Oikea palkka - Eva

hikeskustan eliittialueilla 85 prosenttia. Kerrostalolähiöissä,
joissa asukkaat ovat vähemmän koulutettuja ja alempituloisia,
äänestysaktiivisuus oli vain noin 67 prosenttia. Keskiluokkaisilla
alueilla äänestysaktiivisuus oli 77 prosenttia.
Näin suuret erot rikkaiden ja köyhien yhteiskunnallisessa
osallistumisessa ovat huolestuttavia. Demarivaikuttaja Jorma
Bergholm kuvasi hyvin viime kunnallisvaalien jälkeen, miten
äänestysaktiivisuus eriyttää:
”Ne ihmiset, joille politiikasta ja julkisista palveluista olisi eniten
hyötyä, äänestävät heikosti. Vahvat, jotka kykenevät hoitamaan
asioita kukkarollaan, äänestävät eniten”. 30
Talouden rakennemuutoksen seuraamuksia kuvataan julkisessa
keskustelussa usein väistämättöminä. Jos yhteiskunnallinen
ilmapiiri on vailla vaihtoehtoja, ei ole yllättävää, että äänestysaktiivisuus
laskee niiden joukossa, joille kehitys on haitallinen.
Ilmiö esiintyy myös päinvastaisena. Kun vaihtoehdottomuus
tukee oman ryhmän maailmankuvaa, äänestämään mennään
hanakammin.
Osaajien näkökulma korostuu
Vaikka talouden rakennemuutos on johtanut voimistuviin tuloeroihin,
vaikutusta on ollut myös poliittisilla päätöksillä. Ja
päätöksenteossa näkökulmalla on väliä.
Yhä useammin yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät henkilöt,
jotka ovat omaksuneet osaajien katsantokannan. Syitä tähän
on monia.
Osaaminen on aivan oikeutetusti korostunut virkamiesten valinnassa.
Samalla yritysmaailman kehittyneempiä ja parempaa
osaamista vaativia johtamismalleja on otettu käyttöön myös
julkisella sektorilla.
Tuloeroihin on sopeuduttava – 81