Uusi toivo 1/2009 - Sininauhaliitto

ajatuksellaSydämen amputaatioAmputaatio tuntuu kamalaltatoimenpiteeltä. Wikipedia-sanakirjatoteaa toimenpiteestä,että ”kirurgisena toimenpiteenäamputaatio suoritetaan silloin,jos raajaa ei voida enää parantaa tairaajassa olevan sairauden leviäminenmuualle kehoon halutaan estää”. Sodastapalasi paljon amputoituja miehiä:keneltä oli jalka, keneltä käsi amputoitu.Sydämen amputaatio se on paljonkovempi juttu. Jotkut järjestöt harkitsevatkristillisen peruslähtökohtansahävittämistä. Jotkut ovat sen toteuttaneet.Siitä sitä vain sitten kylillä liikuskelemaan– sydäntä vailla.1800-luvulla syntyi voimakasta kristillissosiaalistaliikehdintää. Yhden suntoisen liikkeen taustalla oli kristillisenvakaumuksen omaavia henkilöitä, joidenliikkeellepanevana voimana olilähimmäisenrakkaus.Vuosikymmenten saatossa osalta lähtökohdat putosivat virallisista teksteistä,ei sydämen palosta. Osalla putosimolemmista. Osalla taas säilyi molemmissa.Niin merkittävää tämä toiminta oli,että voitiin puhua ”hyvinvointivaltion jumalisista juurista” (Helsingin Sanomat22.3.2003). Voimakkaiden kansalaisyhteiskuntienja hyvinvointivaltion lähtökohdatovat siinä protestanttisessakristillisyydessä, jossa saarnattiin kristitynvastuuta lähimmäisestä ja esivallanvastuuta yhteiskunnan heikoimmista.Olen taas viime aikoina plarannutmo nia tutkimuksia, jotka nostavat uskonnollisenmotivaation auttamisessaja lähimmäisvastuussa merkittäväksitekijäksi. Vaikka yhteiskuntamme jakulttuurimme maallistuu, jumalinen lähimmäisenrakkaudenvoima elää.Kyllä minä jossakin tapauksessaymmärrän sen, miksi kirkkaimmistamainosvaloista kristillisyys halutaanhäivyttää. Voi olla palvelumuotoja, joihinasiakkaat eivät uskalla tulla uskonnollisuudenpelossa. Osalla kansalaisistaon huonoja kokemuksia hyväätahtovista mutta pahaa jälkeä aikaansaavista”auttajista”.Silti ei kannattaisi sydäntä amputoida.Jos se on huonossa hapessa, kuoliossatai sairastunut, kannattaa pyytääuutta sydäntä.Sydämessä on yleensä se hyvä puoli,että se kestää loppuun asti. •Jorma NiemeläTyöpaikkoja...Sivulta 13mänkin. Ainakin parisataa. Tekijät olivatinnoissaan mukana, sillä asunnottomuusoli koskettanut monia. Moni samaistuimuuttolintuihin: ”Sieltä sitä tullaanrajojen yli kuka mistäkin perhettä perustamaanilman passeja, viisumia tai oleskelulupia,asunnosta puhumattakaan.Mutta ei hätää, Mauri auttaa ja tekeeainakin yhden kodin, johon voi palatapitemmältäkin reissulta. Mauriltakin onmonta kotia mennyt reissujen vuoksi.”Sitten ihmettelimme mitä näillä lintujenkodeilla tehdään, sillä kuten kuvioonkuului, niitä ei saa rahalla mistään. Soittelinkaupunginkin puistopuolelle, ettäjosko puistoihin. Olisi ollut sen verranbyrokratiaa edessä, että homma kaikenmaailman lupineen olisi mahdoton tie.Kaiken kruunasi arvonsa tunteva virkamies,joka puhelun päätteeksi totesi, ettäsitä paitsi kaupungin puista huolehtivatkaupungin työntekijät, joten vaikkalupakin olisi, ei niitä puihin ripustelemitään mitkään ”kolmannen sektorinpuuhastelijat”.Mutta on toisenkinlaisia virkamiehiä.Keskusvarastolla oli boss, jonka kanssavuosien aikana olimme tehneet paljonkinkaikenlaista kaavoihin sopimatontayhteiskunnan hyväksi. Niin nytkin. Pyysimmehäneltä vanhojen vääryyksienkunniaksi 3 – 4 haalarit selässä olevallakaupungin tekstillä lainaan. Pöntötripustelimme kaupungin työntekijöinäomin päin ja omistajan elkein vanhainjapäiväkotien sekä koulujen pihamaillaoleviin puihin. Muistan yhdenkin johtajattaren,joka tuli oikein pihalle ihmettelemäänja kehumaan kaupunkia. Että onmeillä hieno kaupunki. Oikein pönttöjäasennetaan keväisin vanhusten iloksi.Onpa mukavaa seurata keitä niihinmuuttaa.Vielä vuosienkin päästä meille soitettiin,että onko teillä pönttöjen puhdistuspalveluakin,kun viime kesänä eipöntössä ollut asukkaita. •Jorma Soinisosiaalineuvos,elämän koelentäjä17