Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus - Terveyskirjasto
Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus - Terveyskirjasto
Aivokasvainten toiminnallinen magneettikuvaus - Terveyskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
vua ja aktiivista angiogeneesiä, ja niihin liittyy<br />
huono ennuste (Aronen ym. 1992, 1994). Mikrovaskulaaritilavuuden<br />
muutosten perusteella<br />
voidaan myös arvioida hoitovastetta. Deksametasonin<br />
on osoitettu vähentävän veri-kasvainesteen<br />
läpäisevyyttä ja kasvainalueen paikallista<br />
veritilavuutta (Östergaard ym. 1999). Toiminnalliset<br />
<strong>magneettikuvaus</strong>tekniikat ovat hyödyllisiä<br />
myös sädehoidon suunnittelussa (Pardo ym.<br />
1994).<br />
Glioomien luokitusjärjestelmissä uudissuonimuodostuksen<br />
arvioiminen on yksi pahanlaatuisuusasteen<br />
kriteereitä (Daumas-Duport ym.<br />
1988). Angiogeneesi on välttämätön kasvaimen<br />
kehittymiselle, sillä ilman sitä kasvaimen läpimitta<br />
ei voi ylittää 1 mm:ä (Folkman 1971).<br />
Keskushermoston ulkopuolisissa syövissä suuren<br />
hiussuonitiheyden on osoitettu korreloivan<br />
metastasointiin ja huonoon ennusteeseen. Mikrovaskulaarisen<br />
veritilavuuden kuvaaminen ja<br />
mittaaminen in vivo karakterisoi angiogeneesin<br />
tulosta, kasvaimen patologista suonitusta. Magneettikuvauksen<br />
hyvällä paikanerotuskyvyllä ja<br />
nopeiden <strong>magneettikuvaus</strong>menetelmien – erityisesti<br />
»echo-planar»-kuvauksen (EPI) – hyvällä<br />
ajanerotuskyvyllä voidaan tuumoreiden hemodynamiikkaa<br />
ja mikrovaskularisaatiota mitata<br />
tarkasti. Nopeaan magneettikuvaukseen perustuva<br />
veritilavuuskartoitus osoittaa kasvaimen<br />
mikroverisuoniston tiheyden, näyttää endoteelisolujen<br />
proliferaation seurauksena syntyneet toimivat<br />
hiussuonet ja luokittelee aivokasvaimet<br />
angiogeneesin aktiivisuuden perusteella (Aronen<br />
ym. 1994). Veritilavuuskartta voi olla hyödyllinen<br />
oikean biopsiakohdan valinnassa (kuva 2B)<br />
ja myös tutkittaessa, onko sädehoidon jälkeinen<br />
uusi tehostuva leesio jäännöskasvain vai sädenekroosi<br />
(kuva 3).<br />
Diffuusiokuvaus<br />
Veden molekulaarista diffuusiota on mahdollista<br />
kuvata magneettitutkimuksella diffuusiogradienttien<br />
avulla (Aronen 1997). Stejskal ja Tanner<br />
pystyivät jo 1960-luvulla osoittamaan, että<br />
ydinmagneettisen resonanssisignaalin vaimeneminen<br />
johtuu vain näytteen diffuusiokertoimesta<br />
ja diffuusiogradienttien ominaisuuksista (Stejskal<br />
ja Tanner 1965). Tätä tietoa on käytetty<br />
hyväksi diffuusiopainotteisessa magneettikuvauksessa.<br />
»Echo planar»-tekniikkaan yhdistetty<br />
diffuusiokuvaus voidaan liittää helposti kliinisiin<br />
kuvauksiin siten, että kuvausaika pitenee<br />
vain muutaman minuutin. Diffuusiokuvissa runsaan<br />
diffuusion alue näkyy tummana ja vähentyneen<br />
diffuusion alue vaaleana. Kuvista voidaan<br />
laskea diffuusiokartta, jossa näkyvä signaali-intensiteetti<br />
on verrannollinen diffuusiokertoimeen.<br />
Normaalien aivojen diffuusiokartta muistuttaa<br />
paljon T2-painotteista spinkaikukuvaa.<br />
Diffuusiokuvauksesta saadaan nykyään suurin<br />
hyöty akuutin aivoinfarktin diagnostiikassa,<br />
jossa se osoittaa jo vaurioituneen alueen (Tatlisumak<br />
ym., tässä numerossa). Menetelmä voi<br />
olla hyödyllinen myös normaalin aivokudoksen<br />
erottamisessa kasvainkudoksesta, aivokasvainten<br />
diagnostiikassa ja luokittelussa (Gazit ym.<br />
1993) sekä hoitovasteen arvioinnissa (Reimer<br />
ym. 1998). Nekroottisilla alueilla on suurempi<br />
diffuusiokerroin kuin aktiivisen kasvaimen<br />
alueella, ja hidaskasvuisilla glioomilla on yleensä<br />
suurempi diffuusiokerroin kuin nopeakasvuisilla<br />
kasvaimilla (Gazit ym. 1993).<br />
Normaalissa valkeassa aineessa veden molekulaarinen<br />
diffuusio on anisotrooppista eli diffuusiokerroin<br />
on erisuuruinen eri suuntiin. Anisotropia<br />
on tuumoreissa yleensä vähäisempää<br />
kuin normaalissa valkeassa aineessa (Brunberg<br />
ym. 1995). Diffuusio on hermosyyn suuntaan<br />
suurempaa kuin kohtisuorassa sitä vastaan.<br />
Tämä anisotropia on erilainen valkean aineen<br />
eri osissa ja mahdollistaa kudosten tarkan karakterisoinnin<br />
(Shimony ym. 1998). Diffuusiokuvauksen<br />
avulla voidaan kuvata jopa yksittäisiä<br />
valkean aineen ratoja (Makris ym. 1997),<br />
mikä tarjoaa uuden ulottuvuuden aivojen sisäisen<br />
arkkitehtuurin kuvantamiseen.<br />
Spektroskopia<br />
Yleisesti käytössä olevilla 1.5 teslan <strong>magneettikuvaus</strong>laitteilla<br />
voidaan saada tietoa kasvainkudoksen<br />
aineenvaihdunnasta noninvasiivisesti<br />
magneettispektroskopian (MRS) avulla. MRS<br />
auttaa kasvaimen käyttäytymisen ennustamisessa,<br />
ja sen avulla voidaan myös seurata tarkem-<br />
<strong>Aivokasvainten</strong> <strong>toiminnallinen</strong> <strong>magneettikuvaus</strong><br />
435
Change language