1/1999

More documents

Recommendations

Info

14 mukaa kun sitä luontevasti keskustelujen myötä kertyy. Kun vanhaa ja uutta tarinaa käydään monipuolisesti rinnakkain ja lomittain läpi syntyy näiden välille sopivaa, asiakasta motivoivaa muutosjännitettä. Tähän taulukkoon voi aina välillä palata ja siitä saa hyvää tukea yhteenvedoille, joita kannattaa tehdä istuntojen aikana ja aina uuden istunnon alkaessa. Esimerkiksi näin: RATKES 1/99 14sennuksen “Viimeksi kerroit yksityiskohtaisesti ja tarkasti elämäntilanteestasi ja löysimme runsaasti asioita, joista haluaisit päästä eroon. Nimesit tämän taaksejäävän elämänvaiheesi “suossa rämpi-misen“ vaiheeksi. Kerroit myös paljon sisältöä sille uudelle elämäntyylille, jota nimitit “tasapainoiseksi ja harmoniseksi elämäksi“. Olisin kiinnostunut kuulemaan millaista edistystä on projektissasi tapahtunut, mitä uusia asioita olet havainnut, jotka sopivat tähän uuteen elämäntyyliin. Olen kiinnostunut pienistäkin asioista ja muutoksista.“ Taulukon lisäksi voi piirtää myös käyrän tyypillisestä muutosprosessista erilaisine aaltoiluineen. Käyrän piirtäminen symbolisoi myös sitä, että muutosprosessit tarvitsevat aina aikaa ja yleensä edetään kaksi eteen ja yksi taakse - tyyliin. Moni asiakas on kiittänyt jälkeenpäin muutoskäyrän esittämistä ja kokenut sen hyödylliseksi edistyksen ajoittaisessa takkuilussa. “Olipa hyvä, että viimeksi kävimme läpi tuota käppyrää, muuten olisin pelästynyt viimeviikkoista takapakkiani, mutta nyt tiesin sen kuuluvan tähän projektiin.“ Muutosmetaforan käyttöä ma- hoidossa olemme kuvanneet tarkemmin artikkelissa “Elämän tienhaarassa“ (Mattila, Brandt-Pihlström & Katajainen 1997). 45- vuotias naisjuristi Leena hakeutui vastaanotolle pitkään jatkuneiden päihdeongelmien takia. Leenan juominen karkasi ajoittain käsistä putkijuomiseksi, joiden jälkeen häneltä meni aina pitkään toipua henkisesti ja fyysisesti. Juomisen laukeamista edelsi usein jonkinlainen ristiriitatilanne, jossa Leenalle tuli voimaton olo. Kysyttäessä voisiko tällä “voimattomalla ololla“ olla joku myönteinen tarkoitus, Leena vastasi sen haluavan muistuttaa häntä siitä, että hänen on muutettava suhtautumistaan näihin ristiriitatilanteisiin ja tehtävä jotain ennenkuin ne karkaavat liian pitkälle. Työelämässä Leena pystyi käsittelemään vaikeitakin ris-tiriitatilanteita, mutta kotona ne aiheuttivat hänelle aina voi-mattoman olon ja juomisen. Leena tarttui esitettyyn muutosprosessivaihtoehtoon mielellään ja hänen kanssaan hahmottui seuraavanlainen “taulukko“ muutaman käynnin aikana. (Taulukko 2. Tapauskohtainen taulukko muutostarinan kehittämiseksi) Kahden kolmen käynnin aikana konkretisoitiin niitä toimenpiteitä, asenteita ja uusia otteita, joilla em. kaltainen muutos prosessi voisi mahdollistua. Leena sai lisää voimia ja sisäistä rauhaa sekä huumoria elämäänsä, jonka avulla hän pystyi selviämään paremmin ja juomatta yli ristiriitatilanteiden. Leena katsoi rakentavansa tämän muutos projektin avulla elämänsä kivijalkaa ( kts mielikuva), jota ei ongelmat jatkossa heiluta. Oikealla tiellä “Oikealla tiellä“ -metaforasta on hyötyä, kun ajatellaan terapian yleisiä tavoitteita. Siitä on apua myös terapiatekniikkana, jolla voidaan löytää uusia merkityksiä tilanteissa, joissa asiakkaat juuttuvat ajattelemaan tavoitettaan päätepisteenä tai jäävät kiinni joko tai asetelmaan. Anderson ja Goolishian ajattelevat, että asiakkaat hakeutuvat terapiaan, koska tuntevat olevansa jumissa tai vaihtoehdottomassa tilanteessa. ( Anderson & Goolishian, 1988). Heidän mukaansa yksi terapian tarkoituksesta on mahdollistaa ja lisätä omaa vaikutusvaltaa (agency) tilanteeseen. Tärkeää on, että asiakas kokee voivansa tehdä jotain, että löytyy vaihtoehtoja (way of doing). Whiten mukaan asiakkaat tulevat hoitoon ongelmakyllästeisen tarinan kanssa, joka ei anna heille mahdollisuutta elää tyydyttävää elämää. (White & Epston, 1990). Hänen mielestään terapian tehtävänä on sellaisen uuden tarinan kirjoittaminen, joka mahdollistaa uudenlaisia merkityksiä ja kokemuksia elämään. Lipchik (1993) käyttää samantyyppistä menetelmää kuin “oikealla tiellä“ -metafora tarjoaa. Hän auttaa asiakkaitaan löytämään sekä-että -ratkaisuja jokotai -ajattelun tilalle. Niin Andersonin ja Goolishianin, Whiten ja Epstonin kuin Lipchikinkin näkemykset sopi-
vat hyvin “oikealla tiellä“ - metaforaan. “Oikealla tiellä“ oleminen tekee mahdolliseksi terapian lyhen-tymisen. Terapian lopussa ei ole välttämätöntä, että ongelma on kokonaan ratkennut tai että tavoite on täysin saavutettu. Kun asiakkaat voivat kokea olevansa “oikealla tiellä“ tai kun he kokevat voivansa tehdä jotain asioiden hyväksi itsekseen, he eivät enää ole terapian tarpeessa. Tilanteen pysyvä korjaantuminen saattaa kestää kuukausia ja vuosia, mutta terapian ei tarvitse kestää niin pitkään, jos tavoitteena on päästä “oikealle tielle“. Lopuksi Hyvän hoitosuhteen luominen on ensiarvoisen tärkeää hoidon tuloksellisuuden kannalta. (Hovarth, A. & Luborsky, L. 1993). Asiakkaan empaattinen kuuntelu, arvostaminen ja riittävän tilan antaminen ovat avainasemassa. Vasta kun riittävän hyvä luottamus on syntynyt voidaan siirtyä kohti tavoitekeskustelua ja uuden tarinan kehittämistä. Kun rat-kaisukeskeistä tavoitekeskus-telua käydään narratiivisin aikein saadaan siihen lisää syvyyttä ja usein tilanteeseen löytyy uusia, merkittäviä ja tervehdyttäviä kertomuksellisia näkökulmia. Jatkossa näitä orastavia uusia näkökulmia seurataan ja vahvistetaan sekä pyritään liittämään näitä uusia syntyviä tarinoita laajempaan elämäntarinaan liikkumalla kaksoismaisemassa vuoroin hakemassa uusia merkityksiä konkreettisille tapahtumille ja vuoroin konkretisoimalla mitä syntyvät uudet sisällöt ja merkitykset tarkoittavat nykyisyydessä, tulevaisuudessa ja menneisyydessä. Kun muutoksia haetaan “oikealla tiellä“ näkökulmasta, voidaan keskittyä pieniinkin onnistumisiin ja edistysaskeliin. Samalla asiakkaassa syntyy ja kasvaa toivo ja usko siihen, että hän voi itse vaikuttaa elämänsä suuntaan. Kokemukseni mukaan asiakkaat kokevat tällaiset elämäntarinalliset muutokset tärkeinä ja merkityksellisinä. Niiden varaan on hyvä perustaa elämäänsä ja jatkaa kulkua oikealla tiellä. Lyhytkin terapia voi olla erittäin syvällistä. Lähteet 15 Anderson, H. & Goolishian, H. (1988) Human systems as linguistic systems: Preliminary and evolving ideas about the implications of clinical theory. Family Process, 27, 371-398. Andersson, H. & Goolishian, H. (1990) Beyond cybernetics: Comments on Atkinson and Heath‘s further thoughts on second order family therapy. Family Process, 29, 2, 157-163. Arvilommi, P. (1998) Narratiivinen terapia. Perheterapia 2/98, 4-35 Freedman, J. & Combs, G. (1996) Narrative therapy, The Social Construction of Preferred Raelities. New York: W.W.Norton & Company. Furman, B.(1998) Ei koskaan ole liian myöhäistä saada onnellinen lapsuus. Helsinki: WSOY. Horvath, A. & Luborsky, L. (1993) Journal of Consulting and Clinical Psychology, 61, 561 - 573 Hoyt, M.F. (1996) Introduction: Some stories are better than others. Teoksessa Constructive Therapies, vol 2., sivut? New York: Guilford Press. Lipchik, E. (1993) “Both /and solutions“. Teoksessa Friedman, S. (toim.) The New Language of Change. Constructive Collaboration in Psy-chotherapy. Guilford, New York. Mattila, A. & Brandt-Pihlström, M.& Katajainen, A.(1997) Elämän tienhaarassa; Masennus: Filosofinen ja ratkaisukeskeinen näkökulma. Suomen Lääkärilehti 9/97, 1049- 1053 Vataja, S. (1998) VAK-projektin tarina. Teoksessa: Mattila, A., Voimavarat, ratkaisut ja tarinat, RATKES Helsinki: Kuntoutussäätiön työselosteita 1/99 16/1998.
Page 1 and 2: 1 R A T K E S N EI TARVI SINUN EI T
Page 3 and 4: 3 LUKIJALLE 3 Lukijalle Tämä leht
Page 5 and 6: 5 asiakastyön kentälle. Voimavara
Page 7 and 8: 7 3. Kuinka asiakas tietää olevan
Page 9 and 10: Kun uutta aukkoa tarkastellaan ja o
Page 11 and 12: 11 Ulkoistamisessa on kyse siitä,
Page 13: 13 OSUUSKUNTA TOIVO seikkailun ja s
Page 17 and 18: nen käsitys siitä, että näissä
Page 19 and 20: tunneilmaisuja. Oman työni keskein
Page 21 and 22: 21 Mutustellen onnen tunnetta, jota
Page 23 and 24: 23 Ratkes-lehti haastatteli Gregory
Page 25 and 26: se on? ER: Tiedätkö että NADA ta
Page 27 and 28: 27 SARJAKUVA TÄHÄN RATKES 1/99
Page 29 and 30: 29 ILMESTYNYT! Kunnon tarinoita Tar
Page 31 and 32: 31 lisi ja kieltäisi sen juuri sin
Page 33 and 34: 33 Vuoden Ratkes-palkinnon saaja Ph
Page 35 and 36: 35 Väliotsikko: ratkes. Väliotsik
Page 37 and 38: IKUISESTI UUDISTUVA Ritva Saarelain
Page 39 and 40: 39 ten erilaiset psyykkiset mekanis
Page 41 and 42: 41 KOETTUA LUETTUA NÄHTYÄ KUULTUA
Page 43 and 44: alueellinen toiminta 43 PORIN-RAUMA
Page 45 and 46: 45 RATKESin KUULUMISia... tajien ke
Page 47: 47 Ratkes! rakentavaa vuorovaikutus

1/1999

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?