1/1999
1/1999
1/1999
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
5<br />
asiakastyön kentälle.<br />
Voimavarasuuntautunut työote<br />
tähtää hyvän yhteistyösuhteen<br />
ja asiakkaiden toiminta- ja vaikutusmahdollisuuksia<br />
lisäävien<br />
keskustelujen luomiseen. Keskustelullinen<br />
näkökulma pitää sisällään<br />
konstruktivistisen tausta-ajatuksen,<br />
jonka mukaan kielen<br />
ja puheen avulla luodaan, ylläpidetään<br />
ja muunnellaan jatkuvasti<br />
sosiaalista todellisuutta.<br />
Voima-varasuuntautuneissa<br />
keskusteluissa pyritäänkin tuottamaan<br />
ja nostamaan esiin yhteistyötä<br />
suosivia “todellisuuksia“.<br />
Hankeen ydin oli asiakastyö, jota<br />
toteutettiin pääosin Kelan rahoittamana<br />
kuntoutuksena.<br />
Asiakastyön lähtökohtana oli ratkaisukeskeinen<br />
malli (Solution-<br />
Focused Brief Therapy), josta eri<br />
työntekijöillä oli projektin aikana<br />
erilaisia muunnelmia. Rat-kaisukeskeistä<br />
perusmallia täydennettiin<br />
voimavaraorientaa-tioon sopivilla<br />
elementeillä mm.<br />
narratiivisista terapioista, hypnoosista,<br />
NLP-menetelmästä ja<br />
sosio- tai psykodraamasta. (ks.<br />
Vataja 1998)<br />
Omat lähtökohtani<br />
Koulutukseni asiakastyöhön perustuu<br />
ratkaisukeskeiseen<br />
perus-ajatteluun ja malliin. Lisäksi<br />
olen ollut innostunut<br />
narratiivisesta työotteesta, joka<br />
on mielestäni oivallisesti syventänyt<br />
ja täy-dentänyt ratkaisukeskeistä<br />
työotetta. Viime aikoina<br />
olen harjoitellut myös NLP-taitoja,<br />
jotka ovat edelleen lisänneet<br />
“työkaluvalikoimaa“.<br />
Kun tarkastelen omaa työotettani<br />
löydän konstruktivistisesta<br />
tausta-ajatuksista paljon omaa<br />
työtäni kuvaavaa ja “sateenvarjon“,<br />
jonka alle mahtuvat kaikki<br />
käyttämäni lähestymistavat.<br />
Konstruktivistinen terapeutti<br />
katsoo, että se kuinka asioita katsomme<br />
määrittää mitä näemme ja<br />
se mitä näemme määrittää mitä<br />
teemme. Kun keskustelemme ja<br />
haastattelemme asiakasta teemme<br />
historiaa emmekä ainoastaan<br />
kerää taustatietoa ( we are<br />
“making history“ and not just<br />
“taking history“) (Hoytt, 1996)<br />
Jotkut terapiamuodot ohjaavat<br />
keskustelujen avulla ihmisiä hakemaan<br />
ratkaisuja ongelmiin-sa,<br />
toiset taas ohjaavat keskusteluja<br />
sen merkityksen tutkimisen<br />
suuntaan ajatellen, että uuden<br />
merkityksen löytyminen ohjaa irtautumaan<br />
vanhasta ongelmakeskeisestä<br />
näkemyksestä.<br />
Uusien elämäntarinoiden kehittäminen,<br />
joiden kautta ihmiset voivat<br />
löytää uuden näkemyksen itsestään<br />
ja maailmasta, jossa he<br />
elävät voi olla terapian keskeinen<br />
ja ohjaava metafora. Narratiiviset<br />
aikomukset ohjaavat terapiaa ja<br />
ratkaisevat usein, miten edetään<br />
ja mitä kysymyksiä ja valintoja<br />
tehdään, mistä olemme kiinnostuneita.<br />
Tällainen kertomuksellinen metafora<br />
ei ole ainoa oikea lähestymistapa,<br />
vaan pikemminkin yksi<br />
monista mahdollisuuksista, joilla<br />
terapiaa voidaan tehdä. Terapiassa<br />
keskitytään enemmän<br />
uuden merkityksen laajentamiseen<br />
ja rikastamiseen kuin uuden<br />
käyttäytymisen rohkaisemiseen.<br />
Terapeutin rooli on pääasiassa<br />
kuuntelemista ja kysymysten tekoa.<br />
Tämä auttaa pysymään “en<br />
tiedä“ -asenteessa (Anderson<br />
ja Goolishian, 1990).<br />
Kysymysten teko houkuttelee<br />
ihmisiä paremmin selkeyttämään<br />
ja ohjaamaan uudelleen ymmärrys-tämme<br />
terapian eri käänteissä<br />
kuin diagnostiset ja<br />
tulkinnalliset lausunnot.<br />
“...se kuinka asioita katsomme määrittää<br />
mitä näemme ja se mitä näemme<br />
määrittää mitä teemme...”<br />
Michael Whiten sekä David<br />
Epstonin (1990) perusteos<br />
Narrative Means to Therapeutic<br />
Ends sekä Freedman ja Combsin<br />
(1996 ) kirja narratiivisesta terapiasta<br />
ovat suositeltavaa luettavaa<br />
asiasta kiinnostuneille. Esittelen<br />
seuraavassa, joitain kohtia<br />
heidän käsityksistään, joita käytän<br />
myös itse työssäni. Petri<br />
Arvilommi (1998) on tehnyt ansiokkaan<br />
artikkelin narratiivisesta<br />
terapiasta, jota osittain<br />
myös olen käyttänyt lähteenä.<br />
5<br />
Narratiivisen keskustelun<br />
keinot - vaihtoehtoisen tarinan<br />
luominen<br />
John L. Walter ja Jane E. Peller<br />
(1996) kuvaavat hyvin terapeutin<br />
ja asiakkaan roolia kirjoituksessaan<br />
“Rethinking our<br />
assump-tions“. Samassa kirjoituksessa<br />
he esittelevät tavoitekeskustelun<br />
(goaling) käsitteen<br />
entisen rat-kaisukeskeisen tavoite<br />
( goal) käsitteen tilalle. Tavoitekeskus-telun<br />
tyyli sopii hyvin<br />
RATKES 1/99