Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
Ainutlaatuinen Koivukylä - Vantaan kaupunki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Ainutlaatuinen</strong> <strong>Koivukylä</strong><br />
<strong>Koivukylä</strong>n kehittämistyöryhmän raportti 30.4.2009<br />
1
Sisällysluettelo:<br />
Lukijalle<br />
Lukijalle .......................................................................................... 3<br />
<strong>Koivukylä</strong> - lajissaan ainutlaatuinen ........................................... 5<br />
Asukkaan <strong>Koivukylä</strong> ..................................................................... 10<br />
Kulttuuri, liikunta ja terveys ........................................................ 24<br />
Yhteisöllisyys ja asukasvaikuttaminen ....................................... 28<br />
Alueellisen kehittämisen visualisointi ja vuorovaikutus .......... 33<br />
Työryhmän kehittämisohjelma ................................................... 37<br />
Asiantuntijat ja lähteet .................................................................. 40<br />
Julkaisija:<br />
<strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Ulkoasu ja taitto:<br />
Lauri Karesto<br />
Metropolian Mediakeskus Valo<br />
Kannen kuva:<br />
<strong>Koivukylä</strong>n puistotieltä<br />
Havukoskelle päin.<br />
Anitta Pentinmikko, aluearkkitehti<br />
Tämä raportti on tuloksena <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
moniammatillisen <strong>Koivukylä</strong>n kehittämistyöryhmän<br />
keskusteluista ja työskentelystä.<br />
Kaupunginjohtaja Juhani Paajasen asettama<br />
ryhmä arvioi ja kokosi tekijöitä, joilla valmiin kaupunginosan<br />
vahvuustekijöitä voidaan ylläpitää ja kehittää. Tuloksena<br />
on artikkeleita ja toimenpideohjelma tulevaisuutta<br />
varten. Ryhmän lisäksi työhön ovat osallistuneet lukuisat<br />
asiantuntijat ja vaikuttajat, joilla on läheinen suhde <strong>kaupunki</strong>kehittämiseen.<br />
Elämäntapojen moninaistuminen, työelämän luonteen<br />
muutos, eettinen kuluttaminen, tietoteknologinen<br />
kehitys, väestön ikääntyminen, ilmastonmuutos ja globalisaatio<br />
uudistavat myös <strong>Koivukylä</strong>n suuralueen toimintaympäristöä.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n syntyminen kietoutuu Suomen<br />
kaupungistumisen voimistumiseen ja tämä kehitys jatkuu<br />
edelleen. Hyvin suunniteltu ja rakennettu sekä tarvittavilla<br />
palveluilla varustettu <strong>Koivukylä</strong> on jo vuosikymmeniä<br />
ollut asukkailleen viihtyisä ja toimiva elinympäristö.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n viihtyisänä ja toimivana pitäminen edellyttää<br />
kuitenkin jatkuvaa uudistamistyötä. Alueella on<br />
koettu keskeisten palvelujen vähentymistä, ympäristön<br />
laadun heikkenemistä ja elämisen turvattomuutta. Kaupungin,<br />
yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyötä voidaan<br />
aina parantaa paikallisen osaamisen ja yhteisten<br />
ponnistelujen avulla. Raporttiin on koottu uusia toimintamalleja<br />
ja hankkeita, joilla <strong>Koivukylä</strong>n tulevaisuuden<br />
kehitys turvataan. Kokonaisnäkemyksen aikaansaamiseksi<br />
ryhmä on laatinut nelikenttäanalyysin <strong>Koivukylä</strong>n<br />
vahvuuksista, heikkouksista mahdollisuuksista ja uhista.<br />
Työtä on tarkoitus jatkaa <strong>Koivukylä</strong>n aluetoimikunnan<br />
kehittämisohjelmatyön ja lähiöprojektin yhteydessä.<br />
<strong>Koivukylä</strong> tarjoaa monipuolisia asumisvaihtoehtoja.<br />
Hyvät joukkoliikenneyhteydet tarjoavat koivukyläläisille<br />
ja <strong>Koivukylä</strong>ssä työskenteleville helpon työmatkaliikkumisen.<br />
Alle tunnin joukkoliikennematkan piirissä on<br />
runsaat puolimiljoonaa työpaikkaa. Seudullisesti <strong>Koivukylä</strong><br />
on harvinainen yhdistelmä luontoa ja samalla toimivaa<br />
<strong>kaupunki</strong>ympäristöä.<br />
Tulevaisuuden kuva <strong>Koivukylä</strong>stä on myönteinen.<br />
Ympäristöpoliittisesti joukkoliikenteeseen perustuva alue<br />
toteuttaa vähähiilistä tavoitetta. Pääradanvarren ja kansainvälisen<br />
lentokentän alueet tulevat myöstulevaisuudessa<br />
olemaan elinkeinoelämän ja liiketoiminnan keskiössä.<br />
Uudistumista tukevat <strong>Koivukylä</strong>n 8000 uuden asukkaan<br />
ja 5000 uuden työpaikan tavoitteet.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n suuralue käsittää radan varren keskuksen<br />
lisäksi Havukosken, Asolan, Rekolan, Päiväkummun<br />
ja Ilolan kaupunginosat. Näin alueella on monipuolisesti<br />
asumisvaihtoehtoja kerrostaloista väljiin pientaloalueisiin.<br />
Työpaikkoja <strong>Koivukylä</strong>ssä tulisi kuitenkin olla<br />
enemmän. Tässä mielessä Peijaksen sairaalan tulevaisuuden<br />
konseptia tulee edelleen kehittää kuten myös työpaikkakeskittymiä<br />
<strong>Koivukylä</strong>n keskuksessa ja Havukosken<br />
yritysalueella.<br />
<strong>Koivukylä</strong>-raportin tehtävänä on olla innostajana<br />
asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille <strong>Koivukylä</strong>n<br />
kaupunginosan kehittämistyössä. Aiempien kokemusten<br />
perusteella parhaat ratkaisut saadaan aikaan monipuolisella<br />
ja avoimella yhteistyöllä <strong>Koivukylä</strong>n aluetoimikunnan<br />
koordinoimana. Tämä raportti osoittaa, että <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
on runsaasti halukkuutta verkostomaiseen kehittämistyöhön.<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä 30.4.2009<br />
Tapio Maljonen<br />
Emmi Yli-Houhala<br />
Päivi Kimpimäki<br />
2 3
<strong>Koivukylä</strong><br />
– lajissaan ainutlaatuinen<br />
<strong>Koivukylä</strong>n ensimmäinen rakentamisvaihe<br />
1970 -80-luvuilla osui merkittävään kaupungistumisen<br />
ja maaltamuuton aikakauteen. Niinpä<br />
<strong>Koivukylä</strong>ä rakennettiin vauhdilla, aluerakentajien (Helsingin<br />
asuntokeskuskunta Haka ja Helsingin Sato Oy)<br />
ja kaupungin yhteistyönä. Kaupunkisuunnittelun ja uuden<br />
rakennusteknologian mallityö, <strong>Koivukylä</strong>, oli näyttävä<br />
esimerkki määrätietoisesta <strong>kaupunki</strong>rakentamisesta<br />
Kaupunkirakentamisen mallityö<br />
<strong>Koivukylä</strong>llä oli voimakas brandy jo syntyessään, sillä alue<br />
edusti uuden nykyaikaisen kaupungin malliesimerkkiä.<br />
Siitä piti tulla 50 000 asukkaan malli<strong>kaupunki</strong>, missä<br />
4 5
eletään modernisti ja mistä on hyvät yhteydet rata- ja tieverkkoon<br />
sekä ympäröiville virkistysalueille. Kompakti<br />
kontakti<strong>kaupunki</strong>, missä tiivis <strong>kaupunki</strong>rakenne loi hyvät<br />
edellytykset yhteiseen <strong>kaupunki</strong>laisuuteen, jokapäiväiseen<br />
kohtaamiseen ja urbaanille yhteisöllisyydelle.<br />
Alue sai voimakkaan ulkoarkkitehtuurin kun Havukosken<br />
kaupunginosaan valmistuneet värikkäät betonitalot<br />
ja korkeimmalla kohdalla nousevat 12-kerroksiset<br />
tornitalot loivat alueen profiilin ja ulkoisen identiteetin.<br />
Samaan aikaan ympäröivät omakotialueet tiivistyivät<br />
ja täydentyivät. Välitön yhteys ympäröivään luontoon,<br />
metsiin ja jokien varsille säilyi, kuten myös Hanabölen<br />
historialliseen kulttuurimaaseutuun.<br />
<strong>Koivukylä</strong>stä aloitti moni nuori pää<strong>kaupunki</strong>laisperhe<br />
urbaanin elämänsä, kuten myös maaseudulta <strong>kaupunki</strong>in<br />
muuttavat perheet, jotka etabloituivat <strong>Koivukylä</strong>n<br />
kautta pää<strong>kaupunki</strong>seudulle.<br />
Yhdyskuntatyön kehto<br />
<strong>Koivukylä</strong> toimi myös yhteisöllisen toiminnan mallilähiönä<br />
1970-luvun lopulta 1980-luvun puoliväliin. Kerrostalojen<br />
kivijalkatilat, asukastuvat ja kerhotilat otettiin<br />
käyttöön ja toimintaa järjestettiin yhdessä alueen<br />
asukkaiden ja järjestöjen kanssa. Alueen järjestöt perustivat<br />
oman kattojärjestönsä Toimintakeskuksen tuki ry:n<br />
vuonna 1983.<br />
”Uuden kaupungin” määrätietoinen rakentaminen<br />
jäi kuitenkin kesken, kun suurin osa radan varren vapaasta<br />
maa-alueesta oli käytetty. Aluerakentajan mielenkiinto<br />
rakentamiseen ja kehittämisen hiipui 1980-luvulla,<br />
kun merkittävin asuntorakentaminen oli tuotettu.<br />
Alueen kaupalliset palvelut ja ydinkeskusta jäivät rakentumatta<br />
ja liikenneyhteydet valmistuivat viiveellä. Myös<br />
kaupungin keinot ja resurssit alueen kehittämiseen olivat<br />
niukat. Alueen jatkorakentamista hidastivat myös yleinen<br />
talouskasvun hidastuminen sekä kasvavat sosiaaliset<br />
ongelmat ja yleinen lisääntyvä lähiökritiikki.<br />
1990-luku oli tekohengityksen aikaa<br />
1990-luvulla asuntoalueen vanhimmat osa-alueet tulivat<br />
jo peruskorjausikään ja asuntojen hintataso oli alhainen.<br />
Peruskorjaaminen lähti hitaasti liikkeelle. Suomessa elet-<br />
6 7
omistaa keskeisimmät rakentamattomat alueet keskustassa,<br />
pääradan varressa. Kaupungilla on siten kaikki<br />
mahdollisuudet lähteä kehittämään ja markkinoimaan<br />
maa-alueita tuleville rakentajille.<br />
Lähivuosina keskusta-alueen vetovoima tulee lisääntymään.<br />
Uusi Citymarket ja sen ympärille kehittyvän<br />
uuden kauppakeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu<br />
vuoden 2009 lopussa. Myös uusi Lidl:n myymälä valmistui<br />
alueelle kolme vuotta sitten?. Vihdoinkin kauppa uskoo<br />
<strong>Koivukylä</strong>än ja sen ostovoimaan ja lisää kaupallisia<br />
palveluita mahtuu vielä keskustan kortteleihin.<br />
Keskusta-alue tarvitsee aseman yhteyteen monumentin<br />
ja maamerkin, joka edustaa 2000-luvun arkkitehtuuria.<br />
Se korostaisi myös keskustan tärkeintä pistettä,<br />
liikkumisen ja kohtaamisen solmukohtaa. Monumentaalirakennuksen<br />
kolme alinta kerrosta pitäisi omistaa<br />
erityisesti koivukyläläisille.<br />
Asukkaiden keskusta<br />
– asukkaiden yhteinen olohuone<br />
Elävä ja toimiva keskusta on muutakin kuin kauppaa.<br />
Asukkaat ja asiakkaat tarvitsevat urbaaneja kohtaamisen<br />
ja viihtymisen paikkoja. Kirnu ja vanha ostoskeskus ei<br />
enää vastaa nykyajan tarpeisiin. <strong>Koivukylä</strong>läiset tarvitsevat<br />
uuden olohuoneen, joka tulisi toteuttaa aseman<br />
viereen, keskustaalueen tärkeimmälle ja näkyvimmälle<br />
paikalle. <strong>Koivukylä</strong>läisen asukasperinteen kunniaksi uuden<br />
hybridirakennuksen jalustaan on mahdollisuus toteuttaa<br />
asukkaiden 2000 –luvun olohuone: kirjastot, tietokeskus,<br />
kulttuurin ja kohtaamisen paikat, liikunnan<br />
ja elämysten tilat. Rakennus liittyisi asemaan ja kauppakeskukseen,<br />
avautuisi toriaukiolle ja Rekolanojan puistoon.<br />
Tämä 3-kerroksinen ydinrakenne kannattelisi 11<br />
kerrosta korkeaa asuntotornia, joka voisi luoda 2000-luvun<br />
maamerkin uudelle uljaalle<br />
<strong>Koivukylä</strong>n keskustalle.<br />
havainnekuva uudesta keskustasta<br />
tiin taloudellisen laman aikaa ja sosiaaliset ongelmat alueella<br />
jälleen lisääntyivät.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen kehityssuuntaa pyrittiin korjaamaan<br />
mm. <strong>Vantaan</strong> kaupungin omalla Aske-projektilla,<br />
joka käynnistyi v.1995 . Projekti tähtäsi monialaiseen<br />
yhteistyöhön alueen taloyhtiöiden, asukkaiden ja kaupungin<br />
välillä. Keskusta-alue suunniteltiin uudelleen ja<br />
täydentävää asuntorakentamista alueella tehtiin. Havukoski<br />
pääsi samaan aikaan myös ARA:n lähiöhankkeen<br />
kohdealueeksi ja <strong>Koivukylä</strong> - Havukoski valittiin Helsingin<br />
Kontulan kanssa EU:n Urban 1 -lähiöohjelmaan<br />
vuosiksi 1997-1999.<br />
2000-luku on eheyttämisen ja<br />
uuden kasvun aikaa<br />
<strong>Koivukylä</strong>stä on muodostunut jo yli 25 000 asukkaan<br />
palvelualue, joka täydentyy jatkuvasti uusilla asuntoalueilla,<br />
Ulrikanpuisto, Leinelä ja Rekolanmäki, jotka rakennetaan<br />
tulevina vuosina. Vanhat omakotialueet, Rekola,<br />
Päiväkumpu, Asola ja Ilola ovat haluttuja pientaloalueita,<br />
jotka uudistuvat, tiivistyvät ja täydentyvät jatkuvasti.<br />
Alueen vetovoimaa lisää myös se, kun liikenneyhteydet<br />
entisestään paranevat. Tehostuva <strong>kaupunki</strong>rata<br />
sekä Kehärata ja uusi <strong>Koivukylä</strong>nväylä parantavat<br />
yhteyksiä Helsinkiin ja Helsinki-<strong>Vantaan</strong> lentoasemalle<br />
ja lisäävät siten <strong>Koivukylä</strong>n vetovoimaa. Vuoteen 2020<br />
mennessä <strong>Koivukylä</strong>n palvelualueella arvioidaan asuvan<br />
jo yli 30 000 asukasta.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n unelma, 2000-luvun keskusta ja<br />
urbaani maamerkki<br />
<strong>Koivukylä</strong> on jo nyt väestömäärältään keskikokoisen<br />
suomalaisen kaupungin kokoinen, mutta sen keskustaalue<br />
on edelleen kesken. Merkittävimmät korttelialueet<br />
pääradan varrelta ovat rakentamatta. Suuret määrät rakennusoikeutta<br />
odottaa toteuttajaa. <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Artikkeli:<br />
Aluearkkitehti Anitta Pentinmikko,<br />
kaupunginarkkitehti Arto Alanko<br />
8 9
Asukkaan <strong>Koivukylä</strong><br />
Muistikuvia ja mielikuvia <strong>Koivukylä</strong>stä<br />
Leena Kaarna-Oinonen, eläkeläinen, (entinen aluenuorisosihteeri)<br />
Tiedättehän toki, miten lähiöt ovat syntyneet.<br />
Lyhyt kertaus: Helsingin seutu teollistui, tarvittiin<br />
valtava määrä duunareita ja duunarit tarvitsivat<br />
asuntoja. Vapaata rakennusmaata löytyi runsaasti<br />
Helsingin reuna-alueilta kuten esim. Helsingin maalaiskunnasta<br />
ja Espoosta. Näin se kävi. Ja jos joku ihmettelee,<br />
että miksi lähiöt sitten ovat edelleenkin julkisessa<br />
sanassa jotenkin ylenkatsottuja asuinalueita, niin tarjoan<br />
tässä nyt ihan oman tulkintani. Niihinhän muutti lähinnä<br />
vuokra-asujia ja oman asunnon velaksi ostaneita,<br />
vähemmän varakkaita työläisperheitä eri heimoista ja eri<br />
kulttuureista. Kunnon ihmisethän asuivat Stadissa, siis<br />
ne oikeat <strong>kaupunki</strong>laiset, joiden lähiökritiikki oli aikoinaan<br />
aika armotonta. Lähiöt olivat melkein slummeja jo<br />
syntyessään. Asukkaat leimattiin luusereiksi ja samalla<br />
kauhisteltiin rumia betonilaatikoita, missä ihmiset joutuivat<br />
asumaan.<br />
Tähän ilmiöön kuului myös se, että lähiössä työskentelevä<br />
opettaja, sosiaalityöntekijä, nuorisotyöntekijä,<br />
kirjastovirkailija, diakonissa, pappi tai kuka tahansa<br />
ammattilainen oli himpun verran huonompi kuin Stadissa<br />
(myöhemmin myös Espoossa/Länsi-Vantaalla ) työskentelevä<br />
kollegansa. Kuulin joskus jopa sellaista puhetta,<br />
että kyllähän täällä (Korso-<strong>Koivukylä</strong>) voi hyvinkin<br />
töissä olla, kun onneksi asuu itse jossain vähän arvostetummalla<br />
alueella. Eikä tämä ole mikään vitsi.<br />
<strong>Koivukylä</strong>stä tulisi erilainen!<br />
<strong>Koivukylä</strong>ä lähdettiin suunnittelemaan varsin kunnianhimoisista<br />
lähtökohdista. Hyvän suunnittelun avulla uskottiin<br />
vältyttävän huonomaineisen lähiörakentamisen<br />
suurimmilta sudenkuopilta. Piti löytyä loistavia maisemallisia<br />
ratkaisuja, jotka korostaisivat elementtitalojen<br />
parhaita puolia.<br />
Syntyi loistava idea n. 50 000 asukkaan kompaktikaupungista,<br />
jossa on otettu huomioon kaikki todelliseen<br />
asumisviihtyvyyteen vaikuttavat seikat: palvelut kävelyetäisyydellä,<br />
autoille ja ihmisille eri väylät (siis paljon<br />
kevyen liikenteen väyliä ja vain vähän autoilla ajettavia<br />
väyliä), paljon miellyttäviä puistoja, paljon pikkuliikkeitä<br />
asuintalojen katutasoissa ja todella mallikas pieni ostoskeskus.<br />
Suunnittelijat ja VR:n hemmot päättivät ristiä<br />
tulevan juna-asemankin <strong>Koivukylä</strong>ksi eikä suinkaan Havukoskeksi,<br />
vaikka ne ensimmäiset elementtitalot nousivat<br />
kuin nousivatkin Havukosken kaupunginosaan. Havukoski<br />
oli kuulemma jotenkin synkkä nimi. <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
oli juuri sitä keveyttä, ilmavuutta ja modernia draivia,<br />
jota tälle erityislaatuiselle lähiölle toivottiin. Siis erityinen<br />
lähiö: <strong>Koivukylä</strong>. Ihana suunnitelma, olen nähnyt<br />
hienoja havainnekuvia.<br />
määräisen vakanssin nuorisotoimeen näitä yhdyskuntatyön<br />
alullepanemia ideoita toteuttamaan. Mutta, mutta…<br />
ilman aktiivisten asukkaiden panosta siitä olisi tullut<br />
kovin lyhyt tähdenlento. Tietääkseni <strong>Koivukylä</strong>n Lähisanomat<br />
ilmestyy edelleenkin…<br />
Meidän juttu!<br />
Alueelle syntyi paljon erilaisia yhdistyksiä. Väki liikkui ja<br />
tutustui toisiinsa ja omaan asuinalueeseen. Tosin rehellisyyden<br />
nimissä pitää tunnustaa, että aktiiveja ei ehkä ollut<br />
pitemmän päälle enempää kuin muuallakaan, mutta<br />
aktiivisuutta syntyi niin yhtäaikaisesti ja niin näkyvästi,<br />
että vaikutus tuntui paljon normaalia pitemmälle.<br />
Omasta kokemuksestani voin sanoa, että yhdistyksillä<br />
on omat elinkaarensa. Ne syntyvät, kasvavat, kukoistavat<br />
ja sitten pikkuhiljaa hiipuvat. Jotkut kuolevat pois,<br />
jotkut lepäävät hetken verran ja lähtevät taas uuteen nousuun.<br />
Koskaan ei ennalta voi sanoa, kuinka pitkä tai lyhyt<br />
jonkun yhteisön elinkaari on. Tärkein tekijä kuitenkin<br />
on osallistuvien ihmisten motivaatio, toiminnan palkitsevuus<br />
ja henkilökemiat. Esim. urheiluseurat tuntuvat<br />
olevan pitkäikäisimpiä ja elinvoimaisimpia yhteisöjä. Ehkä<br />
niissä on tajuttu juniorityön merkitys siten. että myös<br />
Rakennustyötä tämäkin<br />
Varmaan parasta, mitä koivukyläläisille on tapahtunut,<br />
oli 1970 -80 lukujen vaihteessa toteutettu yhdyskuntatyön<br />
kokeilu ja sen jatko. Ensimmäinen omakohtainen<br />
kosketukseni yhdyskuntayöhön tapahtui jossain Havukosken<br />
kerrostaloalueen keskellä olevalla pihalla, jossa<br />
olin mukana kesäisessä pihaleikkitapahtumassa. Ihania<br />
lapsia, kivoja ohjaajia. Hieno kokemus. Olin mukana<br />
myös uusiin kerrostaloihin muuttaneille asukkaille<br />
suunnatuissa rappuneuvonta-tietoiskuissa. Kerrassaan<br />
toimiva idea viedä tietoa kunnan palveluista ja varsinkin<br />
yhdyskuntatyöstä sanan mukaisesti ruohonjuuritasolle.<br />
Uusien talojen rappuihin teipattiin kaikki kivat suunnitelmat<br />
ja ohjeita, vihjeitä, tietoja alueesta. Myös esitteitä<br />
jaettiin. Tultiin tutuiksi.<br />
Yhdyskuntatyön ideahan oli löytää yhteisestä tekemisestä<br />
kiinnostuneita asukkaita - ikään kuin tekemisen<br />
kautta tutustuttaa ihmisiä toisiinsa ja tietenkin kunnan<br />
eri palkollisiin. Luoda arjelle sujumisen mahdollisuuksia<br />
ja viihtymiselle luontevia uomia. Kyllähän näitä hedelmällisiä<br />
kanssakäymisen tilaisuuksia sitten syntyikin<br />
ihan roppakaupalla. Oli rauhantapahtumaa, kirpputoria,<br />
kuvataidepiiriä, turnauksia, nuorten tekemiä nuorisotalosuunnitelmia,<br />
kaitafilmejä, oma lehti ensin yhdessä<br />
seurakunnan kanssa. Sittemmin julkaisuvastuun otti<br />
alueen yhdistysten perustama yhteenliittymä eli <strong>Koivukylä</strong>n<br />
Toimintakeskuksen Tuki ry. Lehteä tukivat mm.<br />
kaupungin kulttuuritoimi ja alueellinen huoltoyhtiö <strong>Koivukylä</strong>n<br />
Huolto. Kaupunginvaltuusto myönsi yhden yliuusia<br />
vetäjiä ja toimihenkilöitä pitää ”valmentaa” jatkuvasti.<br />
Olisiko tämä ehkä yhteisöllisyyttä?<br />
Palaset kohdalleen ja vähän tsemppiä<br />
<strong>Koivukylä</strong>n yhdyskuntatyön kokeilusta ja jatkotyöskentelystä<br />
pitää kaivaa esille muutama tärkeä pontti. Alueellahan<br />
toimi aikoinaan ja toimii varmaan vieläkin lukuisa<br />
joukko kunnan ja seurakunnan työntekijöitä. Ehkä yhdyskuntatyön<br />
ja sittemmin toteutetun Urban-hankkeen<br />
vaativin sarka oli saada eri toimijat katsomaan aluetta samalla<br />
kiikarilla. Että näkyisi samat puut, pensaat, talot,<br />
ihmiset tarpeet, ongelmat ja ratkaisut. Jos kukin katsoo<br />
vain oman okulaarinsa läpi, näkyy vain hajanaisia kuvia,<br />
kuin kaleidoskoopissa. Vähän kun siirrät linssiä, niin jo<br />
on kokonaisuus ihan erilainen. Siitähän syntyy vain paikoilleen<br />
jämähtämistä ja tyhjänpäiväistä kilpailua. Voimavarat<br />
valuvat hukkaan, imeytyvät byrokratian kirjaviin<br />
käytäntöihin – näkymättömiin.<br />
Yhdyskuntatyön parhaimpia opetuksia oli se, että ei<br />
pidä vähiä voimavaroja tuhlata ongelmien pyörittelyyn,<br />
pitää yrittää löytää ratkaisuja, vaikkapa miten pieniä.<br />
Tästä malliesimerkkinä toimikoon Yökirjasto ja imppariprojekti.<br />
10 11
Kirjastoja vaivaa aika ajoin jokin nuorisoporukka, joka<br />
vaivattomasta valtaa itselleen sieltä ”omaa tilaa”. <strong>Koivukylä</strong>n<br />
kirjastossa oli aikaisemmin päästy hyviin tuloksiin<br />
kirjaston ja viereisen nuorisotilan yhteistyöllä siten,<br />
että nuorista muodostettiin oma nuorten toimikunta.<br />
Laadittiin yhteisiä sääntöjä ja sitoutettiin nuoria hyviin<br />
käytöstapoihin palkitsemalla mm. yhteisillä retkillä.<br />
80-luvun lopulla tilanne jälleen kerran kärjistyi. Kirjaston<br />
henkilökunta uupui ja ilkivalta sen kun lisääntyi.<br />
Ongelmahan oli se, että kukaan ei oikein kuunnellut<br />
nuorten hätää. Ei heistä oikein välitetty, pelättiin ehkä<br />
vähäsen. Nuorten elämä oli aika kaaosta, varsinkin<br />
perjantai-iltaisin. Ei ollut rahaa eikä ehkä uskallustakaan<br />
lähteä mihinkään. Eikä ollut mitään tekemistä. Ostari oli<br />
se paikka mihin kokoonnuttiin kimpassa päihtymään.<br />
Kuka enemmän, kuka vähemmän. Joillekin riitti keppana,<br />
joku tarvitsi väkevämpää tai tehokkaampaa nupin<br />
sekoittajaa. Kirjastosta löytyi uskallusta tehdä jotain eli<br />
eräänä perjantai-iltana eipantukaan ovia kiinni kahdeksalta,<br />
ei hätistely asiakkaita pois. Nyt huomatkaa: kirjaston<br />
kulttuurissa nuoret olivat samanarvoisia asiakkaita<br />
kuin aikuisetkin tai pienet lapset. Se oli ihana asenne.<br />
Nuorisotyöntekijät olivat tietenkin hengessä mukana. Ja<br />
muitakin vapaaehtoisia löytyi. Ketään ei pakotettu olemaan<br />
töissä yökirjastossa. Nuorisotiloissa keiteltiin soppaa,<br />
jota tarjoiltiin joka ilta n. klo 22.00. Se ajatus tuli siitä,<br />
että täydellä mahalla ei kukaan jaksa riidellä. Ja se toimi<br />
jokseenkin hyvin. Nuoria oli helppo lähestyä yhteisen<br />
sopankeiton ja syömisen merkeissä. Tuli vähän toisenlainen<br />
näkökulma nuorten elämään.<br />
Köyhien nuorten huvi<br />
Näihin aikoihin havahduttiin myös siihen, että alueella<br />
on jälleen kerran reippaanlaista imppaamista. Tutkimusten<br />
mukaan juuri köyhät ja syrjäytymisvaarassa olevat<br />
nuoret harrastivat tätä. Impattavaa sai ihan ilmaiseksi<br />
bensa-asemilta, kaupoista, kioskeilta. Imppausmestoja<br />
löytyi useita ja koulukuraattoreilta tuli viestiä. Istuttiin<br />
muutaman kerran kahvilla päivittelemässä, että ”herran<br />
jestas”, mitäs nyt pitäisi tehdä. Tosi tehoton tapa hoitaa<br />
ongelmia. Onneksi yhdyskuntatyön kokeilun peruja<br />
meillä oli alueella selväjärkinen psykologi ja jonkin verran<br />
yhteistyötä koulukuraattorien, nuorisotyöntekijöiden<br />
ja sosiaalityöntekijöiden kesken.<br />
Vääntämällä hankehakemus lastensuojeluun, nuorisotoimeen<br />
ja terveyspalveluihin saatiin aikaiseksi kolmelle<br />
projektityöntekijälle palkkarahat ja työ käynnistyi<br />
aivan ruohonjuuritasolla. Etsittiin pahiten imppauskoukussa<br />
olevat nuoret, neuvoteltiin kotien ja koulujen<br />
kanssa, perustettiin erityisryhmäryhmä, joka sai opiskella<br />
vähän eri tavalla. <strong>Koivukylä</strong>n nuorisotilan askarteluhuone<br />
muuttui luokkahuoneeksi ja sosiaalityöntekijä<br />
erityisopettajaksi. Valistettiin koulujen oppilashuollon<br />
työntekijöitä, myymälöitten henkilökuntaa, vanhempia,<br />
yhdistysten työntekijöitä.<br />
Sosiaalista liimaa<br />
Erilaiset tavat tehdä työtä yhteisen päämäärän hyväksi<br />
tarvitsee paljon positiivista asennetta, raja-aitojen<br />
purkamista ja uudenlaisia ideoita. Lisäksi tarvitaan<br />
asukkaiden, eri hallintokuntien ja ammattiryhmien<br />
välillä sujuvasti sukkuloivaa osaamista, jota tässä<br />
minun jutussani tietysti edustavat nuorisotyöntekijät.<br />
Sillä saadaan paljon lisää voimavaroja. Tätä osaamista<br />
voidaan nimittää yhteisön tasolla liimaksi niin<br />
kuin eräs nuorisotyön kouluttaja opettaa. Hän<br />
uskoo yhteisöllisyyteen ja näkee nuorisotyön roolin<br />
tämmöisenä yhdistävänä tekijänä. Sen kanssa pitää<br />
vain olla tosi varovainen. Eri ammattiryhmiä ja<br />
hallintokuntien historiallisia työkulttuureita edustavat<br />
yhteistyökumppanit saattavat olla tälle ajatukselle tosi<br />
allergisia. Toimiiko tämä tänään <strong>Koivukylä</strong>ssä tai jossain<br />
muualla? En tiedä.<br />
Yhteinen vastuu<br />
On <strong>Koivukylä</strong>stä muitakin opettavaisia kokeiluita ja tarinoita.<br />
Esimerkiksi nostan tämän kuuluisan Laukaan<br />
mallin Yhdessä elämään -sovelluksen eli Koko Kylä Kasvattaa<br />
-hankkeen. Innostava alku. Huikeat tulevaisuuden<br />
näkymät. Todellista yhteisöllisyyttä. Juuri sitä, mitä<br />
Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen eduskuntaa<br />
myöten huudettiin kehiin. Tämä tapahtui <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
jo vuosia sitten. Afrikkalaisen sanalaskun mukaan<br />
lapsen kasvattamiseen tarvitaan koko kylä. Mikä ihana<br />
sananlasku. Mutta niinhän se ei näissä suomalaisissa kylissä<br />
(lähiöissä) toimi. Yhteisöllisyyttä ei voi manata tai<br />
taikoa esiin, silloin kun siitä tuntuisi olevan hyötyä. Pitää<br />
ensin olla se yhteisö. Ja yhteisön jäsenet. Yhteinen vastuu<br />
lapsista ja nuorista. <strong>Koivukylä</strong> tai mikään muukaan<br />
lähiö ei ole mikään valmis yhteisö. Koko Kylä Kasvattaa<br />
-hanke kuivui kokoon pikku hiljaa. Tehtävä oli aivan liian<br />
monimutkainen ja puuttui se tärkein eli asukkaiden<br />
kokemus <strong>Koivukylä</strong>stä yhteisönä. <strong>Koivukylä</strong> oli sittenkin<br />
aivan tavallinen lähiö, jossa asui hyvin erilaisia ihmisiä.<br />
Oli sellaisia, jotka olivat oikeasti ylpeitä omasta asuinalueestaan<br />
ja tunsivat sen voimavarat. Heillä oli halua ja<br />
kykyä sitoutua tällaisiinkin hankkeisiin. Mutta oli myös<br />
paljon niitä, jotka vain sinnittelivät päivästä toiseen. Tai<br />
antoivat periksi – kaikessa. Ja sitten oli niitä, joitten mielestä<br />
<strong>Koivukylä</strong> oli tosi skeida mesta. Ja hehän eivät kaikki<br />
edes asu <strong>Koivukylä</strong>ssä. Muistikuvat ja mielikuvat <strong>Koivukylä</strong>stä<br />
ovat moninaiset. Elämänmakuiset.<br />
12 13
<strong>Koivukylä</strong>n kouluverkko nykyisin<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen kouluverkkoa on selvitetty<br />
sivistysvirastossa. Alueen oppilaskehitys on väestöennusteen<br />
mukaan kaikkiaan aleneva huolimatta<br />
Leinelän alueen rakentamisesta. Alueen oppilaskehityksen<br />
ja nykyisten koulujen maantieteellisten sijaintien<br />
perusteella esitetään, että Rekolanmäen koulun yhteyteen<br />
rakennetaan yhtenäiskoulu, jolloin voidaan luopua<br />
<strong>Koivukylä</strong>n ja Tarhapuiston kiinteistöjen käytöstä.<br />
Näin ollen alueen yläkouluikäisten koulut sijaitsevat radan<br />
itä- ja länsipuolella.<br />
Kouluverkon tarkastelun lähtökohtia<br />
Opetuslautakunnassa ja palveluverkkotoimikunnassa<br />
esillä olleita kriteereitä:<br />
• oppilaaksioton kriteereinä oppilaan turvallinen ja<br />
lyhyt matka<br />
• alkuopetus voidaan sijoittaa aluksi päiväkodin yhteyteen<br />
• koulun kanssa samalle tontille voi sijoittua esim.<br />
päiväkoti ja kirjastotiloja<br />
• tilojen muunneltavuuteen kiinnitettävä huomiota<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen kouluverkko - haasteet:<br />
• perusopetuksen lainsäädäntö – yhtenäinen<br />
perusopetus<br />
• koulujen sijoittuminen alueella – lähikouluperiaate<br />
• erityisopetuksen palveluverkko alueella<br />
• miten lisätä alueen vetovoimaisuutta<br />
• muutokset oppilasmäärissä (424 oppilasta<br />
vähemmän v. 2017)<br />
• koulutilojen määrä suhteessa oppilasmääriin m2/<br />
oppilas<br />
• tilojen kunto/peruskorjaukset – kaupungin investointiohjelma<br />
Opetuslautakunta esitti 23.9.2008 seuraavaa:<br />
<strong>Koivukylä</strong>n kouluverkkoa tarkistetaan siten, että Rekolanmäkeen<br />
tehdään laajennus yhtenäiskouluavarten, jolloin<br />
<strong>Koivukylä</strong>n koulu käytöstä voidaan luopua. Tarhapuiston<br />
koulukiinteistön käytöstä voidaan luopua alueen<br />
alakouluikäisten määrän vähentyessä aikaisintaan vuonna<br />
2017 lisäksi opetuslautakunta edellyttää, että tilakeskus<br />
selvittää <strong>Koivukylä</strong>n koulun liikuntatilojen ja koulun<br />
jatkokäytön erityisesti<br />
silmälläpitäen liikuntatoimen tarpeita.<br />
Lisäksi opetuslautakunta edellyttää, että selvitetään<br />
liikuntatilojen laajentaminen myös jonkin toisen koulun<br />
yhteydessä tai uudella tilalla muun rakennushankkeen<br />
yhteydessä <strong>Koivukylä</strong>n alueella.<br />
Toisen asteen koulutus <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
Alueella sijaitsee <strong>Vantaan</strong> ammattiopisto Varian Talvikkitien<br />
toimipiste (sosiaali- ja terveysalan opetusala). Tulevaisuudessa<br />
Marja-Vantaalle rakennettava lukio palvelee<br />
myös Kehä-radan kautta koivukyläläisiä.<br />
Lasten päivähoito <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
Päivähoidon lähipalvelukäsite on määritelty<br />
”<strong>Vantaan</strong> palveluverkkojen kehittämisselvitys<br />
2007-2015” yhteydessä. Lähipalvelun kriteerinä<br />
on saavutettavuus, tavoitteena, että 70%:lle käyttäjistä<br />
palveluun olisi matkaa enintään 1,5 km tai määritelty<br />
riittävä joukkoliikennetiheys (poikkeuksena erityistarpeet).<br />
Päivähoidon varhaiskasvatuksessa yhdistyvät saumattomasti<br />
hoito, kasvatus ja opetus. Lasten ikä vaihtelee<br />
päivähoidossa 10 kuukaudesta seitsemään ikävuoteen.<br />
Viime vuosina päivähoito on muuttunut entistä enemmän<br />
päiväkotipainotteiseksi perhepäivähoitajien määrän<br />
vähetessä mm. eläköitymisen myötä. Alle 3-vuotiaiden<br />
osuus päivähoidossa on lisääntynyt. Kokopäivähoidon<br />
rinnalle kehitetään kevyempiä palvelumuotoja,<br />
osapäivähoitoa sekä avointa varhaiskasvatustoimintaa.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueella päivähoitoa järjestetään kunnallisissa<br />
päiväkodeissa, ryhmäperhepäiväkodeissa, perhepäivähoitajan<br />
kotona tapahtuvana hoitona sekä yksityiseltä<br />
palveluntuottajalta hankittavassa päiväkodissa.<br />
Alueella on 16 kunnallista päiväkotia ja kolme ryhmäperhepäiväkotia.<br />
Lasten määrä <strong>Koivukylä</strong>n suuralueella<br />
kunnallisessa päivähoidossa vuonna 2007 oli päiväkodeissa<br />
1 139, ryhmäperhepäivähoidossa 34 ja perhepäivähoidossa<br />
23.<br />
Päivähoidon toimistopalvelut (Korso - <strong>Koivukylä</strong> -<br />
Hakunila - Tikkurila) keskitettiin sosiaali- ja terveyskeskuksen<br />
viereen Karsikkokuja 17:ään huhtikuussa 2008.<br />
Alueen päiväkodit lapsimäärittäin<br />
jakaantuvat seuraavasti:<br />
<strong>Koivukylä</strong>: Piilipuu (77), Seljapolku (65)<br />
14 15
väestönmuutos, henkilöä<br />
300<br />
250<br />
200<br />
150<br />
100<br />
50<br />
0<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen päivähoitoa<br />
on käsitelty opetuslautakunnassa<br />
Opetuslautakunta hyväksyi 23.9.2008 § 15 Rekolan päiväkodin<br />
perusparannuksen tarveselvityksen. Tarveselvityksessä<br />
esitettiin rakennuksen päiväkotitoiminnasta<br />
luopumista ja toiminnan siirtämistä muualle rakennuksen<br />
rakennustekniikasta ja huonokuntoisuudesta johtuen.<br />
Opetuslautakunta palautti asian päiväkotitoiminnan<br />
luopumisen osalta uudelleen valmisteltavaksi.<br />
Jatkokäsittelyssä opetuslautakunta päätti 18.11.2008<br />
§ 25 merkitä tiedoksi sivistystoimen suunnitelman Rekolan<br />
kaupunginosan 0-6 -vuotiaiden lasten päivähoitojärjestelyistä.<br />
Sivistystoimi totesi selvittävänsä samanaikaisesti<br />
<strong>Koivukylä</strong>n suuralueen ja Rekolan kaupunginosan<br />
ruotsinkielisten päivähoitopalveluiden järjestämisvaihtoehtoja.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n suuralueella olevassa Ulrikan<br />
päiväkodin kahdessa ruotsinkielisessä ryhmässä<br />
järjestetään ruotsinkielistä päivähoitoa 36 lapselle. Sivistystoimen<br />
tavoitteena on yhdistää ruotsinkielistä päiväkotitoimintaa<br />
samaan päiväkotiin. Vuonna 2010 Leinelän<br />
päiväkodin valmistuessa <strong>Koivukylä</strong>n suuralueella olisi<br />
mahdollista vapauttaa yhden neliryhmäisen suomenkielisen<br />
päiväkodin tilat ko. tarkoitukseen. Tämä lisäisi<br />
tarvittavaa ruotsinkielistä päivähoitokapasiteettia, mahdollistaisi<br />
kokonaan ruotsinkielisen päiväkodin järjestelyt<br />
ja vapauttaisi Ulrikan päiväkodin suomenkieliseen<br />
toimintaan. Kun Leinelän päiväkoti valmistuu vuonna<br />
2010, voidaan Rekolan päiväkodin lapset sijoittaa edellä<br />
esitetyn mukaisesti ruotsinkieliseltä päivähoidolta vapautuville<br />
paikoille Ulrikan päiväkotiin. Lisäksi opetuslautakunta<br />
päätti, että investointiesityksen vuosille 2014-<br />
2018 valmistelun yhteydessä tutkitaan Rekolan päiväkodin<br />
mahdollinen säilyttäminen tai rakentaminen päiväkodille<br />
parhaiten soveltuvalle Y-tontille.<br />
Ruotsinkielisen päivähoidon tarpeisiin sivistystoimi<br />
esitti 23.3.2009, että sosiaali- ja terveystoimelta vapautuneet<br />
Rautpihan asukastuvan tilat otetaan päivähoitokäyttöön.<br />
Muutos tuo tarvittavaa lisätilaa pohjoisen alueen<br />
ruotsinkieliselle päivähoidolle. Muutos toteutetaan siten,<br />
että Virpikujan päiväkoti muutetaan vaiheittain vuosina<br />
2009 ja 2010 ruotsinkieliseksi päiväkodiksi ja vastaavasti<br />
Ulrikan päiväkodissa ruotsinkielisiltä vapautuviin<br />
päiväkotiryhmiin sijoittuu suomenkielistä päivähoitoa.<br />
-50<br />
-100<br />
-150<br />
<strong>Koivukylä</strong><br />
ilola<br />
asola<br />
rekola<br />
havukoski<br />
päiväkumpu<br />
Koko<br />
suuralue<br />
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017<br />
0-6-vuotiaiden määrän muutos vv. 2008-2017 verrattuna 1.1.2007 tilanteeseen <strong>Koivukylä</strong>n suuralueen kaupunginosissa<br />
Ilola: Eppilä (36), Ilola (80)<br />
Asola: Hans (102), Valtikka (37), Rekolanmäki (85),<br />
Ulrika (85), Daghem Ulrika (37) Rekola: Rekola (39)<br />
Havukoski: Rautkallio (66), Rautpiha (60), Havukallio<br />
(88), Tarhapuisto (51), Koskimylly (67), Virpikuja<br />
(64), Muskotti rpph (12)<br />
Päiväkumpu: Päiväkumpu (100), Pikku Lauri rpph (10),<br />
Vellamo rpph (12)<br />
Ostopalvelu: Havukoski, Steinerpäiväkoti<br />
Metsätähti (14)<br />
Väestöennusteen 2007 mukaan <strong>Koivukylä</strong>n suuralueella<br />
0-6 -vuotiaiden lasten määrän kasvu tulee olemaansuurinta<br />
<strong>Koivukylä</strong>n kaupunginosassa Leinelän asuntoalueen<br />
rakentumisen vuoksi. Leinelän alueella ei voida<br />
tukeutua <strong>Koivukylä</strong>ssä oleviin päivähoitopalveluihin ja<br />
alueelle onkin esitetty palveluverkkojen kehittämisselvityksessä<br />
2007-2015 kaksi uutta päiväkotia. Päiväkodit<br />
tulisivat palvelemaan myös Ilolan kaupunginosan päivähoitotarvetta.<br />
Luopuminen:<br />
Rekolan päiväkoti / purku 2009<br />
Ryhmäperhepäiväkodit Pikku Lauri, Vellamo, Muskotti<br />
/ luopuminen tarkistetaan päivähoitopaikkatilanteen<br />
mukaan.<br />
Uudet hankkeet:<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä Kytökujalla aloitti 1.7.2008 yksityinen<br />
56-paikkainen Ilmaisupäiväkoti Illusia, jossa pidetään<br />
myös ilmaisukerhoja 1-8-vuotiaille ilta-aikaan.<br />
Leinelä I päiväkoti kesä 2009 ; lapsia 115-130.<br />
Leinelä II päiväkoti kesä 2012 ; lapsia 115.<br />
16 17
Muistoja Rekolan päiväkodista 1956 – 1960<br />
Tuula Tolonen, Havukallion päiväkodin johtaja<br />
Alueen kunnallisen päivähoidon alettua 1956 Rekolan päiväkodissa, minä olin yksi onnellisista<br />
”hoidokeista” koska pääsin sinne päiväkotiapulaisena toimineen äitini mukana. Yhteiskunta ja odotukset<br />
olivat erilaisia, mutta lapset olivat silloinkin lapsia ja parasta päiväkodissa olivat kaverit ja mukava toiminta.<br />
Lasten fyysisestä hyvinvoinnista kannettiin<br />
erityistä huolta, sillä monet tulivat varsin puutteellisista<br />
oloista ja päiväkodin ravitsevalla ruoalla oli<br />
suuri merkitys lapsen kasvussa. Jännittäviä päiviä olivat<br />
ne kun kunnanlääkäri ja terveydenhoitaja, jotka kävivät<br />
säännöllisesti päiväkodissa , tulivat tarkastamaan meidät<br />
samalla mitaten ja punniten. Onko nyt minun vuoroni<br />
? Saanko tänään myös jonkun piikin ? Siinä ajatukset<br />
myllersivät, kun alusvaatteet päällä odottelin vuoroani ja<br />
katselin tarkastuksesta tulevien kavereiden ilmeitä yrittäen<br />
tulkita: Sattuiko se ? Onko tuo itkenyt? Lääkäri antoi<br />
tarvittaessa ohjeita kotiin terveyden ylläpitämiseksi.<br />
Normaali päivä päiväkodissa alkoi leikkien kavereiden<br />
kanssa, jonka jälkeen, ennen aamupuuroa, kuunneltiin<br />
opettajan mukanaan tuomasta radiosta aamuhartaus.<br />
Ennen puuroa, kuten ennen kaikkia aterioita, luettiin<br />
ruokarukous : “Siunaa Jeesus ruokamme. Aamen.” Sitten<br />
opettaja jakoi vielä isosta pullosta jokaiselle lusikallisen<br />
kalanmaksaöljyä (Yök!). Lautanen syötiin aina tyhjäksi<br />
joka aterialla, pelkkä ruoan maistaminen ei riittänyt. Joskus,<br />
kun kalanmaksaöljy ei olisi maistunut, panin lusikan<br />
syliin piiloon, ja kun en sitä suostunut pyynnöistä huolimatta<br />
ottamaan esiin, huomasin syöväni puuroa maidon,<br />
jossa kalanmaksaöljy kellui pinnalla, kanssa. Usein ei<br />
viitsinyt moista temppua tehdä, sillä lautasen tyhjäksi<br />
syöminen oli silloin todella haastavaa.<br />
Hyvät tavat ja aikuisen kunnioittaminen olivat tärkeitä;<br />
Aikuiselle vastaansanomisesta tai toisten lastenkanssa<br />
nahistelemisesta seurasi pieni rangaistus esim.<br />
tuolilla istuminen hetken hiljaa, tai eteiseen yksin laittaminen.<br />
Minäkin sen koin muutaman kerran, ja kyllä<br />
harmitti kun ei saanut olla ystävien kanssa, mutta se tehosi<br />
pitkäksi aikaa. Kiitos, ole hyvä ja anteeksi olivat perussanastoa,<br />
joita opetettiin ja niitä tuli osata käyttää oikeissa<br />
tilanteissa.<br />
Toiminnan kolme kulmakiveä olivat: Leikki, oppiminen,<br />
työ. Työkasvatusta pidettiin tärkeänä, se kuului<br />
olennaisena osana toimintaan. Sillä haluttiin tukea lapsen<br />
kasvua arkielämää varten. Toiminta sisälsi paljon<br />
“oikeita töitä “ kuten taloustöitä, tiskaamista, leipomista,<br />
kukkien hoitoa, nuken vaatteiden pesua ja silittämistä.<br />
Se ei tuntunut ollenkaan pahalta, päinvastoin, oli mukavaa<br />
olla tarpeellinen ja saada tehdä “tärkeitä asioita” samoin<br />
kuin aikuiset.<br />
Leikit olivat paljolti toiminnallisia varsinkin ulkoillessa:<br />
Piilosta, hippaa, palloleikkejä, polttopalloa, piirileikkejä<br />
jne., koska hienoja välineitä tai leluja oli rajoitetusti.<br />
Ämpärit ja lapiot kyllä löytyi, joten hiekkaleikkejä<br />
päästiin leikkimään. Luonnosta löytyivät myös kauppaleikin<br />
elintarvikkeet: Ratamon lehti oli makkaraa, kivet<br />
perunoita, hiekka jauhoa jne. mitä milloinkin yhdessä<br />
leikkijöiden kanssa keksittiin ja sovittiin. Sitä leikittiinkin<br />
pääsääntöisesti ulkoleikkinä. Sisäleikeissä mielikuvitus<br />
oli tärkeää, koska lelut olivat yksinkertaisia. Esim.<br />
rakentelupalikat olivat erikokoisia puunkappaleita, mutta<br />
hieno linna, talo tai linnoitus niistä kuitenkin syntyi.<br />
Ammattileikit ja kotileikit olivat myös suosittuja, kun<br />
niissä ei oikeastaan tarvittu muuta kuin kaveri tai kavereita,<br />
jokin hattu päähän ja mielikuvitusta; lääkärit, kampaajat,<br />
hoitajat, konduktöörit, bussinkuljettajat, äidit, isät<br />
jne. touhusivat, ja kaveruus kukoisti. Vuorovaikutustaidot<br />
paranivat, kun joutui koko ajan tekemään paljon sopimuksia.<br />
Sopimukset eivät aina syntyneet ilman väittlyä,<br />
joten myös sovinnon tekoa harjoiteltiin paljon..... ja<br />
välillä istuttiin miettimässä.<br />
Leikin lisäksi satujen kuuntelu oli mukavaa, varsinkin<br />
kun opettaja kertoi sen omasta päästään, silloin oli<br />
varmaa, että tätä tarinaa ei ole kuultu koskaan aikaisemmin<br />
ja piti mielenkiintoa yllä. Satuja piti todella kuunnella,<br />
sillä vaikka olisi luettu kirjasta, niissä ei ollut valmiita<br />
kuvia näytettäviksi. Niinpä mielikuvituksen annettiin<br />
lentää ja kun tuli aika piirtää tai maalata, usein “kuvitin”<br />
kuulemiani satuja .Varsinkin kun päiväkotiin tuli<br />
vanhojen kovien vahaliitujen, joista tuskin irtosi väriä<br />
paperille, jälkeen hienot Sakura -liidut, joissa oli kirkkaat<br />
kauniit värit, piirtäminen oli mukavaa. Sakuroiden<br />
huono puoli oli se, että niistä tarttui yhtä paljon väriä käsiin<br />
kuin paperiinkin ja koska liidut silloisen tavan mukaan<br />
käytettiin aivan loppuun, välillä joutui piirtämään<br />
pienen pienellä palasella, joka tuskin pysyi sormien välissä.<br />
Sorminäppäryys kehittyi, eikä se piirustusintooni<br />
vaikuttanut.<br />
Päiväkodissa laulettiin säännöllisesti lasten virsiä ja<br />
jotkut isänmaalliset laulut kuuluivat perinteisiin, mutta<br />
paljon oli myös lasten laululeikkejä ja loruja. Kun lauluhetki<br />
koitti, innokkaana viittasin päästäkseni mukaan<br />
mihin tahansa leikkiin, jossa puettiin päälle ajan mukai-<br />
sesti henkilökunnan itse tekemiä roolivaatteita: Mansikka-,<br />
mustikka- tai eläinpäähine tai minulle, ja monelle<br />
muullekin tytölle unelma.... , prinsessan puku. Se oli<br />
niin ihana kokemus, että sitä kerrottiin vielä monta päivää<br />
kotonakin: “Minä olin tänään mustikka”. Kaikki opitut<br />
laulut oli tärkeää laulaa kotona ja ne kohdat, joita vielä<br />
en muistanut lallattelin, mutta koko laulu piti vanhempien<br />
kuunnella.<br />
Muistoni päivähoidosta ovat ihanat: parhaat kaverit,<br />
mukava toiminta ja henkilökunta on jäänyt muistoihinelämään<br />
niin, että vielä 50 vuoden jälkeen niitä mielelläni<br />
muistelen. Liekö huonoja asioita ollutkaan, paitsi kalanmaksaöljy,<br />
vai onko aika “kullannut” muistoni. Kehitys<br />
menee eteenpäin ja asiat muuttuvat melkein koko<br />
ajan, mutta lasten oikeus olla lapsia pysyy aina.<br />
Nuorisotalo tukee<br />
nuoren kasvua<br />
Nuorisotyöllä on <strong>Koivukylä</strong>ssä pitkä perinne.<br />
Havukosken Nuorisotalo valmistui 1980- luvun alussa<br />
tarjoten monipuolisen toiminta-areenan niin lapsille<br />
kuin ikääntyville. Vuosien aikana nuorisotalo on ollut<br />
lukuisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukevien tapaamisten<br />
ja tapahtumien keskipisteessä.<br />
Vuoden 2009 lopussa valmistuva Havukosken nuorisotalon<br />
mittava remontti avaa alueen asukkaille ja etenkin<br />
nuorille erinomaiset mahdollisuudet kohtaamisiin<br />
ja harrastamiseen. Nuorisotalon uudistetut toimintatilat,<br />
uudet laitteet, laajat aukioloajat ja ammattitaitoinen henkilökunta<br />
mahdollistavat toiminnan kehittämisen painottaen<br />
erityisesti nuorisokulttuurin eri muotoja ja huomioiden<br />
talossa toimivien lasten ja nuorten eri kulttuuritaustat<br />
voimavarana.<br />
Nuorisotyön perustehtävänä on tukea lasten ja nuorten<br />
kasvua ja osallisuutta sekä estää syrjäytymistä yhteistyössä<br />
lasten ja nuorten arkeen kuuluvien aikuisten kanssa.<br />
Nuorisotalon työntekijöillä on vuosien kokemus moniammatillisesta<br />
yhteistyöstä ja sen kehittämisestä. Yhteistyön<br />
jatkaminen niin vanhempien, kaupungin eri toimialojen<br />
kuin kolmannen sektorin edustajien kanssa luo<br />
uusia toimintatapoja kunkin toimintaan ja mahdollistaa<br />
nuorisotalon monipuolisen käytön tulevaisuudessakin.<br />
Tässä työssä on tärkeää turvata ammattitaitoisen henkilökunnan<br />
riittävä määrä alueella.<br />
18 19
Asukkaiden näkökulma: tulevaisuus-dialogi<br />
Saadakseen asukkaiden ääntä kuuluville alueen kehittämisessä<br />
<strong>Koivukylä</strong>n kehittämistyöryhmä päätti toteuttaa<br />
asukkaiden työpajan, jossa työskentelymenetelmänä<br />
oli ns. tulevaisuuden muistelu eli dialogi- malli.<br />
Vetäjäksi kutsuttiin ammattilainen, projektipäällikkö Yrjö<br />
Laasanen. Ryhmän rekrytoinnissa<br />
päädyttiin kutsumaan seitsemän asukasta, jotka kaikki<br />
edustivat eri-ikäisiä ja -taustaisia koivukyläläisiä tai alueella<br />
kauan toimineita ja/tai asuneita. Sovittuna aikana<br />
heistä kuusi tuli paikalle <strong>Koivukylä</strong>n Kirnun monitoimihuoneeseen.<br />
Lisäksi työskentelyyn osallistui viisi alueella<br />
toimivaa kaupungin työntekijää dialogin kirjaajina ja<br />
ns. teemoittajina.<br />
Dialogi-työpaja toimi siten, että osallistujat istuivat<br />
samassa tilassa kahdessa eri pöydässä. Vetäjä haastatteli<br />
kutakin asukasjäsentä vuorotellen toisten kuunnellessa<br />
vaiti. Kirjaajat kirjoittivat muistiin haastattelun kulun,<br />
ns. teemoittajat listasivat paperille havaitsemiaan keskeisiä<br />
ideoita haastatteluista. Kierroksen jälkeen teemoittajat<br />
kertoivat, millaisia ideoita he olivat kirjanneet haastateltavilta.<br />
Lopuksi osallistujat keskustelivat vilkkaasti<br />
esiin tulleista asioista.<br />
Vetäjä käynnisti haastattelun repliikillä:<br />
”Elämme vuotta 2012. Asiat ovat <strong>Koivukylä</strong>ssä menneet<br />
omalta kannaltasi hyvään suuntaan. Kerro millainen <strong>Koivukylä</strong><br />
on”<br />
Vetäjän laatima kooste dialogista:<br />
Eläkkeellä oleva mies, aktiivinen järjestötoiminnassa,<br />
aiemmassa työssään hyvin perehtynyt <strong>Koivukylä</strong>n asioihin<br />
- Palvelujen käyttäjän näkökulma, arkisen elämän palvelut<br />
ovat kunnossa. Perustarpeet tyydytetty: parturi,<br />
kauppa, lääkäripalvelut toimii.<br />
- Ympäristö on turvallinen, voi kävellä rauhassa vaikka<br />
tulisi kapakasta. Liikkuminen alueella on helppoa, pyörällä<br />
tai jalan. Viherväylät ovat kunnossa.<br />
- Alue on siisti, silmän ilo, ei roskia eikä graffiteja.<br />
- Mikä on muuttunut? Kaupalliset peruspalvelut ovat pysyneet<br />
edelleen alueella.<br />
18-vuotias aktiivinen nuori ja nuorisovaltuutettu<br />
- Palvelut ovat monipuolisemmat. Erikoisliikkeitä tarvitaan,<br />
vaatekauppoja. Nuorille illanviettoja kokoontumispaikkoja.<br />
-Alueella hyvät perusliikkumismahdollisuudet, joukko<br />
liikenne toimii ja yhteydet rautatielle eri puolilta. Nuorille<br />
tärkeä liikkua omaehtoisesti.<br />
- On mahdollisuudet harrastaa liikuntaa esim. sählyä,<br />
jääkiekkoa.<br />
- Alue on viihtyisä ja turvallinen. Eloa ja väriä “kivikylään”.<br />
Yhteisöllisyyden toimiminen tärkeää. Ei pitäisi olla pelkästään<br />
maahanmuuttajien kortteleita vaan asuntojen<br />
sekoittumista tarvitaan.<br />
- Alue ollut pelkästään asumista varten, työ- ja koulutuspaikat<br />
erillään. Nyt täällä on yrityksiä ja työpaikkoja<br />
myös.<br />
Eläkkeellä oleva entinen alueen<br />
asukastupa-aktiivi, nainen<br />
- Lasten ja perheiden palvelut on turvattu. On asukkaille<br />
kohtaamispaikkoja, matala kynnys tulla mukaan.<br />
- Subjektiivinen päivähoito-oikeus pois. Vanhemmilla<br />
mahdollisuus hoitaa myös lapsiaan. On erilaisia vaihtoehtoja<br />
ja mahdollisuuksia perheiden tavata toisiaan ja<br />
lasten toisiaan alueella. Yhteisöllisyys on tärkeää.<br />
- Yhteisiä tiloja on eri-ikäisille: vanhukset, vauvat ja nuoret.<br />
Huolehditaan toisistamme.<br />
- Uimahalli ja urheiluhalli tullut alueelle, liikuntatilat tarjoavat<br />
myös hyvinvointia.<br />
Maahanmuuttaja, nainen, asunut alueella viisi vuotta<br />
- <strong>Koivukylä</strong> on hyvä asuinpaikka. Palvelut ovat monipuoliset,<br />
koulut ja kaupat. Myös uimahalli on ja kulttuurikeskus,<br />
jonka yhteydessä on kirjasto ja rauhallinen<br />
lukusali.<br />
- Lapsille on lisää musiikkikerhotiloja. Lapsille ja perheille<br />
on kahvila, jossa ei tarjota alkoholia ja jossa voi järjestää<br />
perhejuhlia. Lapsille on myös huvipuisto, ei tarvitse<br />
mennä Helsinkiin.<br />
- Maahanmuuttajille vuosittain informaatiota, luento,<br />
mitä <strong>Koivukylä</strong>ssä on ja mitä mahdollisuuksia alue tarjoaa.<br />
- Autoja on liian paljon, voisiko parkkipaikkoja laittaa<br />
maan alle?<br />
Lasten ja perheiden asioista kiinnostunut nainen<br />
- Asukastupa tarjoaa monipuolisia palveluja. Monitoimitalo<br />
ja toinen tupa rakennettu radan länsipuolen pellolle.<br />
- Negatiivisten uutisten kierre on saatu päättymään, julkaistaan<br />
positiivisia uutisia alueesta.<br />
- Nuoriso-, kulttuuri-, ja sosiaalitoimi tarjoavat erilaista<br />
ohjelmaa ja palveluja eri asukasryhmille ja kaikille asukkaille.<br />
Matala kynnys tulla mukaan ja yhteisöllisyyteen<br />
panostetaan.<br />
- Lähipoliisi on jalkautunut alueelle, partiot kiertää ja<br />
asukkaat tuntevat poliisit eikä ongelmia ole.<br />
- Monitoimitalossa toimii kirjasto, kahvila, näyttelytiloja<br />
ja erikoisliikkeitä. <strong>Koivukylä</strong>ssä on muuten melko hyvät<br />
lähiöpalvelut.<br />
Pitkäaikainen järjestöaktiivi, nainen<br />
- “Me ja Ne”- asetelma muuttunut, ollaan yhdessä ja<br />
teemme yhdessä, valtaväestö ja maahanmuuttajat, yhteisöllisyys<br />
tärkeintä.<br />
- Kafnetti laajenee postin puolelle, tilat paranevat. Alueella<br />
on erilaisia asukastupia.<br />
- Karsikkokujalle tehdään palvelukeskus, vanhusten päiväkeskus<br />
ja palveluja eri ikäisille.<br />
- Aluetta on ehostettu ja ympäristöstä huolehditaan yhdessä.<br />
Uusia ideoitakin toteutettu: katulampuista roikkuvat<br />
kukka-amppelit. Joutilaita penkkejä, joissa useat<br />
voivat istua yhdessä, ei enää yksin istuttavia penkkejä.<br />
- Kansainvälinen <strong>Koivukylä</strong> elää. Monipuolisia tapahtumia,<br />
kahviloita, yhteisiä tiloja ja yhdessä tekemistä.<br />
- Olemassa olevat palvelut on säilytetty. Kirjasto on auki<br />
myös sunnuntaisin. Tapionranta kunnostettu monipuoliseksi<br />
uimapaikaksi. Aikuisten ja nuorten kohtaaminen<br />
on luontevaa.<br />
Teemoittajien havaintoja<br />
- Eri ikäisten ja eri kulttuureiden kohtaaminen tärkeää,<br />
myös paikat, jossa kohtaaminen tapahtuu<br />
- Nuoret ja monikulttuurisuus alueen voimavarana<br />
- Turvallisuus ja ympäristön kauneus ja arvostus<br />
- Yhteiset tilat ja yhteisöllisyys<br />
- Arki ja sen sujuvuus, peruspalvelut<br />
- Liikkumisen helppous<br />
20 21
Näkökulmia <strong>Koivukylä</strong>n turvallisuustilanteeseen<br />
<strong>Vantaan</strong> hyvinvointikertomuksessa 2008 kuvataan<br />
julkisten paikkojen turvallisuutta seuraavasti:<br />
“Muista turvallisuusindikaattoreista poiketen yleisten paikkojen turvallisuus<br />
ei ole parantunut. Turvattomuutta lisää selvästi alkoholin juominen<br />
julkisella paikalla, yleisten paikkojen epäsiisteys ja ilkivalta. Lisäksi<br />
turvattomuuden tunnetta, aiheuttaa esimerkiksi liikenteen vilkkaus,<br />
huono valaistus, pitkät alikulkutunnelit tai muiden ihmisten uhkaava<br />
käytös sekä ympäristön kunnossapidon puutteesta johtuva yleinen rappeutuminen<br />
ja esteet liikenneväylillä (lumi, kivet, lasi ym.). Visuaalisesti<br />
miellyttävä, selkeä, huoliteltu ja siisti ympäristö vastaavasti lisää asukkaiden<br />
turvallisuuden tunnetta ja viihtyvyyttä.” (Turvallinen Suomi<br />
2006. <strong>Vantaan</strong> hyvinvointikertomus 2008.)<br />
<strong>Koivukylä</strong>n turvallisuuteen ja turvallisuudentunteeseen<br />
kaikkein eniten vaikuttaa vanhan keskustan alue,<br />
johon kuuluvat asemanseutu, vanha ostoskeskus sekäsieltä<br />
johtava, Kytötien ylittävä kevyenliikenteen silta ja<br />
sen itäpään liikerakennuksen ympäristö. Edellä siteerattu<br />
teksti sopii erittäin osuvasti tähän alueeseen viimeistä<br />
lausetta lukuun ottamatta.<br />
Alueen alkuperäisen rakentamisen yhteydessä silloisen<br />
keskustasuunnitelman toteuttaminen jäi puolitiehen.<br />
Aseman ja aikanaan palkitun vanhan ostoskeskuksen rakennukset<br />
ja ympäristö ovat rappeutuneet. Liiketilakonsepti<br />
on pahasti vanhentunut, liikkeet yksi toisensa jälkeen<br />
ovat lopettaneet ja tilan ovat vallanneet olutravintolat<br />
ja pizzeriat. “Normaaleja” asukas- ja asiakasvirtoja<br />
alueella ja sen läpi tuovat joukkoliikenne, ennen kaikkea<br />
junat, ostoskeskuksen kirjasto- ja asukastila Kirnu, yksi<br />
päivittäistavarakauppa sekä somalikulttuurin toimitila.<br />
Asukasvirtojen lomassa alue ja sen sokkeloiset kulmaukset<br />
ja alikulut keräävät lähes ympäri vuorokauden epäsosiaalisia,<br />
joutilaita, usein päihtyneitä ryhmiä ja jengejä,<br />
jotka häiritsevät normaalia asioimista ostoskeskuksessa.<br />
Vaikka vuosien mittaan on tehty joitakin merkittäviäkin<br />
sosiaalisia kehittämistoimenpiteitä, niiden vaikutus<br />
on jäänyt hetkelliseksi ja kehittämistyön pysyvinä<br />
vaikutuksina näkyvät etupäässä “kovat” ratkaisut, metalliset<br />
näyteikkunasuojukset, tehostuneet kameravalvonta<br />
ja vartiointi. Samaan aikaan fyysinen ja sosiaalinen rappio<br />
ovat vääjäämättömästi edenneet.<br />
Johtopäätöksiä:<br />
• keskustan uusiminen<br />
• <strong>Koivukylä</strong>n alkuperäisen keskustan lopulta rakentuessa<br />
aseman länsipuolelle on samassa suunnitteluprosessissa<br />
ratkaistava myös vanhan ostoskeskuksen<br />
ongelma muodostamalla uusi, toimiva, palvelujen,<br />
asumisen ja liikenteen keskusta-alue radan molemmin<br />
puolin siten että se sijoittuu sopivasti itäpuolen<br />
vanhojen asuinalueiden (Havukoski) ja länsipuolen<br />
vanhojen (vanha Asola, vanha <strong>Koivukylä</strong>)<br />
sekä uusien (Ilola, Leinelä, uusi Asola, Ulrikanpuis<br />
to)välimaastoon<br />
• palvelujen monipuolisuuden (julkiset ja kaupalliset)<br />
ja ympäristön fyysisen, sosiaalisen ja esteettisen<br />
tason parantaminen on ratkaiseva seikka myös<br />
turvallisuuden ja viihtyisyyden paranemiselle<br />
• yhteisöllisyyden ja asioihin puuttumisen tapojen<br />
kehittäminen<br />
• aluetoimikunnan aktiivinen ote ehdotusten tekemi<br />
sessä ja kampanjoiden käynnistämisessä<br />
• kansalaisjärjestöjen (esim. Toimari ry) ja asukkaiden<br />
aktiivisempi ote toiminnan ja kampanjoiden<br />
järjestämisessä ja tiedotuksessa; järjestöjen, asukaslehden<br />
ja tapahtumien tukeminen; aluetoimikunnan<br />
ja Toimari ry:n tiivimpi yhteistyö<br />
• alueen virkamiesverkoston uudelleen organisoimi<br />
nen ja yhteistyö aluetoimikunnan, Toimariry:n<br />
sekä muiden aluetoimijoiden kanssa<br />
• <strong>Koivukylä</strong>n alueen turvallisuustyöryhmä<br />
• <strong>Vantaan</strong> uusi turvallisuusorganisaatio alkaa olla val<br />
mis, <strong>Vantaan</strong> turvallisuussuunnitelma 2009-2012<br />
-asiakirjan luonnos on loppukeväällä 2009 lausun<br />
tokierroksella, jonka jälkeen se menee valtuuston<br />
käsittelyyn<br />
• Pääosin Turvallisuusohjelman vastuut ja velvoitteet<br />
sijoittuvat koko kaupungin tasolle, mutta yksi<br />
sen päätoimintalinjoista, Paikallisen häiriökäyttäytymisen<br />
ehkäisy, kohdentuu joillekin alueille, joista<br />
yksi on Havukoski – <strong>Koivukylä</strong>. Päävastuu tässä<br />
toimintalinjassa on poliisilla<br />
• Turvallisuussuunnitelman mukaan alueille voidaan<br />
perustaan moniammatillisia työryhmiä osaksi koko<br />
kaupungin turvallisuusorganisaatiota. Tällaisen<br />
työryhmän aihio toimii jo mm. Korsossa<br />
• <strong>Koivukylä</strong>n alueelle on perustettava jo syksyn 2009<br />
aikana riittävän kattava moniammatillinen turvalli<br />
suustyöryhmä, joka voi tukeutua kaupungin laajapohjaiseen<br />
ja vaikutusvaltaiseen turvallisuusorgani<br />
saatioon<br />
Artikkelit: Aluekirjastonjohtaja Jukka Salminen, nuorisopalveluiden<br />
johtaja Eija Ahola, varhaiskasvatuksen johtaja<br />
Sole Askola-Vehviläinen, suunnittelupäällikkö<br />
Eila Tanninen<br />
22 23
Kulttuuri, liikunta ja terveys<br />
Kulttuuripalvelujen nykytila<br />
Kulttuuripalveluiden painopistealueena on<br />
jo pitkään ollut lastenkulttuuri ja taidekasvatus,<br />
mutta jonkin verran palveluita järjestetään myös<br />
aikuisille. Peruslähtökohtana on, että kulttuuri olisi osa<br />
asukkaiden arkipäivää ja helposti saavutettavissa erityisesti<br />
lapsille ja lapsiperheille. Saavutettavuutta lisäävät<br />
toiminnan fyysisen läheisyyden lisäksi myös joko ilmaisuus<br />
tai hyvin kohtuulliset osallistumismaksut.<br />
Kaikki alueen kulttuuritoiminta tuotetaan ostopalveluina<br />
ja monialaisena yhteistyönä sekä kaupungin sisällä<br />
että eri kulttuuri-, taide- ja taidekasvatusyhteisöjen kanssa.<br />
Kulttuuripalvelut on myös osa valtakunnallista lastenkulttuurikeskusten<br />
Taikalamppu-verkostoa alueinaan<br />
tanssi, monikulttuurisuus ja kuvataide. Taikalampun<br />
kurssitoiminta ulottuu myös <strong>Koivukylä</strong>n alueelle.<br />
Kulttuuritoiminta perustuu <strong>Vantaan</strong> kaupungin kulttuuristrategiaan<br />
2006 ja <strong>Vantaan</strong> esi- ja perusopetuksen<br />
luovuus- ja kulttuurikasvatussuunnitelmaan 2006.<br />
Kulttuuripalvelujen tarjonta sisältää pääsääntöisesti<br />
päiväkoti- ja kouluikäisille suunnattuja eri taidelajien<br />
esityksiä sekä suosittua nk. aamupäivätoimintaa. Se tarkoittaa<br />
alle kouluikäisille kotona oleville lapsille yhdessä<br />
vanhemman kanssa sekä perhepäivähoitajille lapsineen<br />
suunnattuja ohjattuja taidekasvatus- ja liikuntatuokioita.<br />
Sekä esityksissä että aamupäivätoiminnan puitteissa moni<br />
lapsi ja koululainen saa ensimmäisen kosketuksensa<br />
kulttuuriin ja taiteeseen. Toiminta tapahtuu pääasiassa<br />
koulujen lukuvuoden aikana päivisin ja viikonloppuisin.<br />
Esityksiä on n. kerran kuussa ja aamupäivätoimintaa<br />
kerran viikossa. Lisäksi järjestetään pienimuotoisia näyttelyitä,<br />
lasten elokuvaesityksiä ja kursseja koululaisille.<br />
Kulttuuripalveluilla ei ole alueella omia tiloja. Toiminta<br />
järjestetään kaupungin muissa tiloissa mm. Havukosken<br />
nuorisotalolla, Kirnussa sekä alueen kouluissa.<br />
Tiloille yhteistä on, ettei niitä ole alunperin suunniteltu<br />
kulttuuri- tai esitystoimintaa varten, joten järjestetyt<br />
palvelut joudutaan sopeuttamaan käytettävissä oleviin<br />
tiloihin. Se rajaa tietyn kokoista tilaa tai tiettyä varustetasoa<br />
ja toimivuutta vaativat toiminnot pois. Koska<br />
kaikilla näillä tiloilla on runsaasti myös muita käyttäjiä,<br />
niitä ei aina ole mahdollista saada käyttöön silloin,<br />
kun se toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaisinta.<br />
Kulttuuripalveluilla on alueella yksi työntekijä, joka<br />
on koko Korso-<strong>Koivukylä</strong>n alueen ja Tikkurilan alueen<br />
yhteinen aluekulttuurisihteeri.<br />
Tulevaisuus<br />
Kulttuurin seuraamisen ja harrastamisen pitkäaikaiset<br />
positiiviset vaikutukset on eri tutkimuksissa todistettu.<br />
Kulttuurilla on myönteinen vaikutus mm. syrjäytymisen<br />
ehkäisyyn, yksilön henkilökohtaiseen ja yhteisölliseen<br />
kehitykseen, elämänlaatuun, henkisen hyvinvointiin,<br />
fyysiseen hyvinvointiin ja jopa pitkäikäisyyteen. Vireä<br />
ja tasokas kulttuuritoiminta on myös yksi asuinalueen<br />
merkittävä imagotekijä.<br />
Tarve toiminnan lisäämiseen on selkeä. Esitykset<br />
täyttyvät nopeasti ja aamupäivätoiminta pullistelee osallistujia.<br />
Toiminnan lisäämisessä ja monipuolistamisessa<br />
korostuvat ennen kaikkea tilaresurssit.<br />
Alueen kulttuuritoimintaan tarvitaan tarkoituksenmukaiset,<br />
riittävän kokoiset, toimivat ja riittävästi varustetut<br />
tilat henkilökuntineen. Samat tilat palvelevat myös<br />
niin eri ikäryhmiä kuin taiteen perusopetuksen ja kulttuurialan<br />
eri järjestöjen toimintaa. Viihtyisät, yhteiset tilat<br />
alueen muiden toimijoiden mm. kirjaston ja nuorison<br />
kanssa tuovat runsaasti synergiaetuja ja ovat omiaan<br />
muodostumaan alueen positiiviseksi toitoiminnan<br />
keskukseksi, joka luo <strong>Koivukylä</strong>än uutta me-henkeä ja<br />
houkuttelevuutta.<br />
Liikuntapalvelut<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin liikuntapaikkasuunnitelmassa<br />
vuosille 2009 - 2025 on esitelty laajasti eri kaupunginosien<br />
tulevaisuuden palveluiden kehittymisestä. <strong>Koivukylä</strong>n<br />
alueen liikuntapalvelujen kannalta tärkeintä on<br />
saada Elmon urheilupuiston liikuntahankkeiden toteuttaminen<br />
käyntiin. Alue on seurakuntien omistuksessa,<br />
mutta kaupungin kanssa on tehty aiesopimus, jossa on<br />
sovittu alueen käytön järjestelyistä. Yleiskaavassa alue on<br />
varattu liikunta- ja virkistyskäyttöön ja liikuntapaikoista<br />
on laadittu kaavaluonnos. Toteutuksen vauhdittamiseksi<br />
hanketta varten on asetettu monialainen projektiryhmä.<br />
Kulomäen ja Rekolanmäen väliin toteutettava Elmon<br />
urheilupuisto monipuolistaa ja laajentaa <strong>Koivukylä</strong>n liikuntapalveluita<br />
merkittävästi. Alueellisesti palveleva liikuntapaikkakeskittymä<br />
parantaa monien eri liikuntamuotojen<br />
harrastusmahdollisuuksia, luo edellytykset<br />
erilaisten tapahtumien järjestämiseen sekä lisää alueen<br />
vetovoimasuutta. Urheilupuistoon on suunniteltu toteutettavan<br />
vesiliikuntakeskus, kuntosali, jäähalli, liikuntahalli,<br />
pienkenttiä, tekonurmikenttiä sekä skeittipuisto.<br />
Urheilupuisto sijoittuu laajojen virkistysalueiden ja pitkien<br />
ulkoilureittien yhteyteen. Elmon urheilupuiston toteuttamisen<br />
käynnistämiseksi perustettiin projektiryhmä<br />
tammikuussa 2009.<br />
Alueen muuta, olemassa olevaa liikuntapaikkaverkostoa<br />
perusparannetaan ja lähiliikuntaverkkoa laajennetaan.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n vanhusten palvelukeskukseen toteutettava<br />
seniorien kunto- ja liikuntasali lisää myös toimintakyvyn<br />
kannalta tärkeää palvelutarjontaa.<br />
Hyvinvointi ja terveys<br />
<strong>Koivukylä</strong>läisten hyvinvointi ja terveys ovat taloudellisen,<br />
sosiaalisen ja inhimillisen kehittämisen perusta.<br />
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja ennalta<br />
ehkäisevä työ mahdollistavat laajojen yhteiskunnallisten<br />
tavoitteiden toteutumista. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluilla<br />
pyritään tukemaan parantamaan väestön terveyttä<br />
ja hyvinvointia sekä kaventamaan terveys- ja hyvinvointieroja.<br />
Tarttumalla ajoissa keskeisiin kansansairauksien<br />
syihin voidaan hillitä palveluista, sairauspoissaoloista<br />
ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia huomattavia<br />
kustannuksia.<br />
Kulttuuri on käsitejärjestelmä, jonka piirissä ihmiset<br />
ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja muodostavat<br />
elämäntapansa. Kulttuuri voimavaraistaa ja sen tiedetään<br />
vaikuttavan myönteisesti terveyteen. Nykykäsityksen<br />
mukaan terveyden ylläpitämisessä ja edistämisessä korostuvat<br />
ihmisyhteisön omat voimavarat ja niiden käyttöön<br />
ottaminen. Terveys ymmärretään fyysisenä, henkisenä<br />
ja sosiaalisena tasapainona suhteessa ihmisen omiin<br />
päämääriin. Kulttuurikokemukset ovat myönteisiä tunnekokemuksia,<br />
jotka liittyvät ihmisen sosiaalisiin suhteisiin<br />
ja ylläpitävät hyvinvointia. Mitä enemmän yhteisössä<br />
on kulttuurikokemuksien ravitsemaa ihmisten keskinäistä<br />
osallistumisesta muodostuvaa luottamusverkostoa<br />
eli sosiaalista pääomaa, sitä parempi on yhteisön jäsen-<br />
24 25
ten terveys. (Hyyppä, Liikanen 2005.) <strong>Koivukylä</strong>n liikekeskustassa<br />
sijaitseva Kirnu kirjastoineen, kahviloineen<br />
ja muine tiloineen muodostaa alueen kohtaamispaikan,<br />
joka kokoaa yhteen alueen asukkaita ja muita toimijoita.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n liikekeskuksen toriaukiolla järjestetään<br />
kaksi kertaa vuodessa isot asukastapahtumat <strong>Koivukylä</strong>päivä<br />
ja Vallaton Yö. Niiden järjestelyistä vastaa Toimiva<br />
<strong>Koivukylä</strong> - Toimari ry, jossa on alueen järjestöjen<br />
lisäksi kaupungin ja seurakunnan edustus.<br />
Merkitsevää kunnan toteuttamaa terveyttä ja hyvinvointia<br />
edistävää työtä on lisätä kaiken ikäisten kuntalaisten<br />
asennetta, tietoja ja taitoja ottaa itse vastuuta<br />
omata elämästään, ja tukea heitä olemaan vahvasti mukana<br />
ja osallisina omissa yhteisöissään ja verkostoissaan.<br />
Kuntalaisten luottamus toimiviin palveluihin ja apuun<br />
sitä tarvittaessa vankistaa kunnan imagoa laadukkaana<br />
ja vetovoimaisena asumis- ja työympäristönä. Oikea-aikaisilla<br />
ja oikein kohdennetuilla sosiaali- ja terveyspalveluilla<br />
ylläpidetään ja vahvistetaan työikäisen väestön terveyttä,<br />
hyvinvointia ja toimintakykyä. Palvelutarpeiden<br />
kasvaessa ja monimuotoistuessa panostaminen ennalta<br />
ehkäisyyn on välttämätöntä hyvän ja toimintakykyisen<br />
elämän että resurssien riittävyyden kannalta.<br />
Terveyttä ja hyvinvointia edistävä ennalta ehkäisevä<br />
työ on kaikkien kaupungin toimijoiden tehtävä. Tämä<br />
edellyttää kaikkien <strong>Koivukylä</strong>n toimijoiden hyvää ja saumatonta<br />
yhteistyötä, aktiivista innovaatioiden kehittämistä<br />
ja hyödyntämistä. Kaikille koivukyläläisille esteettömästi<br />
tarjolla olevat kävely- ja pyörätiet, leikki- ja liikuntapuistot,<br />
kuntoradat ja -ladut muodostavat luontaisesti<br />
liikunnallista elämäntapaa edistävän arkiympäristön.<br />
Hoidetuilla lähiliikuntapaikoilla on merkitystä paitsi<br />
alueen imagon rakentajana myös yhteisön sosiaalisen<br />
pääoman, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lisääjänä. EL-<br />
MO-hanke toteutuessaan vankistaa merkittävästi Korso-<br />
<strong>Koivukylä</strong>n liikuntamahdollisuuksia.<br />
Alkupääoma toimintakykyiselle koivukyläläiselle tulevaisuudelle<br />
luodaan vahvistamalla lasten, nuorten ja<br />
heidän perheidensä hyvinvointia laadukkain peruspalveluin<br />
ja oikea-aikaisin tukitoimin. <strong>Koivukylä</strong>läisten hyvinvointia<br />
muun muassa liikunnan ja kulttuurin saralla<br />
vahvistavat koivukyläläiset aktiiviset kolmannen sektorin<br />
toimijat, esim. <strong>Koivukylä</strong>n Palloseura, Rekolan Raikas<br />
ja <strong>Koivukylä</strong>n elokuvayhdistys. <strong>Vantaan</strong> eri toimialat<br />
kantavat yhteistä vastuuta hyvästä vanhuudesta tuomalla<br />
siihen oman erityisosaamisensa. Seniorikansalaisten<br />
oma osaaminen on huomionarvoinen voimavarojen lähde<br />
kehitettäessä <strong>Koivukylä</strong>n palvelualueen kilpailukykyä.<br />
<strong>Koivukylä</strong>än rakennettava vanhustenkeskus on Vantaalla<br />
aivan uusi toimintakonsepti, jossa on tarjolla asumisen<br />
lisäksi sekä hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä<br />
ylläpitäviä ja edistäviä sekä sairauksia hoitavia ja kuntouttavia<br />
palveluita.<br />
<strong>Koivukylä</strong> on erilaisten hyvinvointia kuvaavien seurantatietojen<br />
valossa haasteellinen palvelualue Vantaalla.<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä pitkään asuneilla on kuitenkin vahva alueidentiteetti<br />
ja usko alueen tulevaisuuteen. Merkittävä<br />
kaupallisten palvelujen paraneminen syksyllä 2009 helpottaa<br />
koivukyläläisten arkea ja jatkossa mahdollisesti<br />
vaikuttaa myös alueen muiden palvelujen vahvistamiseen.<br />
Uudet asuinalueet, esimerkkeinä Ulrikanpuisto ja tuleva<br />
Leinelä monipuolistavat alueen asuntokantaa ja tuovat<br />
alueelle uusia ihmisiä. <strong>Koivukylä</strong>ssä on melko onnistuneesti<br />
yhdistetty pientalo- ja kerrostaloasumista erilaisella<br />
omistuspohjalla. Alueella toimiva Rekola - Asolan<br />
omakotiyhdistys on <strong>Vantaan</strong> suurin omakotiyhdistys, joka<br />
on tuonut Vantaalle hyvää mainosta muuan muassa<br />
kylätalkkaritoiminnallaan.<br />
<strong>Koivukylä</strong> sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien<br />
solmukohdassa. Tuusulantielle puhkaistu yhteys ja Kehäradan<br />
tulo vahvistavat entisestään alueen hyviä liikenneyhteyksiä<br />
tukevat omalta osaltaan kaupallisten palvelujen<br />
kehittymistä asukkaiden hyödyksi.<br />
<strong>Koivukylä</strong>llä on tulevaisuudessa kaikki mahdollisuudet<br />
sekä positiiviseen että negatiiviseen kehitykseen, mihin<br />
vaikuttaa alueen vetovoimatekijät niin asukkaiden<br />
kuin yritysten näkökulmasta sekä kaupungin ja muiden<br />
toimijoiden tahtotila alueen kehittämiseksi.<br />
Kirjasto toimii alueen kohtaamisja<br />
kokoontumispaikkana<br />
Laajat aukioloajat, alueen tarpeisiin räätälöity kokoelma,<br />
ajanmukainen laitteisto, riittävä ammattitaitoinen henkilökunta<br />
ja asianmukaiset tilat takaavat alueen asukkaile<br />
mahdollisuuden olla tasavertaisesti osallisena tietoyhteiskunnassa<br />
ja saada elämäänsä monipuolista sisältöä.<br />
• Lapsille kirjasto tarjoaa turvallisen, viihtyisän elämyskeitaan,<br />
jonka merkitys kantaa pitkälle tulevaisuuteen.<br />
• Nuoret tarvitsevat tilaa yhdessäoloon sekä omaehtoiseen<br />
ja valvottuun toimintaan.<br />
• Aikuisille kirjasto on hengähtämistila sekä mah<br />
dollisuus itsensä kehittämiseen, elämyksellisyyteen<br />
ja viihtymiseen.<br />
• Ikääntyneelle väestölle kirjastosta löytyy kokoontumispaikka,<br />
sosiaalinen ympäristö ja virikkeiden<br />
lähde.<br />
• Erityisryhmät kirjastossa huomioidaan kunkin tar<br />
peen mukaan.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen ehdoton voimavara on vahva yhteisöllisyys.<br />
Perinteisesti myös kaupungin eri toimialat<br />
ovat toimineet yhdessä. Tällä hetkellä kirjasto pääasiallisesti<br />
tekee yhteistyötä opetustoimen, varhaiskasvatuksen<br />
ja kulttuuritoimen sekä erilaisten järjestöjen ja<br />
taiteen perusopetuksen kanssa. Moniammatillisen yhteistyön<br />
suunnitelmallinen kehittäminen ja laajentaminen<br />
nuorisotoimeen, liikuntapalveluihin sekä sosiaali- ja<br />
terveystoimeen tuo uusia toimintatapoja ja vahvuuksia<br />
kunkin toimintaan.<br />
<strong>Koivukylä</strong> on alueena hyvin erityinen. Alueen ongelmat<br />
ovat laajasti tiedossa, mutta vireä yhdistystoiminta,<br />
yhteisöllisyys ja välittömyys ovat positiivisia erityispiirteitä,<br />
jotka tulee tuoda julki ja huomioida alueen kehittämisessä.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n kirjastopalvelujen kehittämisen kannalta<br />
olisi tärkeää pohtia uusia ratkaisuja yhteisyössä muiden<br />
alueella toimivien kaupungin palvelujen ja asuka toiminnan<br />
kanssa. Paras ratkaisu olisi palvelu- ja toimintakeskuksen<br />
toteuttaminen <strong>Koivukylä</strong>n uuteen keskustaan<br />
siten, että siinä yhdistyisivät asukkaiden arkipalvelut sekä<br />
asukastoiminta. Kirjaston lisäksi talossa voisivat toimia<br />
mm. yhteispalvelut, nettikahvila, mediapaja sekä kulttuuri-<br />
ja kokoustiloja. Uudessa talossa voisivat sijaita myös<br />
kansalaistoiminnan ja vaikuttamisen välineet kuten aluetoimikunta,<br />
Toimari ry, asukaslehti <strong>Koivukylä</strong>n Lähisanomat<br />
sekä asukaskahvila.<br />
Uuden toimitilaratkaisun sijainti tukisi uuden keskustan<br />
muotoutumista, täydentäisi hyvin sen kaupallisia<br />
palveluja ja ottaisi nykyistä paremmin huomioon radan<br />
länsipuolen uudet asuinalueet. Moniammatillinen osaamisen<br />
ja tilojen yhteiskäyttö sekä yhteistyö kolmannen<br />
sektorin kanssa toisivat merkittäviä taloudellisia etuja.<br />
Kirjasto- ja tietopalvelujen kannalta <strong>Koivukylä</strong>n uusi<br />
toimintakeskus voisi toimia uuden palvelukonseptin<br />
kokeiluna Marja-<strong>Vantaan</strong> kirjastosuunnittelua ja valtakunnallistakin<br />
kehittämistä silmällä pitäen.<br />
Artikkelit:<br />
kulttuurijohtaja Iiris Lehtonen, aluekulttuurisihteeri Annikki<br />
Alku, kirjastopalveluiden johtaja<br />
Tuulikki Aho, aluekirjastonjohtaja Jukka Salminen, henkilöstö-<br />
ja kehittämispäällikkö Manna Torvinen,<br />
liikuntajohtaja Hannu Vikman<br />
Lähteet:<br />
26 27
Yhteisöllisyys<br />
ja asukasvaikuttaminen<br />
Ihminen juurtuu yhteisöllisyyden avulla<br />
Ennen muinoin kokoonnuttiin kyläkaivolle, jossa sovittiin<br />
ja jaettiin asiat yhteisesti. Modernissa yhteiskunnassa<br />
yhteisöllisyyden tunteet löytyvät uudenlaisista tiloista ja<br />
paikoista, joita voidaan sekä edistää että ehkäistä. Yhteisöllisyyttä<br />
ja sen kehittämistä huudetaankin avuksi moneen<br />
ongelmaan ja vastapainoksi yksilöllisyyden ihanteelle.<br />
Tänään yhteisöllisyys ilmenee yhteisesti jaettuina<br />
kokemuksina, luottamuksen rakentumisena ja turvallisuuden<br />
tunteen jakamisena. Näistä elementeistä syntyy<br />
moderneja henkisiä toreja - kohtaamispaikkoja yhteisöllisyyden<br />
tunteelle - joskus virtuaalisesti ja joskus aivan<br />
aidosti kasvokkain kohdaten.<br />
Yhteisöllisyys käsitteenä ei ole kuitenkaan yksiselitteinen<br />
tai lyhyesti määriteltävissä. Lähtökohtana yhteisöllisyydelle<br />
voidaan kuitenkin pitää kantasanaa yhteisö.<br />
Yhteisö voi syntyä tietyn paikan, tietyn ihmisryhmän<br />
tai esimerkiksi yhteisen arvomaailman ympärille. Yhteisön<br />
syntyyn sisältyy aina yhdenmukaisuus, yhtenäisyys<br />
ja yhteenkuuluvaisuus - joko tarpeena tai pakkona. Yhteisöllisyyttä<br />
voidaan tarkastella eri tasojen yksilön itsensä<br />
tai yhteisön (kuten vaikka järjestön) kannalta suhteessa<br />
yhteiskuntaan. Yksilö kuuluu yhteisöön ja sitä kautta<br />
yksilöllä ja yhteisöllä on vaikutusta yhteiskuntaan. Ja<br />
päinvastoin.<br />
Yhteisöllisyyden käsitteen rinnalle nostetaan usein<br />
sosiaalisen pääoman käsite. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan<br />
vuorovaikutussuhteita, jotka tuottavat toimjoille<br />
voimavaroja ja samalla parantavat heidän mahdollisuuksiaan<br />
saavuttaa päämääriään. Sosiaalinen pääoma<br />
lisääntyy käytettäessä ja kertyy luottamuksen ja sitoutumisen<br />
kautta. Sosiaalinen pääoma perustuu sosiaalisille<br />
verkostoille ja samalla tuottaa niitä lisää.<br />
”Yksikään ihminen ei ole saari, itsessään riittävä;<br />
jokainen ihminen on osa maailmaa, osa suurta<br />
kokonaisuutta.” (John Donne)<br />
Sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden tunteen<br />
olemassa olosta on etsitty vastausta myös hyvinvointiaedistävänä<br />
ja hyvinvointivaltiota rakentavana tekijänä.<br />
Kansalaisten yhteistoiminta edistää yhteistä hyvää; mitä<br />
enemmän yhteisössä on sosiaalista pääomaa, sitä terveempinä<br />
sen jäsenet pysyvät ja pitempään elävät. Yksinkertaisesti<br />
sanoen: yhteisöllisyyden ympäröimänä ja aktiivisena<br />
osallistujana saa lisää elinaikaa ja onnellisempaa<br />
ja hyvää elämää itselleen ja niille, joiden kanssa on<br />
vuorovaikutuksessa.<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä yhteisöllisyys ja asukkaiden mahdollisuus<br />
vaikuttaa ympäristöönsä ja sen toimintaan on toteutunut<br />
asuinalueen alkuvaiheista alkaen. Alueella on<br />
perinteistä tehdä yhteistyötä ”bottom-up” eli alhaaltaylös<br />
-periaatteella. Asukkaiden kanssa tehtävässä yhteistyössä<br />
merkittävää on kumppanuus, innovatiivisuus,<br />
asukaslähtöisyys ja poikkihallintokuntaisuus. Kuuntelemalla<br />
entistä tarkemmin asukkaita ja huomioimalla uudet<br />
tarpeet ja muuttuneet olosuhteet pystytään uudistamaan<br />
hallintokuntien ja palvelujen toimintatapoja ja kehittämään<br />
yhteisöllisyyttä.<br />
Yhteisöllisyyden kehittäjinä ja ylläpitäjinä ovat olleet<br />
yksittäiset asukkaat, järjestöjen edustajat, huoltoyhtiö ja<br />
alueen virkamiehet. 1970-luvun alkupuolella keskityttiin<br />
oman pihapiirin toimintaan, 1980-luvulla rakennettiin<br />
nuorisotila ja kirjasto (Kirnu) ja toteutettiin yhdyskuntatyötä,<br />
jonka myötä toiminta siirtyi omasta pihapiiristä<br />
laajemmalle. Vuonna 1983 perustettiin alueen järjestötoiminnan<br />
yhteistoimintaelin, Toimintakeskuksen Tuki<br />
ry (nyk. Toimiva <strong>Koivukylä</strong> – Toimari ry. 1990-luvulla<br />
rikottiin muureja; kirjaston ja nuorisotilan välinen seinä<br />
kaadettiin - aivan aidosti ja moniammatillinen yhteistyö<br />
sai uutta puhtia.<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä 1990 -luku oli myös erilaisten projektien<br />
ja hankkeiden kulta-aikaa. Asuinalueen kehittämisprojektin<br />
(ASKE, 1995 -2000) tavoitteena oli saada aikaan<br />
virikkeellinen, viihtyisä ja terveellinen ympäristö-<br />
Projektin aikana ideoitiin lukuisia eri hankkeita, joiden<br />
rahoittamisesta vastasi <strong>kaupunki</strong> yhdessä Urban I- ohjelman<br />
rahoituksella (1997 -1999). Hankeideoita visioitiin<br />
lukuisissa asukastapaamisissa ja merkittävää oli huomata,<br />
että asukkaiden ideat juonsivat jopa yhdyskuntatyön<br />
ajoille asti. Ideat liittyivät vahvasti ympäristöön, asumiseen<br />
ja paikalliskulttuuriin sekä myös vanhemmuutta,<br />
lasten ja nuorten hyvinvointia sekä eri väestöryhmien<br />
tasa-arvoa tukeviin hankkeisiin. Asukkaiden yhteinen<br />
suunnittelu turvasi alueelle ominaisen yhteistyöverkoston<br />
vahvistumisen asukkaiden, järjestötoimijoiden ja viranomaisten<br />
kesken.<br />
Urban I-ohjelma perustui pitkälti paikallisten toimijoiden<br />
itse määrittelemiin tarpeisiin ja tavoitteisin. Ohjelman<br />
tavoitteena oli paikallisen talouden ja yritystoiminnan<br />
elvyttäminen sekä parantaa alueen sosiaalista<br />
toimivuutta ja vähentää suurta muuttoliikettä ja syrjäytymisriskejä.<br />
Toiminnassa kiinnitettiin erityistä huomiota<br />
maahanmuuttajien, lasten ja naisten sekä vanhusten<br />
elinolojen parantamiseen sekä yhteiskunnasta monin<br />
tavoin syrjäytyneiden kuten päihdeongelmaisten integroimiseen.<br />
Hyyppä, M. T., Liikanen, H-T (2005) Kulttuuri ja Terveys.<br />
Edita Prima Oy. Helsinki.<br />
Urban- ohjelman tavoitteena oli aiempaa asukaslähtöisempien<br />
työtapojen omaksuminen alueen palveluissa.<br />
Kestävien tulosten aikaansaaminen edellytti kaikkien<br />
alueella toimivien tahojen mukaan saattamista. Palvelujen<br />
kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota sellaisten<br />
uusien toimintatapojen oppimiseen, joiden avulla<br />
tunnistetaan uudet palvelutarpeet, vastataan tarpeiden<br />
muutoksiin sekä kootaan ja yhteen sovitetaan eri hallintokuntien,<br />
järjestöjen ja yksityisten henkilöiden työpanosta.<br />
Ohjelman avulla kehitettiin paikalliskulttuuria nostamalla<br />
esiin alueiden ja yhteisöjen vahvoja puolia sekä<br />
monikulttuurisuutta tukemalla alueiden kulttuuri- ja liikuntatyötä<br />
sekä asukkaiden itsenäistä yhteistoimintaa<br />
ja aloitteellisuutta. Rekolan Kinoon liittyvä hanke lisäsi<br />
<strong>Koivukylä</strong>n alueen sosiaalista toimivuutta kehittäen<br />
asukkaiden, järjestöjen ja kaupungin välistä yhteistyötä.<br />
Hankkeella tuettiin paikallistoimijalähtöistä ajattelutapaa<br />
järjestämällä toimintatiloja sekä kehittämällä uusia<br />
toimintoja. Hanke tuki myös paikallisidentiteetin ja historiallisen<br />
kulttuuriympäristön säilyttämistä.<br />
Asuinympäristön parantamisen tavoitteena oli alueen<br />
arvostuksen ja viihtyisyyden kohottaminen, uusien<br />
toimintatilojen luominen, turvalliset ja esteettömät jalankuluympäristöt<br />
sekä alueen omaleimaisuuden ja<br />
luonnonarvojen korostaminen. Ohjelman avulla tuet-<br />
28 29
tiin myös alueen asunto-osakeyhtiöiden omavastuista<br />
asumiskulttuuria, kehitettiin ympäristön parannushankkeita<br />
yhteistyössä alueen asukkaiden ja eri toimijoiden<br />
kanssa sekä avustettiin ympäristösuunnittelua ja neuvottiin<br />
korjausrakentamiseen liittyvissä asioissa. Ohjelman<br />
aikana huomattiin, että esimerkiksi järjestöt tarvitsevat<br />
taloudellisen tuen ohella pitkäkestoista suunnitelmalli ta<br />
tukea myös koulutuksen ja alueellisen yhteistyön tukiverkkojen<br />
järjestämisessä. Näin turvattaisiin järjestökentän<br />
voimavarat ja järjestöjen ja hallintokuntien toiminta<br />
tukisi nykyistä paremmin toisiaan.<br />
Aluedemokratia ja aluetoimikunta<br />
osallisuuden edistäjänä<br />
Kolmannen sektorin toimintatavat ja yhteistyömuodot<br />
ovat nousseet kaikissa länsimaissa keinoksi syrjäytymisen<br />
ehkäisyyn ja asuinalueiden keskinäiseen eriarvoistumiseen.<br />
Yksilötasolla osallistuminen kansalaistoimintaan<br />
ja sosiaalisiin verkostoihin nähdään sosiaalisen<br />
kuntoisuuden mittarina. Myös asuinalueiden kehittämistyössä<br />
on havaittu, että kehittämisessä ei voida keskittyä<br />
vain talouteen, elinympäristöön tai rakennuksiin<br />
vaan alueen asukkaat on saatava sitoutumaan ei-aineelliseen<br />
yhteisöllisyyden rakentamiseen; kansalaistoimintaan,<br />
naapuriapuun tai edes löyhiin verkostoihin.<br />
Vuonna 2008 Vantaalaista aluetoimikuntatyötä selvitettiin<br />
ja raportissa todettiin, että <strong>Vantaan</strong> aluetoimikuntatyö<br />
oli kärsinyt vähäiseksi koetusta vaikutus- ja päätösvallasta,<br />
sen tunnettuudessa oli puutteita ja yhteistyötä<br />
oli ylipäätään tarpeen lisätä sekä muiden luottamuselinten<br />
että alueiden välillä. Myös toimikuntien aluejakoon<br />
sekä kokousten valmisteluun ja esittelyyn oli liittynyt<br />
ongelmia.<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupunginvaltuuston sitova tavoite vuodelle<br />
2008 oli alueellinen toimintamalli uudistetaan ja vantaalaisten<br />
osallisuutta vahvistetaan. Tätä tehtävää toteuttaakseen<br />
ja oman työnsä jäsentämiseksi aluetoimikunnat<br />
laativat vuoden 2009 aikana oman alueensa osallisuus-<br />
ja kehittämissuunnitelman, josta käytetään nimeä<br />
OSKARI. Alueen osallisuus- ja kehittämissuunnitelma<br />
sisältää nykytilan kuvauksen sekä kehittämisehdotuksia<br />
mm. alueen asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien<br />
parantamisesta, alueen hyvinvoinnin<br />
ja turvallisuuden, palveluiden ja yhdyskuntarakenteen<br />
kehittämisestä sekä kestävän kehityksen mukaisesta<br />
toiminnasta. Tavoitteena on elävä asiakirja, joka ohjaa<br />
aluetoimikunnan työtä ja toimii myös muiden luottamushenkilöiden<br />
ja asukkaiden työkaluna alueen kehittämisessä.<br />
Suunnitelmaa täydennetään vuosittain, jolloin<br />
se toimii myös aluetoimikunnan toimintasuunnitelmana.<br />
Suunnitelman laadintaprosessi aloitetaan 1.4.2009<br />
aluetoimikuntien yhteisessä seminaarissa ja sitä jatketaan<br />
toimikuntien omissa kokouksissa kevään ja syksyn<br />
aikana. Avoimina pidettävien aluetoimikuntien kokousten<br />
yhteydessä asukkaat voivat osallistua OSKARI:n<br />
laadintaan. Suunnitelmien laadinnassa ja tiedotuksessa<br />
käytetään hyväksi myös alueportaaleja.<br />
Aluetoimikunnissa hyväksytyt suunnitelmat viedään<br />
tiedoksi vapaa- ajan ja asukaspalveluiden lautakunnalle<br />
marraskuussa 2009.<br />
Kansalaisvaikuttamista järjestöissä<br />
ja alueen demokratiamittareita<br />
Suomi on edelleenkin järjestöjen ja yhdistysten luvattu<br />
maa. Yhdistykset ovat säilyttäneet asemansa kansalaisyhteiskunnan<br />
mallina. Erityisesti vapaa-aikaan, liikuntaan<br />
ja harrastuksiin liittyvät yhdistykset ovat vahvistaneet<br />
asemiaan. Myös monet elämäntapoihin tai arvovalintoihin<br />
perustuvat yhdistykset ovat kasvattaneet<br />
suosiotaan. Samalla perinteisten puolueiden jäsenmäärät<br />
ovat pienentyneet ja suuret yhteiskunnallisia tehtäviä<br />
hoitavat järjestöt ovat institutionaalistuneet.<br />
Yhtenä yhteisöllisyyden rakentumisen osana on nähty<br />
kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön tekemistä sekä<br />
näiden välillä käytyä vuoropuhelua. Perusedellytys<br />
onnistuneelle kuntien ja järjestöjen väliselle yhteistyölle<br />
on yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja molempien toimintamallien<br />
ymmärtäminen. Nopeasti muuttuvassa<br />
toimintaympäristössä ei ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia,<br />
mutta yhteistyön ja yhteisöllisyyden rakentamista<br />
tulee tarkastella sekä hyvinvointivaltion tehtävien hoidon<br />
että kansalaisyhteiskunnan edistämisen näkökulmasta.<br />
Havukoski – <strong>Koivukylä</strong>n kerrostaloalue on yli<br />
35-vuotias asuinalue. Toimiva <strong>Koivukylä</strong> - Toimari ry:llä<br />
ja sen järjestämillä, kaikille avoimilla kylätapahtumilla<br />
on ollut merkittävä rooli kylän yhteishengen luomisessa<br />
ja ylläpitämisessä. Alueen merkittävänä tiedotuskanavana<br />
on toiminut jo pari vuosikymmentä kylälehti <strong>Koivukylä</strong>n<br />
Lähisanomat. Lähisanomien ilmestyminen on yhdistyksen<br />
yksi tärkeimmistä tehtävistä. Lehden päätoimittaja,<br />
toimitussihteeri ja taittaja tekevät työn talkooperiaatteella<br />
ja ainoat kustannukset tulevat painatuksesta<br />
ja jakelusta.<br />
Toimari ry:n tarkoituksena on tukea ja edistää alueellista<br />
toimintaa ja yhteistyötä jäsenjärjestöjen ja jäsenten<br />
kanssa. Toimarissa on yli 30 jäsenjärjestöä. Toimari<br />
järjestää erilaisia tapahtumia, näyttelyitä, juhlia; perinteisesti<br />
on järjestetty mm. kansainvälinen naistenpäivän<br />
juhla, <strong>Koivukylä</strong>-päivät, kesä- ja joulutorit sekä Vallaton<br />
yö -tapahtuma. Perinteistä halutaan ja yritetään pitää<br />
kiinni. Toimintatukea on haettu aluetoimikunnalta<br />
tapahtumakohtaisesti ja työtehtävät hoidetaan talkoovoimin.<br />
Yhdistyksen toiminnan kulmakivinä yhdistys kokee<br />
olevan toimivan johtokunnan, osallistuvat jäsenistöt,<br />
kiinnostuneen asuinyhteisön, alueen asukkaat, aluetoimikunnan<br />
luottamus toimintaa kohtaan sekä onnistuneet<br />
tapahtumat.<br />
Yhdistyksen toiminnan haasteita ovat johtokunnan<br />
ikääntyminen ja jaksaminen, tapahtumien mahdollinen<br />
kariutuminen, alueen huono maine ja eri alueiden yhteistyön<br />
ja -toiminnan puutteellisuus.<br />
Kansalaisaktiivisuutta ja osallisuutta voidaan mitata<br />
järjestöaktiivisuuden lisäksi myös aktiivisuutena mm.<br />
vaaleissa. Vantaa osallistui pää<strong>kaupunki</strong>seudun demokratiaindikaattorit<br />
-hankkeeseen, joka tuotti pää<strong>kaupunki</strong>seudun<br />
kaupungeille yhteisen mittariston, jolla kuvataan<br />
kunnallisen demokratian tilaa seudun kaupungeissa.<br />
Demokratiaindikaattorit kuvaavat neljää eri teemaa;<br />
1. Vaalit kuntademokratian mittarina, 2. Kuntademokratian<br />
käytännöt, 3. Kuntademokratia kuntalaisten kokemana<br />
ja 4. Luottamushenkilöt ja kunnallisdemokratia.<br />
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa äänioikeutettuja<br />
vantaalaisia oli 149 968 henkilöä. Heistä naisia oli 77 412<br />
( 51,6 %) ja miehiä 72 556 (48,4 %).Äänestysprosentti<br />
nousi edellisistä kunnallisvaaleista 3,1 prosenttiyksiköllä,<br />
ollen nyt 54 prosenttia. Äänestysaktiivisuus Vantaalla<br />
oli edelleen koko maata (61,3 %) ja Uudenmaan vaalipiiriä<br />
(60,1 %) selvästi laimeampaa. <strong>Koivukylä</strong>n suuralue<br />
koostuu Ilolan, Asolan, Rekolan, Rastimäen, Havukallion,<br />
Tarhapuiston sekä Päiväkummun äänestysalueista.<br />
Yhteensä äänioikeutettuja tällä alueella oli 16 338<br />
vantaalaista. Näistä noin 7800 käytti äänioikeuttaan eli<br />
53,3 prosenttia. Eri alueiden välillä oli aktiivisuuden erot<br />
olivat suuria; kun Rekolan alueella äänestysprosentti oli<br />
65,9 prosenttia ja Rastimäen alueella 44,4 prosenttia. Rekolan<br />
äänestysaktiivisuus oli kolmanneksi korkein koko<br />
Vantaalla. Naiset (51,7%) äänestivät aktiivisemmin kuin<br />
miehet (48,3 %).<br />
Myös vuoden 2007 eduskuntavaaleissa erot äänestysaktiivisuudessa<br />
olivat suuria eri alueiden välillä (Talkootie<br />
78 % - Otava 53,7 %). Edellisten eduskuntavaalien<br />
tapaan Länsi-Vantaalla äänestettiin ahkerammin kuin<br />
muualla Vantaalla. Länsi-<strong>Vantaan</strong> 22 äänestysalueesta<br />
20:llä äänestettiin aktiivisemmin kuin Vantaalla keskimäärin.<br />
Ainoastaan Kilterin ja Laajavuoren äänestysalueilla<br />
jäätiin alle <strong>Vantaan</strong> keskiarvon (64,8 %). Keski-<strong>Vantaan</strong><br />
16 äänestysalueesta 10:llä äänestettiin aktiivisemmin<br />
kuin Vantaalla keskimäärin. Itä- Vantaalla Korso-<br />
<strong>Koivukylä</strong>n 16 äänestysalueesta yhdeksällä päästiin yli<br />
64,8 prosenttiin, kun taas Hakunila - Länsimäki suunnan<br />
yhdeksästä äänestysalueesta tähän ylsi ainoastaan kolme.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n suuralueen sisällä eri puolueiden kannatus<br />
vaihteli suuresti. (Ks. taulukko)<br />
30 31
Annettujen äänien jakautuminen eri puolueille äänestysalueittain (%)<br />
nro nimi KOK, % SDP, % VIHR, % PS, % VAS, % KESK, % KD, % RKP, % Muut yht, %<br />
304 Ilola 29,9 25,8 13,3 9,9 6,6 7,5 2,7 2,1 2,2<br />
402 Asola 18 27,4 17,6 9,6 11,3 7 4,1 3,2 1,8<br />
412 Rekola 28,9 25,9 17,1 8,9 7,1 5,2 2,9 2,6 1,5<br />
413 Rastimäki 11,7 38,6 12 13,4 13,8 3,7 3,8 1,1 1,9<br />
414 Havukallio 12,3 36,8 12,8 12,6 13,8 3,7 4,1 2,4 1,7<br />
415 Tarhapuisto 14,7 35,5 13 11,7 11,9 5 4 1,1 3,2<br />
416 Päiväkumpu 38,8 27 10,4 8 6,8 3,6 1,9 1,5 1,9<br />
Alueellisen kehittämisen<br />
visualisointi ja vuorovaikutus<br />
Lyhennelmä opiskelija Anna-Leena Rintalan opinnäytetyöstä, Metropolia Ammattikorkeakoulu<br />
Yhtenä demokratian toteutumisen mittarina voidaan pitää<br />
sitä, miten yhteiskunta tekee mahdolliseksi heikoimmilla<br />
olevien osallisuuden. Äänestysaktiivisuus on laskussa<br />
- erityisesti nuorten ja maahanmuuttajataustaisten<br />
kohdalla tilannetta voidaan pitää haasteellisena. Myös<br />
alueelliset erot äänestyskäyttäytymisessä ovat tuntuvasti<br />
kasvaneet, kuten yllä esitetyssä taulukossakin voidaan<br />
todeta. Tätä kehitystä tulee hillitä ja pyrkiä aktiivisesti<br />
vaikuttamaan osallisuuden mahdollistamiseen erityisesti<br />
nuorten ja maahanmuuttajataustaisten kohdalla.<br />
Kehittämiskysymys: “Miten osallistumista<br />
ja yhteisöllisyyttä voi vahvistaa?”<br />
Kehittämiskohteet vuosille 2009-2012<br />
1. Osallisuus- ja kehittämissuunnitelma<br />
OSKARIn tekeminen<br />
- Vuorovaikutuksessa asukkaiden kanssa tehtävä alueen<br />
kehittämishanke<br />
2. Lähiöohjelma-projektin käynnistäminen<br />
- Toimialarajat ylittävä osallisuutta ja aktiivisuutta kehittävä<br />
hanke, johon saatu rahoitusta ympäristöministeriön<br />
ja, joka rakennetaan yhteisöllisen Kafnetin kehittämisen<br />
ympärille<br />
3. Nuorten ja maahanmuuttajataustaisten osallisuuden<br />
lisääminen<br />
- Nuorten aluetoimikuntapilotin käynnistäminen sekä<br />
maahanmuuttajataustaisten erityisten aktivointitoimien<br />
lisääminen<br />
Lähteet:<br />
Ahokas, Laura. se selvitys<br />
Matthies, Aila-Leena. Asukastoiminta sosiaalisena pääomana<br />
- käsitteen operationalisointia ja kritiikkiä tapaustutkimuksen<br />
pohjalta. 2003.<br />
Mäkelä, Raine. Yhteisöllisyydestä -perusteluja, tulkintoja,<br />
menetelmiä. 2002.<br />
Möttönen, Sakari & Niemelä, Jorma. Kunta ja kolmas sektori<br />
- yhteistyön uudet muodot. 2005.<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun demokratiaindikaattorit käsikirja.<br />
2008. Helsingin kaupungin tietokeskus.<br />
Siisiäinen, Martti. Sosiaalinen pääoma järjestötoiminnan<br />
voimavarana.<br />
Vaten, Kirsi. Värit vaihtoon Vantaalla - Kunnallisvaalit<br />
2008. <strong>Vantaan</strong> kaupungin tilasto ja tutkimus.<br />
Vaten, Kirsi. Eduskuntavaalit 2007. <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
tilasto ja tutkimus.<br />
Artikkelit:<br />
asukaspalvelujohtaja Heidi Nygren, nuorisoasiainpäällikkö<br />
Taina Saarenpää,<br />
aluepalvelupäällikkö Katja Syvärinen<br />
Alueellisella kehittämisellä tarkoitetaan<br />
tietyllä alueella toteutettavia uudistuksia ja muutoksia<br />
esimerkiksi maankäytössä, rakentamisessa<br />
tai palveluverkostossa, alueen järjestöjen toiminnan<br />
mahdollistamista ja ylläpitämistä sekä asukastoiminnan<br />
mahdollistamista esimerkiksi asukastiloja ylläpitämällä.<br />
Alueen toimijoita ovat muun muassa aluetoimikunta,<br />
viranhaltijat, luottamushenkilöt, yritykset ja asukkaat.<br />
Yhteistoiminta ja yhteisöllisyys edellyttävät hyviä ja monipuolisia<br />
visualisoinnin keinoja osallisuuden ja vuorovaikutuksen<br />
mahdollistamiseksi alueen eri toimijoiden<br />
välillä. Kehittämistoiminnan visualisointikeinojen parantamisella<br />
pyritään edistämään toimijoiden mahdollisuutta<br />
osallistua alueensa kehittämiseen, parantamaan<br />
vuorovaikutusta alueen toimijoiden sekä toimijoiden ja<br />
päättäjien välillä, vahvistamaan alueen asukkaiden identiteettiä<br />
ja luomaan visualisoinnin kautta alueesta positiivinen<br />
kuva myös alueen ulkopuolisille toimijoille.<br />
Kaupunginosan kehittämistoiminnan esittäminen kaikille<br />
alueen toimijoille edellyttää monipuolisia keinoja<br />
erilaisten toimijaryhmien tavoittamiseen. Tässä artikkelissa<br />
esitellään, miten erilaisia visualisoinnin keinoja voidaan<br />
käyttää kaupunginosan kehittämistoiminnan keinona<br />
<strong>Koivukylä</strong>ssä.<br />
Osa alueen toimijoista on huomattavasti kiinnostuneempia<br />
alueen tapahtumista kuin toiset, ja näin ollen<br />
he ovat herkempiä ottamaan asioista selvää itse. Tämän<br />
vuoksi on tärkeää, että kaupunginosan kehittämistoiminnasta<br />
saa tietoa sekä aktiivisista että passiivisista<br />
medioista, jotta myös vähemmän aktiiviset toimijat saadaan<br />
osallistumaan. Tällöin tulee miettiä sellaisten osallistumis-<br />
ja vaikuttamismuotojen käyttöä, jotka tavoittavat<br />
kaikki toimijat.<br />
Alueellista viestintää ja tiedottamista kehittämällä<br />
parannetaan vuorovaikutusta ja aktivoidaan uusia toimijoita.<br />
Alueelliseen kehittämistyöhön osallistuminen<br />
edellyttää toimijoilta tiettyjä perustietoja koskien alueellista<br />
yhteistyötä ja toimintaa. Tällaista informaatiota<br />
tulisi olla helposti saatavilla eri medioista, jotta asukkaat<br />
voidaan osallistaa alueelliseen toimintaan. Alueellista<br />
tiedottamista palvelevat hyvin esimerkiksi joukkotekstiviestit,<br />
joukkosähköpostit ja aluesivustot.<br />
Kehittämistoiminnan visualisoinnissa tulee lähteä<br />
siitä, että jaettavaa informaatiota käsittelee usein sellainen<br />
asukas tai toimija, jolle esitettävän asian aihealue on<br />
vieras. Tällöin tulee siis miettiä hyvin tarkkaan, miten<br />
asiaa lähdetään käsittelemään ja millä välineillä. Asiat tulee<br />
esittää kansankielisesti ja asiantuntijatermistöä välttäen.<br />
Asia on tietysti eri, jos kohderyhmänä ovat aiheen<br />
asiantuntijat.<br />
Visualisointia ja vuorovaikutusta voidaan edistää<br />
useita eri menetelmiä käyttäen, mutta nykyään erilaiset<br />
sähköiset menetelmät ovat tulleet perinteisten keinojen,<br />
kuten ilmoitustaulujen ja lehti-ilmoitusten rinnalle. Erilaisia<br />
sähköisiä visualisoinnin keinoja ovat pehmoGISmenetelmät,<br />
hankesivustot, alueportaalit, karttapalvelut<br />
ja 3D-mallintamisen keinot. Näitä menetelmiä käyttäen,<br />
joko yhdessä tai erikseen voidaan mahdollistaa tiedon<br />
tehokkaampi jakaminen ja visualisointi sekä osittain<br />
myös uuden tiedon kerääminen käyttäjälähtöisesti.<br />
Aluetoimikunnat<br />
Aluetoimikuntatyössä visualisoinnin kehittämisellä on<br />
useita tehtäviä. Ensinnäkin aluetoimikuntatyö tulee tehdä<br />
tutuksi alueen toimijoille riittävällä tiedottamisella:<br />
Mikä aluetoimikunta on, mitä se tekee ja mitkä ovat sen<br />
vaikutukset alueen muihin toimijoihin? Tällä lisättäisiin<br />
nykyisin aluetoimikuntien huonoksi koettua tunnettuutta.<br />
Toiseksi itse aluetoimikuntatyössä avoimuutta voidaan<br />
lisätä tuomalla aluetoimikunnan toiminta ja sen tekemät<br />
päätökset paremmin esille. Tunnettuuden ja avoimuuden<br />
lisäämiseksi aluetoimikuntatyö tulisikin olla paremmin<br />
esillä alueportaalissa sekä <strong>Koivukylä</strong>n lähisanomissa.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n aluetoimikunnalla voisi olla myös<br />
oma alueen asukkaille jaettava tiedote, joka julkaistaisiin<br />
32 33
esimerkiksi kahdesti vuodessa antamaan tietoa aluetoimikunnan<br />
toiminnasta ja tehdyistä päätöksistä.<br />
Aluetoimikuntien tulee huomioida omissa työmenetelmissään<br />
oman toimintansa riittävästä viestinnästä<br />
muille alueen toimijoille. Riittävä havainnollistaminen<br />
on myös tärkeässä osassa aluetoimikuntien ja ylempien<br />
päättävien tahojen välisessä viestinnässä, jotta aluetoimikuntatyötä<br />
pystyttäisiin edistämään ja väärinkäsityksiä<br />
välttämään. Aluetoimikuntien tulee myös huolehtia<br />
sille määrätyistä tehtävistä, kuten esimerkiksi alueesta<br />
ja alueen olosuhteista kertovan tiedon jakamisesta. Jaettavan<br />
tiedon tavoitettavuus toteutuu parhaiten erilaisia<br />
medioita hyväksi käyttäen.<br />
Asukasillat<br />
Asukasillat toimivat kunkin suuralueen aluekokouksina,<br />
joihin kaikki alueen asukkaat voivat osallistua. Tietoa<br />
asukasilloista ja niiden järjestämisestä voidaan välittää<br />
internetin, esimerkiksi alueportaalin, joukkoteksti- ja<br />
joukkosähköpostiviestien, kotitalouksien tiedotteiden ja<br />
maksuttomien joukkotiedostusvälineiden avulla. Asukasiltoja<br />
voidaan järjestää tietyn teeman pohjalta, esimerkiksi<br />
alueella sijaitsevan hankkeen esittelemiseksi, mutta<br />
asukasiltoja voidaan järjestää myös ilman varsinaista<br />
teemaa toimimaan asukkaiden keskustelutilaisuutena.<br />
Asukasilloissa visualisoinnilla on suuri merkitys, sillä<br />
suurimman osan yleisöstä muodostavat tavalliset ihmiset,<br />
joilla ei ole välttämättä riittävää perustietoa ja asiantuntemusta<br />
käsiteltävästä aiheesta. Riittävä ja laadukas<br />
esittelymateriaali vaikuttaa asukasillassa käytävän<br />
keskustelun laatuun ja herättää herkemmin keskustelua,<br />
kun asukkaat ymmärtävät paremmin, mitä asialla tarkoitetaan.<br />
Myös väärinkäsitykset ja niistä aiheutuva negatiivinen<br />
asenne voidaan välttää. Asukasilloissa vuorovaikutteisuus<br />
on tärkeää. Tämän vuoksi on osattava valita<br />
oikea tieto ja oikeat esittämiskeinot, jotta kaikki ymmärtävät<br />
käsiteltävän asian eikä esitys jää vain yksipuoliseksi<br />
kerronnaksi. Asukasillat ovat asukkaiden keino viestittää<br />
omia näkemyksiään viranhaltijoille, ja tämän vuoksi<br />
tuleekin käyttää sellaisia keinoja, joissa tieto kulkee molempiin<br />
suuntiin ja asukkailla olisi vielä tilaisuuden jälkeen<br />
mahdollista ilmaista mielipiteensä.<br />
Yhteispalvelupisteet<br />
Yhteispalvelupisteiden yhteydessä tulisi olla kaupungin<br />
”materiaalipankki”, jota hoitaisi yhteispalvelupisteessä<br />
työskentelevä aluekoordinaattori. Koska <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
ei sijaitse yhteispalvelupistettä, tulisi koordinaattorin<br />
päivystyspisteen toimia yhteispalvelupistettä vastaavana,<br />
mutta pienempisisältöisenä ja pienempää aluetta<br />
palvelevana. Yhteispalvelupisteet toimisivat näyttelytilana,<br />
jossa olisi kattava aineisto alueen suunnittelu- ja<br />
muista kehittämishankkeista. Koordinaattorilla tulisi olla<br />
riittävä asiantuntemus neuvoa asukkaita alueen kehittämisasioissa<br />
ja häneltä voisi saada tarvittaessa lisämateriaalia<br />
aiheeseen liittyen. Yhteispalvelupisteistä tai vastaavista<br />
koordinaattorin päivystyspisteistä saisi myös tietoa<br />
alueen palveluista joko esittein tai suullisesti koordinaattorilta.<br />
Alueportaali<br />
Korso-<strong>Koivukylä</strong>n alueportaali Nettila on nykyisessä<br />
muodossaan toimiva osa alueellista työtä, mutta pienillä,<br />
erityisesti rakenteellisilla muutoksilla Nettilan toimivuutta<br />
ja tehokkuutta voitaisiin ennestään parantaa. Erityisesti<br />
alueportaali kaipaisi selkeämpää kokonaiskuvaa,<br />
palvelut-osion muokkaamista helpommin käsiteltäväksi,<br />
kaupunginosien esittelyn kuvittamista, aluetoimikuntaosion<br />
parempaa esille tuomista sekä vaikutusmahdollisuuksia<br />
suoraan alueportaalin kautta. Alueportaalin sisällön<br />
kehittämistyössä tulisi erityisesti huomioida, mitä<br />
tietoja käyttäjät eniten ja useimmin tarvitsevat.<br />
Alueportaalin käyttö kaupunginosakehittämisen visualisoinnissa<br />
on tehokas ja tavoittava media. Portaalin<br />
tehokkuus ja tavoitettavuus perustuvat kuitenkin siihen,<br />
miten hyvin alueportaali on käytetty asukkaiden keskuudessa<br />
ja miten asukkaat osaavat sitä hyödyntää. Tämän<br />
vuoksi onkin erityisen tärkeää tehdä portaali tunnetuksi<br />
alueen asukkaille ja muille toimijoille sekä tarvittaessa<br />
järjestää opastusta portaalin ja muiden sähköisten osallistumismahdollisuuksien<br />
käyttöön. Keinoja portaalien<br />
tunnettuuden lisäämiseen on useita, mutta erityisesti niiden<br />
olemassaolo tulisi käydä hyvin esiin <strong>Vantaan</strong> kaupungin<br />
internetsivuilta, josta <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong>in liittyvää<br />
tietoa haetaan useimmiten ensimmäisenä. Alueportaalista<br />
tulisi luoda kehittämisen väline, jolla voitaisiin<br />
tehdä <strong>Koivukylä</strong>stä entistä parempi paikka asua ja<br />
toimia.<br />
Alueportaalin lähtökohtana on palvella tietyn alueen<br />
toimijoita, joten paikallisuuteen on syytä kiinnittää<br />
erityistä huomiota. Erityisen tarkkaan tulisi miettiä muihin<br />
sivustoihin yhdistävien linkkien käyttöä. Esimerkiksi<br />
palveluiden tulisi olla Nettilan sivustolla eikä linkkinä<br />
<strong>Vantaan</strong> kaupungin sivustolle. Alueportaalin käytön tehostamiseksi<br />
tulisi kiinnittää huomiota sen kiinnostavuuteen,<br />
käyttäjäystävällisyyteen sekä osallistumisen<br />
muotona ja visualisoinnin välineenä toimimiseen. Tämän<br />
vuoksi portaalin tulisi olla nykyistä monipuolisempi<br />
ja selkeämpi. Portaalissa voisi olla enemmän kuvallista<br />
viestintää nykyisen tekstipainotteisuuden sijaan. Sivustolle<br />
voisi luoda erillisen ilmoitustaulun, joka kokoaisi<br />
alueen uutiset, tapahtumat ja muut ilmoitukset samaan<br />
paikkaan.<br />
Kehittämishankesivusto<br />
Alueportaaliin tulisi sijoittaa erillinen kehittämishankesivusto,<br />
josta löytyisi kaikki alueella vireillä tai käynnissä<br />
olevat kehittämishankkeet. Sivustolla olisi oma osio kullekin<br />
hankkeelle, ja jokaisesta hankkeesta löytyisi perustietojen<br />
lisäksi kaikki julkiset suunnitteluasiakirjat. Kehittämishankesivustolla<br />
voisi olla myös muitakin kuin<br />
suunnitteluhankkeita. Sinne voisi lisätä myös erilaisia<br />
julkisia raportteja ja selvityksiä, jotka on tehty alueelta<br />
tai aluetta koskien.<br />
Kehittämishankesivustolla olisi paikallistieto- ja<br />
kommenttikartta kehittämishankkeiden paikallistamista<br />
ja kommentointia varten.<br />
Paikallistietokartta<br />
Hankesivustolla oleva paikallistietokartta antaa tietoa<br />
käyttäjälle muun muassa alueen palveluista ja alueen kehittämishankkeista.<br />
Sivustolla voisi olla myös erillinen<br />
palvelukartta ja kehittämiskartta. Paikallistietokartassa<br />
olisi valittavissa erilaisia karttapohjia ja esille haluttavat<br />
tiedot olisivat eritelty eri tasoille, jotka saa näkyviin yksittäin<br />
tai useita tasoja päällekkäin yhtä aikaisesti.<br />
Alueportaalissa voisi olla joko erillinen sähköinen<br />
palvelukartta nimenomaan <strong>Koivukylä</strong>n palvelut sisältäen<br />
tai palvelut olisivat paikallistietokartan osana. Paikallistietokartta<br />
voisi olla <strong>Vantaan</strong> kartta- ja paikkatietopalvelun<br />
kaltainen, mutta sisältäisi tarkempaa ja kattavampaa<br />
tietoa alueen palveluista. Saatavilla olisivat sekä julkiset<br />
että yksityiset palvelut. Palvelukartassa voisi olla<br />
myös saatavilla kuva kustakin palvelusta, mikä helpottaisi<br />
palvelun löytämistä. Myös palvelujen kehittämisen visualisointi<br />
huomioitaisiin palvelukartassa. Karttaan saisi<br />
esille myös palveluverkoston kehittämissuunnan. Mikäli<br />
palvelut sisältyisivät paikallistietokarttaan, tulisi kartan<br />
olla myös alueportaalissa palvelut-osiossa eikä ainoastaan<br />
kehittämishankesivustolla.<br />
Paikallistietokartasta löytyisi myös alueen suunnittelutietoa.<br />
Kartassa näkyisivät suunnittelualueet ja niiden<br />
kautta kartasta saisi tarkempaa tietoa hankkeesta.<br />
Paikallistietokartasta saisi suunnitteluhankkeiden ja<br />
palveluiden ohella tietoa myös alueen luontokohteista,<br />
nähtävyyksistä ja virkistäytymismahdollisuuksista sekä<br />
alueen liikenneyhteyksistä.<br />
Kommenttikartta<br />
Alueportaali voisi sisältää pehmoGIS-menetelmällä<br />
tuotetun kommenttikartan. Kommenttikarttaa voidaan<br />
käyttää muun muassa kommenttien hankkimiseen tietystä<br />
hankkeesta tai kommenttien keräämiseen ympäristön<br />
laadusta alueella. Käyttäjät voivat antaa vapaasti<br />
kommentteja ja tarkastella muiden käyttäjien antamia<br />
kommentteja. Annetut kommentit voivat olla myönteisiä<br />
tai kielteisiä tai erillisiä kehittämisehdotuksia tietystä<br />
hankkeesta tai yleensä elinympäristöstä. Kommenttikarttaan<br />
voisi myös liittää haluttaessaan valokuvan kommenttina<br />
olevasta kohteesta tarkentamaan kommentin<br />
sisältöä. Sivuston ylläpitäjä käsittelee kommentit ennenniiden<br />
julkaisua kartalle ja huolehtii myös kommenttien<br />
päätymisestä kunkin toimialueen viranhaltijoille.<br />
<strong>Koivukylä</strong>n kuvapankki<br />
Alueportaalissa voisi olla <strong>Koivukylä</strong>n oma kuvapankki,<br />
jonne kaikki toimijat voisivat lisätä esimerkiksi alueelta<br />
tai alueen tapahtumissa otettuja kuvia. Kuvapankin voisi<br />
yhdistää myös keskustelupalstaan, jolloin kuvapankin<br />
kuvia voisi kommentoida tai aloittaa keskustelun kuvan<br />
aiheesta. Kuvapankki palvelisi myös esimerkiksi <strong>Koivukylä</strong>n<br />
lähisanomien toimitusta.<br />
<strong>Koivukylä</strong>-tietopaketti<br />
<strong>Koivukylä</strong>stä voisi tehdä erillisen tietopaketin, joka olisi<br />
helposti käytettävissä eri medioissa. Tietopaketti sisältäisi<br />
perustietoja <strong>Koivukylä</strong>stä sekä ajankohtaista asiaa<br />
<strong>Koivukylä</strong>n aluetoiminnasta ja alueellisesta kehittämisestä.<br />
Tietopaketti voisi olla nähtävissä internetsivuilla,<br />
sitä voisi jakaa yleisesitteenä koordinaattorin päivystyspisteessä,<br />
asukastiloissa ja muissa tarpeellisissa tilaisuuksissa<br />
ja se olisi helposti muokattavissa esitettävään<br />
muotoon esimerkiksi powerpoint-esitykseksi. Tietopaketti<br />
voitaisiin esittää alueen asukasilloissa, aluetoimikunnan<br />
kokouksessa ja muussa alueellisessa vuorovaikutustilanteessa,<br />
jossa se katsotaan tarpeelliseksi.<br />
Alueellisen kehittämisen visualisoinnin haasteet<br />
Alueellisen kehittämisen visualisointi ja sen edistäminen<br />
on resursseja vaativaa toimintaa. Riittävä visualisointi<br />
säästää kuitenkin usein resursseja muualta ja helpottaa<br />
onnistunutta alueen kehittämistä ja tavoitteiden<br />
saavuttamista.<br />
Visualisoinnin kehittäminen vaatii taloudellisia resursseja<br />
erityisesti erilaisten menetelmien luomiseen.<br />
Myös menetelmien ylläpito aiheuttaa kustannuksia. Rahoituksen<br />
hankkiminen on yksi ydinkysymyksistä kaikessa<br />
kehittämisessä. Rahoituksen lisäksi visualisoinnin<br />
kehittäminen edellyttää kehittämiseen sitoutunutta<br />
henkilöstöä, joilla on tarvittava osaaminen. Tämä tarkoittaa<br />
yleensä uuden henkilöstön palkkaamista tai olemassa<br />
olevan henkilöstön tehtäväkuvan laajentamista tai<br />
muuttamista.<br />
Tiedon ajantasaisuus on haastavaa, mutta erityisen<br />
tärkeää tiedon visualisoinnissa. Esimerkiksi alueportaalin<br />
sisällön jatkuva päivittäminen vaatii ylläpitäjältä riittävää<br />
selvillä oloa asioista sekä muiden toimijoiden ja<br />
erityisesti viranhaltijoiden yhteistyötä ylläpitäjän kanssa,<br />
jotta ylläpitäjällä olisi viimeisin tieto portaalin sisältöön<br />
34 35
kuuluvista aihealueista. Useiden tahojen ollessa mukana<br />
ylläpitäjän aika ja muut resurssit kuluvat usein päivitysten<br />
tekemiseen sekä sivuston ylläpitoon ja varsinainen<br />
portaalin kehittäminen jää usein taka-alalle.<br />
Visualisoinnin kehittämisen tavoitteena on parantaa<br />
yhteisöllisyyttä ja yhteistoimintaa. Uusien toimintatapojen<br />
oppiminen edellyttää muutosta asenteisiin ja<br />
rutiineihin, erityisesti viranhaltijoiden puolelta. Visualisoinnin<br />
kehittämisellä ja tehostamisella voidaan parantaa<br />
kaupunginosan asukkaiden ja viranhaltijoiden välistä<br />
yhteistoimintaa, sillä uusien visualisointikeinojen käyttöönoton<br />
myötä vuorovaikutus lisääntyy. Uusien vuorovaikutuskeinojen<br />
omaksuminen sekä asukkaiden että<br />
viranhaltijoiden taholta edellyttää kuitenkin enemmän<br />
aktiivisuutta ja muutoksia omiin käytäntöihin. Taakalta<br />
tuntuvasta palautteen ja kehittämisehdotusten käsittelystä<br />
ei saa tulla viranhaltijalle pakkopullaa, vaan asia<br />
on osattava ottaa vakavasti, silloin kun palaute sitä edellyttää.<br />
Yhteenveto<br />
Alueellinen kehittämistyö koostuu useista toiminnoista<br />
ja sen visualisointiin vaaditaan monenlaisia keinoja ja<br />
toimintatapoja riittävän vuorovaikutuksen ja osallisuuden<br />
aikaansaamiseksi. Visualisointikeinoja kehittämällä<br />
parannetaan päättävien viranhaltijoiden ja alueellisten<br />
toimijoiden välistä yhteistyötä.<br />
Pääasiallisesti kaupunginosakehittämisen visualisointi<br />
on kaksisuuntaista. Kunnalla on velvollisuus tiedottaa<br />
alueen toimijoille aluetta koskevista hankkeista, ja<br />
toisaalta alueen toimijat haluavat ilmaista mielipiteensä<br />
hankkeista. Internet on mahdollistanut havainnollistamisen<br />
ja mielipiteen ilmaisemisen paikkaan ja aikaan sitoutumatta.<br />
Internetissä voi jakaa tietoa tektejä, kuvia ja<br />
muita elementtejä käyttäen ja se mahdollistaa erilaiset<br />
osallistuvat kyselyitä, kommentointia ja keskusteluja sisältävät<br />
vuorovaikutusmenetelmät. Alueellista tietoa voidaan<br />
jakaa erilaisten aluesivustojen kautta, joista saa tietoa<br />
alueesta, sen palveluista ja tapahtumista. Aluesivustot<br />
voivat olla kunnan kotisivujen tapaisia tai niistä voidaan<br />
tehdä kehittämislähtöisiä aluefoorumeja. Internet<br />
ei saa kuitenkaan olla ainoa visualisoinnin kanava, sillä<br />
se ei tavoita kaikkia toimijoita. Muita tärkeitä kanavia<br />
ovat muun muassa paikallislehti, alueen asukasillat ja<br />
ilmoitustaulut. Edellä mainituissa kanavissa visualisointikeinot<br />
ja niiden merkitys ovat toisenlaiset kuin internetissä.<br />
Vantaalla <strong>Koivukylä</strong>n suuralueen toimijoita palvelee<br />
parhaiten <strong>Vantaan</strong> kaupungin www-sivut, paikallislehti<br />
<strong>Koivukylä</strong>n lähisanomat ja alueportaali Nettilä. <strong>Koivukylä</strong>ssä<br />
tulee kuitenkin miettiä nykyisten visualisointimahdollisuuksien<br />
kehittämistä ja uusien menetelmien<br />
käyttöön ottamista.<br />
Oikean esittämismuodon valinta kuhunkin tilanteeseen<br />
on haastava tehtävä, sillä kaikkien toimijoiden<br />
saavuttaminen voi olla joskus täysin mahdoton tehtävä.<br />
Täytyy muistaa, että aina parhaatkaan visualisointija<br />
vuorovaikutusmenetelmät eivät takaa osallisuuden ja<br />
vuorovaikutuksen paranemista, elleivät alueen asukkaat<br />
ja yhteisöt sekä viranhaltijat ole halukkaita kehittymään<br />
ja kehittämään. Mikään kehittäminen ei ole myöskään ilmaista,<br />
vaan kaikki kehittäminen vaatii rahaa, aikaa, välineitä<br />
ja osaamista. Pelkällä talkootyöllä kehittämistä ei<br />
voida viedä kovinkaan pitkälle vaan aina tarvitaan riittävästi<br />
resursseja.<br />
Visualisointi- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia on<br />
useita, mutta jatkuvaa kehitystä tapahtuu koko ajan. Internetissä<br />
on jo virtuaalisia toimintaympäristöjä, joissa<br />
voi tutkia ympäristöä, löytää kauppoja, niiden aukioloaikoja<br />
ja tarjouksia sekä vapaita asuntoja. Kaikki tämä voidaan<br />
havaita virtuaalikävelyn lomassa. Kehitystä tapahtuu<br />
myös internetin ulkopuolella. Kaupungit perustavat<br />
palvelupisteitä esimerkiksi maankäyttöhankkeita varten<br />
virastojen ulkopuolelle osallistumisen helpottamiseksi.<br />
Työryhmän kehittämisohjelma<br />
Oheisesta nelikenttäanalyysistä käy ilmi työryhmän strategiakokouksessa<br />
esille tulleet alueen vahvuudet, heikkoudet, uhat ja mahdollisuudet:<br />
36 37
Toimintaympäristön muutokset<br />
• Globalisaatio, kansainvälistyvä väestö ja liiketoimintaympäristö<br />
• Väestön ikääntyminen, vaikutukset palveluihin,<br />
työelämään ja ympäristöön<br />
• Tietoteknologinen kehitys, vaikutukset asumiseen,<br />
palveluihin ja työelämään<br />
• Ilmastonmuutos, vaikutus energiatehokkuuden<br />
lisäämiseen, radanvarsien asumisen ja työpaikkojen<br />
suosiminen<br />
• Terveys- ja ympäristötietoisuuden nousu, asumisen<br />
ja liikkumisen uudet asenteet<br />
• Eettinen kuluttaminen, uudet kulutustottumukset<br />
• Elämäntapojen moninaistuminen ja yksilöllistyminen,<br />
erilaisuuden hyväksyminen<br />
• Työelämän luonteen muutos, liikkuvuuden lisään<br />
tyminen<br />
• Tavoite yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen<br />
• Sähköisen raideliikenteen vahvistuminen<br />
• Kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöllisyyden vahvis<br />
taminen<br />
• Kuntarajat eivät ratkaise<br />
Visio<br />
• Uudistuva, vetovoimainen, yhteisöllinen kestävän<br />
kehityksen <strong>Koivukylä</strong><br />
Arvot<br />
• Viihtyisyys<br />
• Monipuolisuus<br />
• Kestävyys<br />
• Myönteisyys<br />
Strategiset tavoitteet<br />
• Asukastavoite 32 000 henkilöä, lisäystä 8 000 henkilöä<br />
• Asuntomäärätavoite 16 000 asuntoa, lisäystä 4 000<br />
asuntoa<br />
• Työpaikkatavoite 12 000 työpaikkaa, lisäystä 5 000<br />
työpaikkaa<br />
• Asuntojen peruskorjausohjelman toteuttaminen<br />
• Palveluverkon elinkaaren ylläpitäminen<br />
• Palvelutoimintojen jatkuva uudistaminen ja kohdentaminen<br />
• Yhteisöllisyyden ja kansalaisten vuorovaikutuksen<br />
lisääminen<br />
• Yritystoiminnan edistäminen<br />
• Lähiympäristön laadun ja toimivuuden parantaminen<br />
Asumisen kehittäminen<br />
• Asukastavoite 32 000 henkilöä, lisäystä 8 000 henkilöä<br />
• Asuntomäärätavoite 16 000 asuntoa, lisäystä 4 000<br />
asuntoa<br />
• Yleiskaavan uusien asuinalueiden laadukas ja toiminnallisesti<br />
järkevästi ajoitettu toteutus<br />
• Rakennettujen asuinkiinteistöjen peruskorjauksien<br />
ohjelmallinen toteuttaminen<br />
• Joidenkin vuokratalojen muuttaminen omistusasunnoiksi<br />
• Kaupunginosan infrastruktuurin toteuttamisohjelman<br />
päivitys<br />
• Senioriasumiskohde<br />
• Nuorisoasumiskohteen rakentaminen/perustaminen<br />
• Tukiasumistarpeiden kartoitus ja mahdollinen<br />
hankkeistaminen<br />
• <strong>Koivukylä</strong>ssä on 171 hissitöntä porrasta: tavoite-><br />
hissittömien portaikkojen puolittaminen<br />
Yritystoiminnan edistäminen<br />
• Työpaikkatavoite 12 000 työpaikkaa, lisäystä 5 000<br />
työpaikkaa<br />
• Kansainvälisen kilpailukyvyn omaavan työpaikkakeskittymän<br />
luominen Havukosken alueelle<br />
• Tulevaisuuden sairaala -toimintakonseptin toteuttaminen,<br />
Peijas<br />
• Kaupunginosatasoisten lähipalvelutyöpaikkojen<br />
luominen<br />
• Kaupungin omistamien ja vuokraamien toimitilojen<br />
moninaiskäytön edistäminen toimijoiden kes<br />
ken<br />
• Uuden liikekeskuksen toteuttaminen liiketaloudellisten,<br />
kestävän kehityksen ja yhteiskuntavastuullisten<br />
periaatteiden mukaisesti <strong>Koivukylä</strong>n uuteen<br />
keskustaan<br />
Palveluiden kehittäminen ja ylläpitäminen<br />
• Peruskouluverkon elinkaaren ylläpitäminen siten, että<br />
Rekolanmäen koulun yhteyteen rakennetaan yhtenäiskoulu,<br />
jolloin voidaan luopua <strong>Koivukylä</strong>n ja Tarhapuiston<br />
kiinteistöjen käytöstä. Näin ollen alueen yläkouluikäisten<br />
koulut sijaitsevat radan itä- ja länsipuolella.<br />
Toisena vaihtoehtona on, että <strong>Koivukylä</strong>n koulu<br />
peruskorjataan, varaudutaan toteuttamaan Leinelän<br />
alueelle peruskoulun ala-asteen tiloja päiväkodin<br />
yhteyteen ja varaudutaan luovuttamaan Tarhapuiston<br />
koulun tilat julkiseen tai yksityiseen palvelukäyttöön<br />
tai liiketoimintaan.<br />
• Päiväkotiverkon elinkaaren ylläpitäminen siten, että<br />
toteutetaan Leinelän asuinalueen päiväkoti- ja ala-asteen<br />
tilat ja luovutaan Rekolan päiväkodista sekä ryhmäperhepäiväkodeista.<br />
• Kaikenikäisten keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut<br />
on saatavilla hyvien kulkuyhteyksien varrelta alueellisesta<br />
keskittymästä Karsikkokujalta. Lisäksi alueella<br />
sijaitsee Peijaksen terveyskeskuspäivystys. Ilolan väestö<br />
siirtyy käyttämään <strong>Koivukylä</strong>n sosiaali- ja terveysaseman<br />
palveluita vuoden 2009 alusta. Palvelujen<br />
mitoituksen suunnittelussa varaudutaan asukasmäärän<br />
kasvuun. Palvelujen tuottamisessa vahvistetaan<br />
yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Esim. vammaispalveluissa<br />
voidaan hyödyntää alueella mahdollisesti<br />
vapautuvia tiloja kehitysvammaisten tarpeita varten.<br />
Ilola-Asolan alueelle on suunnitteilla äitiys- ja lastenneuvola<br />
(pave 2007-2015).Geriatrinen akuuttiyksikkö<br />
aloittaa toimintansa Peijaksen sairaalan tilapäistiloissa<br />
syksyllä 2008 ja siirtyy entisen Rekolan terveysaseman<br />
tiloihin remontin jälkeen v. 2009. <strong>Koivukylä</strong>n Karsikkokujalle,<br />
terveysaseman ja pääradan väliin on suunnitteilla<br />
vanhustenkeskus, johon kaavaillaan asuntoja,<br />
päivätoimintakeskusta sekä senioriliikuntatiloja.<br />
Valmistumisen tavoitteena on vuosi 2010. <strong>Koivukylä</strong>n<br />
vanhustenkeskuksen valmistuttua luovutaan Koivutorin<br />
palvelutalosta, joka ei enää kaikilta osin vastaan<br />
nykyajan vaatimuksia.<br />
• <strong>Koivukylä</strong>n uuden keskustan palvelutarjontaa monipuolistamaan<br />
toteutetaan uusi palvelu- ja asukastoiminnan<br />
moniammatillinen keskus, jossa yhdistyvät<br />
kirjasto, mediapaja (ent. Kafnetti), kulttuuri-, yhteisja<br />
aluepalvelut (aluekoordinaattori), asukas- ja kansalaistoiminnan<br />
tila (asukaslehti, Toimari ry, aluetoimikunta)<br />
sekä nuorten pajatiloja.<br />
• Elmon urheilu- ja elämyspuiston monipuolinen ja monikäyttöinen<br />
toteuttaminen.<br />
• Asukas- ja monitoimitilojen rakentaminen Leinelän<br />
ja Asolan alueella.<br />
• Kaupunginosan puisto- ja ulkoilualueiden sekä kevyenliikenteen<br />
verkon ja lähiympäristön laadun parantaminen.<br />
• Joukkoliikennepalveluiden parantaminen lentoasemalle,<br />
pääradalle ja päätieverkostoon.<br />
Yhteistoiminnan kehittäminen<br />
• Kaupunki edistää kaupunginosassa toimivien yritysten<br />
ja yhteisöjen verkostokehittämistä<br />
• Kaupunginosan aluetoiminnan vahvistaminen<br />
• Uusien palveluiden, työpaikkojen ja investointien toteuttamiseksi<br />
kaupunginosassa <strong>kaupunki</strong> edistää paikallista,<br />
seudullista ja kansainvälistä yhteistyötä erillisin<br />
toimenpitein<br />
• <strong>Koivukylä</strong>n <strong>kaupunki</strong>markkinoinnin käynnistäminen<br />
• Määritellään osallistuminen mm. seuraaviin verkostohankkeisiin:<br />
urbaanisen asumisen tulevaisuuden konseptit,<br />
Tekes ja kotimaiset kumppanit, kestävä yhdyskuntateknologiaohjelma,<br />
Tekes, Vocup-hanke, VTT/<br />
Tekes, lähiöohjelma 2008 - 2011<br />
• Yhteisömedian hyväksikäyttö kaupunginosatoiminnassa,<br />
osallistuva Internet Web 2,0<br />
38 39
Asiantuntijat ja lähteet<br />
Kuultujen asiantuntijoiden mietteitä:<br />
Tuula Jäppinen, Kuntaliitto; “Living Lab -toimintaympäristössä tuotteita ja palveluita kehittävät yritykset<br />
ja julkiset palveluiden tuottajat voivat tavata arkikäyttäjiä heidän arkiympäristössään yhdessä tutkijoiden<br />
ja konsulttien kanssa” 16.3.2009<br />
Aluejohtaja Antti Palomäki, Kesko Oyj; “ Uuden liikekeskuksen vaikutusalueella <strong>Koivukylä</strong>ssä, Korsossa<br />
ja Hiekkaharjussa asuu noin 50 000 asukasta, tavoitteena 50 miljoonan euron vuosimyynti, liikekeskukseen<br />
voi sijoittaa myös julkisia palveluita” 16.2.2009<br />
Johtaja Olli Niemi, NCC; “ Peijaksen sairaalan, Foiben ja <strong>Koivukylä</strong>n keskustapalveluiden aluetta voi<br />
hyödyntää seniori-ja palveluasuntojen alueena, jossa terveyspalvelut ja kauppapalvelut ovat lähellä.<br />
Asuintaloihin voi liittää tilat esim kuntoilulle, kulttuurille ja kahviloille. Hyvä koko laadukkaille<br />
senioritalokokonaisuuksille<br />
on 200 asuntoa.” 16.2.2009<br />
TaT, tutkimuspäällikkö Esko Kurvinen, Elisa; “Paikkatietoinen, osallistuva Internet?..Arkiympäristö<br />
ja arjen rutiinit; turhaumat ja ilonaiheet..näissä sisäillöissä on myös asioita, jotka saattavat liittyä viranomaisten<br />
ja julkishallinnon toimintaan.” 19.1.2009<br />
Mediakeskuksen päällikkö Anssi Vuohelainen; “Kaupungin mediakeskus tuottaa markkinointimateriaalia<br />
<strong>Vantaan</strong> eri alueilta kehittämishankkeista luomalla positiivista mielikuvaa. Aitoa inhimillisyyttä<br />
kannattaa etsiä, koska ihminen on aina kiinnostavampi kuin esimerkiksi rakennukset”. 15.12.2008<br />
Elinkeinopäällikkö Raimo Koskenkanto,” Aluetoimikunnat voivat johtaa asukkaiden ja yritysten yhteistyötä.<br />
<strong>Vantaan</strong> Yrittäjät kannattaa ottaa mukaan. Pääradan alueen markkinointia pitää lisätä”.<br />
15.12.2008<br />
Arkkitehti Heikki Hirvonen, Pöyry “ Super Life Labista löytyy sisälasketteluhalli, hotelli, vesipuisto,<br />
kiipeilykeskus, messu-ja kongressikeskus, toistakymmentä ravintolaa sekä kymmenen elokuvateatteria.”<br />
17.11.2008.<br />
Jaakko Vastamäki; “ Rekolan raikkaan kokonaan vapaaehtoisvoimin pyörivä liikuntatoiminta tavoittaa<br />
viikoittain lähes 700 lasta, nuorta ja aikuista. Suositulle salibandylle ei tahdo löytyä tiloja <strong>Koivukylä</strong>stä.<br />
Elmoon on kehiteltävä uusi vetonaula liikunnan osalta. Lisäksi on otettava huomioon maahanmuuttajien<br />
tarpeet, liikunta lähentää parhaiten eri kulttuureista tulleita. “ 17.11.2008<br />
Aki Kulokivi; “Rekolan Kino toimii täysin talkoovoimin, 10 näytöstä syys- ja kevätkaudella. Kesällä<br />
1998 remontoidut tilat palvelevat myös lastentarhalaisia ja koululaisia.”17.11.2008<br />
Puheenjohtaja Paula Kaunismäki, Toimari ry; “Toimari järjestää talkoilla mm kylätapahtumia;<br />
Naisten päivä, Vallaton yö, <strong>Koivukylä</strong>päivä, toritapahtumia sekä julkaisee <strong>Koivukylä</strong>n Lähisanomat<br />
-asukaslehteä, joka on ilmestynyt jo lähes 30 vuotta.” 18.8.2008<br />
Asiantuntijat:<br />
Markku Niemi, toimialajohtaja, Havukosken yritysalue<br />
Paula Kaunismäki, Toimarin pj<br />
Jarmo Ojala, komisario, <strong>Vantaan</strong> poliisi<br />
Riitta Koivisto, projektipällikkö, <strong>Vantaan</strong> poliisi<br />
Pirjo Siren, maisema-arkkitehti, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Seija Valli, Kiinteistöpalvelu Koivu Oy<br />
Jorma Ranta, kunnossapitopäällikkö, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Heikki Muttonen, ohjelmointi-insinööri, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Heikki Hirvonen, Pöyry Environment<br />
Jaakko Vastamäki, Rekolan Raikas<br />
Aki Kulokivi, Rekolan Kino<br />
Jouko Sillanpää, valmiuspäällikkö, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Raimo Koskenkanto, elinkeinopäällikkö, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Anssi Vuohelainen, Mediakeskuksen päällikkö, <strong>Vantaan</strong><br />
<strong>kaupunki</strong><br />
Eevali Kontio, verkkopäätoimittaja, <strong>Vantaan</strong> <strong>kaupunki</strong><br />
Esko Kurvinen, tutkimuspäällikkö, Elisa Oyj<br />
Anna-Leena Rintala, insinööriopiskelija, Metropolia<br />
AMK<br />
Antti Palomäki. aluejohtaja, Kesko Oyj<br />
Olli Niemi, liiketoiminnan kehittämisen johtaja, NCC<br />
Kauko Wasenius, aluejohtaja, NCC<br />
Tuula Jäppinen, asiantuntija, Kuntaliitto<br />
Lähteet; tietoaineistot, kirjallisuus ja kotisivut:<br />
toimialojen kaupunginosakohtaiset suunnitelmat<br />
http://www.vantaa.fi/<br />
http://www.nettila.net/<br />
http://www.wikipedia.fi/<br />
kotisivut:<br />
http://www.adactive.fi/leinela/<br />
http://www.eiranranta.org/<br />
http://www.3drender.fi/<br />
http://www.greaterhelsinkivision.fi/<br />
http://www.aviapolis.fi/<br />
http://www.vantaanakseli.fi/<br />
http://www.urbanaudit.org./<br />
http://www.equator-europe.com/<br />
http://www.yit.fi/<br />
http://www.kalasatama.fi/<br />
http://www.alternativesforseniors.com/<br />
http://www.interreg4c.net/<br />
http://www.motiva.fi/<br />
http://www.oresundsvisioner2040.dk/<br />
http://www.perusmaki.fi/<br />
http://www.pks<strong>kaupunki</strong>ohjelma.fi/<br />
http://www.innovaatioyliopisto.info/<br />
http://www.imi.hut.fi/<br />
http://www.kunnat.net/<br />
http://www.oma<strong>kaupunki</strong>.hs.fi/<br />
http://www.yrityssuomi.fi/<br />
http://www.tekes.fi/<br />
http://www.kafnetti.fi/<br />
http://www.asunto2010.fi/<br />
http://www.kpkoivu.fi/<br />
http://www.haus.fi/<br />
http://www.ampiainen.fi/<br />
http://www.selfhelperderly.org/<br />
http://www.ymparisto.fi/<br />
http://www.kaupunginosat.net/<br />
http://www.rhk.fi/<br />
http://www.innovaatioverkosto.fi/<br />
http://www.vianova.fi/<br />
http://www.karttapaikka.fi/<br />
http://www.fcg.fi/<br />
http://www.kaks.fi/<br />
http://www.betoni.com/<br />
http://www.vvo.fi/<br />
http://www.siististadi.fi/<br />
http://www.livingbusiness.fi/<br />
http://www.oske.net/<br />
http://www.helsinkichamber.fi/<br />
http://www.<strong>kaupunki</strong>tutkimusta.fi/<br />
TKK:n ja Helsingin kaupungin yksiköt<br />
TKK:n tiedekunnat ja laitokset<br />
http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/tiedekunnat/index.html<br />
Helsingin kaupungin virastot (28), liikelaitokset (6) ja<br />
<strong>kaupunki</strong>konserniin kuuluvat muut yhteisöt<br />
http://www.hel.fi/virastot<br />
Ohjelman hanketeemoihin liittyvät linkit<br />
Ikääntyvät <strong>kaupunki</strong>laiset<br />
CareKeys -hanke<br />
http://www.carekeys.net/<br />
Helsingin kaupungin seniori-info<br />
http://www.hel2.fi/seniorinfo/<br />
Helsingin vanhusneuvosto<br />
http://www.hel2.fi/vanhusneuvosto/<br />
Ikäinstituutti<br />
http://www.ikainst.fi/main.php<br />
Kunnat.net - Vanhusten palvelut<br />
h t t p : / / w w w. k u n n a t . n e t / k _ p e r u s l i s t a s i v u .<br />
asp?path=1;29;353;11124<br />
Laatuseniorit - Laatukeskuksen seniorijaos<br />
http://www.laatuseniorit.blogspot.com/<br />
Stakes, ikääntymiseen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö<br />
http://www.stakes.fi/FI/aiheet/ikaantyneet/index.htm<br />
Vanhustyön keskusliitto<br />
http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/<br />
Kestävä rakentaminen<br />
Design for All -verkoston rakennetun ympäristön esteettömyyteen<br />
liittyvä linkkilista<br />
http://dfasuomi.stakes.fi/FI/DFA+tieto/Aihealueet/<br />
rakymp/index.htm<br />
Helsinki kaikille -projekti<br />
http://www.hel.fi/wps/portal/Rakennusvirasto/Helsinkikaikille?<br />
Invalidiliiton esteettömyyssivusto<br />
http://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/index.html<br />
Julkisivuyhdistys ry<br />
http://www.julkisivuyhdistys.fi/<br />
Näkövammaisten keskusliiton esteettömyyssivusto<br />
http://www.nkl.fi/tietoa/esteettomyys/ymparisto.htm<br />
Rakennusteollisuus ry<br />
http://www.rakennusteollisuus.fi/<br />
Rakennustietosäätiö<br />
http://www.rakennustieto.fi/<br />
Rakentamisen laatu RALA ry<br />
http://www.ralacon.fi/<br />
40 41
Raksa.info - Helsingin rakennustyömaat<br />
http://raksa.info/<br />
Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto - RAKLI ry<br />
http://www.rakli.fi/esittely/<br />
Suomen kiinteistöliitto<br />
http://www.kiinteistoliitto.fi/<br />
Toimiva koti<br />
http://www.hel2.fi/sosv/toimivakoti/<br />
VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka<br />
http://www.vtt.fi/rte/<br />
Tulevaisuuden joukkoliikenne<br />
Carfree Cities<br />
http://www.carfree.com/<br />
Destia<br />
http://www.destia.fi/<br />
ELLI - Elinympäristö ja liikenne<br />
http://www.mintc.fi/www/sivut/suomi/ymparisto/elli/<br />
Esteettömän liikennejärjestelmän tutkimus- ja kehittämisohjelma<br />
Elsa<br />
http://www.elsa.fi/<br />
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL<br />
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL<br />
Joukkoliikenteen tutkimusohjelma JOTU<br />
h t t p : / / w w w . j o t u . f i / w e b / ? c a t 1 = 0 _<br />
Etusivu&cat2=index&cat3=1<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
http://www.mintc.fi<br />
Luovasti töihin - vaihtoehtoja työmatkaliikkumiseen<br />
http://www.hel2.fi/ymk/luovastitoihin/index.htm<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun yhteistyövaltuuskunta YTV<br />
http://www.ytv.fi/fin/liikenne<br />
Suomen paikallisliikenneliitto ry<br />
http://www.paikallisliikenneliitto.com/<br />
Vetovoimainen urbaani asuminen<br />
Asumisen kehitysareena -blogi<br />
http://blogit.kuluttajatutkimus.fi/asuminen/<br />
Culminatum - Asumisen osaamisklusteri<br />
http://www.culminatum.fi<br />
Helsingin asuntotuotantotoimisto ATT<br />
http://www.att.hel.fi/<br />
Hyvä asuminen 2010<br />
http://www.kiinteistoliitto.fi/asunto2010/<br />
Osaamiskeskusohjelma - Asumisen osaamisklusteri<br />
http://www.oske.net/osaamisklusterit/asuminen/<br />
Suomen asuntotietokeskus<br />
http://www.asuntotieto.com/<br />
Valtion asuntorahasto<br />
http://www.ara.fi/<br />
Ympäristöministeriö - Asuminen<br />
h t t p : / / w w w . y m p a r i s t o . f i / d e f a u l t .<br />
asp?contentid=85564&lan=fi<br />
24living -kehitysohjelma<br />
http://www.24living.net/<br />
Kaupunkiseutujen kehittäminen<br />
Kotimaisia linkkejä<br />
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA<br />
http://www.eva.fi/<br />
Elävä <strong>kaupunki</strong>keskusta<br />
http://www.<strong>kaupunki</strong>keskustat.fi/<br />
EUKN-hankkeen Suomen www-sivut<br />
http://www.eukn.org/finland/<br />
Forum Virium Helsinki<br />
http://www.forumvirium.fi/<br />
Helsingin <strong>kaupunki</strong>suunnitteluviraston osayleiskaava- ja<br />
asemakaavahankkeet<br />
http://kartta.hel.fi/hanke/<br />
Helsingin seudun kehittäminen innovaatioympäristönä -<br />
Tutkimus- ja kehitysohjelma vuosille 2004-2006<br />
http://www.pks<strong>kaupunki</strong>ohjelma.fi/aineisto/CITY%20<br />
loppuraportti%2018.12.2003.pdf<br />
Helsinki Business Hub<br />
http://www.helsinkibusinesshub.fi/<br />
Helsinki Region Marketing Ltd.<br />
http://www.helsinkiregion.com/<br />
Markku Sotaraudan kotisivut<br />
http://personal.inet.fi/tiede/markku.sotarauta/<br />
Metropolialueen <strong>kaupunki</strong>tutkimusverkosto<br />
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/<strong>kaupunki</strong>tutkimus/index.htm<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun innovaatiostrategia<br />
http://www.culminatum.fi/content_files/Yhdessahuipulle.pdf<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun <strong>kaupunki</strong>ohjelma 2005-2007<br />
http://www.pks<strong>kaupunki</strong>ohjelma.fi/<br />
Pää<strong>kaupunki</strong>seudun Markkinointi Oy<br />
http://www.inhelsinki.com/<br />
Suomen <strong>kaupunki</strong>tutkimuksen seura<br />
http://www.<strong>kaupunki</strong>tutkimuksenseura.fi/esittely.html<br />
Uudenmaan osaamiskeskus - Culminatum Ltd Oy<br />
http://www.culminatum.fi/<br />
Kansainvälisiä linkkejä<br />
BaltMet - Baltic Metropolies<br />
www.baltmet.org<br />
CEOs for Cities<br />
http://www.ceosforcities.org/home/index.php<br />
Compete Project<br />
http://www.compete-eu.org/<br />
ErasmusPC<br />
http://www.erasmuspc.com/<br />
EUKN - European Urban Knowledge Network<br />
http://www.eukn.org/eukn/<br />
EuroCities - The Network of Major European Cities<br />
http://www.eurocities.org/main.php<br />
Global City - The International Forum for Urban Decision-Makers<br />
http://www.globalcityforum.com<br />
Metropolis - World Association of the Major Metropolises<br />
http://www.metropolis.org/index.html<br />
Project for Public Spaces<br />
http://www.pps.org/<br />
Union of the Baltic Cities<br />
http://www.ubc.net/<br />
URBACT<br />
http://urbact.eu/no_cache/home.html<br />
Urban Age<br />
http://www.urban-age.net/<br />
Urbanicity<br />
http://www.urbanicity.org/Default.asp<br />
6th European Biennal of Towns and Townplanners in<br />
Europe<br />
http://www.cityliving-livingcity.org/<br />
Blogeja<br />
Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen blogi<br />
www.hel.fi<br />
Kaupunkilainen (MTV3)<br />
http://www.mtv3blogi.com/<strong>kaupunki</strong>lainen/<br />
Kaupunki tilassa (Helsingin <strong>kaupunki</strong>suunnitteluvirasto)<br />
http://hkiksv.wordpress.com/<br />
MUUTOSblogi (Kuntaliitto)<br />
h t t p : / / w w w . k u n n a t . n e t / k _ p e r u s s i v u _<br />
nt.asp?path=1;29;192;123170<br />
Punaisempi kuin vihreä - Kaarin Taipaleen blogi<br />
http://kaarintaipale.blogspot.com/<br />
Suurkaupungin hai - Blogi metropolista (Helsingin Sanomat)<br />
http://blogit.hs.fi/suur<strong>kaupunki</strong>/<br />
Sähköpostilistoja ja uutiskirjeitä<br />
Kotimaisia sähköpostilistoja ja uutiskirjeitä<br />
A-forum -postituslista<br />
http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/tutkimus/aforum.html<br />
Asuntotutkimus-lista<br />
http://www.uta.fi/laitokset/sospol/asu/urbanettes.htm<br />
Invalidiliiton esteettömyysasioiden sähköpostilista<br />
http://www.invalidiliitto.fi/esteettomyys/uutiskirje.html<br />
Kunnallisalan kehittämissäätiön uutiskirje<br />
http://www.kaks.fi/extrat/uutiskirje/default.aspx<br />
Kuntaliiton Kuntakehitys ja tutkimus -yksikön Visionääri-kuntatiedote<br />
h t t p : / / w w w . k u n n a t . n e t / k _ p e r u s s i v u .<br />
asp?path=1;29;348;29462;23542<br />
Kuntaliiton Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö -yksikön<br />
uutiskirje<br />
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?pa<br />
th=1;29;145;30546;5702;89898;30320<br />
Kuntatutkijat-l -lista<br />
h t t p : / / w w w . k u n n a t . n e t / k _ h t m l i m p o r t .<br />
asp?path=1;29;192;31228;31237<br />
Stadi-lista<br />
http://www.tkk.fi/Yksikot/YTK/tutkimus/stadilista.html<br />
Suomen EU-T&K -sihteeristön sähköinen uutiskooste<br />
http://www.tekes.fi/eu/fin/ajankohtaista/uutiskoosteet/<br />
index.html<br />
Talotekniikka-lehden uutiskirje<br />
http://www.korkeapaine.net/uutiskirje/source/ttlehti_<br />
reklomake.html<br />
Tekesin uutiskirje<br />
http://www.tekes.fi/ajankohtaista/uutiskirje.html<br />
Urbanettes-postituslista<br />
http://www.uta.fi/laitokset/sospol/asu/urbanettes.htm<br />
VTT:n uutiskirje<br />
http://www.vtt.fi/vtt/uutiskirje/<br />
Kansainvälisiä sähköpostilistoja ja uutiskirjeitä<br />
City Matters Bulletin (Urbanicity)<br />
http://www.inbox.net.nz/urbanicity/signup.html<br />
EUKN Research and Practice Review<br />
http://www.eukn.org/eukn/newsletter/index.html<br />
Metropolis Magazine Newsletter<br />
http://www.metropolismag.com/lists/?p=subscribe<br />
Smart City Radio Newsletter<br />
http://www.smartcityradio.com/smartcityradio/contact.<br />
cfm<br />
Urbact Newsletter (Urbact Programme)<br />
http://urbact.eu/news-events/newsletter/subscription.<br />
html<br />
Urban Institute Update (The Urban Institute)<br />
http://www.urban.org/about/signup.cfm<br />
Muut linkit<br />
Otaniemi<br />
Otaniemessä toimivien organisaatioiden yhteinen verkkopalvelu<br />
www.otaniemi.fi<br />
Otaniemen kehitys Oy<br />
www.otaniemimarketing.fi<br />
TKK:n tutkimukset, julkaisut ja opinnäytteet<br />
TKK:n tutkimusrekisteri<br />
http://www.otalib.fi/tkk/tutkii/<br />
TKK:n julkaisurekisteri<br />
http://www.otalib.fi/tkk/julkaisee/index.html<br />
TKK:n elektroniset väitöskirjat<br />
http://lib.tkk.fi/Diss/<br />
TKK:n pääkirjaston INSSI-tietokanta (diplomi- ja lisensiaatintyöt)<br />
http://www.otalib.fi/tkk/inssi/index.html<br />
T&K -toiminnan julkisia rahoittajia<br />
Kauppa- ja teollisuusministeriö<br />
http://www.ktm.fi/<br />
Liikenne- ja viestintäministeriö<br />
www.mintc.fi<br />
Opetusministeriö<br />
http://www.minedu.fi/<br />
Sitra<br />
http://www.sitra.fi<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö<br />
http://www.stm.fi/Resource.phx/stm/index.htx<br />
Suomen Akatamia<br />
http://www.aka.fi/<br />
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus<br />
http://www.tekes.fi/<br />
42 43
Ympäristöministeriö<br />
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=17&lan=FI<br />
Muuta mielenkiintoista<br />
Google Earth<br />
http://earth.google.com<br />
HelsinginSeutu.fi<br />
http://www.helsinginseutu.fi/<br />
41<br />
Hyvä kasvaa Helsingissä<br />
http://www.hyvakasvaa.fi/<br />
kartta.hel.fi<br />
http://kartta.hel.fi/<br />
Korttelit.fi<br />
http://www.korttelit.fi/<br />
Monta kertaa <strong>kaupunki</strong>in - Kuvia suomalaisesta kaupungista<br />
http://www.montakertaa<strong>kaupunki</strong>in.fi/<br />
Nylanderi<br />
http://www.nylanderi.fi<br />
Olohuone Helsinki - 31 uutta <strong>kaupunki</strong>tilaa ydinkeskustaan<br />
http://www.kolumbus.fi/juha.ilonen/Sivusto/etusivu.<br />
html<br />
Oma <strong>kaupunki</strong> - HS.fi<br />
http://oma<strong>kaupunki</strong>.hs.fi/<br />
Paikalliset.info<br />
http://www.paikalliset.info/<br />
Panoraamakierros Helsingin keskustassa http://www.<br />
virtualhelsinki.net/helsinkipanoraama/<br />
Smart City Radio - a weekly radio talk show on urban life<br />
http://www.smartcityradio.com/smartcityradio/<br />
Radio Helsinki - keskusteluohjelma Unelmien Helsinki<br />
http://www.radiohelsinki.fi/tekijat_unelmien_helsinki.<br />
phtml<br />
Virtual Finland<br />
http://virtual.finland.fi/<br />
44 45
Change language