</strong> pastellin sävyisiä<br />
vahaliitu<strong>ja</strong>, sinistä vesiväriä, vesikuppi <strong>ja</strong><br />
siveltimiä.<br />
Piirtäkää valkoiselle paperille kalankuvia joko<br />
kynttilän pätkiä tai valkoisia / pastellin<br />
sävyisiä vahaliitu<strong>ja</strong> käyttäen. Mitä<br />
voimakkaampaa jälkeä teette, sitä<br />
näyttävämpi lopputuloksesta tulee.<br />
Laveeratkaa lopuksi kalakuvat vesivärin<br />
sinisen eri sävyillä.<br />
Frottage-kalat<br />
Tarvitaan: A4-kokoista valkoista piirustuspaperia,<br />
jätekartongin palasia, kylmän värisiä vahaliitu<strong>ja</strong><br />
sekä sinitarraa.<br />
Leikatkaa jätekartongista kalankuvia.<br />
Asetelkaa kalankuvat valkoisen<br />
piirustuspaperin alle <strong>ja</strong> kiinnittäkää<br />
piirustuspaperi sinitarralla pöytään kiinni.<br />
Hangatkaa vahaliidun lappeella väriä paperin<br />
yli niin, että paperin alla olevien kalojen<br />
muodot hahmottuvat esiin. Lopuksi voitte<br />
valkoisella vahaliidulla värittää kuvasta joitan<br />
pieniä yksityiskohtia esiin.<br />
4. Erilaisia tunteita<br />
Piirroselokuvassa käydään läpi monenlaisia<br />
tunnetilo<strong>ja</strong>, kuten; kalasaaliista innostumista,<br />
kettu<strong>ja</strong>hdin nostattamaa jännitystä <strong>ja</strong><br />
odotusta, Jussi-kukon aiheuttamaa<br />
riemastusta <strong>ja</strong> haltioitumista kanoissa,<br />
samalla kun Viiru oli lähinnä kiukkuinen <strong>ja</strong><br />
mustasukkainen. Pesosen loukkaantuminen<br />
juuri ennen joulua aiheutti harmia,<br />
pettymystä, mutta lopulta iloisen yllätyksen<br />
kautta syvän onnen tunteen. Entä miltä tuntui<br />
se <strong>ja</strong>kso, jossa Pesonen vain murjotti <strong>ja</strong> ärisi,<br />
kunnes Viiru onnistui huiputtamaan ukkoa<br />
a. Istukaa piirissä <strong>ja</strong> kokeilkaa ilmein <strong>ja</strong> elein<br />
erilaisia tunnetilo<strong>ja</strong>. Millainen olisi iloinen<br />
Viiru-kissa Entä miltä se näyttäisi<br />
surullisena, kiukkuisena, yllättyneenä,<br />
pelokkaana, epätoivoisena,...<br />
Seuraavaksi lähtekää liikkeelle. Oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
ehdottaa eri tunnetilo<strong>ja</strong>, joissa Viiru-kissat<br />
kulkevat: surullisesti, iloisesti, pettyneesti,<br />
pelokkaasti, kiireisesti, rohkeasti, jne.. Jos<br />
olisitte Pesosen kano<strong>ja</strong>, kuinka silloin<br />
liikkuisitte Kokeilkaa olla kano<strong>ja</strong> eri<br />
tunnetiloissa.<br />
Jatkakaa liikkumista tilassa siten, että oh<strong>ja</strong>a<strong>ja</strong><br />
ehdottaa erilaisia tapo<strong>ja</strong> liioitella liikkumista,<br />
kuten kävellään varpaillaan, kyykyssä, <strong>ja</strong>lat<br />
sisäänpäin tai ulospäin käännettyinä, leuka<br />
pystyssä, takapuoli pystyssä, kädet ylhäällä,<br />
sivuilla jne..<br />
Lopuksi laittakaa musiikkia soimaan niin, että<br />
lapset saavat liikkua vapaasti musiikkiin<br />
eläytyen.<br />
b. Piirtäkää elokuvasta. Keskustelkaa kuvien<br />
perusteella keitä kuvissa on <strong>ja</strong> mihin elokuvan<br />
tapahtumiin tai tilanteiseen ne liittyivät<br />
Keskustelkaa yhdessä elokuvasta; mikä<br />
pelotti, mikä oli hauskinta, jännittävintä tai<br />
surullisinta.<br />
c. Onko sinulle käynyt koskaan niin, että olet<br />
herännyt aamulla huonolla tuulella ts. olet<br />
noussut väärällä <strong>ja</strong>lalla Oletko joskus ollut<br />
kateellinen kaverille tai siskolle/ veljellesi<br />
Oletko joskus kokenut mielestäsi sellaista<br />
vääryyttä jossain asiassa, että sinua on<br />
kiukuttanut oikein kovasti<br />
Miten olet selvinnyt sellaisista tilanteista<br />
Miten Viiru sai Pesosen huonotuulisuuden<br />
pois<br />
d. Tutkikaa Viiru <strong>ja</strong> Pesonen kirjojen kuvia.<br />
Etsikää <strong>ja</strong> tunnistakaa niistä erilaisia<br />
tunnetilo<strong>ja</strong> piirroshahmojen ilmeiden <strong>ja</strong><br />
asentojen perusteella. Keskustelkaa yhdessä<br />
mihin tapahtumiin eri tunnetilat liittyvät.<br />
Tehtävää voidaan käyttää myös a-tehtävässä<br />
virikkeenä.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Kaisaniemenkatu 3 B 29 00100 Helsinki www.koulukino.fi<br />
3
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
5. Vuodena<strong>ja</strong>t<br />
a. Keskustelkaa elokuvasta kuvakirjojen<br />
avulla. Tarkastelkaa kirjojen kansia. Mitä Viiru<br />
<strong>ja</strong> Pesonen niissä tekevät Sepittäkää omia<br />
tarinoita kansikuvien poh<strong>ja</strong>lta pienissä<br />
ryhmissä.<br />
Mihin vuodenaikaan elokuvan eri tarinat<br />
sijoittuvat Mistä niin päättelette Mitä Viiru <strong>ja</strong><br />
Pesonen tekevät eri vuoden aikoina<br />
Piirtäkää kuvia elokuvan eri tarinoista <strong>ja</strong><br />
kiinnittäkää niitä vuodenaika kalenteriin.<br />
Voitte myös käyttää 4.b-tehtävän piirroskuvia.<br />
b. Mitä talvella voi tehdä Esimerkkejä<br />
talvipuuhista ulkona:<br />
Kenen jäljet<br />
Lähtekää ulos etsimään lumesta jälkiä.<br />
Löydättekö pihamaalta jälkiä, jotka voisivat<br />
olla Viirun tai Pesosen Mitkä löytämistänne<br />
jäljistä ovat ihmisen <strong>ja</strong> mitkä eläinten jättämiä<br />
jälkiä Millä tavoin jäljet on tehty, esim. auton<br />
renkaan jälki Tunnistatteko eläimiä jälkien<br />
perusteella<br />
Leikki: Yksi aikuisista menee piiloon <strong>ja</strong> toiset<br />
yrittävät jälkiä seuraamalla löytää piiloutu<strong>ja</strong>n.<br />
Lumen maalaaminen<br />
Rakentakaa yhdessä suuri lumilinna.<br />
Maalatkaa lumilinnan seinämiin kalojen kuvia.<br />
Lunta voidaan maalata värjätyillä vesillä.<br />
Nestemäiset pullovärit soveltuvat hyvin<br />
värivesien tekemiseen, esim. 2rkl väriä 3<br />
litraan vettä. Maalaamiseen käyttäkää<br />
maalipensseleitä. Värivesiä kannattaa tehdä<br />
riittävän suuri määrä ennen työskentelyn<br />
alkua.<br />
Tai muotoilkaa lumesta eri mallisia kalo<strong>ja</strong>.<br />
Myös lumisohjoa voi värjätä <strong>ja</strong> käyttää sitä<br />
rakenteluun <strong>ja</strong> muovailuun. Lumisohjoa<br />
voidaan valmistaa ämpärissä laittamalla<br />
ämpäriin ensin 1 litra värillistä vettä 5 litran<br />
ämpäriin. Sitten ämpäriin lisätään lunta niin<br />
paljon, että sohjosta tulee sopivan vahvuista<br />
muovailtavaksi käsin tai lapion avulla.<br />
Huom! Suo<strong>ja</strong>tkaa vaatteenne tarvittaessa<br />
sadevaatteilla.<br />
c. Mitä keväällä tai syksyllä voi tehdä<br />
Esimerkkejä kevät- <strong>ja</strong> syyspuuhista ulkona:<br />
Valokuvaa<strong>ja</strong>leikki<br />
Asettukaa pareittain, siten että kaksi lasta<br />
seisoo peräkkäin. Edessä oleva lapsi on<br />
kamera <strong>ja</strong> takana seisova kameran käyttäjä.<br />
Kameran käyttäjä kuljettaa silmät sidottua /<br />
kädet silmien edessä ”kameraa” sopivan<br />
maiseman tai kohteen eteen <strong>ja</strong> avaa<br />
”kameran” silmät. Kohdetta katsotaan lyhyesti<br />
<strong>ja</strong> silmät peitetään uudelleen <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tketaan<br />
matkaa uuden kohteen luokse. Kolmen kuvan<br />
jälkeen vaihdetaan osia. Lapsia on hyvä<br />
muistuttaa, että kameraa on kuljetettava<br />
varoen.<br />
Miltä tuntuu<br />
Etsikää <strong>ja</strong> tunnustelkaa erilaisia asioita<br />
luonnosta. Etsikää jotain mikä voisi tuntua<br />
yhtä pehmeältä kuin Viirun turkki, yhtä<br />
piikikkäältä kuin Pesosen parta, yhtä sileältä<br />
kuin kananmuna, jne.. Keksikää yhdessä<br />
lisää tunnusteluasioita elokuvaan liittyen.<br />
Tunnustelkaa niitä myös silmät kiinni.<br />
6. Syntymäpäivät<br />
a. Tehkää jokaisesta lapsesta oma<br />
syntymäpäiväkortti, jossa on lapsen nimi,<br />
syntymäaika <strong>ja</strong> valokuva. Jokainen lapsi saa<br />
kiinnittää oman syntymäpäiväkorttinsa<br />
oikealle kohdalle vuodenaikakalenteriin.<br />
Muistatteko kuinka monta kertaa vuodessa<br />
Viiru vietti syntymäpäiväänsä<br />
b. Muistelkaa millaisia ongelmia Viiru <strong>ja</strong><br />
Pesonen kohtasivat Viirun synttärikakun<br />
leipomisessa Miten he ratkaisivat ongelmat<br />
Leipokaa yhdessä synttärikakku.<br />
Sokerikakun ohje: 4 kananmunaa, 1½ dl sokeria,<br />
2dl vehnä<strong>ja</strong>uho<strong>ja</strong>, (1 tl leivin<strong>ja</strong>uhetta)<br />
Vatkaa munat <strong>ja</strong> sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi<br />
vaahdoksi. Vaahto on valmista, kun voit piirtää<br />
kahdeksikon vaahdon pintaan vatkaimesta<br />
valuvalla taikinalla. Sekoita kuivat aineet<br />
keskenään <strong>ja</strong> lisää se siivilän läpi varovasti<br />
sekoittaen. Kaada taikina voideltuun <strong>ja</strong><br />
korppu<strong>ja</strong>uhotettuun vuokaan. Paista uunin<br />
alatasossa 175 asteen lämmössä noin 30 min.<br />
Leikkaa jäähtynyt kakkupoh<strong>ja</strong> kahteen osaan.<br />
Kostuta kakun osat mehulla. Laita kakkupoh<strong>ja</strong>n<br />
päälle banaania, marjo<strong>ja</strong> tai hilloa, <strong>ja</strong> aseta kakun<br />
toinen osa täytteen päälle. Vatkaa kermavaahto <strong>ja</strong><br />
koristele kakku makeisilla, hedelmillä tai marjoilla.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Kaisaniemenkatu 3 B 29 00100 Helsinki www.koulukino.fi<br />
4
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
c. Järjestäkää koko ryhmän yhteiset<br />
synttärikestit, jossa lauletaan, leikitään <strong>ja</strong><br />
syödään kakkua.<br />
Syntymäpäiväjuhlissa voitte laulaa laulu<strong>ja</strong><br />
Ken onpi syntynyt tammikuussa ylös<br />
nouskohon tai<br />
Paljon onnea vaan; eri kielillä laulettuna.<br />
d. Lukekaa Tittamari Marttisen runosta<br />
Lasten vuosi ne kuukaudet, joiden aikana<br />
joku ryhmän lapsista on syntynyt. Mitä siinä<br />
kerrotaan eri kuukausista <strong>ja</strong> vuodenaikojen<br />
askareista<br />
Lasten vuosi<br />
Tammikuussa lapsen tukka lentää tuiskutuulessa,<br />
lumipyry kutittelee, hymynkare huulessa.<br />
Helmikuussa lapsen elämä on satumaista,<br />
helmihangella kun vietetään jo laskiaista.<br />
Maaliskuussa lapset kasvaa niin kuin silmut<br />
puiden,vahvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kauniita on lapset maaliskuiden.<br />
Huhtikuussa aurinkoinen sulattaa pois jäätä,<br />
uteliaat kukkalapset nostaa valoon päätä.<br />
7. Auttaminen<br />
a. Keskustelkaa mitä elokuva kertoi<br />
auttamisesta. Muistelkaa missä eri tilanteissa<br />
joku auttoi toista. Esimerkiksi Kosonen auttoi<br />
Pesosta <strong>ja</strong> Viirua elokuvan lopussa. Naapurit<br />
auttoivat <strong>ja</strong> toivat joulun Viirulle <strong>ja</strong> Pesoselle.<br />
Viiru auttoi kano<strong>ja</strong> tipujen hoitamisessa, jne..<br />
b. Oletko sinä auttanut joskus toista Miltä<br />
auttaminen tuntui sinusta Millaisissa<br />
asioissa sinä voit tarvita toisen apua Onko<br />
joku auttanut sinua Kerro millaisessa<br />
tilanteessa. Miltä sinusta tuntui kun sait<br />
apua<br />
Millä tavoin sinä voisit auttaa kotona tai<br />
päiväkodissa Sopikaa jokaiselle lapselle<br />
oma auttamistehtävä. Tehtävät voivat olla<br />
pieniä arkisia askareita, esimerkiksi<br />
ruokailuun liittyeen. Pohtikaa millä tavoin<br />
voisitte joka päivä auttaa kaveria tai<br />
vanhempiasi.<br />
Oppimateriaalin on laatinut<br />
luokanopetta<strong>ja</strong> Annika Henriksson<br />
Toukokuussa lasten lei<strong>ja</strong>leikit valtaa taivaan,<br />
kevään päivänsankarit nyt astuu pilvilaivaan.<br />
Kesäkuussa kaikki lapset ovat villikoita,<br />
kesälapsia ei kukaan rohkeudessa voita.<br />
Heinäkuussa lapset kantaa kukkaseppeleitä,<br />
valoisassa yössä pitkin seikkailujen teitä.<br />
Elokuussa lapset kor<strong>ja</strong>a lauleskellen satoa,<br />
poskista ei hymykuopat kasvimaalla katoa.<br />
Syyskuussa kirmaa lapsikatras<br />
puistotiellä valloillaan, kil<strong>ja</strong>hdellen<br />
hyppivät ne lehtimereen kir<strong>ja</strong>vaan.<br />
Lokakuussa lapset kertoo sienillekin satu<strong>ja</strong>,<br />
saappaissa kun samoilevat sateisia katu<strong>ja</strong>.<br />
Marraskuussa lapset leikkii silmät säkenöiden,<br />
lasten posket hehkuvat kuin liekit kynttilöiden.<br />
Joulukuussa lapset kulkusina kilisevät,<br />
joulutanssin tahdissa näin tontut vilisevät.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Kaisaniemenkatu 3 B 29 00100 Helsinki www.koulukino.fi<br />
5
Change language