Oikea palkka - Eva

sä. Näin on ehkä siksi, että kaikki käsittävät, miten paljon helpompi
on jakaa uusiksi tuloja kuin osaamista, vaikkei se ratkaisisikaan
itse ongelmaa.
Osaamisen taso riippuu pitkälti ihmisen kyvystä oppia ja kehittää
taitojaan joko opiskelemalla tai tekemällä töitä. Yleisen
koulutustason nostaminen ei siis koskaan tule muuttamaan
sitä, että sekä ihmisten osaamisessa että heidän kyvyissään oppia
on ja tulee olemaan suuria eroja. Vaikka näitä eroja ei voidakaan
tasoittaa, ei sen silti pidä tarkoittaa, että jätämme jotkut
ihmiset oman onnensa nojaan.
Normatiivinen väittämä ”olemme kaikki samanarvoisia” ei
edellytä, että ”kykenemme kaikki samaan”, vaikka näitä väittämiä
käytetäänkin usein sekaisin. Todellisuudessa meitä kaikkia
pitää arvostaa ja kannustaa juuri siksi, että meillä on erilaiset
kyvyt.
Parhaat ideologiat pohjautuvat faktoihin
Tällä haavaa keskustelu tuloeroista on aatteellisesti värittynyttä
ja todellisuudesta vieraantunutta. Ongelma ei ole siinä, etteikö
ideologioilla olisi merkitystä. Niillä totisesti on, mutta
ilman todellisuuspohjaa ideologiat ovat tyhjää populismia.
Kiistely tuloeroista on oiva esimerkki keskustelusta, jossa ideologiset
argumentit ovat jääneet auttamatta jälkeen talouden
rakennemuutoksista, siis tuloerojen kasvun selityksestä.
Ideologioilla voi muokata todellisuutta, mutta realiteetit luovat
kehyksen valinnoille. Samalla muutokset tosiasioissa myös
johdattavat ideologista keskustelua.
Talouden rakennemuutos on ennenkin johtanut poliittisiin
muutoksiin. Teollinen vallankumous ja sen myötä lisääntynyt
kansainvälinen kauppa vaikuttivat merkittävästi liberaalin ideologian
merkityksen kasvuun.
Päättäjillä väärät lääkkeet – 51