Hoitotyöntekijöiden kokemuksia kaksoisdiagnoosipotilaiden ...

15kun päihdettä on jatkuvasti elimistössä. Fyysistä riippuvuutta päihteistä voi ilmetäjoko yksin tai yhdessä psyykkisen tai sosiaalisen elämäntilanteen riippuvuudenkanssa. (Havio ym. 1995, 26.) Dahl & Hirschovits (2002, 267) toteavat, ettäfyysisessä riippuvuudessa käyttäjän keho on tottunut aineeseen, jolloin käytönlopettaminen saa aikaan fyysiset vieroitusoireet. Moniin aineisiin kehittyy myöstoleranssia eli elimistön sietokyky aineelle kasvaa. Toleranssi ei aina kehity samanaikaisestiriippuvuuden kanssa.Riippuvuuskäyttöön liittyy elimistön, mielen, tunteiden, päättelykyvyn ja sosiaalistensuhteiden vaurioita. Käytön motiivit ovat ainekeskeisiä, eli ainetta pitääaina olla saatavilla. Vähitellen käyttö muuttuu pakonomaiseksi eikä sen lopettaminenonnistu enää pelkällä tahdonvoimalla. Kun päihderiippuvuus kattaalaajan alueen käyttäjän elämästä ja heikentää sen laatua, puhutaan ongelmakäytöstä.(Saarelainen ym. 2001, 40.)3. KAKSOISDIAGNOOSIViimeisimpien vuosien aikana on tullut ilmi, että sellaisten päihdeongelmaistenihmisten määrä on lisääntynyt, joilla on sekä päihdeongelma että vakavia mielenterveysongelmia.(Inkinen ym. 2000, 202). Käsitteenä kaksoisdiagnoosi onhieman epätäsmällinen ja houkuttelee ajattelemaan potilaalla olevan kaksi kappalettadiagnooseja, mutta lääketieteellisiä diagnooseja voi olla useita. Potilaallaon yleensä monenlaisia ongelmia, jotka kietoutuvat toisiinsa ja oireilevat eri aikoinaeri tavalla. (Flinck 2000, 10.)Riitta Flinck (2000) on tehnyt tutkielman, jossa kuvataan kaksoisdiagnoosipotilaitaja huumeiden käyttöä osastohoidon aikana. Tutkielman tarkoituksena olikuvata Päihdepsykiatrian osastolle ohjautuneita kaksoisdiagnoosipotilaita jatavoitteena oli tuottaa tietoa heidän elämäntilanteestaan ja monista ongelmistaan.