Oikea palkka - Eva

Koulutustaso periytyy yhä harvemmin
Koulutustason periytyminen on meillä heikentynyt vuodesta
1970 alkaen. Tällaiseen tulokseen päätyivät Osmo Kivinen,
Juha Hedman ja Päivi Kaipainen selvittäessään yliopisto-opiskelijoiden
perhetaustoja 25 .
Tutkimuksen mukaan vuonna 1986 syntyneistä 6,8 kertaa
todennäköisemmin yliopisto-opiskelijaksi päätyi lapsi, jonka
vanhemmista vähintään toinen oli akateemisesti koulutettu,
kuin lapsi, jonka kummatkin vanhemmat olivat ei-akateemisia.
Vuonna 1946 syntyneiden kohdalla ero oli vielä
19-kertainen.
Korkeakoulutuksen periytymisen lasku ei ole yllättävää, sillä
sekä korkeakoulutukseen valmentavan lukiokoulutuksen että
itse korkeakoulutuksen tarjonta on selvästi kasvanut.
Kivisen, Hedmanin ja Kaipaisen mukaan vuonna 1946 syntyneestä
ikäluokasta vain noin 13 prosenttia suoritti ylioppilastutkinnon
ja kahdeksan prosenttia päätyi korkeakouluun.
Vuoden 1986 ikäluokasta lukioon meni yli 56 prosenttia ja
yliopistossa opiskeli yli 17 prosenttia.
Vaikka ero on sukupolvessa laskenut paljon, miltei seitsenkertainen
ero on edelleen merkittävä. Kivinen, Hedman ja Kaipainen
kiinnittävät huomiota myös siihen, että monella alalla
akateemisista perheistä tulevien osuus ja ansiotaso suhteessa
saman ikäluokan palkkoihin ovat olleet nousussa.
Tutkijat kuvaavat ilmiötä pyöräilyvertauksella: ”Vaikka jälkijoukko
tavoittaakin pääjoukkoa, niin samalla kärkiryhmä kasvattaa
eroaan pääjoukkoon”. On todennäköistä, että kärkiryhmä
on juuri sitä osaajien joukkoa, jota muuten tutkailemme.
On mielenkiintoista nähdä, mitä koulutustason periytyvyydelle
tapahtuu tulevaisuudessa. Olemme jo tilanteessa, jossa
Sosiaalinen liikkuvuus ratkaisee – 73