1/1999
1/1999
1/1999
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
29<br />
ILMESTYNYT!<br />
Kunnon tarinoita<br />
Tarinallinen näkökulma kuntoutukseen<br />
Vilma Hänninen ja Jukka Valkonen (toim.)<br />
Miten sairaus muuttaa ihmisen elämäntarinaa? Miten tarinat voivat tukea<br />
kuntoutumista? Minkälaiset tarinat vaikuttavat kuntoutustyössä?<br />
Kirja tarkastelee kuntoutukseen liittyviä kysymyksiä tarinallisen näkökulman<br />
kautta. Tarinallinen lähestymistapa tarkoittaa, että ihmisen ajatellaan tulkitsevan<br />
elämäänsä ikään kuin se olisi tarina. Eri tilanteisiin liitetyt tunteet, valinnat<br />
ja visiot riippuvat siitä, minkälaisen tarinan osaksi ne ajatellaan. Luodessaan<br />
omaa yksilöllistä elämäntarinaansa ihminen käyttää apunaan kulttuurin<br />
tarjoamia tarinamalleja.<br />
Kirja on tarkoitettu kaikille sairauksista ja kuntoutumisesta kiinnostuneille, niin<br />
tutkijoille, käytännön työtä tekeville ja opiskelijoille kuin myös omakohtaisesti<br />
sairauden ja kuntoutumisen haasteita kohdanneille ihmisille ja heidän<br />
läheisilleen.<br />
Kuntoutussäätiön tutkimuksia 59/98. Hinta 100 mk, lähetyskulut 30 mk. Tilaukset:<br />
Kuntoutussäätiö, julkaisumyynti, PL 39, 00411 Helsinki, puh. (09) 530 41,<br />
faksi (09) 566 308, sähköposti: Pirjo.Kuoppala@kuntoutussaatio.fi.<br />
plasebo-lääkettä saaneista paranee.<br />
Ilmiön syitä ei kovin hyvin<br />
tunneta, mutta jo hoitokontaktilla<br />
sinänsä on parantavaa vaikutusta.<br />
Juuri plasebo-ilmiön takia lääketieteellisissä<br />
hoitotutkimuksissa<br />
on yleensä plasebo-lääkettä<br />
saava vertailuryhmä, johon<br />
tutkittavaa lääkettä saavaa ryhmää<br />
verrataan. Ennen kuin uutta<br />
hoitoa pidetään tehokkaana, sen<br />
on oltava tehokkaampi kuin plasebo-lääke<br />
tai vähintään yhtä<br />
hyvä kuin jokin aiemmin tehokkaaksi<br />
osoitettu hoito.<br />
3. Muut huomaamatta<br />
jääneet tekijät<br />
Paranemisen saattaa aiheuttaa<br />
yksittäisen potilaan kohdalla hyvin<br />
moni muukin hänen elämässään<br />
tapahtunut asia. Paraneminen<br />
ei välttämättä ole annetun<br />
hoidon ansiota, vaikka se tapahtuisi<br />
heti hoidon antamisen jälkeen.<br />
Tällaisia tekijöitä voivat olla<br />
vaikkapa muutos ruoka-valiossa,<br />
liikuntatottumuksissa, päivärytmissä<br />
tai jokin potilaan lukema<br />
kirja tai hänen näkemänsä TVohjelma.<br />
Minkä ansioksi paraneminen<br />
luetaan ? Lääketieteellisissä<br />
hoitotutkimuksissa vastaus<br />
tähän ongelmaan on tutkittavien<br />
ryhmien satunnaista-minen.<br />
Tutkittavat potilaat jaetaan satunnaisesti,<br />
ts. arpomalla, eri<br />
tutkimusryhmiin. Tällä tavoin,<br />
jos tutkittavia potilaita on tarpeeksi<br />
monia (tavallisesti ainakin<br />
yli 30), sekoittavat tekijät jakautuvat<br />
tasaisesti molempiin ryhmiin,<br />
eivätkä vääristä tuloksia.<br />
Nämä ovat kaikki tieteellisen ajattelun<br />
ansiokkaita oivalluksia,<br />
mutta terapeutti jää helposti kysymään<br />
(varsinkin ratkaisukeskeinen<br />
terapeutti), eikö jokainen<br />
asiakas ole ainutkertainen<br />
yksilö, miten tällaiset periaatteet<br />
soveltuvat häneen? Tällöin on<br />
paras pitää mielessä ”teorian riittämättömyyden<br />
periaate”, jonka<br />
M-L. Kakkuri-Knuuttila esittelee<br />
erinomaisessa teoksessaan<br />
”Argumentti ja kritiikki” (Helsinki:<br />
Gaudeamus, 1998).<br />
Tuo periaate pohjautuu Aristoteleen<br />
näkemykselle teoreettisen<br />
tiedon asemasta käytännön taidoissa.<br />
Yleiset periaatteet eivät<br />
sellaisenaan useinkaan päde<br />
yksittäis-tapauksessa: teoriat<br />
ovat yleisiä, mutta toiminta koskee<br />
yksittäisiä tapauksia, joilla on<br />
omat erityispiirteensä. Käytännön<br />
työssä tarvitaan edelleen<br />
”käytännöllistä järkeä”.<br />
RATKES 1/99