1/1999

More documents

Recommendations

Info

10 tilapäisinä vaiheina. Ihmiset ajattelevat usein, että menneisyyden tapahtumat määrittävät nykyhetkeä merkittävästi. Siksi on tärkeä etsiä “uutta menneisyyttä“. Ben Furmanin (1998) kirjan mukaan: “koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus“. Harvemmin oivalletaan kuinka paljon tulevaisuuden nä-kymämme ohjaavat nykyisyyttä, uskoisin, että monessa tapauk-sessa lopultakin paljon enemmän kuin menneisyytemme. Uusille näkemyksille kannattaa siis myös kehitellä uutta tulevaisuutta. Voimme kysyä esimerkiksi: “Kun tällaisia asioita/ tapahtumia/ ominaisuuksia, joita olet juuri löytänyt lisääntyy tulevaisuudessa ( esim. 1 vuoden kuluttua) niin miltä tilanne silloin näyttää?“ “Mitä silloin ajattelet itsestäsi ja mahdollisuuksistasi?“ “Mitä arvelet muiden sanovan?“ “Voitko kertoa lisää yksityiskohtia tästä tilanteesta?“ “Mitä arvelet lastesi sanovan?“. Taas kannattaa sukkuloida toiminnan ja tietoisuuden maisemien välillä ja hakea konkreettista sisältöä tulevaisuuden toiminnan maisemaan ja uusia merkityksiä tulevaisuuden tietoisuuden maisemaan. 40-vuotias Jaakko hakeutui hoitoon jännitysten, sosiaalisten pelkojen ja hermostuneisuuden takia, joita hänellä oli ollut yli 10 vuoden ajan. Ensimmäisillä käynneillä tilannetta lähestyttiin ulkoistamisen keinoin (ks jäljempänä). Jaakko löysikin hiljalleen yhä uusia asioita, joilla RATKES 1/99 hän pystyi vaikuttamaan tähän “jännityspaholaiseen“ ja heikentämään sen vaikutusvaltaa. Nämä uudet pienet muutokset ja aluevaltaukset saivat keskusteluissa paljon huomiota osakseen ja niitä ja niiden merkitystä tutkittiin perusteellisesti. Anteron työhuoneessa majaileva lääketieteen Jumala Kuudennella käynnillä, n. 6 kuukautta hoidon alkamisesta, tutkittiin tarkemmin, kuinka nämä saavutetut muutokset vaikuttivat Jaakon elämäntarinaan ja kokemukseen itsestään. Jaakon mielestä näillä muutoksilla on ollut iso merkitys hänen elämälleen. Ne antavat rohkaisua ja perustaa, jolta voi ponnistaa. Keskustelussa liikuttiin ja sukkuloitiin toiminnan ja tietoisuuden maisemien välillä hakien välillä sisältöä uudelle tulevaisuudelle ja välillä etsien menneisyydestä yksityiskohtia, jotka sopivat paremmin uuteen muotoutuvaan tarinaan. Jaakko kertoikin, että itse asiassa nuorempana aina 25 vuotiaaseen asti hänellä oli hyvä itse-luottamus, elämä oli tasapainoista ja normaalia. Jaakon kanssa piirrettiin elämänviivaa, jossa nuoruuden vaiheet sekä muotoutuva uusi näkemys edustivat Jaakon todellista, aitoa, oikeaa ja normaalia minää. Hankalat välivuodet (25v-40v), joita Jaakko kuvasi mielikuvana “pimeäksi korveksi“, joka oli vaikeakulkuinen, lähes läpi-pääsemätön, kuoppainen ja mäkinen, edustivat poikkeamaa ja putoamista pois oikealta tieltä, joka nyt oli taas löytymässä. Jaakko kuvasi päässeensä ikäänkuin takaisin oikealle tielle. Tätä oikeaa tietä kuvasi mielikuvana “tavallinen metsä“, jossa aamu sarastaa, on valoi-sempaa, sillä on positiivisempi ja varmempi olo, itseluottamus ja itsetunto ovat kohentuneet, muisti toimii paremmin ja on rohkeampi olo. Jaakon kertoessa ja kuvaillessa muutostaan eri kanteilta hänelle syntyi myös ensimmäistä kertaa elämässään näkemys, että hänen “pimeän jaksonsa“ aikana on ollut myös myönteisiä asioita, eikä tämäkään elämänvaihe ole täysin huono - Jaakko löysi selvästi sekä-että -ajattelua musta valkoisen joko- tai -ajattelun sijaan. Näin toiminnan tasolla tapahtuneiden pienten muutosten kautta päästiin hiljalleen kirjoittamaan uutta elämäntarinaa sen eri tasoilla, hakemaan menneisyydestä uutta näkemystä ja luomaan luottavaisempia ja myönteisempiä tulevaisuuden näkymiä. Eksternalisaatio eli ulkoistaminen
11 Ulkoistamisessa on kyse siitä, että ihmistä kannustetaan ottamaan etäisyyttä ahdistavista kokemuksista “henkilöllistämällä“ nuo kokemukset. Näin ongelmista tulee ikään kuin erillisiä - joskus humoristisia olentoja esim: “masennus mörkö“, “paniikki peikko“ tai mikä tahansa asiakkaan antama osuva nimitys “hepuli“, “slaagi“ tms. Näin ongelmat nähdään irrallaan niistä ihmisistä ja ihmissuhteista, joista ongelmien ajatellaan johtuvan. Ihmiset tai ihmissuhteet eivät ole ongelma, vaan ongelma on ongelma. Haastattelussa haetaan mitä vaikutuksia tällä ulkoistetulla “ongelmahahmolla“ on ollut asiakkaan elämään. Kartoitetaan kuin ka tämä ongelmahahmo on huijannut, houkutellut, antanut heidän uskoa, viekoitellut ja jallittanut heitä. on onnistunut?“ “Mitä teit erilailla?“ Ratkaisukeskeisellä asteikko-kysymyksellä voidaan myös tutkia “hepulin“ vaikutusvaltaa. Joskus asiakkaan on vaikea löytää näitä poikkeuksia ja sitä kautta vaikutusvaltaansa ongelman elämäänsä. Olen joskus tällaisissa tapauksissa pyytänyt häntä kuvailemaan mitä hänen pitäisi tehdä, jotta “masennusmörkö“ ensi viikolla saisi varmasti oikein tukevan otteen hänen elämästään. Asiakkaat löytävät tähän kysymykseen yleensä paljon helpommin vastauksen ja ovat mestarillisia kuvaamaan kuinka he itse asiassa saavat oireensa aikaan. Taulukko muutostarinan kehittämiseksi Tämä tyylillinen muutos avaa monia uusia haastattelumahdollisuuksia. Samalla kun patologisoivan, sairauskeskeisen sanaston tilalle nousee uudenlaista arkisanastoa ja kielenkäyttöä, avautuu myös asiakkaalle lisääntyvää vaikutusvaltaa ja - mahdollisuuksia tätä “ongelmatyyppiä“ vastaan. Tutkimalla näitä asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia ongelmaan nähden avautuu poikkeuksia ja aukkoja kohti uutta tarinan mahdollisuutta. Esimerkkikysymyksiä: “Muistatko kertoja, jolloin “paniikkipeikko“ ei olisikaan onnistunut huijaamaan sinua niin paljoa?“ “Mitä tapahtuu niinä päivinä, jolloin masennusmörkö ei pystykään jallittamaan sinua?“ “Ovatko slaagit vähentyneet viime kerran jälkeen? Kuinka se Kun kysymys tehdään oikeaan “pilkettä silmäkulmassa“ -sävyyn, asiakkaat oivaltavat yleensä jotain tärkeää juuri niistä vaikutusmahdollisuuksista, joi-hin ei edellä löytynyt sisältöä. Joskus tätä kautta saadaan voimakkaampia oivalluksia kuin suoraan poikkeuksia hakien. 28-vuotias Pekka, joka kävi vastaanotollani 2-3 vuotta jatkuneiden paniikkioireiden takia, helpottui selvästi heti, kun olimme ensikäynneillä ulkoistaneet paniikkihäiriön “slaageiksi“. Ulkoistamisen kautta oli helpompaa tutkia mitä vaikutuksia slaageilla oli ollut Pekan elämään. Poikkeuksia kartoitettaes-sa Pekan oli vaikea löytää mitään selvää vaikutusvaltaa näihin slaageihin. Pekka oli kuitenkin löytänyt internetistä kaavakkeen, jonka avulla hän seurasi päivittäistä vointiaan asteikkokysymyksen avulla ja kartoitti itse mistä paremmat ja huonommat päivät johtuivat. Hän oli itse tehnyt havaintoja minkälaiset käyttäytymismallit ja -strategiat aiheuttivat huonoa oloa ja toisaalta millä keinoilla parempi hallinta slaageja vastaan syntyi. Näin syntyi monia hyviä uusia oivalluksia ja konkreettisia toimintamalleja, joilla Pek- RATKES 1/99
Page 1 and 2: 1 R A T K E S N EI TARVI SINUN EI T
Page 3 and 4: 3 LUKIJALLE 3 Lukijalle Tämä leht
Page 5 and 6: 5 asiakastyön kentälle. Voimavara
Page 7 and 8: 7 3. Kuinka asiakas tietää olevan
Page 9: Kun uutta aukkoa tarkastellaan ja o
Page 13 and 14: 13 OSUUSKUNTA TOIVO seikkailun ja s
Page 15 and 16: vat hyvin “oikealla tiellä“ -
Page 17 and 18: nen käsitys siitä, että näissä
Page 19 and 20: tunneilmaisuja. Oman työni keskein
Page 21 and 22: 21 Mutustellen onnen tunnetta, jota
Page 23 and 24: 23 Ratkes-lehti haastatteli Gregory
Page 25 and 26: se on? ER: Tiedätkö että NADA ta
Page 27 and 28: 27 SARJAKUVA TÄHÄN RATKES 1/99
Page 29 and 30: 29 ILMESTYNYT! Kunnon tarinoita Tar
Page 31 and 32: 31 lisi ja kieltäisi sen juuri sin
Page 33 and 34: 33 Vuoden Ratkes-palkinnon saaja Ph
Page 35 and 36: 35 Väliotsikko: ratkes. Väliotsik
Page 37 and 38: IKUISESTI UUDISTUVA Ritva Saarelain
Page 39 and 40: 39 ten erilaiset psyykkiset mekanis
Page 41 and 42: 41 KOETTUA LUETTUA NÄHTYÄ KUULTUA
Page 43 and 44: alueellinen toiminta 43 PORIN-RAUMA
Page 45 and 46: 45 RATKESin KUULUMISia... tajien ke
Page 47: 47 Ratkes! rakentavaa vuorovaikutus

1/1999

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?