Pohjola-Norden 1/2009
Pohjola-Norden 1/2009
Pohjola-Norden 1/2009
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
POHJOLAN POSTIA<br />
&<br />
NORDEN-NYTT<br />
Historian suureen käännekohtaan valaistusta seminaarissa<br />
Suomen sota<br />
synnytti <strong>Pohjola</strong>n<br />
Ennen Suomen sotaa 1809-1809<br />
<strong>Pohjola</strong> oli tuntematon käsite.<br />
<strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong>in Hämeen piiri järjesti yhteistyössä<br />
Hämeenlinnan <strong>Pohjola</strong>-<strong>Norden</strong><br />
ry:n ja Museoviraston kanssa syyskuun lopulla<br />
Suomen sotaa 1808–1809 käsittelevän<br />
seminaarin Hämeen linnassa.<br />
Paikallisväriä seminaarille antoivat piirihallituksen<br />
jäsenen, fil. tri Pekka Koskisen<br />
esitys Hämeen linnan varustamisesta osana<br />
valmistautumista Suomen sotaan ja emeritusprofessori<br />
Viljo Rasilan esitys aiheesta<br />
”Suomen sota Hämeessä”.<br />
<strong>Pohjola</strong>-käsitteen muuttumista vuosisatojen<br />
kuluessa analysoi fil. tri Torbjörn Eng,<br />
kansainvälisen ”Nordiska rum” -tutkimusohjelman<br />
johtaja Tukholman Södertörnin yliopistosta.<br />
Rauhanteon jälkeistä Venäjän vaikutusta<br />
suomalaiseen kulttuurin valotti amanuenssi<br />
Inka-Maria Laitila ja runebergiläistä Suomi -<br />
kuvaa ”Vänrikki Stoolin tarinoiden” uusimman<br />
suomennoksen laatinut kääntäjä Juhani<br />
Lindholm.<br />
Leena Lilius ja Suomen sodan sotilas.<br />
Kaupunki siirrettiin<br />
parempaan paikkaan<br />
Työt Hämeen linnan puolustuskunnon kohentamiseksi<br />
alkoivat keväällä 1777. Periaatteena<br />
oli, että linnoitus olisi 1 000 kyynärän<br />
eli noin 600 metrin päässä kaupungista, mikä<br />
etäisyys vastasi silloisen 12-naulaisen tykin<br />
kantomatkaa.<br />
Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin linnan<br />
pohjoispuolelta uudelle paikalle ja sen ympärille<br />
rakennettiin vallihauta suojaamaan kaupunkilaisia<br />
sekä sotilaita, jotka oli majoitettu<br />
kaupunkilaisten koteihin.<br />
Linnoitustyö aloitettiin ulompien puolustuslaitteiden<br />
rakentamisella. Rahapula vaikeutti<br />
jatkuvasti töiden etenemistä. Tästä<br />
huolimatta ulommat puolustuslaitteet, vallit<br />
ja vallihaudat sekä kaupungin puolustusjärjestelyt,<br />
olivat valmiina jo Suomen sodan<br />
syttyessä.<br />
Linnoitus antautui<br />
ilman vastarintaa<br />
Suomen sota alkoi 21.1.1808 venäläisten ylitettyä<br />
Kymijoen. Kuningas Kustaa IV Adolfin<br />
määräyksen mukaan suomalaiset joukot<br />
eivät saaneet ryhtyä taisteluun, vaan niiden<br />
tuli perääntyä ja odottaa apuvoimia Ruotsista.<br />
Linnojen ja linnoitusten merkitys oli tuolloin<br />
vielä huomattava. Myös Hämeen linna<br />
olisi kyennyt kestämään varsin pitkääkin piiritystä.<br />
Tilanne muuttui kuitenkin kenraali<br />
Wilhelm Mauritz Klingsporin saavuttua<br />
maaliskuussa Hämeenlinnaan. Uuden ylipäällikön<br />
käsky mukaan Hämeen linna oli<br />
jätettävä ilman yhtään laukausta. Yhtenä perusteena<br />
oli se, että linna ei voisi pysäyttää<br />
Ruotsalainen luennoitsija Torbjön Eng<br />
ja piirin puheenjohtaja Martin Lilius<br />
vaihtoivat ajatuksia lounaalla.<br />
vihollista, koska linna oli helposti ohitettavissa.<br />
Kesäkuussa keisari julisti, että Suomi on<br />
”kaikiksi ajoiksi” liitetty Venäjän valtakuntaan<br />
ja lupasi samalla pitää pyhinä Suomen<br />
vanhat lait ja oikeudet.<br />
Torbjörn Eng käsitteli esityksessään pohjoismaisten<br />
valtioiden muodostumisprosessin<br />
yleisiä piirteitä sekä sitä, miten <strong>Pohjola</strong><br />
käsitteenä ymmärretään tänään. Voidaan<br />
sanoa, että se, mitä kutsutaan uudeksi <strong>Pohjola</strong>ksi,<br />
muotoutui 1800-luvun alkupuolella.<br />
Ennen sitä <strong>Pohjola</strong> oli monessa suhteessa<br />
kiinteä osa Eurooppaa.<br />
Suomen suuriruhtinaskunta, joka oli säilyttänyt<br />
kustaviaanisen valtiomuodon ja<br />
Ruotsin lait, suuntautui nyt itään etsimään<br />
uutta, erityisesti taloudellista asemaa Venäjän<br />
keisarikunnan sisällä. Suomi oli siihen saakka<br />
ollut Ruotsin vallan keskiössä. Nyt siitä tuli<br />
valtavan imperiumin syrjäkulma samalla kun<br />
Ruotsi kutistui Pohjois-Euroopan periferian<br />
reunavaltioksi.<br />
38
Change language