Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
tiin myös alueen asunto-osakeyhtiöiden omavastuista<br />
asumiskulttuuria, kehitettiin ympäristön parannushankkeita<br />
yhteistyössä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden<br />
kanssa sekä avustettiin ympäristösuunnittelua ja neuvottiin<br />
korjausrakentamiseen liittyvissä asioissa. Ohjelman<br />
aikana huomattiin, että esimerkiksi järjestöt tarvitsevat<br />
taloudellisen tuen ohella pitkäkestoista suunnitelmalli ta<br />
tukea myös koulutuksen ja alueellisen yhteistyön tukiverkkojen<br />
järjestämisessä. Näin turvattaisiin järjestökentän<br />
voimavarat ja järjestöjen ja hallintokuntien toiminta<br />
tukisi nykyistä paremmin toisiaan.<br />
Aluedemokratia ja aluetoimikunta<br />
osallisuuden edistäjänä<br />
Kolmannen sektorin toimintatavat ja yhteistyömuodot<br />
ovat nousseet kaikissa länsimaissa keinoksi syrjäytymisen<br />
ehkäisyyn ja asuinalueiden keskinäiseen eriarvoistumiseen.<br />
Yksilötasolla osallistuminen kansalaistoimintaan<br />
ja sosiaalisiin verkostoihin nähdään sosiaalisen<br />
kuntoisuuden mittarina. Myös asuinalueiden kehittämistyössä<br />
on havaittu, että kehittämisessä ei voida keskittyä<br />
vain talouteen, elinympäristöön tai rakennuksiin<br />
vaan alueen asukkaat on saatava sitoutumaan ei-aineelliseen<br />
yhteisöllisyyden rakentamiseen; kansalaistoimintaan,<br />
naapuriapuun tai edes löyhiin verkostoihin.<br />
Vuonna 2008 Vantaalaista aluetoimikuntatyötä selvitettiin<br />
ja raportissa todettiin, että <strong>Vantaan</strong> aluetoimikuntatyö<br />
oli kärsinyt vähäiseksi koetusta vaikutus- ja päätösvallasta,<br />
sen tunnettuudessa oli puutteita ja yhteistyötä<br />
oli ylipäätään tarpeen lisätä sekä muiden luottamuselinten<br />
että alueiden välillä. Myös toimikuntien aluejakoon<br />
sekä kokousten valmisteluun ja esittelyyn oli liittynyt<br />
ongelmia.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupunginvaltuuston sitova tavoite vuodelle<br />
2008 oli alueellinen toimintamalli uudistetaan ja vantaalaisten<br />
osallisuutta vahvistetaan. Tätä tehtävää toteuttaakseen<br />
ja oman työnsä jäsentämiseksi aluetoimikunnat<br />
laativat vuoden 2009 aikana oman alueensa osallisuus-<br />
ja kehittämissuunnitelman, josta käytetään nimeä<br />
OSKARI. Alueen osallisuus- ja kehittämissuunnitelma<br />
sisältää nykytilan kuvauksen sekä kehittämisehdotuksia<br />
mm. alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien<br />
parantamisesta, alueen hyvinvoinnin<br />
ja turvallisuuden, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen<br />
kehittämisestä sekä kestävän kehityksen mukaisesta<br />
toiminnasta. Tavoitteena on elävä asiakirja, joka ohjaa<br />
aluetoimikunnan työtä ja toimii myös muiden luottamushenkilöiden<br />
ja asukkaiden työkaluna alueen kehittämisessä.<br />
Suunnitelmaa täydennetään vuosittain, jolloin<br />
se toimii myös aluetoimikunnan toimintasuunnitelmana.<br />
Suunnitelman laadintaprosessi aloitetaan 1.4.2009<br />
aluetoimikuntien yhteisessä seminaarissa ja sitä jatketaan<br />
toimikuntien omissa kokouksissa kevään ja syksyn<br />
aikana. Avoimina pidettävien aluetoimikuntien kokousten<br />
yhteydessä asukkaat voivat osallistua OSKARI:n<br />
laadintaan. Suunnitelmien laadinnassa ja tiedotuksessa<br />
käytetään hyväksi myös alueportaaleja.<br />
Aluetoimikunnissa hyväksytyt suunnitelmat viedään<br />
tiedoksi vapaa- ajan ja asukaspalveluiden lautakunnalle<br />
marraskuussa 2009.<br />
Kansalaisvaikuttamista järjestöissä<br />
ja alueen demokratiamittareita<br />
Suomi on edelleenkin järjestöjen ja yhdistysten luvattu<br />
maa. Yhdistykset ovat säilyttäneet asemansa kansalaisyhteiskunnan<br />
mallina. Erityisesti vapaa-aikaan, liikuntaan<br />
ja harrastuksiin liittyvät yhdistykset ovat vahvistaneet<br />
asemiaan. Myös monet elämäntapoihin tai arvovalintoihin<br />
perustuvat yhdistykset ovat kasvattaneet<br />
suosiotaan. Samalla perinteisten puolueiden jäsenmäärät<br />
ovat pienentyneet ja suuret yhteiskunnallisia tehtäviä<br />
hoitavat järjestöt ovat institutionaalistuneet.<br />
Yhtenä yhteisöllisyyden rakentumisen osana on nähty<br />
kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön tekemistä sekä<br />
näiden välillä käytyä vuoropuhelua. Perusedellytys<br />
onnistuneelle kuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle<br />
on yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja molempien toimintamallien<br />
ymmärtäminen. Nopeasti muuttuvassa<br />
toimintaympäristössä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia,<br />
mutta yhteistyön ja yhteisöllisyyden rakentamista<br />
tulee tarkastella sekä hyvinvointivaltion tehtävien hoidon<br />
että kansalaisyhteiskunnan edistämisen näkökulmasta.<br />
Havukoski – <strong>Koivukylä</strong>n kerrostaloalue on yli<br />
35-vuotias asuinalue. Toimiva <strong>Koivukylä</strong> - Toimari ry:llä<br />
ja sen järjestämillä, kaikille avoimilla kylätapahtumilla<br />
on ollut merkittävä rooli kylän yhteishengen luomisessa<br />
ja ylläpitämisessä. Alueen merkittävänä tiedotuskanavana<br />
on toiminut jo pari vuosikymmentä kylälehti <strong>Koivukylä</strong>n<br />
Lähisanomat. Lähisanomien ilmestyminen on yhdistyksen<br />
yksi tärkeimmistä tehtävistä. Lehden päätoimittaja,<br />
toimitussihteeri ja taittaja tekevät työn talkooperiaatteella<br />
ja ainoat kustannukset tulevat painatuksesta<br />
ja jakelusta.<br />
Toimari ry:n tarkoituksena on tukea ja edistää alueellista<br />
toimintaa ja yhteistyötä jäsenjärjestöjen ja jäsenten<br />
kanssa. Toimarissa on yli 30 jäsenjärjestöä. Toimari<br />
järjestää erilaisia tapahtumia, näyttelyitä, juhlia; perinteisesti<br />
on järjestetty mm. kansainvälinen naistenpäivän<br />
juhla, <strong>Koivukylä</strong>-päivät, kesä- ja joulutorit sekä Vallaton<br />
yö -tapahtuma. Perinteistä halutaan ja yritetään pitää<br />
kiinni. Toimintatukea on haettu aluetoimikunnalta<br />
tapahtumakohtaisesti ja työtehtävät hoidetaan talkoovoimin.<br />
Yhdistyksen toiminnan kulmakivinä yhdistys kokee<br />
olevan toimivan johtokunnan, osallistuvat jäsenistöt,<br />
kiinnostuneen asuinyhteisön, alueen asukkaat, aluetoimikunnan<br />
luottamus toimintaa kohtaan sekä onnistuneet<br />
tapahtumat.<br />
Yhdistyksen toiminnan haasteita ovat johtokunnan<br />
ikääntyminen ja jaksaminen, tapahtumien mahdollinen<br />
kariutuminen, alueen huono maine ja eri alueiden yhteistyön<br />
ja -toiminnan puutteellisuus.<br />
Kansalaisaktiivisuutta ja osallisuutta voidaan mitata<br />
järjestöaktiivisuuden lisäksi myös aktiivisuutena mm.<br />
vaaleissa. Vantaa osallistui pää<strong>kaupunki</strong>seudun demokratiaindikaattorit<br />
-hankkeeseen, joka tuotti pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kaupungeille yhteisen mittariston, jolla kuvataan<br />
kunnallisen demokratian tilaa seudun kaupungeissa.<br />
Demokratiaindikaattorit kuvaavat neljää eri teemaa;<br />
1. Vaalit kuntademokratian mittarina, 2. Kuntademokratian<br />
käytännöt, 3. Kuntademokratia kuntalaisten kokemana<br />
ja 4. Luottamushenkilöt ja kunnallisdemokratia.<br />
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja<br />
vantaalaisia oli 149 968 henkilöä. Heistä naisia oli 77 412<br />
( 51,6 %) ja miehiä 72 556 (48,4 %).Äänestysprosentti<br />
nousi edellisistä kunnallisvaaleista 3,1 prosenttiyksiköllä,<br />
ollen nyt 54 prosenttia. Äänestysaktiivisuus Vantaalla<br />
oli edelleen koko maata (61,3 %) ja Uudenmaan vaalipiiriä<br />
(60,1 %) selvästi laimeampaa. <strong>Koivukylä</strong>n suuralue<br />
koostuu Ilolan, Asolan, Rekolan, Rastimäen, Havukallion,<br />
Tarhapuiston sekä Päiväkummun äänestysalueista.<br />
Yhteensä äänioikeutettuja tällä alueella oli 16 338<br />
vantaalaista. Näistä noin 7800 käytti äänioikeuttaan eli<br />
53,3 prosenttia. Eri alueiden välillä oli aktiivisuuden erot<br />
olivat suuria; kun Rekolan alueella äänestysprosentti oli<br />
65,9 prosenttia ja Rastimäen alueella 44,4 prosenttia. Rekolan<br />
äänestysaktiivisuus oli kolmanneksi korkein koko<br />
Vantaalla. Naiset (51,7%) äänestivät aktiivisemmin kuin<br />
miehet (48,3 %).<br />
Myös vuoden 2007 eduskuntavaaleissa erot äänestysaktiivisuudessa<br />
olivat suuria eri alueiden välillä (Talkootie<br />
78 % - Otava 53,7 %). Edellisten eduskuntavaalien<br />
tapaan Länsi-Vantaalla äänestettiin ahkerammin kuin<br />
muualla Vantaalla. Länsi-<strong>Vantaan</strong> 22 äänestysalueesta<br />
20:llä äänestettiin aktiivisemmin kuin Vantaalla keskimäärin.<br />
Ainoastaan Kilterin ja Laajavuoren äänestysalueilla<br />
jäätiin alle <strong>Vantaan</strong> keskiarvon (64,8 %). Keski-<strong>Vantaan</strong><br />
16 äänestysalueesta 10:llä äänestettiin aktiivisemmin<br />
kuin Vantaalla keskimäärin. Itä- Vantaalla Korso-<br />
<strong>Koivukylä</strong>n 16 äänestysalueesta yhdeksällä päästiin yli<br />
64,8 prosenttiin, kun taas Hakunila - Länsimäki suunnan<br />
yhdeksästä äänestysalueesta tähän ylsi ainoastaan kolme.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n suuralueen sisällä eri puolueiden kannatus<br />
vaihteli suuresti. (Ks. taulukko)<br />
30 31
Change language