RÃLLIN SYDÃN,2007 - Koulukino
RÃLLIN SYDÃN,2007 - Koulukino
RÃLLIN SYDÃN,2007 - Koulukino
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
RÖLLIN SYDÄN,<strong>2007</strong><br />
Ohjaus ja käsikirjoitus: Pekka Lehtosaari<br />
Äänirooleissa: Allu Tuppurainen, Saija<br />
Lentonen, Aarre Karén, Jyrki Kovaleff, Matti<br />
Ranin, Esa Saario<br />
Genre: animaatio<br />
Kesto: 82 minuuttia<br />
Ikäraja: S<br />
Oppimateriaalin tehtävät on laadittu 1-4 lk.<br />
Teemoja: sydämettömyys, omien pelkojen<br />
kohtaaminen, rohkeus, ystävyys, sovussa<br />
eläminen, yhteistyö<br />
Synopsis: Rölli on kuin kuka tahansa<br />
Röllikylän asukki – täynnä kepposia,<br />
säikyttelemistä ja kiusantekoa. Hän inhoaa<br />
peseytymistä, pussaamista ja kaikkea<br />
kaunista.<br />
Kun Rölli törmää metsässä Milliin,<br />
ihastuttavaan menninkäistyttöön, hän löytää<br />
aivan uudenlaisen ystävän. Milli on<br />
epäilyttävän puhdas ja pitää yököttävästä<br />
vaaleanpunaisesta väristä, mutta silti Röllin<br />
on pakko myöntää pitävänsä sisukkaasta ja<br />
hyväsydämisestä menninkäisestä.<br />
Rölli ystävineen joutuu suuren haasteen<br />
eteen, kun Menninkäisten metsä alkaa<br />
kivettyä. Ainoa keino pysäyttää tuho on löytää<br />
maaginen Ymmärryksen sydän<br />
Talvenmaasta.<br />
Matka sydämen luo on pitkä ja vaarallinen –<br />
ja tien perille tietää vain Milli Menninkäinen.<br />
Vastoin kaikkia periaatteitaan röllien on nyt<br />
luotettava menninkäiseen. Menninkäiset ovat<br />
kilttejä, röllit ilkeitä. Nyt heidän on kuitenkin<br />
pakko auttaa toisiaan pelastaakseen itsensä<br />
ja koko metsän tuholta.<br />
VIHJEITÄ ELOKUVAN KÄSITTELYYN<br />
Elokuvan kertomus on saatavana myös<br />
lasten kuvakirjana; Pekka Lehtosaari, Janne<br />
Kopu, Kari Korhonen. Röllin sydän. Otava<br />
<strong>2007</strong>.<br />
Tarinan lukeminen osittain tai kokonaan voi<br />
auttaa pienimpiä katselijoita seuraamaan<br />
kertomuksen juonen kulkua. Isommille<br />
oppilaille kirjan lukeminen elokuvan jälkeen<br />
tukee elokuvan teemojen käsittelyä.<br />
1. Röllien heimo<br />
Kukaan ei tiedä, mistä he tulivat kauan sitten,<br />
aikojen alussa, ... Röllit olivat peikkoja. Toiset<br />
olivat pitkiä, toiset pätkiä. Jotkut olivat pulskia<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
pulleroita, jotkut taas laihoja kuikeloita.<br />
Muutamat olivat lyhytjalkaisia ja pitkäselkäisiä,<br />
jotkut taas pitkäkoipisia ja lyhytselkäisiä.<br />
Joukossa oli isopäisiä ja pienipäisiä. Siis<br />
aikamoisia turjakkeita kaikki.<br />
Röllit yrittivät olla aina ilkeämpiaä kuin<br />
olivatkaan. Ärhentelystään ja ulkoisesta<br />
olemuksestaan huolimatta he olivat melko<br />
harmitonta, mutta ajattelematonta joukkoa. Röllit<br />
erottuivat toisistaan ominaisuuksiltaan tai<br />
tehtäviltään. Oli Kauppias-Rölli, Työmyyrä-Rölli,<br />
Iso-Rölli ja niin edelleen. Niin kauan kuin röllien<br />
muisti riitti, heimoa oli johtanut Heimonvanhin.<br />
Lähde: I Matila. Rölli ja Metsänhenki. Otava 2002<br />
s. 9<br />
a. Keskustelkaa yhdessä millaisia röllit ovat<br />
Millaiset asiat eivät sovi rölleille Pussailut,<br />
halailut, tunteilut ja hempeilyt, pelkääminen,<br />
söpöt värit.<br />
b. Jaetaan luokka kahteen ”rölliryhmään”.<br />
Ryhmät seisovat toisiaan vastakkain.<br />
Ryhmät yrittävät vuorotellen saada toista<br />
ryhmää hymyilemään tai nauramaan<br />
näyttelemällä erilaisia ilmeitä ja eleitä. Jos<br />
jonkun katsojan pokka pettää, joutuu hän<br />
pelistä pois.<br />
c. Järjestäkää röllipäivä koulussa,<br />
päiväkodissa tai menkää metsään<br />
rölliretkelle. Pukeutukaa rölleiksi. Keksikää<br />
itsellenne sopiva röllinimi. Millaisia vaatteita<br />
ne käyttävät Millaiset hiukset niillä on<br />
Suunnitelkaa rölleille säännöt. Miettikää, mitä<br />
kepposia ne toisilleen keksivät Mitä<br />
kepposet ovat Mikä ero on kepposen ja<br />
pahanteon tai ilkeilyn välillä Mikä olisi<br />
herkullista rölliruokaa<br />
2. Keskeiset roolihahmot<br />
Rölli on Röllikylän nuorimmainen, vasta noin 200<br />
vuotta nuori rölli. Rölli tietää, että röllien pitäisi<br />
aina ilkeillä ja tehdä pahaa, mutta erehtyy<br />
nuoruuttaan joskus tekemään jotain hyvääkin.<br />
- Peikko Sanoitko sinä peikko Minua on<br />
kutsuttu paukkupöksyksi, papananpopsijaksi ja<br />
sammalaivoksi, mutta kukaan ei ole vielä koskaan<br />
kehdannut haukkua minua peikoksi. Minä olen<br />
Rölli, en mikään peikko! ...<br />
-Pelotteleminen on kivaa. On hauskaa säikähtää<br />
oikein kunnolla ja huomata sitten, ettei mitään<br />
pahaa tapahtunutkaan. Sen jälkeen elämä maistuu<br />
aina tuoreemmalta. Niin kuin hippaleikissä.<br />
Lähde: Pekka Lehtosaari, Janne Kopu, Kari<br />
Korhonen. Röllin sydän. Otava <strong>2007</strong>.<br />
Tarina kertoo heimon mustasta lampaasta Röllistä,<br />
jota kutsuttiin pelkästään Rölliksi. Rölli oli aika<br />
tavallisen näköinen peikko. Hänellä oli vilkkaat<br />
silmät ja alinomaa papattava suu. Peikkoheimon<br />
jäseneksi Röllin päässä liikkuin poikkeuksellisen<br />
paljon ajatuksia, ihan ruuhkaksi asti. Hänellä ei<br />
ollut erityistaitoja eikä –kykyjä, ellei lukuun oteta<br />
hänen kiltteyttään, jota hän jatkusvasti joutui<br />
peittelemään, etteivät muut röllit olisi pilkanneet.<br />
Lähde: Ilkka Matila. Rölli ja Metsänhenki.<br />
Otava 2002 s.10<br />
a. Keskustelkaa miten Röllin kiltteys näkyy<br />
elokuvassa<br />
13<br />
Lakeija on aina valmis taisteluun, hänen<br />
mottonsa on: Säikytä ensin ja kysy sitten.<br />
Kylänvanhin on Röllikylän johtaja – ei ehkä<br />
viisain, mutta ainakin vanhin.<br />
14<br />
Riitasoinnulla on kammottavampi lauluääni kuin<br />
kenelläkään muulla röllillä. Siksi hän onkin<br />
Röllikylän laulunopettaja.<br />
Rupeltaja on koko porukan lyhin ja nokkelin<br />
rölli. Hän on myös uskomattoman Rölli-mobiilin<br />
keksijä.<br />
Milli Menninkäinen on reipas, rohkea ja sievä<br />
menninkäistyttö. Menninkäisten metsän<br />
kivettyessä Milli on menninkäisten viimeinen<br />
toivo. Laulaa tai hyräilee kulkiessaan.<br />
Lähde: Röllin sydän lehdistömateriaali<br />
b. Keksikää jokainen oma röllihahmonne<br />
elokuvan tarinaan. Millainen se olisi ja mikä<br />
sen nimi voisi olla Piirtäkää erilaisten röllien<br />
kuvia ja kerätkää kuvien ympärille niiden<br />
ominaisuuksia. Röllit voi tehdä myös<br />
kollaasitekniikalla; luonnonmateriaaleista,<br />
säkkikankaasta ja nahanpaloista tukevalle<br />
kartongille liimaten.<br />
c. Tehkää rölli- ja menninkäis-keppinuket ja<br />
keksikää niille pieniä esityksiä.<br />
d. Rölli-tanssi.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
Valitkaa jotakin musiikkia, jonka tahdissa on<br />
helppo hyppiä ja tanssia. Suunnitelkaa<br />
yhteinen koreografia röllitanssille. Kaikki<br />
saavat keksiä tanssiin yhden liikkeen.<br />
Millainen olisi röllien yhteisrummutus<br />
3. Muita roolihahmoja<br />
a. Keskustelkaa mitä tehtäviä muilla<br />
roolihahmoilla on tarinan kulussa Miten<br />
roolihahmot liittyvät elokuvan tarinaan<br />
Lumimies, Löylynhenki, taiottu sammakko<br />
Simo Sittiäinen – röllin paha omatunto<br />
b. Lumimies: Millaisia tarinoita tiedätte<br />
lumimiehistä Missä muissa elokuvissa tai<br />
tarinoissa löytyy lumimies Onko lumimies<br />
todellinen vai mielikuvitushahmo<br />
Lumimiehen jälkiä kerrotaan löytyneen<br />
säännöllisin välein Himalajalta tai muilta<br />
lumisilta alueilta.<br />
Yhdysvaltalaisen tv-kanavan lähettämä ryhmä<br />
vietti viikon etsimässä todisteita lumimiehen<br />
olemassaolosta tai olemattomuudesta. Ryhmä<br />
löysi jalanjälkiä, joiden se olettaa syntyneen<br />
lumimiehen eli jetin tallustelusta. Yksi<br />
jalanjäljistä oli noin 30 sentin mittainen. Se voi<br />
ryhmän mielestä hyvinkin olla itsensä lumimiehen<br />
jättämä.<br />
- En usko sen olevan karhun jälki. Koko jalanjälki<br />
on meille mysteeri, ryhmän kuuluva Josh Gates<br />
sanoo.<br />
Tarinat vuoriston karvaisista kummajaisista ovat<br />
voineet paksusti 1920-luvulta lähtien. Ryhmä<br />
poikineen on yrittänyt löytää lumimiehen.<br />
Jalanjälkiä kyllä on näkynyt, mutta apinamaiseksi<br />
olennoksi kuviteltua lumimiestä ei kuitenkaan<br />
kukaan ole toistaiseksi onnistunut näkemään.<br />
Lähde: MTV3-STT-Reuters joulukuussa <strong>2007</strong>.<br />
c. Löylynhenki: Piirtäkää ja maalatkaa kuvia<br />
löylynhengestä.<br />
Millaisia yhtäläisyyksiä löylynhengellä on<br />
muihin vastaaviin olentoihin. Esim. Alladinin<br />
taikalampunhenki tai tarinoiden pullonhenki.<br />
d. Simo Sittiäinen – röllin paha omatunto.<br />
Millainen olento röllin paha omatunto on<br />
Mitä tarkoittaa omatunto Keksikää<br />
esimerkkejä vastakohtaisuuksista: mihin<br />
kehottaa hyvä omatunto, mihin paha<br />
omatunto.<br />
4. Röllimobiili<br />
a. Keskustelkaa mikä on röllimobiili ja<br />
millaisia ominaisuuksia siitä löytyy.<br />
b. Suunnitelkaa oma röllimobiili.<br />
Rakentakaa se kanaverkosta, rautalangasta,<br />
sanomalehtisuikaleista ja liisteristä.<br />
Maalatkaa mobiili haluamallanne värillä ja<br />
liimatkaa siihen erilaisia liikkuvia ym. osia.<br />
c. Oppilaat jaetaan 5-6 hengen ryhmiin.<br />
Heidään tehtävänään on tehdä liikkuva ja<br />
ääntelevä röllimobiilipatsas. Patsas saa<br />
käyttää kehoaan ja ääntään.<br />
Annetaan muovailuaikaa kullekin ryhmille<br />
noin viisi minuuttia. Lopuksi esitellään patsaat<br />
muille.<br />
5. Erilaiset maisemat<br />
Kysymykseen Miten kuvailisit Röllin sydän -<br />
elokuvan visuaalista maailmaa vastaa elokuvan<br />
taiteellinen johtaja Janne Kopu. Hän on graafinen<br />
suunnittelija, freelancer-kuvittaja ja<br />
sarjakuvapiirtäjä. Hän työskentelee päätyönään<br />
graafisena suunnittelijana ja on ollut mukana<br />
Röllin sydän -hankkeessa vuodesta 2001 asti.<br />
-Itseäni viehätti Röllin sydämessä mahdollisuus<br />
luoda visuaalisesti erittäin rikas maailma. Elokuva<br />
sijoittuu aikaan satoja ja taas satoja vuosia sitten,<br />
joten meillä oli mahdollisuus luoda eräänlainen<br />
fantasiaversio Suomen luonnosta, jossa kaikki on<br />
koskemattoman kaunista ja sadunhohtoista.<br />
Lisäksi käsikirjoitus sisälsi uskomattomia,<br />
mielikuvituksellisia paikkoja suoraan Pekka<br />
Lehtosaaren mielikuvituksesta ja Allu<br />
Tuppuraisen aikaisemmista tarinoista, kuten<br />
Vaaleanpunainen laakso sekä Suurten Pelkojen ja<br />
Kauhujen Maa. Kaikessa visuaalisessa<br />
suunnittelussa oli mielenkiintoista pyrkiä<br />
yhdistämään suomalaisuus ja Suomen luonto<br />
ennen näkemättömiin fantasiaelementteihin.<br />
Lähde: Röllin sydän lehdistömateriaali<br />
a. Asettakaa pöydille A3 tai A2 kokoiset<br />
paperikartongit; vihreä, musta, valkoinen ja<br />
vaaleanpunainen. Etsikää lehdistä ja<br />
mainoksisita maisemiin sopivia tai<br />
maisemapohjan värisiä kuvia, leikatkaa ja<br />
liimatkaa kartongeille.<br />
Nimetkää yhdessä mitä maisemia elokuvassa<br />
eri väriset kartongit voisivat kuvata.<br />
Esim. röllien metsä, kivettynyt metsä,<br />
Vaaleanpunainen laakso sekä Talven maa.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
b. Keskustelkaa yhdessä elokuvan<br />
tapahtumapaikoista. Mitkä värit hallitsevat eri<br />
maisemia tai paikkoja Mitä tapahtumia eri<br />
paikkoihin liittyy<br />
c. Elokuva sisältää yksityiskohtaisia<br />
maisemakuvauksia. Juuri maisemien kuvaaminen<br />
oli yksi syy miksi elokuvan tekijät päätyivät<br />
tekemään animaatioelokuvan perinteisellä piirrosja<br />
kuvaustekniikalla tietokoneanimaation sijaan.<br />
Maalatkaa 3-4 hengen ryhmissä yhteisiä isoja<br />
maisemakuvia. Valitkaa eri maisemia<br />
elokuvasta kuten röllikylä, röllimetsä,<br />
lumimaisema. Kiinnittäkää kuvat seinälle ja<br />
piirtäkää ja maalatkaa erilaisia röllihahmoja.<br />
Leikatkaa kuvat irti ja kiinnittäkää ne<br />
maisemaan.<br />
d. Maalatkaa maisemia elokuvan<br />
vaaleanpunaisen laakson henkeen. Millainen<br />
olisi sama laakso vihreän sävyisenä<br />
oranssina tai keltaisena Miten maiseman<br />
tunnelma muuttuu, jos valitaan tummempia<br />
sävyjä esim. sinisestä, lilasta tai ruskeasta<br />
6. Röllien kylä<br />
Röllikirjassa kerrotaan, että vaikka röllit olivat<br />
luonteeltaan ilkeitä, ne eivät olleet ollenkaan<br />
laiskoja. Ne olivat kovia keksimään erilaisia<br />
hauskoja ja jännittäviä vempaimia ja jopa niiden<br />
asumukset olivat mitä mielikuvituksellisimpia.<br />
Aitoja ei kylässä tarvita, sillä röllit eivät pelkää<br />
mitään, mutta ilman laskusiltaa kylä ei ole mikään<br />
kylä!<br />
a. Suunnitelkaa ja rakentakaa luokkaan<br />
röllien kylä erilaisista luonnonmateriaaleista<br />
tai askartelutikuista.<br />
b. Miettikää, millainen olisi röllin koti Mikä<br />
olisi metsässä röllin lempipaikka<br />
Rakentakaa röllille oma tila. Tarvitaan<br />
pahvilaatikoita noin kenkälaatikon kokoisia,<br />
pullovärit, pensseleitä, tikkuja, kiviä, naavaa,<br />
sammalta, käpyjä, kankaanpaloja, liimaa, ym.<br />
Maalatkaa laatikon sisusta haluamallanne<br />
värillä ja sisustakaa se eri materiaaleilla.<br />
c. Asuste rölleille<br />
Lapset voivat tuoda kouluun tai päiväkotiin<br />
esim. vanhempien vanhan, ison collegepaidan.<br />
Solmikaa paitaan solmuksi lankoja<br />
värjäystä varten. Paidat on helppo värjätä<br />
konevärjäysaineella yhteisvärjäyksenä<br />
pyykkikoneessa. Ommelkaa koristeeksi<br />
paitaan isoilla pistoilla esim. pumpulilangalla<br />
isoja, kirjavia kangastilkkuja paikoiksi.<br />
Hännäksi voi kiinnittää langoista tai<br />
matonkudesuikaleista letitetyn hännän.<br />
Vanhan pipon saa muunneltua röllin<br />
kuontaloksi, hyväksi peruukiksi lankoja<br />
solmimalla, karvojen avulla tms.<br />
7. Sinne ja takaisin – juoni auki<br />
a. Piirtäkää taululle juonikaavio ja<br />
keskustelkaa sen avulla mitä elokuvassa<br />
tapahtui:<br />
ESITTELY – SYVENTÄMINEN – RISTIRIITOJEN<br />
KÄRJISTYMINEN – RATKAISU – HÄIVYTYS<br />
ESITTELY: Kerrotaan elokuvan<br />
päähenkilöistä, esittelee sydämen tarinan,<br />
röllit pössukolkän avulla sekä Röllin ja Millin<br />
ensi kohtaamisen.<br />
SYVENTÄMINEN: Röllit kuulevat metsän<br />
olevan vaarassa sekä Ymmärryksen<br />
sydämestä. Retkikunta liikkeelle.<br />
RISTIRIITOJEN KÄRJISTYMINEN: Erilaiset<br />
ristiriidat ja vastoinkäymiset sekä niistä<br />
selviämiset matkan varrella johtavat<br />
kertomuksen huipentumiseen.<br />
RATKAISU: Nuoli osuu Milliin ja Milli putoaa<br />
jokeen. Rölli pelastaa Millin ja koko metsän.<br />
HÄIVYTYS: Juhlat ja Röllin ja Millin<br />
jäähyväiset.<br />
Tai pienten oppilaiden kanssa:<br />
ALKU – KESKIKOHTA – LOPPU<br />
ALKU: Kerrotaan elokuvan päähenkilöistä ja<br />
röllikylästä.<br />
KESKIKOHTA: Röllien retkikunta ja Milli<br />
seikkailevat hakemaan Ymmärryksen<br />
sydäntä.<br />
LOPPU: Retkikunta onnistuu tehtävässään ja<br />
pelastavat metsän neuvokkuudella ja<br />
ystävyydellä.<br />
b. Mikä elokuvan kohtauksista oli mielestänne<br />
jännittävin, hauskin entä surullisin.<br />
Kirjoittakaa ja piirtäkää jokaisesta pienelle<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
paperilapulle. Laput voivat olla erivärisiä<br />
kopiopapereita tai post-it lappuja; esim.<br />
vaaleansininen surulliselle, keltainen<br />
jännittävälle ja vaaleanpunainen<br />
hauskimmalle. Sijoittakaa lopuksi laput<br />
oikeille paikoilleen juonikaaviolle.<br />
Keskustelkaa missä kohden juonta oli eniten<br />
jännittäviä kohtia, surullisia tai hauskoja<br />
asioita.<br />
c. Suunnitelkaa ja rakentakaa pienille<br />
oppilaille elämyksellinen seikkailureitti röllien<br />
henkeen koulun liikuntasaliin tai lähimetsään.<br />
Suunnittelussa ja toteutuksessa voi<br />
hyödyntää esim. kummioppilastoimintaa.<br />
ELOKUVAN TEEMOISTA<br />
8. Ymmärryksen sydän<br />
Mistä Ymmärryksen sydän oli syntynyt<br />
Missä se oli piilossa Miten se löydetään<br />
Sydän ja sydämettömyys<br />
Millaisia ovat sydämettömät röllit Millaiseksi<br />
Rölli muuttui, kun se sai sydämen<br />
Kun röllistä tuli sydämen myötä kiltti, niin siitä<br />
tuli muiden mielestä myös ärsyttävän nalkuttava,<br />
suorastaan moralisti sananlaskuineen ym.<br />
Mihin me tarvitsemme sydäntä Elämää<br />
ylläpitävä elin, johon liitetään myös mielikuvia eri<br />
tunnetiloista, kuten rakastuminen tai sydänsurut ja<br />
sydämen särkyminen.<br />
9. Pelkojen kohtaaminen<br />
Maailmassa on paljon asioita, joita lapset eivät<br />
vielä ymmärrä.. Toiset lapset ovat herkempiä kuin<br />
toiset, mutta kaikki lapset pelkäävät joskus<br />
jotakin. Heitä pelottavat mm. jännittävät sadut, tvohjelmat<br />
ja elokuvat. Myös kokemustensa<br />
perusteella ja oman mielikuvituksensa voimin<br />
lapset saattavat kehitellä erilaisia jännittäviä ja<br />
pelottaviakin olentoja ja asioita.<br />
Lasten pelot voidaan jakaa kolmeen pääryhmään:<br />
synnynnäiset, kehitykselliset ja opitut pelot.<br />
Synnynnäiset pelot ilmenevät pimeän,<br />
yksinäisyyden, vieraiden, uuden, poikkeavien<br />
näkymien ja -tapahtumien pelkona. Tällaiset<br />
lasten pelot vähenevät kuitenkin psyykkisen<br />
kehityksen ja ajattelun kehittymisen myötä.<br />
Kehitykselliset ja opitut pelot pohjautuvat<br />
traumaattisiin kokemuksiin tai ovat syntyneet<br />
samastumalla vanhempien pelkoihin.<br />
Lasten on tärkeä oppia kohtaamaan ja voittamaan<br />
omat pelkonsa itse. Vanhemmat eivät voi kokea<br />
tai voittaa pelkoja heidän puolestaan, mutta he<br />
voivat esim. keskustelemalla auttaa lapsia<br />
löytämään tapoja käsitellä pelkojaan.<br />
Lapsia ei saa pilkata pelkäämisen takia, heidän<br />
peloistaan ei saa laskea leikkiä eikä heitä voi<br />
myöskään pakottaa kohtaamaan pelon lähdettä.<br />
Kun lapset saavat riittävän paljon läheisyyden<br />
tuoman turvan kokemuksia, alkaa myös kyky<br />
pelkojen itsenäiseen hallintaan kehittyä.<br />
Lähde: www.mielenterveys-taimi.fi, Spock.<br />
a. Matkalaiset joutuivat matkallaan<br />
kohtaamaan yksin pahimmat pelkonsa<br />
”Suurten pelkojen ja kauhujen maassa”. Mitä<br />
he pelkäsivät eniten Millaisia pelkoja he<br />
kohtasivat Mitä te pelkäätte eniten Onko<br />
teitä joskus peloteltu Oletteko itse pelotellut<br />
toisianne Miten Mikä teitä pelottaa Miltä<br />
tuntuu kun säikähtää<br />
b. Jaetaan oppilaat kahteen ryhmään.<br />
Kummallekin ryhmälle annetaan iso paperi.<br />
Toinen ryhmä keksii ihania, iloisia ja<br />
onnellisia asioita ja kirjoittaa ne paperille.<br />
Toinen ryhmä keksii ilkeitä, jännittäviä ja<br />
pelottavia asioita omalle paperilleen. Noin<br />
viiden - kymmenen minuutin kuluttua<br />
vaihdetaan papereita ja osia. Kun ryhmät<br />
ovat saaneet keksiä molempin listoihin<br />
asioita, keskustellaan niistä yhdessä. Kumpia<br />
sanoja oli helpompi keksiä hyviä vai pahoja<br />
c. Pelkojen tunneli<br />
Oppilaat asettuvat seisomaan kahteen riviin,<br />
kasvot vastakkain noin metrin päähän<br />
toisistaan. Toinen rivi on ihanien asioiden<br />
ääni, joka kuiskii yhteiselle paperille koottujen<br />
ajatusten pohjalta mukavia asioita.<br />
Vastakkainen rivi on ikävien asioiden ääni,<br />
joka kuiskii pelottavia ja ilkeitä ajatuksia. Yksi<br />
oppilaista asettuu kujan alkupäähän<br />
kulkemaan hitaasti sen läpi silmät kiinni,<br />
kuunnellen ristiriitaisia kuiskauksia.<br />
Tunnelissa kulkijaa ei saa kukaan kuiskaajista<br />
koskettaa eikä hänen kulkuaan saa mitenkään<br />
estää!<br />
Muistakaa myös, että mitään muuta ääntä ei saa<br />
kuulua kuin kuiskaukset!<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
Kun ensimmäinen oppilas on kulkenut<br />
kujassa rivin toiseen päähän, hän asettuu<br />
kuiskaajaksi rivin jatkoksi. Alkupäästä lähtee<br />
aina uusi oppilas vuorollaan kulkemaan<br />
silmät suljettuina kujaa pitkin ja asettuu<br />
lopuksi kuiskaajan asemaan. Näin toimitaan,<br />
kunnes kaikki ovat saaneet kerran kulkea<br />
kujan läpi.<br />
Keskustelkaa yhdessä siitä, miltä kujan läpi<br />
kulkeminen ja kuiskausten kuunteleminen<br />
tuntui.<br />
d. Rakennetaan tuoleista ja kankaista pitkä<br />
tunneli, jonka läpi kunkin täytyy täytyy ryömiä<br />
ja kuunnella toisten kuiskauksia.<br />
e. Röllit eivät tunnusta pelkäävänsä mitään ja ne<br />
pelottevat mielellään muita.<br />
Rölli, menninkäinen vai lumimies-leikki.<br />
Jaetaan leikkijät kahteen joukkueeseen.<br />
Piirretään kaksi samansuuntaista viivaa noin<br />
metrin päähän toisistaan. Leikkijät asettuvat<br />
noin viiden metrin päähän viivoista ja sopivat<br />
hiljaa keskenään, ovatko he röllejä<br />
lumimiehiä vai menninkäisiä.<br />
Leikkijät kävelevät viivalle seisomaan ja<br />
kasvot vastakkain ja laskevat yhdessä<br />
ääneen yksi- kaksi- kolme.<br />
Heti laskemisen jälkeen kaikki menevät<br />
sovitun olennon asentoon:<br />
Röllit laittavat kädet puuskaan ja sanovat<br />
topakasti, että minä en pelkää!<br />
Lumimiehet nostavat kätensä sormet<br />
koukussa ylös ja ärähtävät, että nyt minä<br />
syön sinut.<br />
Menninkäiset levittävät kätensä<br />
halausasentoon ja sanovat, että sainpas<br />
sinut!<br />
Rölli voittaa lumimiehen, lumimies voittaa<br />
menninkäisen ja menninkäinen voittaa röllin.<br />
Kun on laskettu kolmeen ja esimerkiksi<br />
meninkäiset kohtaavat röllijoukon, on<br />
menninkäisten yritettävä saada röllit kiinni,<br />
mutta röllien on yritettävä kipittää kiireesti<br />
lähtöpesäänsä. Kiinnijäänyt rölli muuttuu<br />
menninkäiseksi. Jos menninkäiset kohtaavat<br />
lumimiehiä tulee heille kiire. Lumimiehet taas<br />
pakenevat röllejä.<br />
Leikkiä voidaan jatkaa useita kierroksia. Se<br />
joukkue selviää voittajaksi, joka on lopulta<br />
eniten saanut pyydystettyä joukkoonsa<br />
väkeä.<br />
10. Ystävyys<br />
a. Mitä erikoista Röllin ja Milli menninkäisen<br />
ystävyydessä oli Miksi heidän ystävyytensä<br />
ei ole aina helppoa Miksi heidän<br />
ystävyytensä on erityisen tärkeä Miten<br />
heidän ystävyytensä vaikutti<br />
metsänhenkeen<br />
b. Verratkaa Rölliä ja Milliä muihin<br />
kirjallisuuden tai laulujen ystävyksiin. Esim.<br />
Ronja ja Birk, Pessi ja Illusia, Romeo ja Julia.<br />
Päivänsäde ja Menninkäinen. Mitä yhteistä<br />
löydätte Mitä esteitä heidän ystävyytensä<br />
joutuu kohtaamaan Mikä tekee heidän<br />
ystävyydestä kestävän Mikä merkitys heidän<br />
ystävyydellään on muille<br />
TARINAN TEKEMINEN<br />
11. Oman tarina tuottaminen – jatko-osa!<br />
a. Pekka Lehtosaaren mukaan Röllin sydän –<br />
elokuvan jatko-osa on käsikirjoitusvaiheessa.<br />
Ideoikaa ja kirjoittakaa elokuvan jatko-osasta<br />
synopsis eli juonitiivistelmä, miten Röllin ja<br />
Millin tarina tulisi jatkumaan.<br />
Ohjaaja Lehtosaari paljastaa kehittelevänsä jatkoosassa<br />
Röllin ja Millin ystävyyttä eteenpäin.<br />
Ja elokuvakin päättyi sopivasti aiheeseen:<br />
Rölli ja Milli keskustelevat:<br />
- Rölli ja menninkäinen ystävyksinä, ei siitä kyllä<br />
mitään hyvää tulisi.<br />
- Niin, paha juttu, naurahtaa Milli. Ja te röllithän<br />
tykkäätte tehdä pahoja juttuja.<br />
- Niin, se on totta, innostuu rölli...<br />
lähde: Röllin sydän kirja<br />
b. Kokeilkaa itse piirros- tai pala-animaation<br />
animoimista ja kuvaamista. Tietoa<br />
animaatiosta ja ohjeita animaation<br />
tekemiseen löytyy mm. Mediakasvatuskeskus<br />
Metkan sivuilta www.metka.fi -> Freimi -><br />
Animaatio.<br />
12. Tarinat tarinoiden taustalla –<br />
intertekstit<br />
Intertekstuaalisuudella tarkoitetaan elokuvan<br />
kertomuksen sisältävän viitteitä muihin olemassa<br />
oleviin satuihin ja kertomuksiin. Röllin tarina<br />
sisältää viittauksia muista saduista. Viittaukset<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
ovat hyvin suoria, jotka lapsen on helppo<br />
kerronnasta tunnistaa. Intertekstit tuovat<br />
elokuvaan huumoria ja tuttuuden tunnetta.<br />
a. Prinsessaksi lumottu sammakko<br />
Lukekaa tai muistelkaa miten tarina<br />
sammakkoprinssistä menee ja vertailkaa sitä<br />
elokuvan tapahtumiin. – käänteinen tarina<br />
sammakko prinssistä.<br />
b. Röllien metsä hahmoineen kivettyi.<br />
Hahmot kivettyivät myös Narnia-tarinassa,<br />
kun ne joutuivat lumikuningattaren valtaan.<br />
Muovailkaa savesta erilaisiin asentoihin<br />
kivettyneitä relokuvan hahmoja. Tai leikkikää<br />
röllihippaa, jossa kiinnijäänyt kivettyy siihen<br />
asentoon, johon jää, kun hippa häntä<br />
koskettaa. Muut voivat yrittää pelastaa<br />
kivettyneen koskettamalla.<br />
c. Huomasitteko tarinassa jotain muuta<br />
tuttua Keskustelkaa huomioistanne<br />
yhdessä.<br />
Röllin historia<br />
Rölli-hahmon synty, satukasetit ja tv-sarja.<br />
Näyttelijä Allu Tuppurainen loi Rölli-hahmon<br />
1980-luvun puolivälissä. Röllin tarina alkoi<br />
äänihahmona satukaseteista, sillä ensimmäisenä<br />
Tuppurainen julkaisi Tässä tulee Rölli -<br />
satukasetin omakustanteena vuonna 1985.<br />
Ensimmäisen Rölli-kasetin suuren suosion myötä<br />
siitä kehitettiin myös satuhahmo televisioon.<br />
Ensimmäinen Rölli tv-ohjelma oli nimeltään Rölli<br />
ja robotti Ruttunen. Se esitettiin Pikku<br />
Kakkosessa 3.9.1986. Sittemmin Rölli-ohjelmia<br />
on tehty televisioon yhteensä 55 jaksoa ja niitä<br />
lähetetään säännöllisesti uusintoina. Lauluja ja<br />
tarinoita sisältäneitä Rölli-satukasetteja on myyty<br />
viimeisen 20 vuoden aikana yhteensä noin kaksi<br />
miljoona kappaletta. Yhteensä erilaisia äänitteitä<br />
on julkaistu kuusitoista.<br />
Rölli valkokankaalla<br />
Ensimmäinen Rölli-elokuva, Rölli – hirmuisia<br />
kertomuksia, valmistui vuonna 1991 ja keräsi<br />
elokuvateattereihin lähes 90 000 katsojaa.<br />
Elokuvan ohjasi Olli Soinio ja sen pääosassa oli<br />
tuttu Allu Tuppurainen. Muissa rooleissa nähtiin<br />
mm. Sari Mällinen, Jussi Lampi, Rolf Labbart ja<br />
Risto Kaskilahti.<br />
Toinen Rölli-elokuva, Rölli ja metsänhenki, sai<br />
ensi-iltansa joulukuussa 2001. Kolmella Jussipalkinnolla<br />
palkitun elokuvan kävi<br />
elokuvateattereissa katsomassa yli 340 000<br />
katsojaa ja elokuva myytiin yli kymmeneen<br />
maahan. Elokuvan ohjasi Olli Saarela ja Allu<br />
Tuppuraisen lisäksi rooleissa nähtiin mm. Maria<br />
Järvenhelmi, Kari Hietalahti, Peter Franzén, Jussi<br />
Lampi, Jorma Tommila ja Samuli Edelman.<br />
Elokuvasta on tehty versiot mm. viittomakielelle,<br />
ruotsiksi, saksaksi, japaniksi ja koreaksi. Röllin<br />
sydän tulee olemaan kolmas pitkä elokuva<br />
Röllistä. Samalla se on ensimmäinen piirretty<br />
versio Röllistä.<br />
Tuotannon esittely<br />
Röllin sydän -elokuva on toteutettu perinteisesti<br />
käsin piirtämällä – tärkeimmät työvälineet ovat<br />
lyijykynä ja valkoinen paperi. Jokainen kuvassa<br />
esiintyvä hahmo on piirretty erikseen, omalle<br />
arkilleen. Yhteensä elokuvassa on lähes miljoonaa<br />
erillistä piirrosta ja niitä on ollut toteuttamassa yli<br />
100 piirtäjää. Jokainen hyväksytty<br />
lyijykynäpiirros on piirretty puhtaaksi tussilla.<br />
Nämä tussiviivat nähdään valkokankaalla.<br />
Puhtaaksipiirtäjiä on Röllin sydämessä 27. Kaikki<br />
elokuvan taustat ovat käsintehtyjä maalauksia.<br />
Taustamaalauksia on tehty noin 700 erilaista ja<br />
niitä on ollut suunnittelemassa kaksi taiteilija ja<br />
toteuttamassa seitsemän. Kuvien yhdistäminen ja<br />
tietyt tehosteet, esimerkiksi valaistustehosteet, on<br />
toteutettu tietokoneella. Tietokonetehosteita on<br />
tehnyt toistakymmentä ihmistä. Röllin sydämen<br />
animoinnin parissa on työskennellyt yli 150<br />
taiteilijaa. Lisäksi äänisuunnittelu, leikkaus ja<br />
jälkituotanto on työllistänyt toistakymmentä<br />
ihmistä. Tuotanto on kestänyt alusta loppuun<br />
kuusi vuotta.<br />
Viisi studiota<br />
Röllin sydän -tuotanto on toteutettu viidessä eri<br />
studiossa. Animointi on tehty animaatiostudio<br />
Solnetchny-DOM:issa Moskovassa. Solnetchny-<br />
DOM jatkaa parhaan klassisen animaation<br />
perinteitä yhdistettynä nykyaikaisimpaan<br />
tuotantotekniikkaan. Studion animaatiotiimiin<br />
kuuluu Venäjän parhaita animaattoreita, jotka ovat<br />
viimeisen kymmenen vuoden aikana osallistuneet<br />
yli 30 animaatiotuotantoon mm. yhteistyössä<br />
BBC:n ja EMI:n kanssa. Loput kolme studiota<br />
ovat Suomessa. Kikeono Film & Sound vastaa<br />
animoitujen materiaalien hallinnoinnista,<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
KOULUKINON OPPIMATERIAALI<br />
äänisuunnittelusta ja äänen jälkitöistä. Cinepro<br />
Finland yhdessä Talvi Digitalin kanssa vastaa<br />
elokuvan digitaalisesta 2K-jälkituotannosta, mm.<br />
digitaalisista efekteistä, 2K-leikkauksesta ja<br />
värikorjailusta. Digital Film Finland on tehnyt<br />
elokuvan 2K-viimeistelyn ja filmitulostuksen.<br />
Lähde: Röllin sydän lehdistömateriaali<br />
Oppimateriaalin ovat laatineet<br />
luokanopettajat Annika Henriksson ja<br />
Tuula Niiniranta.<br />
Oppimateriaalin on tuottanut Anna-Liisa<br />
Puura-Castrén <strong>Koulukino</strong>sta.<br />
<strong>Koulukino</strong>yhdistys - Skolbioförening ry<br />
Pohjoisranta 6, 00170 Helsinki www.koulukino.fi
Change language