Uusi toivo 1/2009 - Sininauhaliitto

konttiin. Toiselta skriiniltä ohikulkijatsaattoivat myös seurata tapahtumiakontin sisällä.Ympäristöministeriöstä PeterFredriksson oli ensimmäinen ulkopuolinenvieraamme. Säätiön omaa väkeälappasi ovesta sisään pitkin päivää jailtaa. Peter kertoi olevansa lähiaikoinamenossa Uuteenkaupunkiin, jossarakennetaan konttiasuntoja, olisivatkohanjuuri niitä Veikko Savolaisenmarkkinoimia Punaisia tupia, joistasaimme viikolla mainoksia. Peterpuhui kerrostaloratkaisuista, mutta jäiselvästi miettimään, kun jormas mainitsipääkaupunkiin liitetystä Sipoonosasta ja esimerkiksi sen mahdollisuudestasijoittaa hajalleen yksittäisiäasuntokontteja maalaismaisemaan.Kanit ikkunaprinsessoinaKontin korkean ikkunan eteen majoitetutkanit, Kari ja Törky, ovat saaneethuomiota osakseen. Enimmäkseenlasin läpi on kantautunut lasten jaaikuisten ihastuneita kommentteja,mutta jokunen teinityttö ei ole ollenkaanymmärtänyt kanien tilapäistävapaudenriistoa. Kettutyttöjä?Konttiin oli varattu kannettava tietokone,jotta voisimme shattailla kaikkiensiitä innostuneiden kanssa. Shatintoiminta takkusi välillä, mutta niinpaljon viestejä heti alusta saakka tuli,että järjestäjätaho esitti toiveen laittaakanit yöksi kameran alle, jotta ”kari”ja ”törky” voivat shattailla. MainostoimistonHeidi halusi myös kuvataTörkyä, joka tosiasiassa oli Kari. No,kani kuin kani.Hufvudstadsbladetin toimittajaja kuvaaja kävivät ihmettelemässäkonttiasumistamme ja ylipäätäänasunnottomuuden syitä. Asunnottomuus-teemaahantässä on yritettyviedä eteenpäin - ja tietysti myös Sininauhasäätiönvasta alkanutta keräyskampanjaa.Juttelimme myös siitä,että helpompi on olla nettikamerantuijotuksen alla kuin kokea normaaliksise, että ihmiset käyvät tuijottamassaikkunoista sisälle. Olemme tännetullessa hyväksyneet sen, että kontinnurkkaan on asennettu kamera, jonkakautta epämääräinen määrä ihmisiävoi seurata yksityiselämäämme netinkautta, myös puhetta, läpi vuorokauden.Ehkä siksi ikkunoista kurkkiminentuntuu erityisen oudolta. Siihenemme ymmärtäneet varautua.Rustholli oli varannut meitä vartenpiikin Kamppiin Don Corleone -ravintolaan.Oli mukava poiketa ulossyömään. Kotona kontissa oleminenalkoikin jo iltaa kohti tuntua rasittavalta.Ruokailun aikana yhteyksistävastannut Juho oli käynyt tekemässäjotain, joten shatti pelitti taas. Saimmeiltakahviseuraa pelastuslaitoksenmiehistä, jotka valvoisivat kontinrauhaa yön yli. Voi olla, että valvottavaariittää, sillä ainakaan ikkunastakurkkijoiden määrä ei ole illan pimetessäyhtään vähentynyt. Pikkulastentilalle on tullut hieman isompaa jaäänekkäämpää kulkijaa, tulevia veron-ja eläkkeidemme maksajia toivonmukaan kuitenkin.Illemmalla Juhani Sjöblom tyttärineenpoikkesi kontissa. Juhanillahanon ollut tärkeä merkitys keräyskampanjammealkuun polkaisemisenkannalta.Ennen iltakymmentä siirsimmekanit kylppärin suunnalle. Siinä nesaavat olla yön näytillä ja me piilossakatseilta, sen mitä tässä nyt voi olla,kun kahdella seinällä on verhotonikkuna ja isojen ikkunoidenkin edessäon vain valoverhot. Valojen vähentäminensisällä toivon mukaan antaariittävästi yksityisyyttä, sitä ei olevielä kokeiltu.Kontti kiinnostaayökyöpeleitäkinEnnen kymmentä konttiin tupsahtiuudelleen Juho, joka asensi kaneilleläppärin yövaloksi. Kanit jatkavatwebbikameran mannekiineina siitämihin me lopetimme. Tai luulimmelopettavamme.Onneksi löytyi teippiä, jolla kiinnitimmesanomalehden sivuja pikkuikkunoideneteen näkösuojaksi. Muutenolisimme yön ajankin olleet kuin tarjottimellaohikulkijoiden ihmeteltävinä.Sisällä kontissa oli melko valoisaa,koska kontti on ulkopuolelta kohdevalaistu.Kontin sisustaja ei selvästikäänollut ottanut kaikkia asioita huomioon,vaikka muuten kontti onkin viimeisenpäälle varusteltu.Yö oli melkoista hulabaloota.Suomalaisen humalan kaikki äänivivahteettuli kuultua. Humalan piikkiinmeni varmaan myös suurin osa yöllisistäikkunoihin koputteluista, joihinhavahduimme noin 0,5 – 1 tunnin välein.Kolmen aikaan aamuyöstä edesvartijan (jormaksen sanoin rauhanturvaajan)toppuuttelut eivät tuntuneetmenevän perille, kun joku olisi välttämättähalunnut päästä katsomaan,miten kontissa asutaan. Tulemisentahto tietenkin ilmaistiin napakalla ikkunaankoputtamisella. Neljän jälkeenravintoloista kantautunut musiikki jaöykkääminen pikkuhiljaa vaimeni.Aamuksi oli vielä sovittu, ettäHufvudstadsbladetin verkkotoimittajatulee kyselemään lähtötunnelmia.Kysyy varmaan myös, miltä kontissaasuminen tuntui. Tuntuihan se varmaanerilaiselta kuin jos olisi yövyttyelokuvasta tutussa kaurismäkeläisessäkonttikodissa. Kontiksi tämän kodinvoi ymmärtää vain katsomalla joitakinrakenteellisia yksityiskohtia. Tietynlainenretkimeininki täällä tietysti on,koska konttia ei ole kytketty kunnallistekniikkaan.Hufvudstadsbladetin verkkotoimittajatuli ja meni, saimme myös aamunlehden, jossa eilen tehty haastatteluoli pienesti mutta myönteiseensävyyn tehtynä uutisena. Oli aikapakata tavarat ja kanit kassiin ja palataoikeaan kotiin. Kokemus kontissaoli kaikesta ylimääräisestä riesastahuolimatta myönteinen. Kontti toimiihyvinkin kotina.Vuorokauttamme kontissa sai vieläviikkotolkulla tapahtuman jälkeenkinseurata nopeutettuna ja musiikinsäestämänä Rusthollin nettisivuilta.Asuminen kontissa ja sen kiinnostavuusnettisurfareiden joukossataisivat yllättää kontin remontoineenja sisustaneen firmankin. YouTube-videotakontista katsoi 10 päivän aikana111 000 ihmistä. •23