05.03.2015 Views

1/1999

1/1999

1/1999

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

5<br />

asiakastyön kentälle.<br />

Voimavarasuuntautunut työote<br />

tähtää hyvän yhteistyösuhteen<br />

ja asiakkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />

lisäävien<br />

keskustelujen luomiseen. Keskustelullinen<br />

näkökulma pitää sisällään<br />

konstruktivistisen tausta-ajatuksen,<br />

jonka mukaan kielen<br />

ja puheen avulla luodaan, ylläpidetään<br />

ja muunnellaan jatkuvasti<br />

sosiaalista todellisuutta.<br />

Voima-varasuuntautuneissa<br />

keskusteluissa pyritäänkin tuottamaan<br />

ja nostamaan esiin yhteistyötä<br />

suosivia “todellisuuksia“.<br />

Hankeen ydin oli asiakastyö, jota<br />

toteutettiin pääosin Kelan rahoittamana<br />

kuntoutuksena.<br />

Asiakastyön lähtökohtana oli ratkaisukeskeinen<br />

malli (Solution-<br />

Focused Brief Therapy), josta eri<br />

työntekijöillä oli projektin aikana<br />

erilaisia muunnelmia. Rat-kaisukeskeistä<br />

perusmallia täydennettiin<br />

voimavaraorientaa-tioon sopivilla<br />

elementeillä mm.<br />

narratiivisista terapioista, hypnoosista,<br />

NLP-menetelmästä ja<br />

sosio- tai psykodraamasta. (ks.<br />

Vataja 1998)<br />

Omat lähtökohtani<br />

Koulutukseni asiakastyöhön perustuu<br />

ratkaisukeskeiseen<br />

perus-ajatteluun ja malliin. Lisäksi<br />

olen ollut innostunut<br />

narratiivisesta työotteesta, joka<br />

on mielestäni oivallisesti syventänyt<br />

ja täy-dentänyt ratkaisukeskeistä<br />

työotetta. Viime aikoina<br />

olen harjoitellut myös NLP-taitoja,<br />

jotka ovat edelleen lisänneet<br />

“työkaluvalikoimaa“.<br />

Kun tarkastelen omaa työotettani<br />

löydän konstruktivistisesta<br />

tausta-ajatuksista paljon omaa<br />

työtäni kuvaavaa ja “sateenvarjon“,<br />

jonka alle mahtuvat kaikki<br />

käyttämäni lähestymistavat.<br />

Konstruktivistinen terapeutti<br />

katsoo, että se kuinka asioita katsomme<br />

määrittää mitä näemme ja<br />

se mitä näemme määrittää mitä<br />

teemme. Kun keskustelemme ja<br />

haastattelemme asiakasta teemme<br />

historiaa emmekä ainoastaan<br />

kerää taustatietoa ( we are<br />

“making history“ and not just<br />

“taking history“) (Hoytt, 1996)<br />

Jotkut terapiamuodot ohjaavat<br />

keskustelujen avulla ihmisiä hakemaan<br />

ratkaisuja ongelmiin-sa,<br />

toiset taas ohjaavat keskusteluja<br />

sen merkityksen tutkimisen<br />

suuntaan ajatellen, että uuden<br />

merkityksen löytyminen ohjaa irtautumaan<br />

vanhasta ongelmakeskeisestä<br />

näkemyksestä.<br />

Uusien elämäntarinoiden kehittäminen,<br />

joiden kautta ihmiset voivat<br />

löytää uuden näkemyksen itsestään<br />

ja maailmasta, jossa he<br />

elävät voi olla terapian keskeinen<br />

ja ohjaava metafora. Narratiiviset<br />

aikomukset ohjaavat terapiaa ja<br />

ratkaisevat usein, miten edetään<br />

ja mitä kysymyksiä ja valintoja<br />

tehdään, mistä olemme kiinnostuneita.<br />

Tällainen kertomuksellinen metafora<br />

ei ole ainoa oikea lähestymistapa,<br />

vaan pikemminkin yksi<br />

monista mahdollisuuksista, joilla<br />

terapiaa voidaan tehdä. Terapiassa<br />

keskitytään enemmän<br />

uuden merkityksen laajentamiseen<br />

ja rikastamiseen kuin uuden<br />

käyttäytymisen rohkaisemiseen.<br />

Terapeutin rooli on pääasiassa<br />

kuuntelemista ja kysymysten tekoa.<br />

Tämä auttaa pysymään “en<br />

tiedä“ -asenteessa (Anderson<br />

ja Goolishian, 1990).<br />

Kysymysten teko houkuttelee<br />

ihmisiä paremmin selkeyttämään<br />

ja ohjaamaan uudelleen ymmärrys-tämme<br />

terapian eri käänteissä<br />

kuin diagnostiset ja<br />

tulkinnalliset lausunnot.<br />

“...se kuinka asioita katsomme määrittää<br />

mitä näemme ja se mitä näemme<br />

määrittää mitä teemme...”<br />

Michael Whiten sekä David<br />

Epstonin (1990) perusteos<br />

Narrative Means to Therapeutic<br />

Ends sekä Freedman ja Combsin<br />

(1996 ) kirja narratiivisesta terapiasta<br />

ovat suositeltavaa luettavaa<br />

asiasta kiinnostuneille. Esittelen<br />

seuraavassa, joitain kohtia<br />

heidän käsityksistään, joita käytän<br />

myös itse työssäni. Petri<br />

Arvilommi (1998) on tehnyt ansiokkaan<br />

artikkelin narratiivisesta<br />

terapiasta, jota osittain<br />

myös olen käyttänyt lähteenä.<br />

5<br />

Narratiivisen keskustelun<br />

keinot - vaihtoehtoisen tarinan<br />

luominen<br />

John L. Walter ja Jane E. Peller<br />

(1996) kuvaavat hyvin terapeutin<br />

ja asiakkaan roolia kirjoituksessaan<br />

“Rethinking our<br />

assump-tions“. Samassa kirjoituksessa<br />

he esittelevät tavoitekeskustelun<br />

(goaling) käsitteen<br />

entisen rat-kaisukeskeisen tavoite<br />

( goal) käsitteen tilalle. Tavoitekeskus-telun<br />

tyyli sopii hyvin<br />

RATKES 1/99

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!