KYLÄ-kyllä! -projekti. - Juupajoki

1. KYLÄ-kyllä! -PROJEKTI1.2 SUUNNITTELUPROSESSINKUVAUS1.1 KYLÄ-kyllä! -PROJEKTIN KUVAUSKYLÄ-kyllä! on Pirkanmaan maaseudun kehittämisverkostory:n, Tampereen teknillisen yliopiston sekä 15kylän EU-rahoitteinen ylimaakunnallinen ALMA-hanke(alueellinen maaseudun kehittämisohjelma). VastuullisenaTE-keskuksena toimii Pirkanmaan TE-keskus.Hankkeen virallinen nimi on MRL:n ja kyläsuunnittelunosallistumiskäytäntöjen yhdentäminen. Tavoitteena onluoda uusia osallistumiskäytäntöjä maaseudun kylienmaankäytön suunnitteluun sekä kehittää projektiin osallistuviakyliä yhdessä asukkaiden kanssa. Taustalla onvuoden 2000 maankäyttö- ja rakennuslaki, joka edellyttääosallistavampaa otetta maankäytön suunnitteluun.Omaehtoinen kyläsuunnittelu sekä maankäyttö- ja rakennuslainosallistumis- ja arviointimenettely ovat paljoltisamankaltaisia toimintamalleja.Projekti on kaksivuotinen, 2004-2006. Hankkeen loppuraporttivalmistuu keväällä 2006. Projektipäällikkönätoimii arkkitehti SAFA Pauliina Vitakoski, ja hankkeentieteellisenä ohjaajana toimii TTY:n yhdyskuntasuunnittelunprofessori Staffan Lodenius. Tampereen teknillisenyliopiston arkkitehtiopiskelijat työskentelevät projektityöntekijöinäkyläkohteissa 3-4 kk:n ajan valmistaenjokaiseen kylään kyläkohtaisen maankäyttösuunnitelman.Kyläkohteina kesällä 2004 ovat Juupajoen Kopsamo-Salokunta,Padasjoen Nyystölä-Maakeski, KalvolanSittala-Keikkala, Tammelan Liesjärvi, MerikarvianLankoski, Karvian Kantti, Porin Lattomeri ja KokemäenKorkeaoja. Kesällä 2005 kyläkohteina ovat OrivedenPäilahti, Ylöjärven Lempiänniemi-Kaihari, Virtojen Killinkoski,Vesilahden Koskenkylä, Forssan Kojo, YpäjänVarsanoja sekä Euran Hinnerjoki.Hankkeen kautta toteutuu kyläsuunnittelun keinoin 15erilaista maankäyttöprosessia. Tässä tarkoituksessalaaditaan olosuhteiltaan erilaisiin kyliin rakennuspaikka -ja maisemanhoitosuunnitelmia. Joissakin kylissä nämäsuunnitelmat viedään osayleis kaavaksi asti. Suurin osasuunnitelmista on kuitenkin luonteeltaan ns. kyläkaavojenkevytversioita. Suunnitelmat ovat epävirallisia,mutta suunnitelmien ja syntyneen käytännön toivotaanolevan hyödyksi kylän maankäytön suunnittelulle sellaisenaansekä taustamateriaalina mahdollisille tulevillekaavoitusprosesseille, kyläkohteesta riippuen.Juupajoen Kopsamolla ja Salokunnassa suunnitelmienpääpaino oli rakennuspaikkasuunnitelman laatimisessasekä kyläkokouksissa esille nousseissa maankäyttöönja maisemanhoitoon liittyvissä kohteissa. Kyläkokouksiajärjestettiin 3.6., 17.6 ja 5.8.2004. Kokouksissa oli läsnä20-30 kyläläistä, jotka osallistuivat aktiivisesti suunnittelutyöhön.Aloituskokouksen perusteella kartoitettiinprojektin tavoitteita ja mahdollisia suunnittelukäytäntöjä.Toisessa kokouksessa jakauduttiin pienryhmiin, joidenkanssa järjestettiin tapaamisia heinäkuussa. Ryhmäjakotapahtui 6 työryhmään, joita olivat rakennuspaikka-,liikenne-, ympäristö-, yhteistila-, piha-alueiden ja uimarannansuunnittelu- sekä Kopsamon keskuksen maisemointi-ryhmä. Kussakin ryhmässä oli mukana 3-6 henkilöäprojektityöntekijän lisäksi. Ryhmät kokoontuivatpääsääntöisesti kohdealueilla.Suunnitelma on ollut prosessi, jossa osa esille tulleistaasioista on noussut keskeisemmälle sijalle kuin toiset.Suunnittelutyön käynnistyksessä auttoi v. 2000 Kopsamonja Salokunnan kyläyhdistysten järjestämästätulevaisuusseminaarista kerätty kooste. Moni tuolloinajankohtainen asia tuntui edelleen tärkeältä. Tulevaisuudessapainopisteet voivat olla toisenlaiset.Oma vaativuusasteensa on ollut kahden kylän mukanaolossasekä alueen laajuudessa. Osallistujiennäkökulma on luonnollisesti vaikuttanut suunnitelmienpainottumiseen. Tarkoitus on, että suunnitelmat olisivatkyläläisten näköisiä, ei ulkopuolelta tullutta ´vierastamateriaalia´, jotta niihin voitaisiin sitoutua. Kyläläisiltäsaatu arvokas taustamateriaali, suunnittelupanos jakritiikki ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä suunnitelmienlaadinnassa. Oman asuinalueensa ja eri alojen asiantuntijoidenkanssa on käyty runsaasti hedelmällisiä kehityskeskusteluja.Tässä koosteessa esitellään kesä-elokuun v. 2004aikana Kopsamolla ja Salokunnassa syntyneet rakennuspaikka-ja maisemointisuunnitelmat. Selvitysluovutetaan Kopsamon ja Salokunnan kyläyhdistyksillesekä Juupajoen kunnalle, joka on ollut projektin tärkeinyhteistyötaho. Lisäksi kyläläisille jaetaan tiivistettyjäversioita suunnitelmien olennaisista osista.Rakennuspaikkasuunnitelmassa on listattuna n. 40rakennuspaikkaa, joista on tiivis maisemallinen arvio.Alueella on voimassa rantaosayleiskaava, jonkavaikutusalueelle ei tässä selvityksessä ole puututtu.Suunnitelmien tärkeimpänä lähdemateriaalina on ollutarkkitehtitoimisto Lehto-Peltonen-Valkama Oy:n laatima1. 2.1. Suunnittelun kohdealue: Juupajoen kulttuurimaisema-alue.(Kartta: Pirkanmaan liitto, 1993 )2. Suunnittelualueen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt.Selvitystyö maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ajantasaistamiseksijatkuu vielä syksyn 2004 ajan (Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ehdotusvaihe2004, Pirkanamaan liitto).Juupajoen kulttuurimaiseman kehityssuunnitelma(v. 1995). Lähde- ja kirjallisuusluettelo on julkaisun lopussa.Realistista rakennuspaikkasuunnitelmaa (suunnitelmaon laadittu yhteistyössä maanomistajien kanssa) seuraavana,siihen pohjautuvana vaiheena, Kopsamolle jaSalokuntaan on kartoitettu pientaloasumiselle sopivialaajempia alueita, joiden toivotaan tarjoavan ratkaisujakasvavaan rakentamispaineeseen tulevina vuosina.Suunnittelukohteena ollut alue on merkitty maaseudunkehitettäväksi alueeksi asutuksen näkökulmasta Pirkanmaan1. maakuntakaavan ehdotusvaiheessa 2004,ja kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurimaisema-alueisiinympäristöministeriön mietinnön 66/1992mukaan. Vetovoimaa lisäävät alueen kauneus ja Tampereenläheisyys.Rakennuspaikkasuunnitelman 3. osana on taajamanomainenkehittämisvisio, jossa asutusta on keskitettyhelminauhamaisesti Kopsamon kirkonkylän jatkeeksiSahrajärven suuntaan ja Salokuntaan. On mahdollista,Valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristöMaakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristöettä asutuspainetta keskittyy tulevaisuudessa Kopsamonkirkonkylän läheisyyteen ja Salokunnan keskittymiin.Kylien elinvoimaisuuden säilyttämiseksi uusien hyvienrakennuspaikkojen löytäminen ja uusien muuttajiensaaminen on tärkeää. Valtakunnallisesti merkittävälläkulttuurialueella rakennuspaikkojen valinta on maisemallisestiherkkää toimintaa. Yksittäisten rakennuspaikkojenkartoittamisen lisäksi on olennaista hahmottaatilanne laajemmassa mittakaavassa.Projektin monitahoisuuden, aikataulun sekä alueenlaajuuden vuoksi perusteellisen inventoinnin tekeminenesimerkiksi vanhojen rakennuspaikkojen osalta ei ollutmahdollista. Rakennuspaikkaselvityksen ohella syntyneetsuunnitelmat ovat alustavia, mutta pyrkivät selkiyttämääntilannetta ja tarjoamaan näkökulman sekä hyviävaihtoehtoja rakentamispaineen kasvaessa, kulttuurimaisemanarvot huomioiden. Perusteellisten selvitystensekä rakennustapaohjeistuksen laatiminen olisi valtakunnallisestiarvokkaalla kulttuurimaisema-alueellasuotava toimenpide.3