KYLÄ-kyllä! -projekti. - Juupajoki

1.Kuvat 1.-3. Esimerkiksi näiden rakennusten ja rakennusryhmienympärille voitaisiin kasvattaa uusia pientaloasutustentihentymiä. Kuvat 1-2 Salokunnasta, kuva3 Sahrajärventien varrelta.Kuva 4. Vanhat maatilakokonaisuudet hahmottuvat arvokkainamaisemaa rytmittävinä kokonaisuuksina, kunniiden välitön ympäristö rauhoitetaan rakentamiselta.Saavuttaessa Sahantietä Kopsamon kirkonkyläänselkeä maisemasilhuetti jäsentyy jo kaukaa.3. HELMINAUHAMALLIHelminauhamalli olisi suositeltava olemassa olevaanrakentamiskantaan ´upotettava´ kehitysmalli. KARTAS-SA 3 esitetään mahdollisuuksia tarkemmin. Malli onvisio, ei virallinen suunnitelma. Selvitysten osalta päteesama kuin kohdassa 2.3., Pientaloasumiselle soveltuviaalueita.Helminauhamallissa taajamaa täydennetään ja jatketaankylämäisillä, useamman talon tiivistymillä.Rakennukset tukeutuvat olemassa olevaan rakennuskantaantien varteen, mutta tiivistymien väliin jätetäänrakentamattomia ´hengitysvälejä´, jotka jäsentävät jarytmittävät rakennetta. Rakennusryhmät hahmottuvatjo kauempaa samalla tavalla kuin peltojen ympäröimätmaatilakokonaisuudet, ja luovat parhaassa tapauksessamuistuman vanhakantaisesta kylärakenteesta.Helminauhamalli edellyttää kuitenkin maksimissaan2000-3000 m2:n kokoisia rakennuspaikkoja riittäväntiiviin rakenteen aikaansaamiseksi, sekä ympäröivienpeltoalueiden säilyttämiseksi.Suunnitelman pohjana on käytetty KARTTOJEN 1a, 1b ja2 rakennuspaikkoja.Tässä mallissa niitä on lisätty ja merkittymyös pienempinä kuin 5000 m2 (ks. KARTTA 3).3. MALLITALO3.1 TAUSTAASuomalaisen maaseudun rakennuskanta on epäyhtenäistynyt1950-luvun jälkeen. Syynä ovat mm. teollisuudenja ´uusien materiaalien´ mahdollistama, perinteisestäpoikkeava rakennustapa sekä asumistavanmuutokset. Rakentajalle on tarjolla runsaasti erilaisiaratkaisutapoja ja materiaaleja. Uuden rakennuksenolisi kuitenkin sovittava sekä ulkonäöltään että toiminnallisestivanhojen talojen rinnalle. Tyyppitalon sijoittaminenesim. vanhaan pihapiiriin ei ole helppo tehtävä,ja usein on perusteltua käyttää apuna ammattitaitoistasuunnittelijaa.Oheisessa mallitalossa (s. 16-17) on otettu huomioonalueen vanhemman kannan rakennustavalle tyypillisiäpiirteitä. Maaseudun perinteinen rakennuskantaon mielenkiintoinen ja rikas esimerkki talonpoikaisenrakennuskulttuurin ja kaupungeista virranneiden, eurooppalaistenvaikutteiden yhteensulautumisesta. Alueenvanhimmat rakennukset ovat peräisin 1700-luvunlopulta. 1800-luvun jälkipuoliskolta sekä 1900-luvunensimmäisiltä vuosikymmeniltä on säilynyt suhteellisenrunsaasti edustavaa rakennuskantaa.2.3.4.Perinteisessä hirsirakentamisessa hirren pituus sanelirakennuksen päämitat. Alueen vanhat maalaistalotovat pitkänomaisia, kapeahkoja suorakaiteita. Talojajatkettiin perinteisesti lisäämällä huonetilaa pituussuunnassa.Tyypillisiä mittoja ovat 6,5-8,5 metrinleveys ja vähintään 11-13 metrin pituus pienemmissäkinrakennuksissa. Lähes poikkeuksetta käytettykattomuoto on satulakatto. Kattokulma vaihtelee 30-40asteen välillä, ja on vain harvoin tätä jyrkempi. Tyypillinenvanhan rakennuksen päädyn leveyden suhdeharjan korkeuteen on 1:1–1 1/5.Osassa 1900-luvun alkupuolella rakennetuista taloissaon huvilamaisia piirteitä. Mm. mansardikatto olisuosiossa. Rintamamiestalo muodostui omakotitalonmalliksi sekä maaseudulla että kaupunkialueella 1950-luvulla. Viime vuosina rintamamiestalon kulttuurinenprofi ili on kohonnut. Malli sopiikin lähes saumattomastiyhteen vanhan rakennuskannan kanssa, joskin alunperin tyyppiä pidettiin mittasuhteiltaan liian korkeana.13