1/1999
1/1999
1/1999
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
IKUISESTI UUDISTUVA<br />
Ritva Saarelainen<br />
Johtava kouluttaja,<br />
A-klinikkasäätiö<br />
37<br />
37<br />
JOHN FRYCKMAN<br />
SAA RATKES-AVAIMEN<br />
Kenttätyöntekijämme Raila Kannisto<br />
toi eräänä aamuna v.1972<br />
työpaikallemme, Helsingin Nuorisoasemalle<br />
varsinaisen ihmeen.<br />
Tämä ihme jutteli luontevasti tulkin<br />
välityksellä huumenuortemme<br />
kanssa ja nämä söivät hänen<br />
kädestään. Meille henkilökunnan<br />
jäsenille hän sanoi, että<br />
olemme ihan hyviä, mutta liian<br />
kilttejä. Outo väite, koska hän<br />
itse oli lämmin, huumorintajuinen<br />
ja ystävällinen eli ihan kiltti. Tapani<br />
Ahola, silloinen Nuorisoaseman<br />
johtaja, katsoa tapitti<br />
häntä ja kuunteli suu tiukkana.<br />
Minä kuuntelin ja tulkkasin, kun<br />
hän vastasi eräälle asiakkaalle<br />
sävyisästi tämän ranskankielen<br />
opintohaaveisiin: ”Se on aivan<br />
ihana kieli, soi kauniisti ja sitä<br />
arvostetaan kovasti, mutta onhan<br />
se kovin vaikea; verbit ovat<br />
ihan kauheita. Vaatii paljon aikaa<br />
ja tarmoa.” Pojan ilme vaihteli<br />
ihas-tuksesta tuumiskeluun.<br />
Näin käveli kalifornialainen John<br />
Fryckman ilman mitään tullimuodollisuuksia<br />
sydämeemme.<br />
Hän opetti meille ongelmanratkaisutekniikan.<br />
Yritimme Tapani<br />
Aholan kanssa käyttää sanaa<br />
”ratkoa”, koska se mielestämme<br />
kuvasi prosessia eikä<br />
lopputuotetta ”ratkaisu”. Suomen<br />
kielitoimisto pisti kuitenkin<br />
oivalluksemme ruotuun kirjoittamalla<br />
Hesarissa: ”Ongelmat ratkaistaan,<br />
niitä ei ratkota.<br />
Mistä lienevät nähneet ilmaisumme,<br />
mene ja tiedä. Näin siis<br />
vuonna 1972.<br />
Valoisa, sarkastinen hulluttelija,<br />
hienotunteinen, vahvuutta<br />
ilmen-tävä ihminen John<br />
Frycman on syntyjään ruotsalaisen<br />
siirtolai-sen lapsi. Isä kirvesmies<br />
ja poika viehättyi arkkitehtuurista.<br />
Suoritettuaan Koreassa<br />
2-vuotisen asepalvelun hän<br />
muutti suuntaa; alkoi opiskella<br />
sosiologiaa, sitten teologiaa ja<br />
lopulta psykologiaa. Hän väitteli<br />
ko. aineesta tohtoriksi v. 1982.<br />
Pappina hän teki nuorisotyötä<br />
huumenuorten parissa. Nämä<br />
opettivat hänet ”olemaan läsnä”<br />
ja saarnastuolissa hän tietenkin<br />
oppi kertomaan tarinoita niin että<br />
ne koskettivat koko värikästä<br />
seurakuntaa. Se mitä itse olen aina<br />
hänessä ihaillut on hänen kykynsä<br />
virittää sanottavansa kuulijan<br />
mukaan.<br />
Johnilla on mittava kouluttajaura.<br />
Intiasta Englantiin ja sieltä<br />
Ruotsiin ja ties minne. Hän on<br />
sulava kongressihai eli pitää<br />
workshoppeja yhtä hyvin perheterapian<br />
maailmankongressissa<br />
kuin lyhytterapian symposiumissakin.<br />
Hän on ollut jopa yhteistyössä<br />
MRI:n Paul Wazlawicin<br />
kanssa.<br />
Tästä asiasta Milanon työryhmän<br />
perheterapeutti Giuliana<br />
Prata väittää, ettei kukaan voi<br />
olla yhteistyössä Paul<br />
Wazlawickin kanssa – mene ja<br />
tiedä.<br />
Erästä asiaa haluan painottaa, sillä<br />
se tekee minuun aina yhtä suuren<br />
vaikutuksen. Nimittäin Johnin<br />
jatkuvaa uudistumiskykyä.<br />
Aina kun hänet tapaa, on hän<br />
kokeillut, hyväksynyt, hylännyt,<br />
soveltanut, pohtinut, jotain ajan<br />
hermolla olevaa asiaa.<br />
Siksi Ratkes ry:n valinta vuoden<br />
tunnustus-avaimen saajaksi<br />
28.4. –99 on mielestäni erittäin<br />
onnistunut.<br />
RATKES 1/99
Change language