Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus - Terveyskirjasto

More documents

Recommendations

Info

A B Kuva 2. Ennen leikkausta otetetut varjoaineen annon jälkeiset T1- painotteiset kuvat (A) ja vastaavat veritilavuuskartat (B). Kasvaimessa on useita varjoaineella tehostuvia alueita, joilla veritilavuus vaihtelee. Suurimman veritilavuuden alueilta (nuolet kuvassa B) otetuissa kudosnäytteissä todetaan nopeakasvuinen astrosytooma (C). C 434 Hannu J. Aronen ym.
vua ja aktiivista angiogeneesiä, ja niihin liittyy huono ennuste (Aronen ym. 1992, 1994). Mikrovaskulaaritilavuuden muutosten perusteella voidaan myös arvioida hoitovastetta. Deksametasonin on osoitettu vähentävän veri-kasvainesteen läpäisevyyttä ja kasvainalueen paikallista veritilavuutta (Östergaard ym. 1999). Toiminnalliset magneettikuvaustekniikat ovat hyödyllisiä myös sädehoidon suunnittelussa (Pardo ym. 1994). Glioomien luokitusjärjestelmissä uudissuonimuodostuksen arvioiminen on yksi pahanlaatuisuusasteen kriteereitä (Daumas-Duport ym. 1988). Angiogeneesi on välttämätön kasvaimen kehittymiselle, sillä ilman sitä kasvaimen läpimitta ei voi ylittää 1 mm:ä (Folkman 1971). Keskushermoston ulkopuolisissa syövissä suuren hiussuonitiheyden on osoitettu korreloivan metastasointiin ja huonoon ennusteeseen. Mikrovaskulaarisen veritilavuuden kuvaaminen ja mittaaminen in vivo karakterisoi angiogeneesin tulosta, kasvaimen patologista suonitusta. Magneettikuvauksen hyvällä paikanerotuskyvyllä ja nopeiden magneettikuvausmenetelmien – erityisesti »echo-planar»-kuvauksen (EPI) – hyvällä ajanerotuskyvyllä voidaan tuumoreiden hemodynamiikkaa ja mikrovaskularisaatiota mitata tarkasti. Nopeaan magneettikuvaukseen perustuva veritilavuuskartoitus osoittaa kasvaimen mikroverisuoniston tiheyden, näyttää endoteelisolujen proliferaation seurauksena syntyneet toimivat hiussuonet ja luokittelee aivokasvaimet angiogeneesin aktiivisuuden perusteella (Aronen ym. 1994). Veritilavuuskartta voi olla hyödyllinen oikean biopsiakohdan valinnassa (kuva 2B) ja myös tutkittaessa, onko sädehoidon jälkeinen uusi tehostuva leesio jäännöskasvain vai sädenekroosi (kuva 3). Diffuusiokuvaus Veden molekulaarista diffuusiota on mahdollista kuvata magneettitutkimuksella diffuusiogradienttien avulla (Aronen 1997). Stejskal ja Tanner pystyivät jo 1960-luvulla osoittamaan, että ydinmagneettisen resonanssisignaalin vaimeneminen johtuu vain näytteen diffuusiokertoimesta ja diffuusiogradienttien ominaisuuksista (Stejskal ja Tanner 1965). Tätä tietoa on käytetty hyväksi diffuusiopainotteisessa magneettikuvauksessa. »Echo planar»-tekniikkaan yhdistetty diffuusiokuvaus voidaan liittää helposti kliinisiin kuvauksiin siten, että kuvausaika pitenee vain muutaman minuutin. Diffuusiokuvissa runsaan diffuusion alue näkyy tummana ja vähentyneen diffuusion alue vaaleana. Kuvista voidaan laskea diffuusiokartta, jossa näkyvä signaali-intensiteetti on verrannollinen diffuusiokertoimeen. Normaalien aivojen diffuusiokartta muistuttaa paljon T2-painotteista spinkaikukuvaa. Diffuusiokuvauksesta saadaan nykyään suurin hyöty akuutin aivoinfarktin diagnostiikassa, jossa se osoittaa jo vaurioituneen alueen (Tatlisumak ym., tässä numerossa). Menetelmä voi olla hyödyllinen myös normaalin aivokudoksen erottamisessa kasvainkudoksesta, aivokasvainten diagnostiikassa ja luokittelussa (Gazit ym. 1993) sekä hoitovasteen arvioinnissa (Reimer ym. 1998). Nekroottisilla alueilla on suurempi diffuusiokerroin kuin aktiivisen kasvaimen alueella, ja hidaskasvuisilla glioomilla on yleensä suurempi diffuusiokerroin kuin nopeakasvuisilla kasvaimilla (Gazit ym. 1993). Normaalissa valkeassa aineessa veden molekulaarinen diffuusio on anisotrooppista eli diffuusiokerroin on erisuuruinen eri suuntiin. Anisotropia on tuumoreissa yleensä vähäisempää kuin normaalissa valkeassa aineessa (Brunberg ym. 1995). Diffuusio on hermosyyn suuntaan suurempaa kuin kohtisuorassa sitä vastaan. Tämä anisotropia on erilainen valkean aineen eri osissa ja mahdollistaa kudosten tarkan karakterisoinnin (Shimony ym. 1998). Diffuusiokuvauksen avulla voidaan kuvata jopa yksittäisiä valkean aineen ratoja (Makris ym. 1997), mikä tarjoaa uuden ulottuvuuden aivojen sisäisen arkkitehtuurin kuvantamiseen. Spektroskopia Yleisesti käytössä olevilla 1.5 teslan magneettikuvauslaitteilla voidaan saada tietoa kasvainkudoksen aineenvaihdunnasta noninvasiivisesti magneettispektroskopian (MRS) avulla. MRS auttaa kasvaimen käyttäytymisen ennustamisessa, ja sen avulla voidaan myös seurata tarkem- Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus 435
Page 1 and 2: Aivojen kuvantaminen Aivokasvainten
Page 3: tamalla enemmän kasvainkudosta. Ai
Page 7 and 8: aivokasvaimet ennen leikkausta. Gli
Page 9 and 10: dä noin 1 %:n suuruinen kuvasignaa
Page 11 and 12: Kuva 7. Vasemmalla kolmiulotteinen

Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus - Terveyskirjasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?