Stena Poseidon seilaa rapakon taa - Suomen Merimies-Unioni
29.03.2015 • Views
Share Embed Flag

Stena Poseidon seilaa rapakon taa - Suomen Merimies-Unioni

Stena Poseidon seilaa rapakon taa - Suomen Merimies-Unioni

Stena Poseidon seilaa rapakon taa - Suomen Merimies-Unioni

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
smu.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SM-U ry<br />

merimies3 2007<br />

Finlands Sjömans-Union FS-U rf<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

<strong>seilaa</strong> <strong>rapakon</strong> <strong>taa</strong><br />

s. 4<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> korsar Atlanten s. 17

merimies<br />

PÄÄKIRJOTUS 18.4.2007<br />

Muutosten kevät 2007<br />

Kevät on jo pitkällä. Eduskuntavaalit<br />

on käyty ja uuden hallituksen muodostaminen<br />

on alkanut. Tätä kirjoitettaessa<br />

tiedossa ei vielä ole, mitä vaihtoehtoa<br />

hallitustunnustelija Matti Vanhanen<br />

päätyy esittämään. Vaikka mahdollisuuksia<br />

ei ole rajattomasti, tilanne<br />

ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen<br />

kuin mitä media on antanut ymmärtää.<br />

Julkisuudessa esitettyjen näkemysten<br />

mukaan vaalien tulos ennakoi ainoas<strong>taa</strong>n<br />

porvarihallituksen muodostamista,<br />

eli keskustan ja kokoomuksen ympärille<br />

kasattavaa koalitiota.<br />

Tuntuu, että kokonaan unohdetuksi<br />

on jäänyt keskustan ja SDP:n punamultayhteistyön<br />

varaan rakentuvan hallituksen<br />

kasaaminen. Yhteistyöstä on pitkä<br />

kokemus ja osapuolet tuntevat toisensa<br />

kohtuullisen hyvin niin työtapojen kuin<br />

päämäärienkin puolesta. Ulkopuolisesta<br />

seuraajasta saattaisi jopa tuntua siltä, että<br />

tällainen vaihtoehto voisi olla keskustalle<br />

houkuttelevampi kuin yhteistyön aloittaminen<br />

kokoomuksen kanssa, varsinkin<br />

kun molempien ”puntit” ovat tasan,<br />

mitä tulee puolueiden edustavuuteen<br />

eduskunnassa. Voisi jopa olet<strong>taa</strong> keskustan<br />

hyödyntävän ”enemmistöasemansa”<br />

suhteessa SDP:hen ottamalla mieluummin<br />

tämän hallituskumppanikseen kuin<br />

vaalivoittonsa vanavedessä tulevan<br />

kokoomuksen.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>lle on periaatteessa<br />

sama, mitkä puolueet maan hallituksessa<br />

ovat. <strong>Unioni</strong>n toiminta ja edunvalvonta<br />

eivät ole riippuvaisia hallituksen koalitiosta:<br />

töitä ollaan valmiita tekemään<br />

kaikkien kanssa, varsinkin jos yhteisenä<br />

päämääränä on suomalaisen kauppamerenkulun<br />

edistäminen ja suomalaisten<br />

merenkulkijoiden työllisyyden<br />

turvaaminen. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> on jo<br />

sääntöjensäkin perusteella puolueista ja<br />

poliittisista suuntauksista riippumaton<br />

merenkulkijoiden etujärjestö.<br />

Eronpyyntönsä jättäneen punamultahallituksen<br />

aikana saatiin aikaan<br />

merenkulkupoliittisia linjauksia, joiden<br />

soisi toteutuvan myös uuden hallituksen<br />

ohjelmassa. Hallituksen talouspoliittisen<br />

ministerivaliokunnan mukaan <strong>Suomen</strong> on<br />

elintärkeää säilyttää oma kauppalaivasto.<br />

Tämän päämäärän toteutuminen edellytti<br />

ministerivaliokunnan mukaan sitä,<br />

että laivastomme kilpailukyky turva<strong>taa</strong>n<br />

suhteessa lähimpiin kilpailijamaihimme.<br />

Linjaus ei jäänyt pelkästään puheeksi:<br />

hallitus valmisteli eduskunnalle esityksen,<br />

jonka perusteella matkustaja-aluksien<br />

miehistökustannustuet saatettiin<br />

EU-komission hyväksymään täyteen<br />

määrään. Laajennettu tuki tuli voimaan<br />

1.4.2007.<br />

Ministerivaliokunta otti kan<strong>taa</strong> myös<br />

varustamoverotuksen uudistamiseen. Valiokunnan<br />

mukaan <strong>Suomen</strong> tulee seurata<br />

tarkoin lähimpien kilpailijamaidemme<br />

kehitystä mm. tonnistoverolainsäädännön<br />

suhteen ja olla tarvittaessa valmiudessa<br />

toteut<strong>taa</strong> nopeita uudistuksia. Tältä osin<br />

tiedossa on, että valtiovarainministeriö<br />

on jo pyytänyt varustamoyhdistyksiltä<br />

kannanottoja <strong>Suomen</strong> tonnistoverojärjestelmän<br />

uudistamistarpeista.<br />

Muista elinkeinopoliittisista ja vireillä<br />

olevista hankkeista, jotka aloitettiin vanhan<br />

hallituksen toimesta, on syytä muis<strong>taa</strong><br />

kauppa-alusluettelolain kokonaisuudistamistyö.<br />

Uudistamista selvittävän<br />

virkamiestyöryhmän työ valmistunee<br />

kevään 2007 kuluessa. Nähtäväksi jää,<br />

miten uusi hallitus toteut<strong>taa</strong> työryhmän<br />

esityksiä.<br />

Uudelta hallitukselta on syytä odot<strong>taa</strong><br />

jo aloitettujen ja vireille saatettujen<br />

uudistusten loppuun viemistä. Suomalaisen<br />

kauppalaivaston hyvinvointi ja<br />

kilpailukyky sekä suomalaisten merenkulkijoiden<br />

tieto-taidon sekä työpaikkojen<br />

säilyminen ei ole maamme kannalta<br />

vähäpätöinen asia. Siitä huolimatta, että<br />

lausahdus ”Suomi on saari” on jo ehkä<br />

kulunut, se on tosiasia, jota emme voi<br />

kiertää. Suomi on riippuvainen omasta<br />

merenkulus<strong>taa</strong>n. Toivottavasti myös uusi<br />

hallitus pitää tämän mielessään.<br />

Hyvää alkanutta kevättä ja kesää koko<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenkunnalle!<br />

Simo Zitting<br />

päätoimittaja<br />

simo.zitting@smury.fi<br />

EDUNVALVONTAOSASTO TIEDOTTAA<br />

Tee työehtosopimuksiin liittyviä aloitteita!<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on nyt mahdollisuus osallistua<br />

ja olla mukana vaikuttamassa seuraavien työehtosopimusten sisältöihin.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n laivoilla työskenteleviä jäseniä koskevat alakohtaiset työehtosopimukset<br />

päättyvät 29. helmikuuta 2008. Tulopoliittinen sopimuskausi päättyy puoles<strong>taa</strong>n 30.9.2007.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n mukanaolo mahdollisessa uudessa tulopoliittisessa kokonaisratkaisussa<br />

riippuu sopimuksen sisällöstä. <strong>Unioni</strong>n sääntöjen mukaan työehtosopimuksen hyväksymisestä<br />

päättää <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallitus. Päätöstä tehdessään hallitus tarvitsee myös jäsenistön<br />

mielipidettä.<br />

Aloitteisiin liittyvät tilaisuudet laivoilla ja maissa 5.3. - 15.5.2007<br />

Laivoilla ja maissa järjestetään pääluottamusmiesten toimesta tilaisuuksia, joissa <strong>Unioni</strong>n jäsenten<br />

on mahdollisuus osallistua työehtosopimusaloitteiden pohdin<strong>taa</strong>n ja laadin<strong>taa</strong>n. Maissa<br />

vas<strong>taa</strong>vasti ammattiosastot huolehtivat tilaisuuksien järjestämisestä.<br />

Seuraa oman ammattiosastosi ilmoittelua tilaisuuksista ja mene mukaan vaikuttamaan! Voit<br />

myös lähettää aloitteita itsenäisesti <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimitsija Carita Ojalalle sähköpostilla<br />

osoitteeseen: carita.ojala@smury.fi.<br />

Aloitteiden on oltava <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimistossa<br />

viimeistään 21.5.2007.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong> SM-U ry<br />

2

merimies<br />

Ammattiyhdistysliike<br />

suojaa perusoikeuksia<br />

Globaalistumisen arvostelijoiden<br />

klassikoksi korottama Karl Polanyi<br />

kiisti jo 1940-luvulla markkinatalouden<br />

itseohjautuvuuden<br />

mahdollisuuden ja muistutti<br />

yhteiskuntien syystäkin suojelleen<br />

jäseniään markkinavoimien<br />

temmellykseltä. Unkarilais-anglosaksinen<br />

taloushistorioitsija<br />

Polanyi katsoi teoksessaan<br />

The great transformation (1944),<br />

etteivät työläiset voi yksityisyritteliäisyyteen<br />

perustuvassa taloudessa<br />

koskaan varmasti luot<strong>taa</strong><br />

työpaikkojensa pysyvyyteen.<br />

Maailma piti hänen mielestään<br />

järjestää tuolloin raivonneen<br />

suursodan päätyttyä siten, että vakinaisesta<br />

työsuhteesta kunnollisin<br />

ehdoin tuli jokaista ihmisyksilöä<br />

koskeva perusoikeus. Tavoite ei<br />

toteutunut, mutta Polanyi osoitti<br />

ammattiyhdistysliikkeelle elintärkeän<br />

tehtävän myös paljon<br />

huonommissa oloissa. Joukkotyöttömyyden<br />

koettelemat ihmiset<br />

saattoivat hänen mukaansa<br />

säilyttää elämisen ”eettiset ja<br />

kulttuuriset” vähimmäisehdot vain<br />

ammattiyhdistysten tuen turvin.<br />

Historiallinen<br />

kompromissi<br />

Useimmissa läntisissä teollisuusmaissa<br />

siirryttiin toisen maailmansodan<br />

jälkeen niin sanottuun<br />

sekatalouteen, jota on kutsuttu<br />

myös sovittelukapitalismiksi.<br />

Kapitalistit tunnustivat ammattiyhdistysliikkeen<br />

toimintaoikeudet<br />

ja valtion puuttumisen talouselämään,<br />

kun <strong>taa</strong>s työväenliike<br />

luopui käytännössä sosialismin<br />

tavoitteesta. Työn ja pääoman<br />

vastavuoroisten myönnytysten<br />

takaajaksi ryhtyi julkinen valta,<br />

jonka tehtäväksi tuli ohjata talous<br />

jatkuvaan kasvuun ja turvata kansalaisten<br />

aineellisen hyvinvoinnin<br />

parantuminen. Vas<strong>taa</strong>va historiallinen<br />

kompromissi solmittiin myös<br />

Suomessa. Täälläkään sopimusta<br />

ei kiteytetty yhteen asiakirjaan<br />

vaan uusi malli syntyi monista<br />

samaa linjaa edustavista ratkaisuista.<br />

Sekatalous yhdistetään kansainvälisessä<br />

keskustelussa usein<br />

laajempaan kokonaisuuteen,<br />

se nähdään yhdeksi fordismin<br />

vaiheeksi. Fordismin käsite on<br />

kuitenkin saanut erilaisia tulkintoja.<br />

Jos puhu<strong>taa</strong>n pelkästään<br />

taloudesta, fordismilla tarkoite<strong>taa</strong>n<br />

jäykkää massatuotantoa.<br />

Tästä näkökulmasta fordismista<br />

luopuminen tulki<strong>taa</strong>n positiiviseksi,<br />

mutta sen jälkeen koittavalle<br />

markkinavoimien uuden<br />

vapauden ja joustavan tuotannon<br />

ajalle ei ole keksitty sen parempaa<br />

nimeä kuin postfordismi. Jos <strong>taa</strong>s<br />

puhu<strong>taa</strong>n fordismista yhteiskunnallisessa<br />

mielessä, tarkoite<strong>taa</strong>n<br />

julkisen vallan takaamaa aineellisen<br />

hyvinvoinnin lisääntymistä.<br />

Tästä näkökulmasta postfordismi<br />

tulki<strong>taa</strong>n negatiiviseksi, koska sen<br />

tulo merkitsee hyvinvointivaltion<br />

purkamisen uhkaa, palkansaajien<br />

turvattomuutta.<br />

Turvattomuus<br />

uhkaa<br />

Saksalaiset politiikantutkijat Elmar<br />

Altvater ja Birgit Mahnkopf<br />

ottavat teoksessaan Globalisierung<br />

der Unsicherheit (2002) yhteiskunnan<br />

muutoksen kuvaamisen<br />

keskeiseksi käsitteeksi juuri turvallisuuden<br />

ja sen heikentymisen.<br />

Paljon puhuttu globaalistuminen<br />

on Altvaterin ja Mahnkopfin mukaan<br />

nimenomaan turvattomuuden<br />

Reposaaren lakkoilevia merimiehiä kesällä 1933. Kuva Soukolan kirjasta: Riistorauhaa rikkomassa.<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n ja sen edeltäjien vaiheita 1905-2000.<br />

maapalloistumista. He nimittävät<br />

informaalistumiseksi markkinatalouden<br />

vapautumista rakenteista,<br />

jotka ovat pakottaneet kapitalistit<br />

yhteiskunnallisiin kompromisseihin.<br />

Informaalistuminen merkitsee<br />

harmaata rahaa, pimeää työtä ja<br />

todellisten poliittisten päätösten<br />

tekemistä äänestäjien selän takana.<br />

Altvaterin ja Mahnkopfin mielestä<br />

vain työ kelvollisin ehdoin an<strong>taa</strong><br />

yksilölle mahdollisuuden hallita<br />

elämäänsä. Kunnollisiin työehtoihin<br />

kuuluu suoja mielivaltaisia<br />

irtisanomisia vas<strong>taa</strong>n, turva<br />

työkyvyttömyyden varalta sekä<br />

järjestäytymisoikeus.<br />

Altvater ja Mahnkopf liittyvät<br />

niiden oikeudenmukaisuutta<br />

korostaneiden yhteiskuntatieteilijöiden<br />

pitkään ketjuun, jotka<br />

näkevät ammattiyhdistysliikkeen<br />

tärkeäksi, suoras<strong>taa</strong>n keskeiseksi<br />

voimaksi ihmisoikeuksien puolustamisessa.<br />

Ammattiyhdistysten<br />

alkuperäinen päämäärä oli jäsentensä<br />

turvallisuuden takaaminen.<br />

Työmahdollisuudet ymmärrettiin<br />

aina niukoiksi, siksi niitä haluttiin<br />

päästä kontrolloimaan.<br />

Jäsenyyteen kelpuutettiin vain<br />

ammattitaitoisia työntekijöitä ja<br />

työnantaja yritettiin pakot<strong>taa</strong> siihen,<br />

että vain ammattiyhdistyksen<br />

jäsenet saivat työtä. Näissä<br />

pyrkimyksissään menestyksekäs<br />

ammattiyhdistys saavutti kollektiivisen<br />

omistusoikeuden alansa<br />

työpaikkoihin.<br />

Mahtia ei pitänyt käyttää lyhytnäköisesti<br />

vaan tarvittaessa<br />

täytyi suostua palkanalennuksiin,<br />

jotta työnantaja saattoi jatkaa<br />

toimin<strong>taa</strong>nsa ja jäsenet saivat<br />

pitää työpaikkansa. <strong>Suomen</strong> merimiesunioni<br />

sovelsi tätä ammattikuntaliittojen<br />

klassista mallia<br />

niin sekatalouden oloissa, jolloin<br />

suomalaisille laivatyöntekijöille<br />

onnistuttiin puristamaan yhä<br />

uusia etuja, kuin myös pääomaliikkeiden<br />

vapauttamisen jälkeen,<br />

jolloin jouduttiin tarttumaan malliin<br />

kuuluviin vaikeiden aikojen<br />

keinoihin.<br />

Suora ja epäsuora<br />

veljesapu<br />

<strong>Suomen</strong> merimiesunioni on ryhtynyt<br />

1920-luvulta saakka lukuisiin<br />

hankkeisiin, joiden tiedostettu<br />

tarkoitus on ollut ihmisoikeuksien<br />

puolustaminen. Solidaarisuusaktiot<br />

kehitysmaiden riistettyjen<br />

palkkatyöläisten hyväksi eivät<br />

ole johtaneet haluttuihin tuloksiin.<br />

Jatkosodan jälkeen alkaneella ja<br />

1980-luvun suureen ulosliputukseen<br />

jatkuneella kultakaudellaan<br />

merimiesunioni sen sijaan saavutti<br />

loistavaa menestystä varsinaisessa<br />

toiminnassaan, joka oli hyvin itsekästä:<br />

liitto pyrki ihmiskunnan,<br />

<strong>Suomen</strong> ja muihin ammattiliittoihin<br />

järjestäytyneiden suomalaisten<br />

työntekijöiden eduista piit<strong>taa</strong>matta<br />

hankkimaan jäsenilleen yhä paremmat<br />

työehdot ja johtajilleen<br />

yhä tärkeämpiä asemia sosiaali- ja<br />

merenkulkupolitiikan valmistelussa.<br />

Ajaessaan omia tavoittei<strong>taa</strong>n<br />

liitto kuitenkin tuli ylipäänsä vahvistaneeksi<br />

palkansaajien asemaa<br />

<strong>Suomen</strong> työmarkkinoilla.<br />

Altvaterin ja Mahnkopfin koulukunnan<br />

yhteiskuntatieteilijöiden<br />

mukaan tällainen ammattiliitto<br />

puolus<strong>taa</strong> tehokkaasti ihmisoikeuksia.<br />

Taloustieteilijät, myös<br />

markkinavoimien suitsimista<br />

kannattavat ekonomistit, puoles<strong>taa</strong>n<br />

muistuttavat, että jokainen<br />

neuvotteluvoimaa saavuttanut<br />

ammattiliitto heikentää sopimuskumppaneikseen<br />

pakottamiensa<br />

yritysten kannattavuutta. Kumpi<br />

näistä ammattiyhdistystoiminnan<br />

vaikutuksista katso<strong>taa</strong>n tärkeämmäksi,<br />

on tietenkin ennen muuta<br />

poliittinen kysymys. Sen saamasta<br />

ratkaisusta riippuu, millaisen sisällön<br />

potsfordismi saa.<br />

Timo Soukola<br />

Kirjoitus perustuu johdantoluentoon,<br />

jonka kirjoittaja piti väitöstilaisuudessaan<br />

30.3.2007.<br />

3

merimies<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

<strong>seilaa</strong> <strong>rapakon</strong> <strong>taa</strong><br />

Tankkilaiva <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in liputus<br />

<strong>Suomen</strong> lipun alle ei ollut itsestäänselvyys.<br />

Pitkien neuvotteluiden tuloksena aluksilla<br />

työskentelee nyt suomalaismiehistö.<br />

M/T <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in omistavat ruotsalainen<br />

<strong>Stena</strong> konserni ja Neste Shippingin<br />

yhteisyritys Terra Ltd.<br />

- Palohälytys on pitkä-lyhyt, pitkälyhyt.<br />

Seuraavaksi kokoonnu<strong>taa</strong>n<br />

paloasemalle, viittilöi Kalle<br />

Hyvönen meriturvallisuusperehdytyksessä<br />

bryggalle kokoontuneelle<br />

miehistölle.<br />

Kannelta silmien eteen aukeaa<br />

panoraama kohti ran<strong>taa</strong>, jossa<br />

pyöreät säiliöt ja taivaita kohti<br />

kurkottavat öljyputkitornit tuovat<br />

pakostakin mieleen tieteiselokuvan.<br />

Neitsytmatkal<strong>taa</strong>n Atlantin<br />

takaa saapunut tankkilaiva <strong>Stena</strong><br />

<strong>Poseidon</strong> on lastattavana Porvoon<br />

satamassa. Alus pystyy kuljettamaan<br />

saman aikaisesti kuutta<br />

eri öljytuotetta, laivan kapteeni<br />

Petteri Tolvanen taustoit<strong>taa</strong>.<br />

Kroatiassa rakennetun tankkilaivan<br />

on tarkoitus ajaa pääasiassa<br />

Porvoon ja Yhdysvaltojen väliä.<br />

- <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in ja sen sisaralus<br />

Palvan liputus <strong>Suomen</strong> lipun<br />

alle ei ollut itsestään selvyys, sillä<br />

ensin näytti hyvin todennäköiseltä,<br />

että alukset olisivat menneet<br />

mahdollisesti Ruotsin lipun alle,<br />

varustamon pääluottamusmies<br />

Timo Keskitalo kertoo.<br />

Neutteluprosessi sopimuksesta<br />

oli pitkä ja kesti useiden kuukausien<br />

ajan. Vääntöä riitti, mutta hieno<br />

lopputulos oli, että sekä <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

että Palva liputettiin lopulta<br />

siniristilipun alle, vaikka alukset<br />

ovat yhteisomistuksessa ruotsalaisten<br />

kanssa. <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

nuorin pääluottamusmies, 28-vuotias<br />

Keskitalo, voi olla neuvottelutulokseen<br />

syystäkin tyytyväinen.<br />

Uusissa laivoissa ovat nyt vas<strong>taa</strong>vat<br />

takuupalkkasopimukset kuin<br />

muissakin Nesteen aluksissa.<br />

M/T <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

Pituus 228,50 m<br />

Leveys 32,24 m<br />

Maksimisyväys 14,70 m<br />

Deadweight 74999 t<br />

Jääluokka 1 A<br />

Kuva: Neste Oil<br />

Määränpää<br />

tuntematon<br />

Miehistön kasvoista pais<strong>taa</strong> odottava<br />

ja hyväntuulinen jännitys<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>ia matkaan varustettaessa.<br />

Matruusi Urpo Ärvas<br />

on seilannut jo yli 30 vuoden ajan<br />

eri puolilla maailmaa ja Nesteen<br />

palveluksessa hän on ollut omien<br />

laskelmiensa mukaan noin 12<br />

vuotta. Rahtilaivat ovat konkarin<br />

mieleen.<br />

- Todella hieno homma, että<br />

alukset tulivat <strong>Suomen</strong> lipun alle.<br />

Jos ei olisi saatu niitä <strong>Suomen</strong><br />

lipun alle, olisi tullut yt-neuvotteluja,<br />

Ärvas toteaa.<br />

Yli neljännesvuosisadan seilauskokemuksen<br />

omaava Ärvas<br />

osaa vertailla hyvin entisten ja<br />

nykyisten aikojen eroja. Vuosi-<br />

4

merimies<br />

Matruusi Urpo Ärvas ihailee uudenhohtavaa alusta.<br />

kymmeniä sitten Ärvas kertoo<br />

seilanneensa ns. villin linjan, eli<br />

järjestäytymättömän työnantajan<br />

laivoilla. Tuolloin ei aina tiennyt,<br />

milloin seuraava lasti tulee<br />

kuljetettavaksi ja mitä se sisältää.<br />

Määränpääkin saattoi olla tuiki<br />

tuntematon.<br />

- Ensimmäisillä laivolla meillä<br />

oli vuoden sopimukset, eli palkka<br />

maksettiin vasta vuoden jälkeen.<br />

Kuulin tarinoita, että palkat jäivät<br />

joiltakin saamatta... Jossakin vaiheessa<br />

sopimukset tippuivat sitten<br />

puolen vuoden pituisiksi, Urpo<br />

muistelee ja on tyytyväinen, että<br />

nykypäivänä palkat tulevat ajallaan.<br />

Sähkönsapessa<br />

voltteja mittarissa<br />

Sami Sivulan käsissä luikertelee<br />

kaksi sähköjohtoa. Yt-sähkömies<br />

an<strong>taa</strong> ensiapua korjaukseen<br />

tulleelle sireenille, jonka on toimittava<br />

varmuudella pitkän merimatkan<br />

aikana. Sähkönsapessa,<br />

eli aluksen sähkötyöhuoneessa,<br />

teste<strong>taa</strong>n ja korja<strong>taa</strong>n laivan sähköiset<br />

laitteet sekä tehdään muita<br />

aluksen sähköihin liittyviä töitä.<br />

Meriturvallisuuden A ja O on<br />

laitteiden eristys ja suojaus.<br />

- Tällä taululla pystyy tes<strong>taa</strong>maan<br />

erilaisten sähkölaitteiden<br />

toimin<strong>taa</strong>. Koestustaulusta on saatavilla<br />

tasavir<strong>taa</strong> aina 0-42 V:iin<br />

ja vaihtovir<strong>taa</strong> 0-440 V:iin, Sami<br />

opas<strong>taa</strong>.<br />

Sivula tuntee sähköjen käsittelyn.<br />

Hän kävi ensin alkuaan<br />

ammattikoulun kolmivuotisen<br />

sähköpuolen ja työskenteli<br />

maissa muutaman vuoden. Sen<br />

jälkeen oli vuorossa merikoulu,<br />

josta mies käveli ulos puolikkaan<br />

paperit taskussa. Sivula halusi<br />

laivalle sähkömieheksi, joten<br />

hänen oli kouluttauduttava vielä<br />

puolivuotisella kurssilla maasähköasentajasta<br />

laivasähköasentajaksi.<br />

Sivulalla oli onnekseen jo<br />

puolimatruusin paperit ja tehtyä<br />

työharjoittelua takanaan, joten<br />

hän pystyi menemään suoraan<br />

kurssin aikana työhön.<br />

Yt-sähkömies Sivulalla riittää<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>illa paljon tehtäviä,<br />

sillä hän vas<strong>taa</strong> merellä yksin<br />

aluksen sähkötöistä. Sivula oli<br />

Kroatiassa telakalla valvomassa<br />

aluksen viimeistelytöitä reilun<br />

kolmen kuukauden ajan. Myös<br />

laivan ensimmäisen konemestarin<br />

Juhani Suppalan mukaan<br />

uusi alus vaatii aina aluksi omat<br />

säätönsä. Suppala oli mukana<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in neitsytmatkalla<br />

Atlantin takana. Komestarin mukaan<br />

laiva toimii hyvin, vaikka<br />

ensimmäisellä matkalla oli paljon<br />

hälytyksiä ja kukuttua tuli<br />

joka toinen yö.<br />

- Kone on iso ristikappalekone,<br />

niin kuin vanhan ajan kunnon<br />

koneen pitää ollakin. Laiva on<br />

hyvin yksinkertainen koneesta<br />

- mutta sen sijaan täkiltä se on<br />

hyvin monimutkainen, melkein<br />

40 vuotta merillä seilannut Suppala<br />

hymähtää.<br />

Terve sielu<br />

ja ruumis<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>illa panoste<strong>taa</strong>n<br />

työhyvinvointiin. Alukselle rakenne<strong>taa</strong>n<br />

uuden ajan mukainen<br />

kuntosali juoksumattoineen,<br />

sillä yhtiössä usko<strong>taa</strong>n vanhaan<br />

5

merimies<br />

Miehistöä on kokoontunut meriturvallisuusperehdytykseen.<br />

Ensimmäinen konemestari Juhani Suppala tes<strong>taa</strong> <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in koneita.<br />

kreikkalaiseen sanon<strong>taa</strong>n: “Terve<br />

sielu, terveessä ruumiissa.” Neste<br />

Shipping panos<strong>taa</strong> erityisen paljon<br />

myös työturvallisuuteen. Miehistön<br />

varustuksessa ei kitsastella,<br />

sillä öljytuotteita kuljettavilla<br />

aluksilla toimiva ja normien mukainen<br />

työvarustus on turvallisen<br />

työn sekä kuljetusten perusta.<br />

Melkein kahden kuukauden<br />

edestakainen merimatka vaatii<br />

miehistön jäseneltä rauhallista<br />

luonnetta ja kykyä tulla toimeen<br />

erilaisten ihmisten kanssa. Porvoon<br />

satamassa <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>illa<br />

on vierailemassa aluksen<br />

miehityksestä vas<strong>taa</strong>va Marko<br />

Anttila.<br />

- Olen täällä vähän kuulostelemassa<br />

miehistön tuntemuksia ja<br />

vointeja pitkältä merimatkalta.<br />

Porukka on ollut laivan päällä<br />

pitkään, huomattavasti pidempään<br />

kuin muilla aluksilla, Anttila kertoo.<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in miehityssopimuksen<br />

minimimiehitys on 14<br />

henkilöä, mutta laivalla on Anttilan<br />

mukaan työssä ainakin nyt alkuunsa<br />

enemmän henkilökun<strong>taa</strong>,<br />

sillä töitä on tehtävänä erittäin paljon.<br />

Aluksella työskentelee useita<br />

entisiä Nesteen työntekijöitä. Anttila<br />

kertoo uudelle laivalle olleen<br />

yli 90 työnhakijaa, mikä yllätti<br />

yhtiön. Alukselle oli suunniteltu<br />

alkuaan myös harjoittelijapaikkoja,<br />

mutta takuumatkan aikana<br />

kaikki hytit olivat jo täynnä.<br />

- Pitkä, toista kuukautta kestävä<br />

matka Atlantin yli voi olla<br />

harjoittelijalle hieman liikaa,<br />

Anttila aprikoi ja lisää, että asiaa<br />

tarkastellaan kuitenkin varmasti<br />

uudelleen tulevaisuudessa.<br />

Maitopoijuille<br />

ei stoppailla<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>in keittiö on vielä<br />

hieman autio ja pata on täytetty<br />

juuri vedellä hernekeiton valmistuksen<br />

jälkeen. Kokkistuertti Jari<br />

Grönblom tutustuu parhaillaan<br />

uuteen työpisteeseensä.<br />

- <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> on kolmas<br />

uudisrakennus, jolla olen lähdössä<br />

liikenteeseen. Viimeksi olin<br />

työssä Etelä-<strong>Suomen</strong> Laivan M.S.<br />

Eiralla, sitä ennen tankkilaiva<br />

6

merimies<br />

Zeniitti<br />

Zeniitti on havaitsijan<br />

projektio taivaanpallolla.<br />

Zeniittissä olet keskipisteessä.<br />

Kokkistuertti Jari Grönblom huolehtii provianteista.<br />

Millaisia havaintoja tai<br />

tarinoita sinulla itselläsi on?<br />

Nesteellä, Grönblom kertoo.<br />

Pitkään matkaan valmistautuminen<br />

vaatii huolellista suunnittelua<br />

myös keittiöpuolella.<br />

- Pitkällä matkalla on mietittävä<br />

hyvin tarkoin proviantin<br />

riittävyys. Atlantin ylitys vie vain<br />

noin kaksi ja puoli viikkoa, mutta<br />

on kuitenkin pohdittava, kuinka<br />

paljon ot<strong>taa</strong> mukaan erilaisia tuoretavaroita.<br />

Se mikä on kyydissä,<br />

on kyydissä ja lisää ei saa. Jää tuo<br />

maitopoiju väliin, kokkistuertti<br />

nauraa.<br />

Uuteen keittiöön tutustuminen<br />

vie oman aikansa. Ensin on<br />

etsittävä työvälineet ja pohdittava<br />

työprosesseja. Grönblomin mukaan<br />

keittiössä on tehty kaikki<br />

“kuin ennen vanhaan”. Keittiö<br />

on iso ja laitteet on sijoitettu paikoilleen<br />

tarkemmin miettimättä.<br />

Parilla apupöydälle olisi vielä<br />

käyttöä, sillä nyt keittiössä ei ole<br />

lainkaan laskutilaa. Grönblom on<br />

kuitenkin tyytyväinen monitoimiuuniin<br />

ja keittiön muihin teknisiin<br />

välineisiin. Kokkistuertti uskoo<br />

selviävänsä matkasta hyvin, sillä<br />

pidempiäkin reissuja hänellä on<br />

noin 15 vuoden merillä <strong>seilaa</strong>misen<br />

jälkeen takanaan. Pisin matka<br />

oli Kiinaan, josta Grönblom haki<br />

Futuraa ja Grönlannissa hän on<br />

käynyt muutamaan otteeseen.<br />

- Kyllä merimies tykkää olla<br />

merellä. Mielummin olen merellä<br />

kuin satamassa. Laivalla on<br />

kyllä vapaa-ajan harrastuksia,<br />

eikä tarvitse hytissä mököttää,<br />

Jari toteaa.<br />

Aavan meren<br />

vetovoima<br />

Miehistön kuopuksiin kuuluva<br />

22-vuotias Jani Nurmirinta on<br />

yhtä mieltä merellä työskentelyn<br />

sopivuudesta luonteelleen.<br />

- Täällä on erilainen ilmapiiri,<br />

aivan erilainen, kuin olla maissa<br />

keittiössä töissä. Onhan ne vapaatkin<br />

sitten pidemmät, nuori kokki<br />

laskeskelee.<br />

Janilla on edessään ensimmäinen<br />

matka tankkilaivalla. Sitä<br />

ennen hän on työskennellyt matkustajalaivoilla,<br />

kuten esimerkiksi<br />

M/s Kristina Reginalla Atlantilla.<br />

Nurmirinnan johdattivat merityöhön<br />

isän jalanjäljet. Aava meri veti<br />

nuorta miestä puoleensa ja niinpä<br />

Jani lähti merille jo nuorena.<br />

- Vaasassa olen käynyt<br />

maapuolella ravintolakokin koulun.<br />

Myöhemmin olen suorittanut<br />

meriturvallisuuskursseja Raumalla<br />

ja Kotkassa, Jani kertoo koulutukses<strong>taa</strong>n.<br />

Normaalimiehityksen aikaan<br />

keittiössä työskentelee kokkistuertti<br />

ja kokki. Keittiöpuolen työt<br />

ovat monipuoliset ja tehtäviä<br />

riittää laidasta lai<strong>taa</strong>n.<br />

- Keittiössä on kaikenlaista<br />

siivouksesta ruoan laittoon, ei se<br />

ole pelkästään sitä ruoan laittoa,<br />

kokki Nurmirinta toteaa.<br />

Ovelle ilmestyy uuteen hohtavan<br />

oranssiin haalariin pukeutunut<br />

Grönblom. Meriturvallisuusperehdytys<br />

alkaa ja Nurmirinta katoaa<br />

lyhyestä haastattelusta ripeästi<br />

velvollisuuksien kutsuessa.<br />

SL<br />

Voit lähettää Zeniittiin<br />

omia merenkulkuun liittyviä:<br />

- juttujasi,<br />

- tarinoitasi,<br />

- mietelmiä ja<br />

- valokuvia.<br />

Itse päätät ovatko lähettämäsi jutut tai kuvat<br />

totta vai tarua, eikä jutun muodolla ole väliä.<br />

Keskipisteessä tava<strong>taa</strong>n:<br />

www.smury.fi.<br />

Zeniittiin tulevan aineiston voit lähettää<br />

toimitukseen sähköpostitse:<br />

saana.lamminsivu@smury.fi.<br />

* Toimitus julkaisee lähetettyjä juttuja ja kuvia<br />

säännölliseen tahtiin niitä ilmaantuessa ja<br />

pidättää itsellään oikeuden editointiin<br />

sekä mahdolliseen sensuuriin.<br />

www.smury.fi (>viestintä>Zeniitti)<br />

7

merimies<br />

Merenkulun<br />

voimajoukot<br />

kokoontuivat<br />

Mikäli ihmisten ajatukset voisi<br />

kuulla ääneen, kävisi salissa aikamoinen<br />

pulina.<br />

Suuressa salissa on koolla luottamusmiehiä<br />

eri varustamoista ja<br />

kaikki kuuntelevat nyt korva tarkkana<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n liittosihteeri<br />

Pekka Teräväisen sanoja.<br />

- Vanhasen hallitus lupasi<br />

säilyttää suomalaisen kauppalaivaston<br />

kilpailukyvyn – ja tästä<br />

on pidettävä ehdottamasti kiinni<br />

ja tehtävä kirjaus uuteen hallitusohjelmaan,<br />

Teräväinen toteaa<br />

jämäkästi.<br />

Tiedonjano<br />

on valtava<br />

Van<strong>taa</strong>lla 20.-21. maaliskuuta<br />

järjestetyille luottamusmiesten<br />

neuvottelupäiville osallistui yli<br />

50 luottamusmiestä ja -naista<br />

eri varustamoista. Luottamusmiehiä<br />

tapaamaan saapui myös<br />

<strong>Suomen</strong> Varustamoyhdistyksen<br />

toimitusjohtaja Mika Nykänen,<br />

joka oli tyytyväinen merenkulun<br />

järjestöjen tämän hetkiseen hyvään<br />

yhteistyöhön ja tavoitteisiin.<br />

Nykänen korosti pitämässään<br />

luennossa merenkulun tuki- ja<br />

verolainsäädännön parantamisen<br />

tarvetta merikuljetusten kasvaessa,<br />

jotta Suomi voisi selvitä kansainvälisessä<br />

kilpailussa.<br />

- Merenkulku on yksi nopeimmin<br />

kasvavia markkinoita, jossa<br />

on hyviä ja osaavia työntekijöitä<br />

sekä hyviä varustamoja. Kun<br />

viemme yhdessä viestiä eteenpäin<br />

päättäjille ja muille tahoille, alkaa<br />

se pikku hiljaa avautua, Nykänen<br />

kannusti kuulijoita.<br />

Osa “neukkareille” saapuneista<br />

osallistujista oli vanhoja konkarei-<br />

Ritva Kylä-Junnila kertoo M/s Silja Europalla toimivan<br />

askartelukerhon, joka osti tänä vuonna myyjäisistä<br />

saamillaan varoilla Turun turvakotiin digibokseja.<br />

Mikko Volanen osallistui ensimmäistä ker<strong>taa</strong> luottamusmiesten neuvottelupäiville.<br />

ta, mutta paikalla oli myös juuri<br />

tehtävään valittuja uusia luottamusmiehiä.<br />

Yksi heistä oli Viking<br />

Linen M/s Gabriellan Mikko<br />

Volanen.<br />

- Olen toiminut ravintolaosaston<br />

luottamusmiehenä viime<br />

syksystä lähtien. Tähän mennessä<br />

olen neuvonut jäseniä esimerkiksi<br />

vapaa- ja lomapäivien laskemisessa,<br />

Mikko kertoo.<br />

Gabriellalla tarjoilijana toimiva<br />

Volanen osallistui luottamusmiesten<br />

peruskurssille Kiljavalla tänä<br />

keväänä ja aikoo kahlata lävitse<br />

loputkin tehtävään valituille suunnatut<br />

koulutukset. Ensimmäinen<br />

kurssi oli positiivinen kokemus,<br />

joten Volasen tiedonjano on peruskurssin<br />

jälkeen valtava.<br />

Luottamusmiestyö sopii Mikon<br />

mukaan hyvin hänen luonteelleen,<br />

sillä hän on omien sanojensa mukaan<br />

“kova sanomaan” ja pitää<br />

toisten puolta. Luottamusmiestehtävä<br />

mahdollis<strong>taa</strong> myös asioiden<br />

hoidon ja järjestelyn, mikä on<br />

puuhakkaalle Volaselle mielekästä<br />

toimin<strong>taa</strong>.<br />

Odottavalla mielellä<br />

Rosellalla<br />

Samaa mieltä luottamustehtävän<br />

mielenkiintoisuudesta on M/s<br />

Rosellalla luottamusmiehenä<br />

viime vuoden lopussa aloittanut<br />

Sanna Saloranta. Mikon kanssa<br />

luottamusmiesten peruskurssille<br />

osallistunutta Sannaa kiinnostivat<br />

koulutuksessa eniten lainsäädäntöön<br />

liittyvät asiat.<br />

- On hyvä tietää, mitä oikeuksia<br />

ja velvollisuuksia työntekijällä<br />

on, sillä kaikkia niitä ei aina edes<br />

ennalta tiedä, Saloranta toteaa.<br />

Sanna aikoo toimia luottamustehtävässään<br />

aktiivisesti myös tulevaisuudessa.<br />

Ensin on kuitenkin<br />

opiskeltava tehtävänhoitoon liittyvät<br />

perustiedot ja edettävä tämän<br />

jälkeen eteenpäin askel kerrallaan.<br />

Kurssilla saaduista tiedoista on<br />

varmasti jo välittömästi hyötyä<br />

omassa työssä. Rosellan henkilökunta<br />

on joutunut viime vuosien<br />

aikana vaikeiden tilanteiden eteen,<br />

mutta nyt laivalla ollaan kuitenkin<br />

odottavalla kannalla.<br />

- Uusi laiva on tulossa liikenteeseen<br />

vuoden 2008 tammikuussa.<br />

Aluksen on määrä seilata<br />

Helsingin ja Tallinnan väliä, kuten<br />

Rosella tekee tällä hetkellä. Vielä<br />

tosin emme tiedä, mitä Rosellalle<br />

tulee tapahtumaan jatkossa,<br />

Saloranta kertoo.<br />

Kultainen keskitie<br />

viitoit<strong>taa</strong><br />

Ritva Kylä-Junnila ja Kristiina<br />

Achte ovat ammatil<strong>taa</strong>n hyttiemäntiä.<br />

Kylä-Junnila on toiminut<br />

M/s Silja Europalla hyttiosaston<br />

luottamusmiehenä jo kymmenen<br />

vuoden ajan ja Achte vas<strong>taa</strong>vasti<br />

M/s Amorellan hyttiosaston<br />

luottamusmiehenä vajaan neljän<br />

vuoden ajan. Ritva ja Kristiina<br />

edustavat neuvottelupäivillä<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n eri ikäpolvia.<br />

Luottamusmiestehtävät siirtyvät<br />

vähitellen sukupolvelta toiselle<br />

vanhempien ikäluokkien eläköityessä.<br />

Kylä-Junnilalla ei ole eläkepäiviin<br />

enää mon<strong>taa</strong> vuotta jäljellä,<br />

mutta silti hän osallistuu yhä innokkaasti<br />

aina kahdesti vuodessa<br />

järjestettäville luottamusmiesten<br />

neuvottelupäiville, eikä hän ole<br />

jättänyt niistä yksiäkään väliin<br />

luottamusmiesuransa aikana. Pitkään<br />

luottamusmiehenä toimineella<br />

Kylä-Junnilalla on kokemusta<br />

8

merimies<br />

vaikeistakin tilanteista uransa<br />

aikana ja hän an<strong>taa</strong> nuoremmille<br />

sukupolville opastavan yleissäännön<br />

neuvotteluista.<br />

- Mihinkään neuvotteluihin<br />

ei kannata mennä henkseleitään<br />

paukuttelemaan. Ei ole hyvä, jos<br />

joku menettää kasvonsa. Kultainen<br />

keskitie on se parhain vaihtoehto,<br />

Ritva opet<strong>taa</strong>.<br />

Ritva on työskennellyt Silja<br />

Europalla hyttiemäntänä Turun<br />

linjan alusta saakka. Pitkän meriuransa<br />

aikana hän kertoo kiertäneensä<br />

Viikkarin useat “ellat”,<br />

kuten esimerkiksi M/s Rosellan,<br />

M/s Amorellan ja M/s Cinderellan.<br />

Lisäksi hän seilasi aikanaan<br />

myös M/s Vellamolla. Nykyisessä<br />

työpaikassa Silja Europalla ovat<br />

asiat hyttiosastolla Ritvan mukaan<br />

tällä hetkellä hyvin ja kaikki tulevat<br />

keskenään mukavasti juttuun.<br />

Turunlinja on tosin työn kannalta<br />

kiireinen, joten hyttiosastolla käytetään<br />

apuna pääasiassa pitkän kokemuksen<br />

omaavia tuuraajia.<br />

- Uusia tuuraajia tulee alukselle<br />

työhön vuodessa pari-kolme, jolloin<br />

tehtäviin perehdytys ehditään<br />

tehdä huolella, Ritva kertoo.<br />

Sekä Kylä-Junnilan että Achten<br />

luottamusmiesuralle on mahtunut<br />

niin ilon kuin surun kyyneleitä.<br />

Nuoresta iästään huolimatta<br />

Kristiina on joutunut koh<strong>taa</strong>maan<br />

työvuosiensa aikana epävarmoja ja<br />

raskaita tilanteita. Yksi niistä oli<br />

Cinderellan ulosliputus Ruotsin<br />

lipun alle. Nyt asiat ovat Achten<br />

mukaan ainakin Amorellan hyttiosastolla<br />

kuitenkin <strong>taa</strong>s jo hyvin.<br />

Myös Silja Europalla on tällä<br />

hetkellä valoisampi tilanne.<br />

Kylä-Junnila on onnellinen yhden<br />

työntekijän vakinaistamisesta ja<br />

kymmenen työpoolissa olevan<br />

vakituisista työpaikoista. Tätä<br />

ennen Ritva kertoo Silja Europan<br />

hyttipuolella vakinaistetun työntekijöitä<br />

viimeksi vuonna -95.<br />

Hyttiemännän työ sisältää<br />

myös paljon asiakaspalvelua.<br />

Ritva kertoo, että hyttiemännät<br />

Kristiina Achte opiskelee vapaa-aikanaan valtio-oppia.<br />

pitävät paitsi hyteistä ja yleisestä<br />

järjestyksestä huolta, he myös<br />

tapaavat matkustajia ja kuulevat<br />

heiltä erilaisia tarinoita. Asiakkaita<br />

kuunnellaan, opaste<strong>taa</strong>n ja palvellaan.<br />

Kylä-Junnila on huolissaan<br />

Silja Europan matkustajamäärien<br />

laskusta. Yhtenä syynä asiaan hän<br />

epäilee olevan matkojen nykyisen<br />

Tallinnassa sijaitsevan matkojen<br />

varauskeskuksen (call-center),<br />

josta hän on saanut matkustajilta<br />

paljon palautetta. Kuulopuheiden<br />

mukaan Tallinnassa sijaitsevaan<br />

matkojen varauskeskukseen soitettaessa<br />

ei toisessa päässä ole<br />

aina edes vastattu puhelimeen.<br />

Ritva on kuullut lisäksi palautetta<br />

asiakaspalvelun yleisestä laadusta.<br />

Useat matkustajat ovat kertoneet,<br />

että heitä ei ole puhelinsoiton yhteydessä<br />

aina ymmärretty oikein<br />

ja ruotsinkielistä palvelua on ollut<br />

erittäin vaikeaa saada. Pitkään<br />

luottamusmiehenä toiminut Kylä-<br />

Junnila kan<strong>taa</strong> huolta asiakaspalvelutason<br />

laadusta myös matkojen<br />

Tallinkin toimitusjohtaja Keijo Mehtonen.<br />

Keijo Mehtonen:<br />

Haasteeseen<br />

on pystyttävä<br />

vas<strong>taa</strong>maan<br />

Tallink Silja Oy:n johto kävi tapaamassa Van<strong>taa</strong>lla järjestetyillä luottamusmiesten<br />

neuvottelupäivillä oman yhtiönsä luottamusmiehiä.<br />

Toimitusjohtaja Mehtonen piti aamutuimaan järjestettyä tilaisuutta<br />

erittäin tarpeellisena ja hedelmällisenä keskustelumahdollisuutena,<br />

jossa yhtiön johdolla ja runsaslukuisella luottamusmiesjoukolla oli<br />

mahdollisuus tavata sekä vaih<strong>taa</strong> ajatuksia.<br />

Ennen tilaisuutta Mehtonen kertoi toimittajalle lyhyesti Tallink<br />

Silja Oy:n nykyisistä ja tulevaisuuden haasteista. Toimitusjohtajan<br />

mukaan Tallinkin ja Siljan yhteisen tien alku on vaatinut yhtiössä<br />

aluksi ponnisteluita - kuten aina muutoksissa - mutta jo ensi vuonna<br />

koit<strong>taa</strong> uusi aika.<br />

- On kulunut liian pitkä aika, jossa kehitys ei ole ole vastannut<br />

haasteisiin, sillä myös merenkulun on vastattava asiakkaiden<br />

tarpeisiin. Merellä olevista toiminnoista pitäisi saada enemmän<br />

maissa olevia vas<strong>taa</strong>via, joista maapuolen viihdekeskukset ovat<br />

hyvä esimerkki.<br />

Toimitusjohtajan mukaan kehitys on ainoa tie positiivisen tuloksen<br />

saavuttamiseksi. Esimerkiksi Viking Line, Finnlines ja Birka<br />

Line ovat investoineet ja saattaneet liikenteeseen uusia aluksia.<br />

Tätä kehitystä on toimitusjohtajan mukaan seurattava myös Tallink<br />

Siljalla.<br />

- Uusi kalusto on yksi avain eteenpäin kehitykseen, Mehtonen<br />

toteaa.<br />

Tie tavoitteisiin käy pitkäntähtäimen vision avulla. On analysoitava,<br />

tutkittava sekä luotava pitkän tähtäimen strategia, joka ulottuu<br />

jopa 10, 15 tai jopa 20 vuoden päähän. Myös työvoiman saatavuus<br />

tulevaisuudessa luo yhtiölle merkittävän haasteen.<br />

- Jos puhu<strong>taa</strong>n työvoimasta, niin voimme todeta, että nykyinen<br />

työvoima ikääntyy ja tulee vaihtuvuutta. On saatava uusia ihmisiä<br />

ja uutta työvoimaa tilalle ja tämä on iso haaste, toimitusjohtaja<br />

kertoo.<br />

Erityisesti matkustajalaivapuolella osaava henkilökunta on merkittävä<br />

tekijä kilpailussa, joten mikäli sitä ei ole saatavilla, on sillä<br />

suorat vaikutuksensa liiketoimin<strong>taa</strong>n.<br />

- Jos matkustajalaivoilla ei ole henkilökun<strong>taa</strong> palvelemessa, niin<br />

ei laivoille tule matkustajiakaan. On löydettävä uusi oma pitkän<br />

tähtäimen visio, jolla saadaan palvelut hyvin toimimaan ja tehdään<br />

alasta asiakkaille houkutteleva, Mehtonen painot<strong>taa</strong>.<br />

Hyvän liiketoiminnan takaamiseksi tarvi<strong>taa</strong>n sekä työntekijä, että<br />

työnantajapuolen yhteistyötä ja yhteisiä keskusteluita. Sitä varten<br />

myös yhtiön johto on tapaamassa Van<strong>taa</strong>lla luottamusmiehiä.<br />

- Keskusteluyhteys on merkittävä, jotta asiat saadaan hoidettua,<br />

samassa veneessä kun ollaan, toimitusjohtaja Mehtonen toteaa.<br />

Tallink Siljan luottamusmiehet ryhmäkuvassa.<br />

9

merimies<br />

varauskeskuksessa ja toivoo, että<br />

matkavarausten teko sutjakoituisi,<br />

jotta matkustajamäärät eivät tästä<br />

syystä laskisi.<br />

Muonaohjelmaa<br />

laatimassa<br />

Kokkistuertti Jani Santala <strong>seilaa</strong><br />

tällä hetkellä pääsääntöisesti Itämerellä<br />

Mt Masteralla Primorskista<br />

Porvooseen tai vaihtoehtoisesti<br />

Naantaliin. Janin mukaan Itämerellä<br />

seilatut lyhyet matkat ovat<br />

työpanoksel<strong>taa</strong>n vaativia etenkin<br />

kansi- ja konepuolen miehistölle,<br />

sillä jatkuvat töijaukset tekevät<br />

lepoajasta rikkonaisen. Santala<br />

on työskennellyt Mastarella sen<br />

liikennöinnin alusta alkaen, vuodesta<br />

2003. Nyt Janilla on takanaan<br />

yhteensä 17 vuotta seilausta<br />

eri aluksilla ja luottamusmiehenä<br />

hän on toiminut neljän vuoden<br />

ajan.<br />

- Mastera on siinä mielessä hieman<br />

harvinainen alus, että siellä<br />

on töissä paljon uusia työntekijöitä,<br />

Jani taustoit<strong>taa</strong>.<br />

Uusien työntekijöiden vaihtuvuus<br />

on aluksella suuri, sillä<br />

laivalle tulleita työntekijöitä ei<br />

ole vakinaistettu. Tämä on kasvattanut<br />

Santalan mukaan vakituisen<br />

henkilökunnan työ<strong>taa</strong>kkaa, sillä<br />

uudet työntekijät on aina koulutettava<br />

tehtäviinsä ja normaalit<br />

työt raahaavat jäljessä. Santala<br />

kuitenkin ymmärtää, että uusien<br />

merimiesten alalle saaminen ja<br />

kouluttaminen on tärkeää, mutta<br />

uusien työntekijöiden käyttö eri<br />

alusten kesken voisi jakautua<br />

tasaisemmin tai sitten heitä voisi<br />

Sanna Saloranta on toiminut M/s Rosellalla luottamusmiehenä vuoden<br />

2006 lopusta alkaen.<br />

Rahtipuolen työryhmä keskusteli perusteeellisesti ajankohtaisista asioista.<br />

vakinais<strong>taa</strong>, Jani pohdiskelee.<br />

Toisinaan hieman raskaasta<br />

työtahdista huolimatta Jani ei ole<br />

katunut työtään kokkistuerttina.<br />

Viime aikoina Santala on työskennellyt<br />

mielenkiintoisen haasteen<br />

parissa ja työ on vienyt miehen<br />

mennessään. Santalan tehtävä on<br />

ollut laatia Neste Shipping Oy:lle<br />

muonaohjelma, minkä tähden hän<br />

on kierrellyt myös kurssittamassa<br />

ihmisiä ympäriinsä. Muonaohjelman<br />

laadinta ja kurssitus ovat<br />

tuoneet työhön iloisen piristysruiskeen<br />

sekä mahdollisuuden kohdata<br />

uusia haasteita.<br />

SL<br />

Kokkistuertti Jani Santala osallistuu ahkerasti vuosittain<br />

luottamusmiesten neuvottelupäiville.<br />

10

merimies<br />

11

merimies<br />

Amorella palasi<br />

kultakan<strong>taa</strong>n<br />

Perinteiseen maaliskuiseen tapaansa matkustajaalusten<br />

jääkiekkoväki kokoontui taistelemaan<br />

<strong>Suomen</strong> mestaruudesta Pajulahteen.<br />

Mepan järjestämään turnaukseen saapui<br />

tällä ker<strong>taa</strong> vain viisi joukkuetta, joista vahvin<br />

vuoden tauon jälkeen oli Amorella.<br />

Turnauksen ensimmäisenä päivänä<br />

pelit menivät heti hieman ristiin ja<br />

kaikilla olikin vielä mahdollisuus<br />

taistella kirkkaimmista mitaleista.<br />

Rantasaunalla pelattiinkin melkein<br />

yhtä ahkerasti kuin kaukalossa.<br />

Tosin huolestunutta keskustelua<br />

käytiin <strong>taa</strong>s kerran osanottajamäärien<br />

laskusta ja lyötiinkin<br />

viisaita päitä yhteen keinojen<br />

löytämiseksi.<br />

Ensi alkuun päätettiin, että<br />

jokaisella laivalla on ”joukkuepelivas<strong>taa</strong>va”,<br />

joka jakaa tietoa eri<br />

turnauksista ja harjoittelumahdollisuuksista<br />

laivan päällä sekä<br />

vapaalla. Nämä henkilöt myös<br />

pitävät yhteyttä keskenään ja sopivat<br />

eri lajien turnauspäivämäärät<br />

jo hyvissä ajoin. Joukkuepelivas<strong>taa</strong>vat<br />

ovat: Jake Heinonen (Sere),<br />

Juha Karhu (Translandia), Marko<br />

Laine (Europa), Karri Kunttu<br />

(Isa) ja Kimmo Kallunki (Amo).<br />

Muutama turnauksissa kiertävä<br />

laiva listasta puuttuu, joten sieltä<br />

vapaaehtoiset voivat ot<strong>taa</strong> yhteyttä<br />

johonkin listassa olevaan. Varustamoiden<br />

ja yksittäisten laivojen<br />

porkkanoita/palkintoja yleinen<br />

mielipide kovasti peräänkuulutti.<br />

Pirteänä ja reippaana kiekkoi-<br />

lijat valuivat seuraavana aamuna<br />

jäähallille, jossa kiihkeä taistelu<br />

pokaalista jatkui. Seppo Mäkelän<br />

tuomarointi oli ennallaan, eikä tuomioista<br />

juurikaan valitettu, vaikkei<br />

aina varmoja oltukaan siitä, mitä<br />

tapahtui. Ennen viimeistä alkusarjan<br />

peliä oli kolmella joukkueella<br />

vielä mahdollisuus loppuotteluun.<br />

Translandia eteni Amorellan kanssa<br />

finaaliin ja Europa maalierolla<br />

pronssimatsiin.<br />

Tiukassa finaalissa Amorella<br />

maksoi kalanvelkoja alkusarjasta<br />

ja voitti 2-1. Amorellan maalivahdin<br />

sairastuttua torjuntavastuun<br />

finaalipäivänä otti jäähallin<br />

vahtimestari, sillä ensimmäisenä<br />

turnauspäivänä maalivahteja<br />

lainattiin merimieshengen mukaisesti<br />

muista joukkueista. Hyvä<br />

henki olikin <strong>taa</strong>s kerran koko turnauksessa<br />

- ja toivottavasti ensi<br />

vuodeksi saadaan uusia pelureita<br />

mukaan.<br />

Teksti ja kuvat:<br />

Kimmo Kallunki<br />

12

merimies<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n<br />

toimisto on<br />

suljettu viikon 18<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n toimisto muut<strong>taa</strong> Hakaniemeen Kuljetusliittojen taloon<br />

viikolla 18 (vappuviikko). Muuttotöiden tähden <strong>Unioni</strong>n toimisto on suljettu<br />

30.4. - 4.5.2007. <strong>Unioni</strong>n henkilökunnan toivomus on, että asiointia <strong>Unioni</strong>n<br />

toimistossa tulisi tuona aikana mahdollisuuksien mukaan välttää.<br />

Muuton jälkeen <strong>Unioni</strong>n toimisto palvelee normaalisti jälleen maanantaina<br />

7.5.2007 uudessa osoitteessa: John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki.<br />

Työttömyyskassan toimitilat sijaitsevat samassa talossa Siltasaarenkadun puolella.<br />

Työttömyyskassaan on käynti suoraan katutasolta.<br />

Myös työttömyyskassa on muuttoviikon 30.4. - 4.5.2007 suljettu. Työttömyyskassa<br />

palvelee muuton jälkeen seuraavan kerran maanantaina 7.5.2007.<br />

Pahoittelemme muutosta aiheutuvia palvelukatkoksia.<br />

Kultamerkki rinnuksissa eläkkeelle<br />

Yli neljäkymmentä vuotta seilannut korjausmies Jallo Malmi, 59, sai SAK:n kultaisen<br />

ansiomerkin <strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen kokousmatkalla Tallinnassa.<br />

Eläkkeelle siirtymisen myötä päättyi Malmin lähes kolmen kauden pituinen edustus<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n hallituksen varsinaisena jäsenenä vuosina 1998–2007. <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong>n valtuustossa hän vaikutti vuosina 1996-1998. Nesteen pääluottamusmiehenä<br />

Malmi toimi vuosina 1991–2005.<br />

MAAILMAN MERILTÄ<br />

USA:n helpotettava<br />

maissa käyntiä<br />

Heinäkuussa 2004 voimaan tulleet alusten ja satamien uudet<br />

kansainväliset turvallisuusmääräykset vaikeuttavat Yhdysvalloissa<br />

kohtuuttomasti merimiesten maissa käyntiä.<br />

Myös vierailu aluksilla on vaikeutunut, ammattiliittojen ja<br />

merimieskirkkojen edustajat arvostelivat äskettäin Seattlessa<br />

Yhdysvalloissa järjestetyssä asiantuntijakokouksessa.<br />

Sen osanottajat suosittelivat, että Kansainvälinen merenkulkujärjestö<br />

IMO tarkastaisi kriittisesti asiakirjansa<br />

International Ship and Port Facility Security Code (ISPS).<br />

Asiakirja hyväksyttiin 11. syyskuuta 2001 New Yorkin<br />

terrori-iskujen luomassa jännittyneessä ilmapiirissä. Yhdysvallat<br />

sovel<strong>taa</strong> ISPS-määräyksiä useimpia muita maita<br />

tiukemmin linjauksin.<br />

Seattlen kokouksessa alueen ITF-koordinaattori Jeff<br />

Engels vetosi Yhdysvaltojen rannikkovartiostoon, että se<br />

ottaisi huomioon merimiehiä auttavien organisaatioiden<br />

Seattlessa hyväksymät suositukset.<br />

Kuljetustyöläisten kansainvälinen liitto ITF julkaisi<br />

keväällä 2006 selvityksen, joka osoitti ISPS-määräysten<br />

kaventaneen merimiesten ja merimiehiä auttavien<br />

organisaatioiden oikeuksia paitsi Yhdysvalloissa myös<br />

monessa muussa maassa. Kiteytys ITF:n selvityksestä<br />

”Access denied” löytyy ITF:n verkkosivustosta<br />

osoitteesta www.itfglobal.org/transport-international/<br />

ti23access.cfm.<br />

Bulgaria<br />

yksityistää<br />

Bulgarian hallitus myy 70 prosenttia valtiollisesta varustamosta<br />

NMB:stä. Ostajan on sitouduttava kymmeneksi<br />

vuodeksi vähintään 1,3 miljoonan tonnin aluskannan<br />

ylläpitämiseen kunkin vuoden keskiarvona. Vähintään 60<br />

prosenttia siitä on pidettävä Bulgarian lipun alla ja Bulgarian<br />

lipun alla operoivien alusten keski-ikä on painettava<br />

alle 20 vuoden.<br />

Kymmeneen vuoteen ostajalla ei ole oikeutta hakeutua<br />

selvitystilaan, eikä muutoinkaan muut<strong>taa</strong> yhtiön<br />

luonnetta. Ostajan on oltava sijoittaja, joka toimii<br />

merenkulkualalla. Jos ostaja haluaa yhtiöstä loput 30<br />

prosenttia, valtio myy osuuden aikaisin<strong>taa</strong>n viiden ja<br />

viimeistään kuuden vuoden kuluttua.<br />

Yksityistämisen ehdoilla Bulgarian hallitus pyrkii<br />

luomaan tasapainon kauppahinnan ja sijoitusten välille,<br />

kasvattamaan tonnistoa ja nuorentamaan alusten ikärakennetta.<br />

Päämääränä on myös henkilökunnan tulo- ja<br />

osaamistason kohottaminen, The Sofia Echo raportoi.<br />

Ennen enemmistöosuuden lopullista kauppaa tulevan<br />

omistajan on esitettävä hyväksyttävä 10-vuotissuunnitelma<br />

työntekijämäärän kehityksestä sekä yhtiön toiminnan<br />

sosiaalisista ulottuvuuksista.<br />

Britannia rajoit<strong>taa</strong><br />

tupakointia<br />

Britannian hallitus aikoo rajoit<strong>taa</strong> tupakointia sisävesiliikenteessä<br />

ja aluevesillään. Liikenneministeri Douglas<br />

Alexander julkisti hiljattain sarjan kysymyksiä, joihin<br />

viranomaiset odottavat vastauksia asianosaisilta tahoilta.<br />

Heidän kuulemiselleen on varattu aikaa 11. toukokuuta<br />

asti.<br />

Tulisiko tupakointikiellon koskea kaikkia sisävesiliikenteen<br />

ja Britannian aluevesillä liikkuvia aluksia, joilla<br />

on vähintään yksi matkustaja, brittihallitus kysyy. Vastauksia<br />

odote<strong>taa</strong>n myös kysymykseen, pitäisikö kielto<br />

ulot<strong>taa</strong> myös aluksille, joilla ei ole matkustajia, mutta<br />

joilla työskentelee palkattuja merimiehiä. Entä mikä viranomaisorganisaatio<br />

sopisi parhaiten valvomaan kieltoa<br />

ja sovellettaisiinko rikkomuksiin samoja rangaistuksia<br />

kuin maissa, kysymyssarja jatkuu.<br />

Uudistuksen päämääränä on vähentää tupakoinnin<br />

aiheuttamia kuolemantapauksia ja terveyshaittoja<br />

tupakoitsijoiden ja tupakansavulle altistuneiden keskuudessa.<br />

13

merimies<br />

Birkalla edessä kova tulosjahti<br />

Birka Linen toimitusjohtaja<br />

Anders Ingves kertoo yhtiön<br />

toimintakertomuksessa yhtiön<br />

toiminnallisen tuloksen parantuneen<br />

lähes 11 miljoonaa euroa<br />

viime vuonna. Voittoa ennen<br />

veroja tuli 2,1 miljoonaa euroa,<br />

kun edellisvuonna tuli tappiota<br />

9,5 miljoonaa euroa.<br />

Birkalle kertyi viime vuonna<br />

liikevaihtoa 94,7 miljoonaa euroa,<br />

edellisvuonna 115,5 miljoonaa euroa.<br />

Liikevaihdon lasku oli selviö,<br />

kun Birka myi heti alkuvuodesta<br />

Princessin ja myöhemmin vielä<br />

lastipuolelta Kent Loyalistin.<br />

Laivojen myynti merkitsi 333<br />

työpaikan menoa. 175 ihmiselle<br />

annettiin irtisanomislappu käteen,<br />

määräaikaisia työsuhteita ei uusittu,<br />

osa pääsi eläkkeelle.<br />

Laivoista makse<strong>taa</strong>n tällä<br />

hetkellä hyviä hintoja, sillä telakoilla<br />

on tilauskirjat täynnä. Birka<br />

sai kaupoista rahaa kaikkiaan 35<br />

miljoonaa euroa, josta yli puolet<br />

eli 18,5 miljoonaa euroa oli tulosta<br />

parantavaa myyntivoittoa.<br />

Kaupoista saatu raha käytettiin<br />

osin velkojen lyhentämiseen,<br />

mutta iso osa siitä jätettiin myös<br />

kassaan. Kun vielä liiketoiminnastakin<br />

jäi taloon kymmenen<br />

miljoonaa euroa suurempi rahavirta<br />

kuin edellisenä vuonna eikä<br />

investointeja pahemmin tehty,<br />

vuoden lopussa yhtiön kassa oli<br />

pullollaan rahaa. Tämän vuoden<br />

alussa Birkalle siirtyneen Baltic<br />

Excellentin 9,7 miljoonan euron<br />

kauppahinta on voitu kevyesti<br />

maksaa käteisellä.<br />

Harvinainen kiitos<br />

työntekijöille<br />

Birka sai uuden Paradisensa markkinoitua<br />

suhteellisen hyvin. Etenkin<br />

joulun alla Paradisella näyttää<br />

olleen todellinen vilske. Koko<br />

vuonna matkustajamäärä kasvoi<br />

lähes kolmanneksella ja lippujen<br />

hinnatkin nousivat hieman. Aika<br />

harvinaisella tavalla toimitusjohtaja<br />

Ivers an<strong>taa</strong> vuosikertomuksessa<br />

kunnian Paradisen työntekijöille<br />

siitä, että matkustajat käyttivät<br />

laivalla henkeä kohti rahaa kuusi<br />

prosenttia edellisvuotta enemmän.<br />

Kannattavuus ei kuitenkaan vielä<br />

riittänyt, sillä syksyllä aloitettiin<br />

saneeraustoimet, joilla tavoiteltiin<br />

2,5 – 3 miljoonan euron<br />

lisäsäästöjä.<br />

Koko vuoden osalta Birka<br />

nosti risteilytoimintansa liikevoiton<br />

edellisvuoden kymmenen<br />

miljoonan euron tappiosta vajaa<br />

miljoona euroa plussan puolelle.<br />

Lastipuolella liikevoitto heikkeni<br />

hieman 5,3 miljoonaan euroon<br />

liikevaihdon laskun myötä, mutta<br />

suhteellisesti kannattavuus kuitenkin<br />

parani. Myyntivoittojen<br />

ansiosta Birkan tilinpäätöksen<br />

viimeinen rivi näyttää 15,4 miljoonan<br />

euron voittoa. Osinkoa<br />

osakkaille ei kuitenkaan jaeta.<br />

Tulos jätetään yhtiöön parantamaan<br />

sen omavaraisuutta. Omien<br />

varojen osuus kaikista pääomista<br />

nousi 37 prosenttiin.<br />

Tälle vuodelle<br />

kovat tavoitteet<br />

Birkan omistuksesta syntyneen<br />

kiistan yhteydessä Birkan hallitus<br />

kertoi myös tavoitteista tälle<br />

vuodelle. Koko vuodelle yhtiö on<br />

budjetoinut kymmenen miljoonan<br />

euron eli kymmenen prosentin<br />

nousun liikevaihtoonsa. Liikevoiton<br />

se aikoo nos<strong>taa</strong> 13 miljoonaan<br />

euroon. Lastiliikenteessä<br />

liikevoiton arvioidaan hieman<br />

pienenevän, sillä telakointipäiviä<br />

Eckerö hamuaa<br />

Birkaa itselleen<br />

Maaliskuun alussa Birka Linen suurin omistaja Eckerö-varustamo<br />

ilmoitti haluavansa yhtiön kokonaan itselleen. Sillä on nyt yhtiön<br />

osakkeista 42 prosenttia ja äänivallasta 36 prosenttia. Birkan hallituksen<br />

jäsenistä enemmistö on eckeröläisiä. Samaan aikaan Birka<br />

omis<strong>taa</strong> Eckeröstä vajaan viidenneksen. Eckerö tarjosi osakkeista<br />

keskimäärin 15,20 euron hin<strong>taa</strong>, jolloin koko yhtiön arvoksi olisi<br />

tullut 131 miljoonaa euroa.<br />

Birka Linen hallituksen muut kuin eckeröläiset jäsenet pitivät<br />

lain edellyttämässä lausunnossa tarjouksesta hin<strong>taa</strong> liian alhaisena.<br />

Hallituksen teettämän arvion perusteella Birkan laivojen ja muun<br />

omaisuuden arvo vähennettynä veloilla oli vähintään 185 – 211<br />

miljoonaa euroa. Lisäksi sen tuloskehitys oli parantumassa selvästi.<br />

Eckerö vastasi samana päivänä. Sen mielestä pörssiyhtiön<br />

arvo määräytyy ensi sijassa pörssikurssin mukaan. Eckerön tarjous<br />

oli reilun neljänneksen korkeampi kuin osakkeen hinta tarjousta<br />

edeltävänä aikana.<br />

Eckerön mukaan tarjoushinta noteeraa Birkan arvon myös<br />

korkeammalle kuin mitä Viking Linen, Tallinkin tai Finnlinesin<br />

arvo on, jos katso<strong>taa</strong>n toiminnallista tulosta.<br />

Erimielisyyttä on Birkan laivojen oikeasta arvostakin. Eckerön<br />

eli Birkan hallituksen enemmistön mielestä Birkan laivojen arvo<br />

on 260 miljoonaa euroa, Birkan mielestä 20 – 45 miljoonaa euroa<br />

enemmän. Eckerö mukaan omaisuuden arvolla on lisäksi merkitystä<br />

osakkaille vain, jos se myydään. Se teki oman laskelmansa,<br />

jossa se vähensi laivojen arvosta myös aiheutuvat irtisanomis- ja<br />

muut kulut ja verot. Laskelmassa omaisuuden nettoarvo päätyi<br />

hieman pienemmäksi kuin Eckerö tarjous.<br />

Eckerö ilmoitti tarjousta tehdessään, että sitä tukee joukko osakkeenomistajia,<br />

joilla on vajaa kymmenen prosenttia osakkeista.<br />

Osakemäärästä takana olisi siis enemmistö, mutta äänivallasta ei<br />

Eckerö sanonut mitään. Jos Eckerö saa tarjouksella yli 90 prosenttia<br />

osakkeista, se lunas<strong>taa</strong> loputkin osakkeet ja Birka vedetään<br />

pois pörssistä. Jos määrä ylittää 50 prosentin rajan, Birkasta tulee<br />

Eckerön tytäryhtiö, mutta pörssissä se pysyy.<br />

Eckerön tarjous Birkan osakkeista on voimassa huhtikuun 20.<br />

päivään saakka, ellei sitä keskeytetä tai jatketa. Omistuskiistan<br />

takia Birkan yhtiökokous siirrettiin joka tapauksessa toukokuulle.<br />

Birkan siirtyminen Eckerölle ei välttämättä merkitsisi muutosta<br />

laivojen toiminnassa. Mutta hallinnosta, markkinoinnista ja muusta<br />

vas<strong>taa</strong>vasta päällekkäisyydet saneerattaisiin pois.<br />

tulee viimevuotista enemmän.<br />

Kun tänä vuonna toiminnallista<br />

liikevoittoa jäi 6,2 miljoonaa<br />

ja syksyn saneerausohjelmalla<br />

on tarkoitus säästää ehkä kolme<br />

miljoonaa euroa, niin risteilytoiminnassa<br />

tavoitellaan neljän miljoonan<br />

euron tulosparannusta.<br />

(UP/HL)<br />

UP/Heikki Lehtinen<br />

14

sjömannen<br />

LEDARE 18.4.2007<br />

Förändringarnas vår 2007<br />

Våren har redan hunnit en god bit på väg.<br />

Riksdagsvalen är över och bildandet av<br />

den nya regeringen har inletts. I skrivande<br />

stund är det ännu inte känt vilket alternativ<br />

regeringsbildaren Matti Vanhanen<br />

beslutar sig för att framlägga. Även om<br />

möjligheterna inte är obegränsade, är situationen<br />

dock inte så entydig som media<br />

låtit förstå. Enligt i offentligheten presenterade<br />

åsikter spår valresultatet endast en<br />

borgerlig regering, dvs. en koalition kring<br />

centern och samlingspartiet.<br />

Det förefaller som om man helt<br />

förbisett en regering baserad på rödmyllesamarbete<br />

mellan centern och SDP.<br />

Samarbetet kan bygga på lång erfarenhet<br />

och parterna känner varandra tämligen<br />

bra såväl ifråga om arbetsmetoder som<br />

målsättningar. För en utomstående betraktare<br />

förefaller det t.o.m. som om detta<br />

kunde vara ett mera lockande alternativ<br />

för centern än att inleda samarbete med<br />

samlingspartiet, i synnerhet som båda<br />

är rätt ”jämna” vad beträffar partiernas<br />

representation i riksdagen. Man kunde<br />

t.o.m. anta att centern drar nytta av sin<br />

”majoritetsställning” i relation till SDP<br />

genom att hellre ta dem till regeringspartner<br />

än samlingspartiet som seglar i<br />

kölvattnet till sin valseger.<br />

För Sjömans-Unionen är det i princip<br />

egalt vilka partier som sitter i regeringen.<br />

Unionens verksamhet och intressebevakning<br />

är inte beroende av någon regeringskoalition:<br />

vi är villiga att samarbeta med<br />

vem som helst, i synnerhet om vi som gemensamt<br />

mål har främjandet av Finlands<br />

sjöfart och tryggandet av finländska sjömäns<br />

sysselsättning. Sjömans-Unionen är<br />

redan enligt sina stadgar en intresseorganisation<br />

för sjömän, oberoende av partier<br />

och politisk inriktning.<br />

Under rödmylleregeringen som nu<br />

lämnat in sin avgångsansökan fick vi till<br />

stånd en sjöfartspolitisk linjedragning<br />

som förhoppningsvis finns med också<br />

på den nya regeringens program. Enligt<br />

regeringens ekonomiskpolitiska ministerutskott<br />

är det för Finland av vital<br />

betydelse att ha en egen handelsflotta.<br />

En förutsättning för att uppnå detta mål<br />

är enligt ministerutskottet att vår flottas<br />

konkurrenskraft säkerställs i relation till<br />

våra närmaste konkurrentländer. Linjedragningen<br />

förblev inte endast vackra<br />

ord: regeringen utarbetade för riksdagen<br />

en proposition om att stödet för passagerarfartygens<br />

personalkostnader höjs till<br />

det av EU-kommissionen godkända fulla<br />

beloppet. Det utvidgade stödet trädde i<br />

kraft 1.4.2007.<br />

Ministerutskottet tog ställning också<br />

till reformen av rederibeskattningen.<br />

Enligt utskottet måste Finland noga<br />

följa med utvecklingen i våra närmast<br />

konkurrentländer, bl.a. ifråga om tonnageskatten,<br />

och vid behov vara beredd att<br />

genomföra snabba förändringar. Redan<br />

nu vet man att finansministeriet bett<br />

rederiföreningarna om utlåtanden om<br />

behovet av att revidera Finlands tonnageskattesystem.<br />

Bland övriga näringspolitiska och<br />

anhängiga projekt som inleddes på den<br />

tidigare regeringens initiativ är det skäl<br />

att minnas helhetsreformen av handelsfartygsregisterlagen.<br />

Den tjänstemannaarbetsgrupp<br />

som utreder reformen torde<br />

få sitt arbete klart våren 2007. Det återstår<br />

att se hur den nya regeringen genomför<br />

arbetsgruppens förslag.<br />

Det är skäl att förvänta sig att den nya<br />

regeringen slutför de redan inledda och<br />

aktuella reformerna. Den finska handelsflottans<br />

välfärd och konkurrenskraft<br />

samt upprätthållandet av de finländska<br />

sjömännens knowhow och arbetsplatser<br />

är inte någon obetydlig fråga för vårt<br />

land. Trots att uttrycket ”Finland är en<br />

ö” redan är något nött, är det i alla fall ett<br />

faktum vi inte kan komma ifrån. Finland<br />

är beroende av sin egen sjöfart. Det är att<br />

hoppas att också den nya regeringen har<br />

detta i minnet.<br />

Sjömans-Unionens medlemskår tillönskas<br />

en god fortsättning på våren och<br />

en fin sommar!<br />

Simo Zitting<br />

chefredaktör<br />

simo.zitting@smury.fi<br />

INTRESSEBEVAKNINGSAVDELNINGEN MEDDELAR<br />

Ge förslag om kollektivavtalens innehåll!<br />

Finlands Sjömans-Unions medlemmar har<br />

nu möjlighet att vara med om att påverka innehållet<br />

i kommande kollektivavtal.<br />

De branschvisa kollektivavtalen för Sjömans-Unionens medlemmar som är anställda<br />

på fartyg går ut den 29 februari 2008. Den inkomstpolitiska avtalsperioden åter<br />

upphör 30.9.2007. Sjömans-Unionens medverkan i en eventuell ny inkomstpolitisk<br />

helhetsuppgörelse är beroende av avtalets innehåll. Enligt Unionens stadgar är det<br />

Sjömans-Unionens styrelse som fattar beslut om godkännandet av kollektivavtal.<br />

För att fatta sitt beslut behöver styrelsen veta även medlemmarnas åsikt.<br />

Tillfällen anordnas på fartyg och i land 5.3 – 15.5.2007.<br />

Huvudförtroendemännen anordnar tillfällen ombord på fartygen där Unionens<br />

medlemmar har möjlighet att delta i utformandet av motioner beträffande kollektivavtalets<br />

innehåll. På land är det fackavdelningarna som anordnar dessa<br />

tillfällen.<br />

Följ med din egen fackförenings meddelanden om tillfällena och var med och<br />

påverka! Du kan också själv skicka förslag till Sjömans-Unions ombudsman Carita<br />

Ojala per e-post: carita.ojala@smury.fi. Förslagen bör vara på Sjömans-Unionens<br />

kontor senast 21.5.2007.<br />

Finlands Sjömans-Union FS-U rf<br />

15

sjömannen<br />

Facket värnar om<br />

grundläggande rättigheter<br />

Karl Polanyi, som av globaliseringens<br />

kritiker upphöjts till<br />

en klassiker, bestred redan på<br />

1940-talet marknadsekonomins<br />

självstyrning och påminde om<br />

att samhället helt motiverat har<br />

skyddat sina medlemmar från<br />

marknadskrafternas framfart.<br />

Den ungersk-anglosaxiske ekonomihistorikern<br />

Polanyi ansåg i<br />

sitt verk The Great Transformation<br />

(Den stora omdaningen; 1944) att<br />

arbetarna inte i en på privatföretagsamhet<br />

baserad ekonomi någonsin<br />

kan säkert lita på att deras<br />

arbetsplats består. Världen borde<br />

enligt hans uppfattning efter det då<br />

ännu pågående världskriget ordnas<br />

så att ett stadigvarande anställningsförhållande<br />

med anständiga<br />

villkor borde vara alla människors<br />

fundamentala rättighet.<br />

Detta mål nåddes inte, men<br />

Polanyi anvisade fackföreningsrörelsen<br />

en livsviktig uppgift<br />

också i mycket sämre förhållanden.<br />

Människor som berördes<br />

av massarbetslöshet kunde enligt<br />

honom bevara livets ”etiska och<br />

kulturella” minimivillkor endast<br />

med stöd av fackföreningar.<br />

Historisk<br />

kompromiss<br />

I de flesta industriländerna i väst<br />

övergick man efter det andra<br />

världskriget till s.k. blandekonomi<br />

som också kallats kompromisskapitalism.<br />

Kapitalisterna erkände<br />

fackföreningsrörelsens rätt att<br />

verka och statens ingripande i det<br />

ekonomiska livet medan arbetarrörelsen<br />

för sin del i praktiken<br />

gjorde avkall på socialismens målsättningar.<br />

Garant för arbetets och<br />

kapitalets ömsesidiga eftergifter<br />

var staten, vars uppgift det blev att<br />

styra ekonomin mot kontinuerlig<br />

tillväxt och att trygga en förbättrad<br />

materiell välfärd för medborgarna.<br />

En motsvarande historisk kompromiss<br />

ingicks också i Finland. Inte<br />

heller hos oss bands avtalet vid<br />

ett enda dokument, utan den nya<br />

modellen kom till på basen av<br />

många olika lösningar som följde<br />

samma linje.<br />

Blandekonomi förbinds i internationella<br />

diskussioner ofta med<br />

en större helhet, den ses som en fas<br />

av fordismen. Begreppet fordism<br />

har dock fått olika tolkningar.<br />

Talar vi enbart om ekonomin, så<br />

avses med fordism en stel massproduktion.<br />

Ur denna synvinkel<br />

tolkas det som positivt att frångå<br />

fordismen, men för tiden därefter<br />

med marknadskrafternas nya frihet<br />

och flexibla produktion, har<br />

man inte kunnat hitta på en bättre<br />

benämning än postfordism. Talar<br />

vi åter om fordism i samhällelig<br />

betydelse, avser vi en ökad materiell<br />

välfärd garanterad av den<br />

offentliga makten. Ur denna synvinkel<br />

tolkas postfordism som en<br />

negativ företeelse för den betyder<br />

hot om nedmontering av välfärdsstaten,<br />

otrygghet för löntagarna.<br />

Otrygghet<br />

hotar<br />

De tyska politikforskarna Elmar<br />

Altvater och Birgit Mahnköpf<br />

tar i sitt verk Globalisierung der<br />

Unsicherhet (2002) som ett viktigt<br />

begrepp för beskrivningen av samhällets<br />

omvandling just trygghet<br />

och dess försämring. Den mycket<br />

omtalade globaliseringen är enligt<br />

Altvater och Mahnkopf just<br />

en globalisering av otryggheten.<br />

Marknadsekonomins befriande<br />

från strukturer som har tvingat<br />

kapitalisterna till samhälleliga<br />

kompromisser, benämner de informalisering.<br />

Informalisering<br />

betyder gråa pengar, svartjobb<br />

och att de verkliga politiska<br />

besluten fattas bakom ryggen på<br />

väljarna. Altvater och Mahnkopf<br />

anser att endast arbete på hyggliga<br />

villkor ger individen möjlighet att<br />

styra sitt liv. Till hyggliga arbetsvillkor<br />

hör skydd mot godtycklig<br />

uppsägning, trygghet vid fall av<br />

arbetsoförmåga samt rätten att<br />

organisera sig.<br />

Altvater och Mahnkopf hör till<br />

den långa kedja av samhällsvetenskapare<br />

som betonar rättvisa, som<br />

ser fackföreningsrörelsen som en<br />

betydelsefull, rentav central kraft<br />

när det gäller att försvara de<br />

mänskliga rättigheterna. Fackets<br />

ursprungliga mål var att garantera<br />

medlemmarna trygghet.<br />

Arbetsmöjligheterna uppfattades<br />

alltid som otillräckliga, därför<br />

ville man kunna kontrollera dem.<br />

Artikeln baserar sig på det inledningsanförande som skribenten höll när<br />

han presenterade sin avhandling vid disputationen den 30.3.2007.<br />

Som medlemmar accepterades<br />

endast yrkeskunniga arbetare<br />

och man försökte tvinga arbetsgivaren<br />

till att ge arbete endast<br />

åt fackföreningsmedlemmar. I<br />

dessa sina strävanden kunde en<br />

framgångsrik fackförening uppnå<br />

en kollektiv äganderätt till branschens<br />

arbetsplatser.<br />

Makten skulle inte utövas kortsiktigt<br />

utan vid behov borde man<br />

kunna gå med på lönesänkningar<br />

så att arbetsgivaren kunde fortsätta<br />

verksamheten och medlemmarna<br />

fick behålla sitt arbete. Finlands<br />

Sjömans-Union tillämpade denna<br />

fackförbundens klassiska modell<br />

såväl under blandekonomins era,<br />

då det lyckades att för finländska<br />

fartygsanställda utverka ständigt<br />

nya fördelar, som även under<br />

tiden för kapitalets fria rörlighet<br />

då man var tvungen att ty sig till<br />

modellens rekommendationer för<br />

svåra tider.<br />

Direkt och indirekt<br />

brödrahjälp<br />

Finlands Sjömans-Union har<br />

alltsedan 1920-talet skridit till<br />

många åtgärder i medveten avsikt<br />

att försvara de mänskliga rätttigheterna.<br />

Solidaritetsaktionerna<br />

för att förbättra förhållandena för<br />

utvecklingsländernas exploaterade<br />

löntagare har inte lett till önskat<br />

resultat. Under sin guldålder, som<br />

började efter fortsättningskriget<br />

och fortsatte under 1980-talet med<br />

de stora utflaggningarna, nådde<br />

Sjömans-Unionen i stället lysande<br />

framgång i sin ordinarie verksamhet<br />

som var ytterst självisk: utan<br />

avseende på mänsklighetens och<br />

Finlands fördelar och finländska<br />

arbetstagare inom andra fackförbund,<br />

försökte förbundet skaffa<br />

sina egna medlemmar allt bättre<br />

anställningsvillkor och sina ledare<br />

en allt viktigare position<br />

inom social- och sjöfartspolitik.<br />

Genom att driva sina egna intressen<br />

kunde dock förbundet även<br />

stärka övriga löntagares ställning<br />

på arbetsmarknaden i Finland.<br />

Enligt samhällsvetenskapare<br />

som tillhörde Altvaters och<br />

Mahnkopfs skola försvarar ett<br />

sådant fackförbund effektivt de<br />

mänskliga rättigheterna. Den<br />

ekonomiska expertisen, också de<br />

ekonomer som stöder ett tyglande<br />

av marknadskrafterna, framhåller<br />

å sin sida att varje fackförbund<br />

som uppnått förhandlingsmakt<br />

försvagar lönsamheten för de<br />

företag som förbundet tvingat bli<br />

avtalsparter. Vilkendera inverkan<br />

av fackföreningsverksamheten<br />

som anses viktigare är självfallet<br />

framför allt en politisk fråga.<br />

Hur denna fråga löses blir sedan<br />

avgörande för vilket innehåll postfordismen<br />

får.<br />

Timo Soukola<br />

16

sjömannen<br />

M/T <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

Längd 228,5 m<br />

Bredd 32,24 m<br />

Maximidjup 14,7 m<br />

Deadweight 74 999 t<br />

Isklass 1 A<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

korsar Atlanten<br />

Foto: Neste Oil<br />

Att tankfartyget Stella <strong>Poseidon</strong> började<br />

segla under finsk flagg var inte någon självklarhet.<br />

Som ett resultat av långdragna förhandlingar är det<br />

nu finsk besättning. M/T <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> ägs<br />

av den svenska <strong>Stena</strong> koncernens och<br />

Neste Shippings samföretag Terra Ltd.<br />

- Brandalarmet är lång-kort, långkort.<br />

Följande steg är att vi samlas<br />

på brandstationen, signalerade<br />

Kalle Hyvönen till besättningen<br />

som samlats på bryggan för sjösäkerhetsinformation.<br />

På däcket öppnar sig ett panorama<br />

mot stranden där de runda<br />

cisternerna och oljetornen som<br />

sträcker sig högt mot skyn ofrivilligt<br />

får en att tänka på en science<br />

fiction film.<br />

Tankern <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> som<br />

kommit från sin jungfrufärd från<br />

andra sidan Atlanten ligger nu i<br />

Borgå hamn för att lastas. Fartyget<br />

kan samtidigt frakta sex olika<br />

oljeprodukter, berättar fartygets<br />

kapten Petteri Tolvanen. Det<br />

är meningen att den i Kroatien<br />

byggda tankern huvudsakligen<br />

skall trafikera mellan Borgå och<br />

USA.<br />

- Det var inte alls någon<br />

självklar sak att <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong><br />

och systerfartyget Palva skulle<br />

segla under finsk flagg, för i början<br />

verkade det ganska troligt att<br />

fartygen registreras under svensk<br />

flagg, berättar rederiets huvudförtroendeman<br />

Timo Keskitalo.<br />

Förhandlingsprocessen om<br />

avtalet var seg och varade flera<br />

månader. Stötestenar fanns, men<br />

det fina slutresultatet blev att både<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> och Palva registrerades<br />

under finsk flagg, trots att<br />

fartygen var till hälften i svensk<br />

ägo. Sjömans-Unionens yngste<br />

huvudförtroendeman, 28-årige<br />

Keskitalo kan med all orsak vara<br />

nöjd med förhandlingsresultatet.<br />

De nya fartygen har nu motsvarande<br />

garantilöneavtal som Nestes<br />

övriga fartyg.<br />

Destination<br />

okänd<br />

Besättningen andas förväntan och<br />

spänning när <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> rustas<br />

för avfärden. Matros Urpo Ärvas<br />

har seglat i drygt 30 år till olika<br />

At-elektriker Sami Sivula kontrollerar att sirenen fungerar.<br />

delar av världen och hos Neste har<br />

han enligt sina egna beräkningar<br />

jobbat ca 12 år. Fraktfartyg faller<br />

honom i smaken.<br />

- Det är verkligen fint att<br />

fartygen seglar under finsk flagg.<br />

Om så inte skett, så hade det blivit<br />

samarbetsförhandlingar, konstaterar<br />

Ärvas.<br />

Ärvas med sin mer än kvartssekellånga<br />

erfarenhet av sjön kan<br />

bra göra jämförelser mellan forna<br />

tider och dagens förhållanden.<br />

Han berättar att han för tiotals år<br />

sedan jobbade på s.k. vilda linjens<br />

båtar, dvs. båtar som ägdes<br />

av icke organiserade arbetsgivare.<br />

Då visste man inte alltid när man<br />

får nästa last och vad den består<br />

av. Destinationen kunde också<br />

vara okänd.<br />

- På de första båtarna hade vi<br />

ettårskontrakt, dvs. lönen betalades<br />

först efter ett år. Jag har hört<br />

berättelser om hur lönen ibland<br />

helt uteblev. I något skede blev<br />

det sedan halvårskontrakt, minns<br />

Urpo, och är glad över att lönerna<br />

numera kommer på bestämd tid.<br />

Voltmätning<br />

i elrummet<br />

Sami Sivula har två ledningar i<br />

handen. At-elektrikern ger första<br />

hjälpen åt en siren som kommit för<br />

reparation och som måste fungera<br />

säkert under den långa sjöresan. I<br />

elrummet blir fartygets elektriska<br />

anordningar testade och vid behov<br />

reparerade och här utförs också<br />

övriga elarbeten. Anordningarnas<br />

isolering och skydd är A och O för<br />

sjösäkerheten.<br />

- Med den här tavlan kan man<br />

testa olika anordningars funktion.<br />

Här får man likström 0-42 V och<br />

växelström upp till 440 V, berättar<br />

Sami.<br />

Sivula är bra förtrogen med<br />

elarbete. Först gick han en treårig<br />

elkurs i yrkesskola och jobbade<br />

på land några år. Sedan blev det<br />

sjömansskolans tur och den gick<br />

han ut med lättmatrospapper i<br />

fickan. Han ville gärna jobba<br />

17

sjömannen<br />

som elektriker på fartyg men för<br />

elmontör till sjöss fordrades ännu<br />

en sex månaders tilläggskurs.<br />

Sivula hade ju redan lättmatrospapper<br />

och likaså arbetspraktik<br />

så lyckligtvis kunde han under<br />

kursen direkt få arbete.<br />

At-elektriker Sivula har många<br />

uppgifter på <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>, för<br />

till sjöss ansvarar han ensam för<br />

alla fartygets elarbeten. Drygt<br />

tre månader var han i Kroatien<br />

och övervakade på varvet fartygets<br />

avslutande skeden. Också<br />

fartygets förste maskinmästare<br />

Juhani Suppala säger att ett nytt<br />

fartyg alltid kräver sina speciella<br />

justeringar. Suppala var med på<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>s jungfruresa över<br />

Atlanten. Hans åsikt är att fartyget<br />

fungerar bra, även om det under<br />

den första resan förekom många<br />

alarm och varannan natt blev det<br />

att hoppa upp.<br />

- Maskineriet är en gammal<br />

tvärstycksmotor, så som en gammal<br />

god motor skall vara. Båten<br />

är mycket enkel ifråga om motorn<br />

men däremot finns det mycket<br />

invecklade saker på däck, skrattar<br />

Suppala som jobbat på sjön i<br />

nästan 40 år.<br />

Sund själ i<br />

en sund kropp<br />

På <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> satsar man på<br />

arbetstrivsel. Här byggs en modern<br />

konditionssal med joggingmattor,<br />

för bolaget tror på sanningen i det<br />

gamla grekiska ordstävet ”en sund<br />

själ i en sund kropp”. Neste Shipping<br />

satsar också stort på säkerhet i<br />

arbetet. Inget knussel när det gäller<br />

besättningens utrustning, för på ett<br />

fartyg som fraktar oljeprodukter<br />

är en funktionell och normenlig<br />

arbetsutrustning grundvalen för<br />

en trygg arbetsmiljö och en säker<br />

transport.<br />

Sjöresan tur-retur tar nästan<br />

två månader och det förutsätter<br />

en besättning som är lugn till naturen<br />

och har förmåga att komma<br />

överens med olika människor.<br />

Medan <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> ligger i<br />

Borgå hamn får fartyget besök av<br />

Marko Anttila som ansvarar för<br />

fartygets bemanning.<br />

- Jag är här för höra hur besättningen<br />

känner det och hur de mår<br />

efter den långa sjöresan. De har<br />

varit verkligt länge ombord i ett<br />

sträck, mycket längre än på andra<br />

båtar, säger Anttila.<br />

Enligt <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>s bemanningsavtal<br />

är minimibesättningen<br />

14 personer, men Anttila säger att<br />

åtminstone nu i början är personalen<br />

större, för det finns mycket att<br />

göra. Det finns många av Nestes<br />

tidigare anställda ombord. Anttila<br />

berättar att det var mera än 90 som<br />

sökte anställning, vilket förvånade<br />

bolaget. Ursprungligen hade man<br />

också planerat praktikantplatser ,<br />

men under garantiresan var alla<br />

hytter redan belagda.<br />

- En långresa över Atlanten som<br />

räcker över en månad kan nog vara<br />

litet för mycket för en praktikant,<br />

resonerar Anttila och tillägger att<br />

frågan i alla fall nog övervägs på<br />

nytt i framtiden.<br />

Inget stopp<br />

vid mjölkboj<br />

Förste styrman Sirkku Laukkanen bär huvudansvaret för navigeringen.<br />

<strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong>s kök är ännu något<br />

öde och grytan har just fyllts<br />

med vatten efter ärtsoppskoket.<br />

Kockstuerten Jari Grönblom<br />

bekantar sig som bäst med sin<br />

nya arbetsplats.<br />

- <strong>Stena</strong> <strong>Poseidon</strong> är det tredje<br />

nybyggda fartyget som jag jobbar<br />

på. Före det var jag på ESL:s ms<br />

Eira och därförinnan på en Nestetanker,<br />

berättar Grönblom.<br />

Förberedelserna för en långresa<br />

kräver noggrann planering också<br />

i köket.<br />

- När det gäller en långresa<br />

måste man tänka på att provianten<br />

skall räcka till. Att korsa Atlanten<br />

tar ca 21⁄2 veckor men i alla fall<br />

måste man fundera ut hur mycket<br />

som behövs av olika färskvaror.<br />

Det som finns med finns, och<br />

påfyllning fås inte. Mjölkbojen<br />

får vi nog lämna därhän, skämtar<br />

kockstuerten.<br />

Att bekanta sig med ett nytt<br />

kök tar sin tid. Först måste köksredskapen<br />

sökas fram och arbetsprocesserna<br />

utfunderas. Grönblom<br />

tycker att man i köket gjort ”allt<br />

som förut”. Köket är stort och anordningarna<br />

har placerats ut utan<br />

alltför mycket eftertanke. Ett par<br />

hjälpbord skulle ännu behövas,<br />

för det finns just ingen avlastningsplats.<br />

Grönblom är i alla<br />

fall nöjd med universalugnen och<br />

kökets övriga tekniska redskap.<br />

Kockstuerten tror sig klara resan<br />

bra, han har erfarenhet av längre<br />

resor under sina sammanlagt 15<br />

år på sjön. Längsta resan gick till<br />

Kina när Grönblom hämtade hem<br />

Futura, och till Grönland har han<br />

också gjort några resor.<br />

- Visst tycker en sjöman om att<br />

vara på sjön. Hellre på sjön än i<br />

hamn. Det finns nog tillfälle till<br />

fritidshobbyer ombord, ingen behöver<br />

kura i sin hytt, säger Jari.<br />

Matrosen Urpo Ärvas beundrar det glänsande nya fartyget.<br />

Kocken Jani Nurmirinta<br />

jobbar<br />

första gången på<br />

en tanker.<br />

Det öppna<br />

havets tjusning<br />

Jani Nurmirinta som hör till de<br />

yngsta bland besättningen tycker<br />

att det passar hans natur att jobba<br />

till sjöss.<br />

- Här är en helt annan atmosfär,<br />

skiljer sig klart från att jobba i köket<br />

på landbacken. Och så har man<br />

i stället längre ledighet, resonerar<br />

den unge kocken.<br />

För Jani är det den första resan<br />

med ett tankfartyg. Före det jobbade<br />

han på passagerarfartyg, t.ex.<br />

m/s Kristina Regina på Atlanten.<br />

Nurmirinta följde egentligen i sin<br />

faders fotspår. Det öppna havet<br />

fängslade och han gick till sjöss<br />

redan i unga år.<br />

- Jag studerade till restarangkock<br />

i Vasa och senare avlade<br />

jag sjösäkerhetskurser i Raumo<br />

och Kotka, berättar Jani om sin<br />

utbildning.<br />

Med normal besättning arbetar<br />

det en kockstuert och en kock i<br />

köket. Uppgifterna i köket är<br />

mångsidiga och arbete finns det<br />

nog av.<br />

- I köket gör vi allt från städning<br />

till matlagning, inte är det<br />

enbart kockande, framhåller<br />

Nurmirinta.<br />

I dörröppningen uppenbarar sig<br />

Grönblom skrudad i en ny overall<br />

i grann orange. Brandövningarna<br />

börjar och Nurmirinta avslutar<br />

den korta intervjun och reagerar<br />

raskt när plikterna kallar.<br />

SL<br />

18

sjömannen<br />

Hamnbranschen i mötet.<br />

Ritva Kylä-Junnila berättar att det på m/s Silja<br />

Europa finns en hobbyklubb som med de pengar<br />

som basaren inbringade köpte digiboxar<br />

till skyddshemmet i Åbo.<br />

Tallink Siljas förtroendemän på gruppbild.<br />

Samling för sjöfartens stödtrupper<br />

Om det vore möjligt att höra människornas<br />

tankar så skulle det vara<br />

en riktig kakafoni i den stora salen.<br />

Här har samlats förtroendemän<br />

från olika rederier och alla lyssnar<br />

nu uppmärksamt till Sömans-<br />

Unionens förbundssekreterare<br />

Pekka Teräväinens ord.<br />

- Vanhanens regering lovade<br />

upprätthålla den finska handelsflottans<br />

konkurrenskraft – och<br />

det är någonting vi absolut måste<br />

hålla fast vid och det måste skrivas<br />

in i det nya regeringsprogrammet,<br />

framhåller Teräväinen bestämt.<br />

Kunskapstörsten<br />

enorm<br />

I förtroendemannadagarna som<br />

anordnades i Vanda 20 – 21 mars<br />

deltog 50 förtroendemän, manliga<br />

och kvinnliga från olika rederier.<br />

Också Finlands Redarförenings<br />

VD Mika Nykänen infunnit sig<br />

för att träffa förtroendemännen<br />

och han uttalade sin tillfredsställelse<br />

med sjöfartsorganisationernas<br />

goda samarbete och målsättning.<br />

I sitt anförande betonade<br />

Nykänen behovet av reviderad<br />

skattelagstiftning och bättre stöd<br />

för sjöfarten när transporterna till<br />

sjöss ökar, så att Finland kan klara<br />

sig i den internationella konkurrensen.<br />

- Sjöfarten är en av de snabbast<br />

expanderande marknaderna med<br />

goda och kunniga anställda och<br />

goda rederier. När vi gemensamt<br />

för fram vårt budskap till beslutsfattarna<br />

och övriga instanser så<br />

kan det så småningom bli resultat,<br />

manade Nykänen sina åhörare.<br />

En del av deltagarna var veteraner<br />

inom förtroendemannakåren<br />

men här fanns också sådana som<br />

nyligen blivit valda till förtroendemän.<br />

En av dem var Mikko<br />

Volanen på Viking Lines m/s<br />

Gabriella.<br />

- Jag är förtroendeman för<br />

restaurangavdelningen sedan i<br />

höstas. Hittills har jag gett råd åt<br />

medlemmarna t.ex. om hur man<br />

räknar fridagar och semesterdagar,<br />

berättar Mikko.<br />

Volanen som är servitör på<br />

Gabriella deltog i vårens grundkurs<br />

för förtroendemän i Kiljava<br />

och tänker delta också i den övriga<br />

utbildning som anordnas för<br />

dem som valts till förtroendemän.<br />

Den första kursen var en positiv<br />

upplevelse, så efter grundkursen<br />

hungrar Volanen nu efter mera<br />

kunskap.<br />

Mikko tycker att förtroendemannens<br />

uppgifter passar hans<br />

natur; enligt egen utsago är han<br />

”bra på att sjunga ut” och hålla på<br />

andras rätt. Uppgiften som förtroendeman<br />

ger honom möjlighet att<br />

sköta om och ordna saker och ting,<br />

vilket för den energiske Volanen är<br />

en förnuftig verksamhet.<br />

Avvaktande stämning<br />

på Rosella<br />

Sanna Saloranta, som i slutet av<br />

förra året valdes till förtroendeman<br />

för M/s Rosellas ser också<br />

förtroendeuppdraget som intressant.<br />

Sanna gick grundkursen<br />

för förtroendemän samtidigt som<br />

Mikko och blev särskilt intresserad<br />

av lagstiftningsfrågorna.<br />

- Det är bra att känna till vilka<br />

rättigheter och skyldigheter en<br />

anställd har, för det finns mycket<br />

som man inte ens är medveten om,<br />

säger Saloranta.<br />

Sanna planerar att vara aktiv i<br />

sina uppgifter som förtroendeman<br />

också i framtiden. Först skall hon i<br />

alla fall lära sig grunderna för hur<br />

uppgiften skall skötas och sedan<br />

gå vidare ett steg i taget. Den<br />

kunskap hon fick på grundkursen<br />

kan hon säkert genast dra nytta av<br />

i sitt arbete. Rosellas personal har<br />

de senaste åren ställts inför många<br />

svåra situationer, men nu förhåller<br />

man sig i alla fall avvaktande.<br />

- Ett nytt fartyg skall sättas i<br />

trafik i januari 2008. Det skall köra<br />

mellan Helsingfors och Tallinn<br />

som Rosella nu gör. Ännu vet vi<br />

inte vad som kommer att ske ifråga<br />

om Rosella, berättar Saloranta.<br />

Gyllene medelväg<br />

är ledstjärnan<br />

Ritva Kylä-Junnila och Kristiina<br />

Achte är till yrket hyttvärdinnor.<br />

Kylä-Junnila har redan tio år varit<br />

förtroendeman för hyttavdelningen<br />

på m/s Silja Europa och Achte har<br />

skött samma uppdrag i fyra år på<br />

m/s Amorella. Ritva och Kristiina<br />

representerar på förtroendemannadagarna<br />

olika generationer<br />

inom Sjömans-Unionen. Förtroendemannauppgifterna<br />

övergår<br />

så småningom från en generation<br />

till en annan i och med att de äldre<br />

åldersklasserna går i pension.<br />

Kylä-Junnila har inte längre<br />

många år kvar till pensioneringen<br />

men deltar i alla fall ivrigt i förtroendemannadagarna<br />

som anordnas<br />

två gånger om året, hon har inte<br />

uteblivit en enda gång under sina<br />

19

sjömannen<br />

Mikko Ervast<br />

Mikko Volanen deltog nu första gången i förtroendemannadagarna.<br />

Fraktarbetsgruppen diskuterade ingående aktuella frågor.<br />

Petri Vuorimies, en ny förtroendeman.<br />

många år som förtroendeman. Hon<br />

har erfarenhet också av svåra situationer<br />

och kan ge den yngre generationen<br />

en vägledande allmän<br />

princip för förhandlingar:<br />

- Det lönar sig inte att gå till<br />

förhandlingar med alltför hård<br />

attityd. Det är inte bra om någon<br />

förlorar ansiktet. En gyllene<br />

medelväg är det bästa alternativet,<br />

betonar Ritva.<br />

Ritva har varit hyttvärdinna<br />

på Silja Europa allt sedan Åbolinjen<br />

började. Under sin långa<br />

tid till sjöss har hon cirkulerat på<br />

många ”ellor”, t.ex. m/s Rosella,<br />

m/s Amorella, m/s Cinderella.<br />

En tid också på m/s Wellamo.<br />

Om sin nuvarande arbetsplats<br />

Silja Europa säger Ritva att allt<br />

är bra på hyttavdelningen och alla<br />

kommer bra överens. Åbolinjen<br />

är visserligen jäktig ifråga om<br />

arbetet, men hyttavdelningen får<br />

huvudsakligen hjälp av avbytare<br />

med lång erfarenhet.<br />

- Det kommer två-tre nya avbytare<br />

per år till fartyget, så man<br />

hinner bra sätta dem in i arbetet,<br />

berättar Ritva.<br />

Både för Kylä-Junnila och Achte<br />

har åren som förtroendeman betytt<br />

såväl glädje som sorg. Trots sin<br />

unga ålder har Kristiina under sina<br />

arbetsår upplevt osäkra och tunga<br />

tider. Ett exempel är utflaggningen<br />

av Cinderella till Sverige. Enligt<br />

Achte är läget nu åter bra, i alla<br />

fall på Amorellas hyttavdelning.<br />

Också på Silja Europa ser situationen<br />

nu ljusare ut. Kylä-Junnila<br />

är glad över att en arbetstagare<br />

blivit ordinarie och att tio från<br />

en arbetspool blivit fastanställda.<br />

Kristiina berättar att senast man<br />

på hyttavdelningen fastanställde<br />

arbetstagare var år 1995.<br />

Arbetet som hyttvärdinna innebär<br />

också mycket kundservice.<br />

Ritva berättar att en hyttvärdinna<br />

förutom att hon ansvarar för hytterna<br />

och den allmänna ordningen<br />

också kommer i kontakt med passagerarna<br />

och hör på deras berättelser.<br />

Hon lyssnar till dem, ger<br />

råd och service. Kylä-Junnila är<br />

bekymrad över nedgången i antalet<br />

passagerare på Silja Europa.<br />

En orsak misstänker hon vara<br />

bokningscentralen (call center)<br />

som numera finns i Tallinn och<br />

som hon fått höra många negativa<br />

kommentarer om. Det sägs att när<br />

man ringer till bokningscentralen<br />

i Tallinn så händer det ofta att man<br />

inte ens får svar. Ritva har också<br />

hört respons om den allmänna<br />

nivån på kundservicen. Många<br />

passagerare har berättat att de vid<br />

telefonsamtal inte ens blivit förstådda,<br />

och svenskspråkig service<br />

är det mycket svårt att få. Kylä-<br />

Junnila med sin långa erfarenhet<br />

som förtroendeman känner oro<br />

över kvaliteten på kundservicen<br />

också på bokningscentralen och<br />

hoppas att servicen där förbättras<br />

så att passagerarantalet inte på den<br />

grunden minskar.<br />

Planering<br />

av proviantprogram<br />

Kockstuerten Jani Santala seglar<br />

för närvarande huvudsakligen på<br />

Östersjön, med m/t Mastera från<br />

Primorsk till Borgå alternativt<br />

till Nådendal. Jani tycker att de<br />

korta resorna på Östersjön innebär<br />

krävande arbete, i synnerhet<br />

för dem som jobbar på däck eller<br />

i maskinrummet, för de ständiga<br />

förtöjningarna och fastsurrningarna<br />

gör att vilotiderna blir sporadiska.<br />

Han har jobbat på Mastera<br />

alltsedan den sattes i trafik år 2003.<br />

Nu har Jani bakom sig sammanlagt<br />

17 år på olika båtar och förtroendeman<br />

har han varit i fyra år.<br />

- Mastera är i det avseendet en<br />

20

sjömannen<br />

VD Keijo Mehtonen<br />

Keijo Mehtonen:<br />

Vi måste<br />

kunna svara på<br />

utmaningarna<br />

Ledningen för Tallink Silja Oy kom till förtroendemännens<br />

diskussionsdagar i Vanda för att träffa sitt eget bolags förtroendemän.<br />

VD Mehtonen ansåg den tidiga morgontillställningen<br />

vara ett ytterst nödvändigt och lämpligt diskussionsforum där<br />

företagsledningen och en månghövdad förtroendemannagrupp<br />

hade möjlighet att träffas och utbyta åsikter.<br />

Före mötet gav Mehtonen redaktören en kort redogörelse för<br />

aktuella och kommande utmaningar. Han sade att Tallinks och<br />

Siljas gemensamma väg i början har krävt starka insatser inom<br />

bolaget – som ju vanligt är när det gäller förändringar – men<br />

redan nästa år börjar en ny era.<br />

- Det har gått en alltför lång tid då utvecklingen inte skett i<br />

takt med tidens krav, för också inom sjöfarten måste vi beakta<br />

kundernas önskemål. Funktionerna till sjöss borde fås att i högre<br />

grad motsvara funktionsmöjligheterna på land – ett gott exempel<br />

är underhållningscentra.<br />

VD anser att utveckling och framåtskridande är den enda<br />

vägen till positiva resultat. Så har t.ex. Viking Line, Finnlines<br />

och Birka Line investerat i nya fartyg och satt dem i trafik. Detta<br />

måste Tallink Silja också göra.<br />

- Nya fartyg är en förutsättning för positiv utveckling, konstaterar<br />

Mehtonen.<br />

Målsättningen nås med långsiktiga visioner. Det är nödvändigt<br />

att analysera, utreda och skapa en långsiktig strategi som<br />

sträcker sig över 10, 15 eller t.o.m. 20 år. Också tillgången på<br />

arbetskraft blir i framtiden en stor utmaning för bolaget.<br />

- När vi talar om arbetskrtaft så kan vi konstatera att dagens<br />

arbetskraft åldras och det blir personalomsättning. Vi måste få<br />

nytt folk och ny arbetskraft och det innebär en stor utmaning,<br />

säger Mehtonen.<br />

I synnerhet ifråga om passagerarfartyg är personalen en<br />

viktig faktor i konkurrensen. Finns det inte lämplig personal,<br />

så inverkar det direkt på affärsverksamheten.<br />

- Har inte passagerarfartygen personal som ger god service<br />

så kommer det inte heller passagerare. Vi måste få en ny långsiktig<br />

och skräddarsydd vision för hur servicen skall fungera<br />

optimalt och göra vår bransch attraktiv för kunderna, framhåller<br />

Mehtonen.<br />

För att garantera god affärsverksamhet behövs samarbete<br />

mellan personal och arbetsgivare och gemensamma dialoger.<br />

Därför är nu också bolagets ledning här i Vanda för att träffa<br />

förtroendemännen.<br />

- Samtalskontakt är viktig för att saker och ting skall kunna<br />

skötas, vi är ju i samma båt, konstaterar Mehtonen.<br />

Kristiina Achte studerar statslära på sin fritid.<br />

unik båt att här finns många nya<br />

anställda, berättar Jani.<br />

Det är stor omsättning på ny<br />

arbetskraft, för de arbetstagare<br />

som kommit har inte fått fast anställning.<br />

Detta har enligt Jani<br />

Santala ökat den fasta personalens<br />

arbetsbörda, för nya måste<br />

alltid instrueras i arbetet och de<br />

normala uppgifterna får släpa<br />

efter. Santala förstår nog att det<br />

är viktigt att branschen får nya<br />

anställda och att de utbildas, men<br />

användningen av nya arbetstagare<br />

kunde fördelas jämnare på olika<br />

båtar eller också kunde de nya bli<br />

fastanställda, resonerar han.<br />

Trots den ibland rätt ansträngande<br />

arbetstakten har Jani inte<br />

ångrat att han tog jobbet som<br />

kockstuert. På senaste tid har han<br />

fått en uppgift som för honom<br />

innebär en intressant utmaning.<br />

Santala har anförtrotts uppgiften<br />

att utarbeta proviantprogram för<br />

Neste Shipping Oy, och i anslutning<br />

till detta har han också fått<br />

resa runt och hålla kurser. Planeringen<br />

av proviantprogrammet<br />

och kurserna har betytt en inspirerande<br />

glädjespruta i hans arbete<br />

och möjlighet att möta och klara<br />

nya utmaningar.<br />

SL<br />

21

sjömannen<br />

Tuff resultatjakt<br />

förstår Birka<br />

Zeniitti<br />

Zeniitti är iakttagarens syn på världen.<br />

I Zeniitti är du i fokus.<br />

Vilka iakttagelser eller berättelser har du?<br />

Birka Lines VD Anders Ingves<br />

berättar i företagets verksamhetsberättelse<br />

att företagets operativa<br />

resultat förbättrades med nästan 11<br />

miljoner euro förra året. Vinsten<br />

före skatt uppgick till 2,1 miljoner<br />

euro medan det föregående<br />

året hade visat en förlust på 9,5<br />

miljoner euro.<br />

Birka hade förra året en omsättning<br />

på 94,7 miljoner euro<br />

och året för 115,5 miljoner euro.<br />

Att omsättningen skulle sjunka var<br />

helt klart, då Birka genast i början<br />

av året sålde Princess och senare<br />

dessutom lastfartyget Kent Loyalist.<br />

Försäljningen av fartygen betydde<br />

333 förlorade arbetsplatser.<br />

Uppsägningslapp stacks i handen<br />

på 171 personer, tidsbunda arbetsavtal<br />

förnyades inte, och en del<br />

anställda fick gå i pension.<br />

För fartyg betalas i dag ett gott<br />

pris, då varven har orderboken full.<br />

Birka fick för försäljningen totalt<br />

35 miljoner euro, och av det var<br />

drygt hälften eller 18,5 miljoner<br />

euro försäljningsvinst som förbättrade<br />

resultatet.<br />

Pengarna man fick vid försäljningen<br />

användes delvis till avkortning<br />

på skulderna men en stor del<br />

lämnades också kvar i kassan. När<br />

dessutom även affärsverksamheten<br />

gav ett tio miljoner euro större<br />

penningflöde än året före och inga<br />

nämnvärda investeringar gjordes,<br />

så var företagets kassa vid årsslutet<br />

full med pengar. Köpesumman 9,7<br />

miljoner euro för Baltic Excellent<br />

som övergick i Birkas ägo i början<br />

av detta år har lätt kunnat betalas<br />

kontant.<br />

Sällsynt tack<br />

till personalen<br />

Marknadsföringen av Birkas<br />

nya Paradise lyckades rätt bra. I<br />

synnerhet före jul föreföll det att<br />

vara verkligt livligt på Paradise. På<br />

årsnivå ökade passagerarantalet<br />

med nästan en tredjedel och även<br />

biljettprisen steg något.<br />

På ett rätt unikt sätt ger VD<br />

Ivers i verksamhetsberättelsen<br />

äran åt de anställda på Paradise<br />

för att passagerarna spenderade<br />

sex procent mera per person än<br />

ett år tidigare.<br />

Lönsamheten var dock ännu<br />

inte tillräcklig, för på hösten inleddes<br />

saneringsåtgärder som skulle<br />

ge ytterligare inbesparingar på 2,5<br />

– 3 miljoner euro.<br />

För hela årets vidkommande<br />

kunde Birka öka affärsvinsten<br />

för kryssningsverksamheten från<br />

det föregående årets förlust på tio<br />

miljoner till nästan en miljon euro<br />

på plussidan.<br />

På fraktsidan minskade affärsvinsten<br />

något till 5,3 miljoner<br />

euro när omsättningen minskade,<br />

men relativt ökade lönsamheten.<br />

Tack var försäljningsvinsterna<br />

visar den sista raden i Birkas<br />

bokslut en vinst på 15,4 miljoner<br />

euro. Någon dividend utdelas dock<br />

inte till aktieägarna. Resultaten får<br />

stå kvar i bolaget för att förbättra<br />

dess soliditet. De egna tillgångarnas<br />

andel av kapitalet steg till 37<br />

procent.<br />

Tufft mål<br />

för innevarande år<br />

I samband med tvisten om Birkas<br />

ägande berättade Birkas styrelse<br />

också om målsättningen för innevarande<br />

år. Företaget har för<br />

hela året budgeterat en ökning av<br />

omsättningen med tio miljoner,<br />

dvs. en ökning på tio procent.<br />

Rörelsevinsten planeras öka till 13<br />

miljoner euro. På fraktsidan räknar<br />

man med en något minskad rörelsevinst,<br />

då antalet dockningsdagar<br />

blir flera än förra året.<br />

Då vinsten av den operativa<br />

verksamheten blev 6,2 miljoner<br />

euro och då man med höstens<br />

saneringsprogram kanske sparar<br />

tre miljoner euro, så har man som<br />

mål för kryssningsverksamheten<br />

satt en resultatförbättring på fyra<br />

miljoner.<br />

UP/Heikki Lehtinen<br />

Till Zeniitti kan du skicka dina egna:<br />

- artiklar,<br />

- berättelser,<br />

- funderingar och<br />

- fotografier rörande sjöfarten.<br />

Du bestämmer själv om dina artiklar eller bilder är riktiga<br />

eller påhittade och det spelar ingen roll vilket format<br />

artikeln är i. Vi träffas i fokus:<br />

www.smury.fi.<br />

Material till Zeniitti kan skickas till<br />

Saana Lamminsivu på redaktionen:<br />

saana.lamminsivu@smury.fi.<br />

* Redaktionen publicerar regelbundet inskickade artiklar<br />

och bilder i takt med att de inkommer och förbehåller sig<br />

rätten att redigera och eventuella censurera artiklarna.<br />

www.smury.fi (>kommunikation >Zeniitti)<br />

Eckerö drömmer om att få Birka<br />

I början av mars meddelade Birka Lines största<br />

ägare Eckerörederiet att det vill äga hela bolaget.<br />

Rederiet har nu 42 procent av bolagets aktier och<br />

36 procent av rösterna. Majoriteten av Birkas<br />

styrelseledamöter är från Eckerö. Samtidigt äger<br />

Birka en knapp femtedel av Eckerös aktier.<br />

Eckerö erbjöd ett pris på i medeltal 15,20 euro<br />

för aktierna och värdet för hela bolaget hade då<br />

blivit 131 miljoner euro.<br />

Birka Lines styrelseledamöter (med undantag<br />

för dem som hörde till Eckerö) ansåg i det i lagen<br />

föreskrivna utlåtandet om anbudet att priset var för<br />

lågt. Enligt den värdering styrelsen låtit göra var<br />

Birkas fartyg och övriga egendom (med avdrag<br />

för skulderna) värda minst 185 – 211 miljoner<br />

euro. Dessutom visade resultatutvecklingen på<br />

en klar förbättring.<br />

Eckerö svarade samma dag. Rederiet ansåg att<br />

värdet på ett börsbolag i första hand bestäms utgående<br />

från börskursen. Eckerös anbud var drygt<br />

en fjärdedel högre än priset på aktien dagen före<br />

det anbudet gavs.<br />

Enligt Eckerö noteras i anbudet Birka till<br />

ett högre värde än Viking Line, Tallink eller<br />

Finnlines, om det operativa resultatet beaktas.<br />

Meningsskiljaktighet råder också om det rätta<br />

värdet på Birkas fartyg. Eckerö, dvs. majoriteten<br />

av Birkas styrelsemedlemmar, anser att värdet på<br />

Birkas fartyg är 260 miljoner euro, Birka anser<br />

värdet vara 20 – 45 miljoner högre. Dessutom<br />

anser Eckerö att egendomens värde är av betydelse<br />

för aktieägarna endast om den säljs. Eckerö gjorde<br />

en egen beräkning och avdrog från fartygens värde<br />

även uppsägnings- o.a. kostnader samt skatter. I<br />

denna beräkning blev egendomens nettovärde<br />

något lägre än i Eckerös anbud. I samband med<br />

sitt anbud meddelade Eckerö att det stöds av en<br />

grupp aktieägare som innehar knappt tio procent<br />

av aktierna. Det var alltså en backning av majoriteten<br />

av aktierna men om rösträtten nämnde<br />

Eckerö ingenting.<br />

Om Eckerö med sitt anbud förvärvar över 90 %<br />

av aktierna, inlöser Eckerö även resten av aktierna<br />

och Birka dras bort från börslistan. Om antalet<br />

överstiger gränsen 50 %, blir Birka Eckerös dotterbolag<br />

men hålls kvar på börsen.<br />

Eckerös anbud på Birkas aktier gäller till den<br />

20 april om det inte dras tillbaka eller förlängs. På<br />

grund av ägandetvisten flyttades Birkas bolagsstämma<br />

i alla fall till maj månad.<br />

Om Birka övergår i Eckerös ägo betyder<br />

det inte nödvändigtvis förändringar i fartygens<br />

verksamhet. Men överlappningen ifråga om administration,<br />

marknadsföring och liknande skulle<br />

saneras bort. (UP/HL)<br />

22

sjömannen<br />

FRÅN VÄRLDENS HAV<br />

Sjömans-Unionens<br />

kontor stängt vecka 18<br />

Finlands Sjömans-Union flyttar sitt kontor till Transportförbundens hus i Hagnäs under<br />

vecka 18 (1 maj-veckan). På grund av flyttningen är Unionens kontor stängt 30.4<br />

– 4.5.2007. Unionens personal hoppas att medlemmarna under denna tid undviker att<br />

besöka kontoret.<br />

Efter flyttningen betjänar Unionens kontor som vanligt, från måndagen den 7.5.2007<br />

på den nya adressen John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors. Arbetslöshetskassan<br />

har sitt kontor i samma byggnad. Ingång till a-kassan direkt från gatuplanet.<br />

Också a-kassan är stängd under veckan 30.4 – 4.5.2007. A-kassan betjänar första<br />

gången efter flyttningen måndagen den 7 maj.<br />

Vi beklagar de avbrott i vår service som förorsakas av flyttningen.<br />

USA bör göra<br />

det lättare att gå i land<br />

De nya internationella säkerhetsbestämmelserna för<br />

fartyg och hamnar som trädde i kraft i juli 2004 gör<br />

det orimligt svårt för sjömännen att gå i land i USA.<br />

Likaså har besök på båtarna försvårats, kritiserade<br />

representanter för facket och sjömanskyrkan nyligen<br />

vid ett sakkunnigmöte i Seattle, USA.<br />

Deltagarna rekommenderade att den internationella<br />

sjöfartsorganisationen IMO kritiskt måtte<br />

granska sitt dokument International Ship and Port<br />

Facility Security Code (ISPS). Dokumentet antogs i<br />

den spända atmosfär som rådde efter terroristattacken<br />

den 11 november 2001 i New York. USA tillämpar<br />

ISPS-bestämmelserna mera strikt än de flesta andra<br />

länder.<br />

På mötet i Seattle vädjade områdets ITF-koordinator<br />

Jeff Engels till Förenta Staternas kustbevakning<br />

att ta i beaktande den rekommendation som framförts<br />

i Seattle av organisationer som bistår sjömän.<br />

Transportarbetarnas internationella sammanslutning<br />

ITF publicerade våren 2006 en utredning<br />

som visade att ISPS-bestämmelserna har inskränkt<br />

rättigheterna för sjömän och organisationer som bistår<br />

dem inte endast i USA utan också i många andra<br />

länder. Ett sammandrag av ITF:s utredning ”Access<br />

denied” kan ses på ITF:s webbsida www.itfglobal.org/<br />

transport-international/ti23access.cfm.<br />

I pension med guld på bröstet<br />

Reparatör Jallo Malmi, 59, med<br />

en drygt 40 årig seglats bakom sig,<br />

tilldelades FFC:s förtjänsttecken i<br />

guld på den av Finlands Sjömans-<br />

Unions styrelse anordnade möteskryssningen<br />

till Tallinn.<br />

I och med pensioneringen upphörde<br />

också Malmis representation<br />

i Sjömans-Unionens styrelse<br />

där han suttit i nästan tre perioder<br />

som ordinarie ledamot 1998<br />

– 2007. Han var också medlem av<br />

Sjömans- Unionens fullmäktige<br />

1996 – 1998. Som Nestes huvudförtroendeman<br />

verkade Malmi<br />

1991 – 2005.<br />

Bulgarien<br />

privatiserar<br />

Bulgariens regering säljer 70 % av det statliga rederiet<br />

NMB. Köparen måste för tio år förbinda sig att<br />

upprätthålla ett fartygsbestånd på minst 1,3 miljoner<br />

ton som ett årligt medeltal. Minst 60 % av fartygen<br />

måste segla under bulgarisk flagg och medelåldern<br />

för fartygen under bulgarisk flagg måste underskrida<br />

20 år.<br />

Köparen har inte rätt att på tio år ansöka om att<br />

försättas i likvidation och inte heller på annat sätt<br />

ändra bolagets status. Köparen måste vara ett investeringsbolag<br />

som verkar inom sjöfartsbranschen. Om<br />

köparen vill ha resterande 30 % av bolaget, säljer<br />

staten sin andel tidigast efter fem och senast efter<br />

sex år.<br />

Genom dessa villkor för privatisering vill den bulgariska<br />

regeringen skapa balans mellan köpesumman<br />

och investeringarna, utöka tonnaget och föryngra fartygens<br />

åldersstruktur. Ett mål är också att höja nivån<br />

på personalens inkomster och knowhow, rapporterar<br />

The Sofia Echo.<br />

Före den slutliga överlåtelsen av aktiemajoriteten<br />

skall den blivande ägaren presentera en acceptabel<br />

10-års utvecklingsplan för antalet anställda och<br />

verksamhetens sociala dimensioner.<br />

Storbritannien<br />

Den brittiska regeringen ämnar begränsa rökningen<br />

i insjötrafiken och inom sina territorialvatten. Trafikminister<br />

Douglas Alexander publicerade nyligen<br />

en rad frågor som myndigheterna förväntar sig att<br />

berörda kretsar besvarar. Tidsfristen för att höra dem<br />

har utsatts till den 11 maj.<br />

Borde rökningsförbudet beröra alla fartyg i insjötrafik<br />

och alla fartyg som rör sig inom Storbritanniens<br />

territorialvatten och har minst en passagerare, frågar<br />

regeringen. Svar motses också på frågan om förbudet<br />

borde utvidgas till att omfatta även fartyg som inte har<br />

passagerare men nog avlönade sjömän. Och vilken<br />

myndighetsinstans lämpar sig bäst för övervakningen<br />

av att förbudet iakttas och skall på förseelser tillämpas<br />

samma straff som på land, lyder en fråga.<br />

Målet med reformen är att minska antalet rökningsrelaterade<br />

dödsfall och sanitära olägenheter bland<br />

rökare och personer som utsätts för tobaksrök.<br />

23

sjömannen<br />

Amorella<br />

Amorella tillbaka på guldnivå<br />

Enligt traditionellt marsprogram<br />

samlades passagerarfartygens<br />

ishockeylag i Pajulahti för att<br />

kämpa om finska mästerskapet.<br />

Den här gången hade endast<br />

fem lag anmält sig till den av<br />

MEPA anordnade turneringen,<br />

och starkast efter ett års paus var<br />

Amorella.<br />

Redan den första turneringsdagen<br />

gick resultaten något i kors<br />

och alla hade ännu möjlighet att<br />

kämpa om den förnämsta medaljen.<br />

I strandbastun spelades det<br />

nästan lika ivrigt som i rinken.<br />

Visserligen var det åter en något<br />

bekymrad diskussion om hur antalet<br />

deltagare ständigt minskar och<br />

många visa huvud slogs ihop för<br />

att finna en lösning.<br />

Som första åtgärd beslöts att på<br />

varje fartyg skall finnas en ”lagspelsansvarig”,<br />

som ger information<br />

om de olika turneringarna och om<br />

träningsmöjligheter både ombord<br />

och under lediga dagar. De här<br />

personerna håller också kontakt<br />

sinsemellan och kommer i god tid<br />

överens om turneringsdatum för<br />

olika grenar. Lagspelsansvariga<br />

är: Jake Heinonen (Sere), Juha<br />

Karhu (Translandia), Marko Laine<br />

(Europa), Karri Kunttu (Isa)<br />

och Kimmo Kallunki (Amo). På<br />

listan fattas ännu några fartyg som<br />

är med i turneringen, så frivilliga<br />

från dem kan kontakta någon av de<br />

ovan nämnda. Allmänna meningen<br />

var att det behövs morötter/priser<br />

av rederierna och enskilda fartyg<br />

för att stimulera deltagandet.<br />

Pigga och spelsugna samlades<br />

spelarna nästa morgon i ishallen<br />

där den ivriga kampen om pokalen<br />

fortsatte. Seppo Mäkelä som domare<br />

fungerade som tidigare och<br />

det var få protester fast man inte<br />

alltid var helt säker på vad som<br />

hade hänt. Före det sista spelet<br />

i inledningsserien hade tre lag<br />

ännu chans att komma till finalen.<br />

Translandia och Amorella gick<br />

vidare till final medan Europa<br />

med ett måls skillnad fick spela<br />

om brons.<br />

I den jämna finalen betalade<br />

Amorella tillbaka för förlusten<br />

i inledningsserien och vann 2-1.<br />

Då Amorellas målvakt blivit sjuk<br />

tog ishallens vaktmästare ansvaret<br />

för försvaret av målburen i finalen,<br />

för den första speldagen lånades<br />

målvakter från andra lag i bästa<br />

sjömansanda. Andan var också<br />

som tidigare god under hela turneringen<br />

– och förhoppningsvis kan<br />

vi nästa år få nya spelare med.<br />

Skribent och fotos:<br />

Kimmo Kallunki<br />

24

sjömannen<br />

Sluta och vinn<br />

vill du sluta röka?<br />

”Tobakspaus är tillåten i skeppsarbete, men håller du annars paus så är du lat” och<br />

”Man måste ju röka när tobaken är så billig ombord” – vanliga fraser på fartygen.<br />

Tobaksrökningens skadliga inverkan och alla förbud till trots är det svårt att sluta röka.<br />

Omsorgsfulla förberedelser, avvänjning i grupp och olika avvänjningstävlingar<br />

samt olika nikotinpreparat hjälper dig att nå resultat. Så också på sjön.<br />

Vinkar om källor på nätet:<br />

www.stumppi.fi<br />

www.sydanliitto.fi<br />

www.tupakka.org<br />

Hur kan jag sluta?<br />

1.<br />

2.<br />

Mental förberedelse<br />

Att sluta röka kräver också mentalt en ändrad inställning,<br />

och du får förbereda dig på att det vanligen är först det<br />

tredje eller fjärde rökstoppet som ger långvarigt resultat.<br />

Samla en grupp<br />

Det är ofta lättar att fimpa för gott om man har ”olyckskamrater”.<br />

Det lönar sig därför att bilda en grupp av personer som<br />

är villiga att sluta röka. Det är lättare att uthärda avvänjningssymtomen<br />

när kompisarna har det lika svårt. I en grupp får<br />

man också stöd och uppmuntran.<br />

Hur tobakens skadliga<br />

verkningar försvinner<br />

20 minuter efter rökstopp<br />

- blodtrycket och hjärtrytmen normaliseras<br />

8 timmar efter rökstopp<br />

- blodets syrehalt återgår till det normala<br />

1 dygn efter rökstopp<br />

- kolmonoxiden försvinner från kroppen<br />

- lungorna börjar bli fria från slem och annat<br />

som tobaken förorsakar<br />

2 dygn efter rökstopp<br />

- nikotinet avlägsnats ur kroppen<br />

- lukt- och smaksinnet har avsevärt förbättrats<br />

3 dygn efter rökstopp<br />

- lättare att andas<br />

2-12 veckor efter rökstopp<br />

- blodcirkulationen förbättras, lättare att gå och att<br />

springa<br />

3-9 månader efter rökstopp<br />

- hostan, den pipande andningen och andningsbesvären<br />

minskar när lungorna fungerar med 10 % större<br />

effekt<br />

1 år efter rökstopp<br />

- risken för hjärtinfarkt minskat med hälften i jämförelse<br />

med risken för rökare<br />

5-15 år efter rökstopp<br />

- risken för stroke minskat till samma nivå som för<br />

icke-rökare<br />

10 år efter rökstopp<br />

- risken för lungcancer minskat till hälften i jämförelse<br />

med dem som fortsätter att röka<br />

3.<br />

Ordna<br />

4.<br />

5.<br />

en tävling<br />

En tävling kan för många vara en uppmuntran. I maj anordnas åter<br />

en riksomfattande tävling Sluta och vinn. Det finns tre serier:<br />

- Sluta och vinn, sex månaders tävling 2.5 – 30.10.2007<br />

- Tobaksfri Majmånad, fyra veckors tävling 2 – 29.5.2007<br />

- Supportertävling 2.5 – 30.10.2007<br />

Mera info om tävlingen och anmälningar på Internet<br />

www.lopetajavoita.fi<br />

Skynda långsamt<br />

Några kan genast helt sluta röka. Det förnuftigaste alternativet<br />

för de flesta är en långtidsplan, t.ex. att minska mängden med 1-3<br />

cigarretter per vecka. Då medför övergången till nya vanor mindre<br />

biverkningar och det är lättare att lyckas.<br />

Det finns hjälp<br />

Nikotinpreparat (tuggummi, plåster, nässpray, inhalator och tabletter)<br />

hjälper många. Sådan hjälp behövs ca sex månader.<br />

För att komma loss från ett djupt rotat nikotinberoende kan receptmedicin<br />

hjälpa (Zyban, Champix och antidepressiva mediciner.<br />

Artikelförfattare:<br />

Leena Niemi, företagshälsovårdare,<br />

pol.mag., Institutet för arbetshygien, Åbo<br />

Heikki Saarni, överläkare,<br />

doc., Institutet för arbetshygien, Åbo<br />

25

merimies<br />

KUOLLUT IN MEMORIAM KIITOS TACK<br />

Mirja<br />

Soininen<br />

kampaajana m/s Kristina Reginalla<br />

s. 31.07.1950 Heinävesi<br />

k. 28.03.2007 La Palma<br />

Mirja sisarusten sanoja lainaten:<br />

” Mirjan elämän taival alkoi pienessä torpassa keskellä<br />

metsää Heinävedellä ja päättyi ikuiseen uneen kauniilla<br />

La Palman saarella, vuorenrinteellä ja niin lähellä<br />

taivasta”<br />

Minne meri ja taivas kan<strong>taa</strong>, minne aalto<br />

ja tuuli käy, siellä nouseva aurinko koh<strong>taa</strong><br />

ja sydämelles lempeän rauhan suo.<br />

Mirkkua lämmöllä muistaen m/s<br />

Kristina Reginan henkilökunta<br />

Pertti ”Pepe”<br />

Muuriaisniemi<br />

siirtyi rauhallisemmille vesille<br />

24.1.2007 klo 13.00<br />

pitkällisen sairauden murtamana.<br />

Pepe aloitti merimiesuransa vuonna 1958 Mercurissa<br />

ja jäi eläkkeelle vuonna 1990 Neste Foxista.<br />

Pepe oli monitaitoinen kaveri ja auttoi ystäviään aina<br />

pyyteettömästi, siksipä hänellä ystäviä riitti joka lähtöön.<br />

Pepen motto oli ”Me tehdään mitä halu<strong>taa</strong>n<br />

ja muut tekee mitä osaa”. Hän oli merimies ja<br />

veneilijä lui<strong>taa</strong>n ja ytimiään myöten.<br />

Kaipaamaan jäi suuri joukko hyviä ystäviä.<br />

Suuri Kiitos J/m Sisun henkilökunnalle ja<br />

työtovereille muistamisesta täyttäessäni puolivuosisa<strong>taa</strong>!<br />

Kiittäen: Talvipoosu! Arska<br />

Sydämelliset kiitokset <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n Saimaan<br />

osasto ry:lle sekä M/v Bravadenin henkilökunnalle<br />

hienoista lahjoista ja lämminhenkisestä<br />

tilaisuudesta, jonka järjestitte täyttäessäni 60<br />

vuotta.<br />

Jukka Närhi<br />

Kiitos muistamisesta merkkipäivänäni.<br />

Kauko Iso-Mustajärvi (kuvassa)<br />

www.smury.fi<br />

OSASTOT TIEDOTTAVAT<br />

Kevätkokous<br />

Etelä-Suomi<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston sääntömääräinen<br />

kevätkokous pidetään osaston toimistossa (Linnankatu<br />

13, Helsinki) 25.4.2007 klo 12.00 alkaen. Kokouksessa<br />

käsitellään sääntöjen määräämät asiat.<br />

Osaston jäsenet, tervetuloa!<br />

Kevätretki<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto järjestää jäsenilleen sekä heidän<br />

perheilleen järjestöretken keväiseen Porvooseen, matkan<br />

aikana on vapaata keskustelua osaston hallituksen edustajien<br />

kanssa. Matkalle mukaan mahtuu 35 henkeä.<br />

Retki suorite<strong>taa</strong>n m/s JL Runebergilla<br />

lauantaina 26.5.2007 kello 10.00.<br />

Lähtö Helsingistä klo 10.00,<br />

Porvoossa olemme klo 13.25.<br />

Paluu Helsinkiin Porvoosta klo 16.00 ja<br />

Helsingissä olemme klo 19.25 illalla.<br />

Matkan hinta osaston jäsenelle ja puolisolle<br />

per henkilö on 20 € lapset 10 €.<br />

Matkalla osasto tarjoaa ruuan. (Huom. ilmoittakaa<br />

ruoka-allergioista matkan tilaamisen yhteydessä.)<br />

Sitovat ilmoittautumiset 15.5.2007 mennessä<br />

Tapio Nurmiselle: gsm. 050 441 6081 tai<br />

e-mail: tapio.nurminen@smury.fi.<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsen, tule vaikuttamaan<br />

liiton työehtosopimustavoitteisiin!<br />

Etelä-<strong>Suomen</strong> osasto järjestää TES-tilaisuudet, joissa<br />

jäsenistöllä on mahdollisuus tulla kertomaan ja vaikuttamaan<br />

liiton tuleviin työehtosopimustavoitteisiin. Tilaisuudet<br />

järjestetään Etelä-<strong>Suomen</strong> osaston toimistossa,<br />

osoitteessa Linnankatu 13, Helsinki.<br />

TES-tilaisuuksien ajankohdat:<br />

25.4.2007 klo 12.30 (heti kevätkokouksen jälkeen)<br />

4.5.2007 klo 11.00<br />

Kaikki <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenet, tervetuloa!<br />

Kevätkokous<br />

Pohjois-Suomi<br />

Pohjoisen osasto kokoontuu kevätkokoukseen l<br />

auantaina 12.5.2007 Oulun Cumulukseen kello 16.00.<br />

Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat.<br />

Kaikki jäsenet tervetuloa!<br />

Hallitus kokoontuu samassa paikassa kello 15.00.<br />

Lisätietoja saa tarvittaessa Pentti Holapalta<br />

sähköpostilla osoitteesta: pentti.holappa@smury.fi.<br />

Hyvät jäsenet!<br />

Länsi-Suomi<br />

Länsi-<strong>Suomen</strong> osaston jäsenet perheineen: Tulkaa mukaan<br />

ulkoilemaan.<br />

Tava<strong>taa</strong>n Raippaluodossa aamusta alkaen sunnuntaina<br />

22.4.2007. Osasto järjestää kilpailuja, joihin kaikki voivat<br />

osallistua. Myös palkintoja luvassa. Nauti<strong>taa</strong>n hienoista<br />

maisemista ja syödään. Ellet ole paikkaa nähnyt,<br />

niin nyt kakarat autoon. Nähdään siis Raippaluodossa<br />

sunnuntaina 22.4.2007.<br />

Muista ilmoit<strong>taa</strong> osallistumisesi,<br />

niin vara<strong>taa</strong>n evästä riittävästi.<br />

Ilm. Karille 0400 418 511<br />

tai kari.nurmirinta@smury.fi.<br />

Lounais-Suomi<br />

Nyt Tuurin Kyläkauppareissulle!<br />

Matkoja järjestetään kahtena peräkkäisenä maanantaina<br />

28.5. ja 4.6.<br />

Lähtö tapahtuu Turusta klo 7.00 ja paluuaika noin 21.00.<br />

Hinta 10 euroa jäsen ja avec 20 euroa. Hin<strong>taa</strong>n sisältyy<br />

kuljetus, kahvi ja sämpylä meno- ja paluumatkalla.<br />

Sitovat ilmoittautumiset maksun kera viimeistään<br />

4.5.2007 Turun toimistolle, Maariankatu 6 B, puh.<br />

(02) 233 7416. Huom! Matka toteutuu vain,<br />

jos lähtijöitä on riittävästi!<br />

Jarppa 40 v. kiittää ja kumar<strong>taa</strong>!<br />

ISO kiitos msv Nordican henkilökunnalle<br />

meitä muistaessa.<br />

Satu & Jarmo<br />

50-vuotissynttärit<br />

Kiitos muistamisesta Finstashipin henkilökunnalle<br />

ja kunnioituksella myös <strong>Merimies</strong>unionin henkilökunnalle.<br />

ELÄKKEELLE<br />

Lämpimät kiitokset minua monin tavoin muistaneelle<br />

M/s Amorellan henkilökunnalle jäädessäni<br />

eläkkeelle.<br />

Terttu Nöjd<br />

Osallistu TES-aloitekokoukseen!<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n Lounais-<strong>Suomen</strong> ammattiosasto<br />

järjestää tapaamisen, jossa pohdi<strong>taa</strong>n yhdessä<br />

työehtosopimuksiin liittyviä aloitteita. Tilaisuuksia on<br />

kaksi ja ne pidetään kahtena peräkkäisenä maanantaina<br />

7.5. ja 14.5. klo13.00 alkaen Turun toimistolla, osoitteessa<br />

Maariankatu 6 b, 5. kerros.<br />

Tervetuloa vaikuttamaan!<br />

Kevättalkoot<br />

Kiitos # Merimiäs v.57 (50)<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston<br />

vapaa-ajan mökillä Meripesällä järjestetään<br />

MÖKKITALKOOT lauantaina 19. toukokuuta.<br />

Tule viettämään kevätpäivää pienten puuhastelujen parissa.<br />

Luvassa on haravointia, ikkunanpesua yms. Sauna<br />

lämmitetään kuumaksi ja uimaan on vapaa pääsy. Mikäli<br />

haluat yöpyä mökillä, muista ot<strong>taa</strong> liinavaatteet mukaan.<br />

Muut tarvikkeet löytyvät hyvin varustetusta mökistä.<br />

Muistathan ilmoit<strong>taa</strong> tulostasi puh. (02) 233 7416,<br />

jotta tiedämme varautua tarjoilun suhteen. Tervetuloa!<br />

26

merimies<br />

Kaikki ilmoitukset<br />

sähköpostilla<br />

Kaikki <strong>Merimies</strong>-lehdessä julkaistavat ilmoitukset (kokoukset,<br />

kiitos, syntymäpäivät, kuolleet) ovat jäsenille ja osastoille<br />

maksuttomia.<br />

Kaikki ilmoitukset kannat<strong>taa</strong> voi lähettää suoraan sähköpostina<br />

osoitteeseen merimies.lehti@smury.fi<br />

Ilmoitukset voi toki myös soit<strong>taa</strong> toimituksen numeroon<br />

(09) 615 20210 tai postit<strong>taa</strong> osoitteeseen <strong>Merimies</strong>-lehti, PL<br />

249, 00121 Helsinki.<br />

ETSIN<br />

Etsin valokuvaa laivasta M/s Marta, joka oli suomalaisen<br />

Lindbergin varustamon omistuksessa -50-luvun<br />

lopulla ja vielä -60-luvulla alussa oli Suomessa ja<br />

myytiin kreikuille. Jos kuva löytyy jostakin, niin asiasta<br />

voi lähettää tietoa alla olevaan sähköpostiosoitteeseen:<br />

jallu.luuraa@luukku.com.<br />

SUOMEN MERIMIES-UNIONI SM-U ry<br />

FINLANDS SJÖMANS-UNION FS-U rf<br />

Postiosoite/Postadress: PL 249, 00121 Helsinki<br />

Käyntiosoite/Adress: Uudenmaankatu 16 B, 00120 Helsinki<br />

Vaihde/Växel: (09) 615 2020<br />

Telefax: (09) 615 20 227<br />

Työttömyyskassa/Arbetslöshetskassan: (09) 615 20 230<br />

- puhelinpäivystysaika/telefonjourtid: 9.00 – 11.00<br />

Kesäaika/Sommartid: 8.00 – 15.30<br />

Toimistoaika/Kanslitid: 8.30 – 16.00<br />

www.smury.fi<br />

Sähköposti/e-adress: etunimi.sukunimi@smury.fi/<br />

förnamn.efternamn@smury.fi<br />

HENKILÖKUNTA<br />

<strong>Suomen</strong> <strong>Merimies</strong>-<br />

<strong>Unioni</strong> SM-U ry<br />

Finlands Sjöman-<br />

Union FS-U rf<br />

Päätoimittaja/chefredaktör<br />

Simo Zitting<br />

Toimitussihteeri/<br />

Redaktionssekreterare<br />

Saana Lamminsivu<br />

saana.lamminsivu@smury.fi<br />

Ulkoasu ja taitto<br />

Mikko Taipale<br />

Kultamerkki 25 vuoden<br />

jäsenyyden jälkeen<br />

<strong>Merimies</strong>-<strong>Unioni</strong>n jäsenillä on oikeus saada liiton kultamerkki,<br />

kun hän on maksanut keskeytymättömästi jäsenmaksunsa<br />

<strong>Unioni</strong>in 25 vuoden ajan. Mitään automaattista jäsenseuran<strong>taa</strong><br />

<strong>Unioni</strong>ssa ei valitettavasti ole, joten merkkiin oikeuttavan ajan<br />

tultua täyteen kannat<strong>taa</strong> ot<strong>taa</strong> yhteyttä Tiina Kytölään <strong>Unioni</strong>n<br />

toimistolla p. 09 – 615 2020. Asia tarkiste<strong>taa</strong>n ja kun kaikki on<br />

kunnossa, kultamerkki postite<strong>taa</strong>n asianosaiselle. Merkin saaja<br />

voi lähettää kuvansa <strong>Merimies</strong>-lehteen osoitteelle <strong>Merimies</strong>-<br />

Sjömannen, PL 249, 00121 Helsinki.<br />

KULTAMERKIT<br />

Blomqvist Leif<br />

Jalonen Anne<br />

Karhula Leila<br />

Kiuru Antero<br />

<strong>Merimies</strong> – Sjömannen<br />

AIKATAULU – TIDSCHEMA 2007<br />

no aineisto toimituksessa ilmestyminen<br />

materialet till redaktionen<br />

GULDMÄRKEN<br />

Koppanen Juha<br />

Salmi Veijo<br />

West Kenneth<br />

utges<br />

4 30.5. 13.6.<br />

5 8.8. 22.8.<br />

6 12.9. 26.9.<br />

7 24.10. 7.11.<br />

8 26.11. 12.12.<br />

Puheenjohtaja – Ordförande<br />

Simo Zitting<br />

p. (09) 615 20 250 ja (0400) 813 079<br />

Liittosihteeri – Förbundssekreterare<br />

Pekka Teräväinen<br />

p. (09) 615 20 254 ja (0400) 432 668<br />

Tekninen sihteeri -<br />

Teknisk sekreterare<br />

Katja Gräsbeck<br />

p. (09) 615 20 252<br />

Sopimussihteeri – Avtalssekreterare<br />

Klaus Lust<br />

p. (09) 615 20 211 ja (040) 505 1957<br />

Tekninen sihteeri –<br />

Teknisk sekreterare<br />

Anja Uusitalo<br />

Toimitsija/ITF-tarkastaja –<br />

Ombudsman/ITF-inspektör<br />

Ilpo Minkkinen<br />

p. 09-615 20 253 ja 040-7286932<br />

Toimitsijat – Ombudsmän<br />

Carita Ojala<br />

p. (09) 615 20 231 ja (0400) 829 039<br />

Satu Silta<br />

p. (09) 615 20 213 ja (040) 526 3435<br />

ITF-koordinaattori –<br />

ITF-koordinator<br />

Simo Nurmi<br />

p. (09) 615 20 255 ja (040) 580 3246<br />

Toimittaja, tiedottaja – Redaktör,<br />

informatör<br />

Aino Juppala-Paasikallio<br />

p. (09) 615 20 210 ja (040) 545 0890<br />

Viestintäsihteeri –<br />

Informationssekreterare<br />

Saana Lamminsivu<br />

p. (09) 615 20 221 ja (045) 7730 1020<br />

Taloudenhoitaja – Ekonom<br />

Mikko Tuominen<br />

p. (09) 615 20 218 ja (0400) 422 379<br />

Kirjanpitäjä – Bokförare<br />

Tuula Ylhävuori<br />

Kassanhoitaja – Kassaföreståndare<br />

Stiina Raitio<br />

Työttömyyskassa –<br />

Arbetslöshetskassan<br />

p. (09) 615 20 230<br />

puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:<br />

9.00 – 11.00<br />

tkassa@smury.fi<br />

Työttömyyskassan hoitaja –<br />

Arbetslöshetskassans föreståndare<br />

Annika Skogberg<br />

Työttömyyskassavirkailijat –<br />

Arbetslöshetskassafunktionärer<br />

Pirjo Aro-Nenonen<br />

Varpu Klemola<br />

Tuulianna Raimoranta<br />

Annika Skogberg<br />

Jäsenrekisteri – Medlemsregister<br />

Tiina Kytölä<br />

p.(09) 615 20 257<br />

puhelinpäivystysaika/ telefonjourtid:<br />

8.30 – 15.00<br />

Toimistotyöntekijät –<br />

Kontorsbiträden<br />

Mervi Halonen<br />

Arja Merikallio<br />

Mökit / Stugor<br />

p. (09) 615 20 260<br />

Lounais-<strong>Suomen</strong> osaston mökin<br />

varaukset Turun toimistolta<br />

Toimistot – Expeditioner<br />

Kotka<br />

Puutarhakatu 12<br />

48100 Kotka<br />

ITF-tarkastaja/ITF-inspektör<br />

Markku Uimonen<br />

p. (05) 213 855 ja (0400) 969 619<br />

telefax: (05) 213 881<br />

Mariehamn<br />

Ålandsvägen 55<br />

22100 Mariehamn<br />

Ombudsman –Toimitsija<br />

Henrik Lagerberg<br />

tel (018) 199 20 och (0400) 478 884<br />

hem (018) 35 320<br />

telefax: (018) 199 12<br />

fsu-aland@aland.net<br />

Turku – Åbo<br />

Maariankatu 6 B, 5. krs.<br />

20100 Turku<br />

(avoinna 10.00 – 15.00)<br />

Toimistotyöntekijä – Kontorsbiträde<br />

Salme Kumpula<br />

p. (02) 233 7416<br />

telefax: (02) 231 0501<br />

Vaasa – Vasa<br />

Pitkäkatu 43<br />

65100 Vaasa<br />

p.(06) 312 1605<br />

Toimitsija päivystää toimistolla joka<br />

kuukauden ensimmäinen maanantai.<br />

Ombudsman i Vasa varje månads<br />

första måndag.<br />

Toimitus: Uudenmaankatu 16 B<br />

(4. kerros)<br />

Postiosoite: PL 249,<br />

00121 Helsinki<br />

Puh. (09) 615 20 20<br />

Redaktion: Nylandsgatan 16 B<br />

(4:e våningen)<br />

Postadress: PB 249,<br />

00121 Helsingfors<br />

Tel. (09) 615 20 20<br />

Osoitteenmuutokset<br />

ja ilmoitukset<br />

Puh. (09) 615 20 20<br />

Lehti ilmestyy<br />

yhdeksän ker<strong>taa</strong> vuodessa.<br />

77. vuosikerta<br />

Tilaushinnat vuodelle 2007:<br />

1/1 vuosi 20 e, 1⁄2 vuosi 10 e<br />

Ilmoitushinnat:<br />

yksiväri-ilmoitukset 1 e/pmm,<br />

värilisä 200 e (yksi koristeväri).<br />

Moniväri ilmoituksista sovittava<br />

erikseen.<br />

Lehti ei vas<strong>taa</strong> sille pyytämättä<br />

lähetetystä materiaalista ja pidättää<br />

itselleen oikeuden julkaistavien<br />

kirjoitusten lyhentämiseen.<br />

Jäsenetuna lehden saavia pyydetään<br />

tarkistamaan, että osoitetiedot<br />

ovat ajan tasalla ja jäsenmaksut<br />

asianmukaisesti hoidettu. Vain<br />

siten varmistuu <strong>Merimies</strong>-lehden<br />

saanti.<br />

Tidningen utkommer nio gånger<br />

om året.<br />

77:e årgångea<br />

Prenumerationspris år 2007:<br />

1/1 år 20 e, 1⁄2 år 10 e.<br />

Annonspris: enfärgannonser<br />

svartvitt 1 e/smm, färgtillägg<br />

200 e (en extrafärg). Flerfärgannonser<br />

enligt särskild överenkommelse.<br />

De som erhåller tidningen<br />

Sjömannen som medlemsförmån<br />

ombes se till att adressuppgifterna<br />

är korrekta och medlemsavgifterna<br />

betalda. Bara då kan de vara<br />

säkra på att få tidningen hemsänd.<br />

SanomaPrint, Forssa 2007<br />

27

merimies<br />

Lopeta ja voita<br />

- haluatko lopet<strong>taa</strong> tupakoinnin?<br />

”Tupakkatauko on sallittu tauko laivatyössä, mutta jos pidät muuten taukoa,<br />

olet laiska” ja ”On poltettava, kun tupakka on laivalla niin halpaa” ovat<br />

arkisia sanontoja laivalla. Tupakoinnin haitoista ja kielloista huolimatta<br />

tupakoinnista eroon pääseminen on vaikeaa. Huolellinen valmistautuminen,<br />

ryhmässä lopettaminen ja erilaiset lopettamiskilpailut sekä korvausvalmisteet<br />

helpottavat tulokseen pääsyä. Näin myös merellä.<br />

Nettivikkejä:<br />

www.stumppi.fi<br />

www.sydanliitto.fi<br />

www.tupakka.org<br />

Miten lopetan?<br />

1.<br />

2.<br />

Valmistaudun henkisesti<br />

Tupakoinnin lopettaminen vaatii henkistä valmistautumista<br />

ja varautumista siihen, että usein vasta 3.-4.<br />

lopetuskerta joh<strong>taa</strong> pitkäaikaiseen tulokseen.<br />

Kerään porukan<br />

Kimpassa on usein helpompi lopet<strong>taa</strong>. Siksi kannat<strong>taa</strong><br />

kerätä lopettaja-porukka. Tupakan vieroitusoireiden kestäminen<br />

on helpompaa, kun samat oireet ovat myös kaverilla.<br />

Ryhmässä saa myös tukea ja kannustusta.<br />

Tupakoinnin<br />

haittojen häipyminen<br />

20 minuuttia lopettamisesta<br />

- verenpaine ja sydämen syke normalisoituvat<br />

8 tuntia lopettamisesta<br />

- veren happipitoisuus palautuu normaaliksi<br />

1 vuorokausi lopettamisesta<br />

- häkä häviää elimistöstä<br />

- keuhkot alkavat puhdistua limasta<br />

ja muista tupakoinnin aiheuttamista jätteistä<br />

2 vuorokautta lopettamisesta<br />

- nikotiini poistunut elimistöstä<br />

- haju- ja makuaisti parantuneet huomattavasti<br />

3 vuorokautta lopettamisesta<br />

- hengittäminen helpommaksi<br />

2-12 viikkoa lopettamisesta<br />

- elimistön verenkierto paranee,<br />

käveleminen ja juokseminen helpottuvat<br />

3-9 kuukautta lopettamisesta<br />

- yskä, vinkuva hengitys ja hengitysvaikeudet<br />

vähenevät, kun keuhkojen toiminta lisääntyy 10 %:lla<br />

1 vuosi lopettamisesta<br />

- sydäninfarktiin sairastumisen vaara<br />

vähenee puoleen tupakoijaan verrattuna<br />

5-15 vuotta lopettamisesta<br />

- aivoinfarktin riski vähenee tupakoimattomien tasolle<br />

10 vuotta lopettamisesta<br />

- keuhkosyövän riski vähenee puoleen<br />

tupakointia jatkavaan verrattuna<br />

3.<br />

Järjestän<br />

4.<br />

5.<br />

kilpailun<br />

Tupakoinnin lopettamiskilpailu kannus<strong>taa</strong> monia. Tulevana<br />

toukokuuna on <strong>taa</strong>s valtakunnallinen Lopeta ja voita -kilpailu.<br />

Kilpailussa on kolme sarjaa:<br />

- Lopeta ja voita, kuuden kuukauden kilpailu 2.5.-30.10.2007<br />

- Tupakaton toukokuu, neljän viikon kilpailu 2.-29.5.2007<br />

- Kannustajien sarja 2.5.-30.10.2007<br />

Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset internetissä:<br />

www.lopetajavoita.fi.<br />

Etenen hi<strong>taa</strong>sti<br />

Toiset pystyvät lopettamaan kaiken tupakointinsa yhtäkkiä.<br />

Useimpien kohdalla on järkevää tehdä pitkäkestoinen vähentämissuunnitelma,<br />

esim. vähentää tupakkamäärää 1-3 savuketta<br />

viikossa. Tällöin tottuminen uuteen elämään tapahtuu pienemmin<br />

sivuvaikutuksin ja onnistuminen on varmempaa.<br />

Hankin lisätukea<br />

Nikotiinikorvaushoitotuotteet (purukumi, laastari, nenäsuihke,<br />

inhalaattori ja tabletit) auttavat monia. Korvaushoidon tarve on<br />

noin kuusi kuukautta.<br />

Sitkeässä istuvasta tupakoinnista eroon pääsemiseksi reseptilääkehoito<br />

(Zyban, Champix ja mielialalääkkeet) voivat aut<strong>taa</strong> ja<br />

paran<strong>taa</strong> onnistumista.<br />

Kirjoittajat:<br />

Leena Niemi, työterveyshoitaja,<br />

VTM, Työterveyslaitos, Turku<br />

Heikki Saarni, ylilääkäri,<br />

dos., Työterveyslaitos, Turku<br />

28

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!