1. Toiminnan suunnittelu, tavoitteet ja arvot - Folkhälsan

4. Hoitoprosessi
Folkhälsanin koko toiminta ja hoitotyö perustuvat Folkhälsanin toiminta-ajatukseen,
yhteisiin arvoihin ja yhteiseen visioon. Ne ovat myös vanhustyön perustana.
Tavoitteenamme on, että hoito ja asiakkaiden kohtelu täyttäisivät hyvän laadun
kriteerit. Hoitoprosessissa asiakas on keskipisteessä ja hoito perustuu asiakkaan
ja henkilökunnan väliseen luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Omahoitaja on
omaisten yhteyshenkilö, ja hänellä on erityisvastuu hoidon hyvästä laadusta.
Jatkuvalla arvioinnilla ja palautteella haluamme taata, että vanhustyön tavoitteet
toteutuvat myös käytännössä.
Tarkoituksena on, että kaikki hoito pohjautuu vanhustyön keskeisiin arvoihin,
joita ovat kokonaisnäkemys, yksilökeskeisyys, asiakkaan yksityisyyden kunnioittaminen,
asiakkaan itsemääräämisoikeus, hyvä ja turvallinen kohtelu ja kommunikointi,
oikeus hoitoon omalla äidinkielellä sekä terveyden edistäminen. Hoitoprosessi
sisältää monenlaisia vaiheita ja tapahtumia. Tässä luvussa käsitellään
muutamia keskeisiä hoidon kulkuun liittyviä asioita.
4.1. Kuntouttava työote – Folkhälsanin vanhustyön perusta
Folkhälsanin vanhustyössä käytämme kuntouttavaa työotetta.** Se tarkoittaa
hoitomenetelmää ja yksittäisiä hoitotoimenpiteitä, joita toteuttamalla ylläpidämme
asiakkaan omaa fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä ja kannustamme
toimeliaisuuteen.
Pidämme asiakasta hoitoprosessin aktiivisena osapuolena ja kehotamme asiakasta
hoitamaan päivittäiset toimintonsa itse niin pitkään kuin se on mahdollista
ja asiakkaan kunto ja kyvyt riittävät. Hoitomenetelmä perustuu siihen, että kannustamalla
asiakasta esimerkiksi pukeutumaan, syömään ja liikkumaan itsenäisesti
autamme häntä ylläpitämään tai toisinaan jopa kohentamaan jäljellä olevaa
toimintakykyään. Se, että asiakas voi olla aktiivinen arkiaskareissaan ja pystyy
mahdollisimman paljon huolehtimaan itse henkilökohtaisesta hygieniastaan,
aterioinnistaan, pukeutumisestaan ja muista päivittäisistä askareistaan, on tärkeä
osa hänen elämänlaatuaan ja elämänhallinnan tunnettaan.
Me tutkimme, mistä asiakas selviytyy itsenäisesti tai mistä hän selviytyisi yksinkertaisten
apuvälineiden ja aktivoivien työmenetelmien avulla (asiakkaan kuntoutumispotentiaali).
Koko henkilökunta on hyväksynyt tämän hoitomenetelmän ja
soveltaa sitä tietoisesti käytännön työssään. Asiakkaan toimintakykyä ja aktiivisuutta
seurataan ja arvioidaan hoitosuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa
sekä Folkhälsanin yksiköissä käytettävän vanhustyön arviointijärjestelmän (RAI)
puitteissa.
Asetamme konkreettisia tavoitteita sille, kuinka asiakkaan resursseja ja kykyjä
eri alueilla (kuten liikkumiskykyä, kognitiivisia kykyjä, muistia) voidaan
hyödyntää, palauttaa tai parantaa ja kuinka sillä tavoin voidaan kohentaa
asiakkaan terveyttä ja elämänlaatua. Tavoitteita seurataan ja arvioidaan säännöllisesti
henkilökohtaista hoitosuunnitelmaa varten. Asiakas itse ja omaiset
ovat mukana tavoitteita asetettaessa ja sitoutuvat niihin.
** Tässä käsikirjassa käytetään yleiskäsitteenä pääasiassa kuntouttavaa työotetta. Muita
vastaavia, käytettyjä termejä ovat kuntouttava työtapa, kuntoutuspainotteinen työskentelytapa,
kuntoutukseen suuntautunut hoito ja kuntouttava hoito. Käsitteillä tarkoitetaan
sitä, että kaikki hoitotoimenpiteet tehdään niin, että otetaan huomioon asiakkaan yksilölliset
kyvyt ja voimavarat. Termi ”kuntoutus” sitä vastoin tarkoittaa päämäärätietoisempaa
prosessia, jossa kuntoutukseen erikoistuneiden työntekijöiden erityistaidot ovat keskeisessä
asemassa. Kuntoutus perustuu täsmällisesti määriteltyyn tarpeeseen ja edellyttää normaalia
lääketieteellistä arviointia. Kuntoutus tulee kysymykseen esim. lonkkamurtumien, aivoverenkierron
häiriöiden ja muiden sairauksien yhteydessä. (Holma, Heinonen, Voutilainen,
Ikäihmisten hyvä hoito ja palvelu, laatukäsikirja, Stakes 2002.)
Folkhälsanin vanhustyön käsikirja
– 15 –