1.6. LIIKENTEEN ONGELMA-KOHTIAKyläläisten huolenaiheita liikenneturvallisuuden osaltaovat mm. raskaan liikenteen läpiajo Kopsamon keskustassa,Köllinmäki, Meijerinmäki, Kopsamon keskustanT-risteyksen näkyvyys (Sahantie- Kopsamontie- Sahrajärventie),Kihlalan mutka Salokunnassa sekä Kytökorvenristeyksen turvallisuus.Katja Vuorela Hämeen tiepiiristä oli mukana asiantuntijanaliikennetyöryhmän kokouksessa 8.7.2004, jossatutustuttiin alueen ongelmakohtiin paikan päällä. Mietinnötraportoitiin suoraan Tielaitokselle. Keskeiset kohdaton merkitty KARTTAAN 2 oransseilla nuolilla, joihintekstissä olevat numerot viittaavat.1. Kytökorven risteysKytökorven risteyksessä kääntymiskaistat olisivat tarpeelliset.Raskaan liikenteen vauhti kiihtyy alamäessäPappilantien risteyksen jälkeen, mikä aiheuttaa tieturvallisuusriskin.Risteyksen pohjoispuolella on pensastumista,joka haittaa näkyvyyttä. Raskasta liikennettäollaan siirtämässä Koskitieltä Sahantielle, ja risteyksenuudelleenjärjestelyt tulevat ajankohtaisiksi. Kytökorveltanouseva tie on reunoistaan sortunut ja vaatii kunnostusta.nistontietä, kulkisi rinteen muotoja myötäillen tonttienrajalla vanhan kunnantalon pihaan ja johdattaisi lapsetturvallisesti kouluun. Maisemallisesti sopivasti kaartuvaväylä eheyttäisi nyt varsin keskeneräistä, lohkottuamaisema-aukkoa. Tulee huomioida, että Tiepiirillä on800 km tekemätöntä kevyenliikenteen väylää odotuslistalla.Tosin myös kevyen liikenteen väyliä voidaanrakentaa talkootyönä.Köllin mäkeä pitkin valuvat vedet pitäisi saattaa hallintaanviemäröinnillä tai kouruilla. Mahdollisuutta korottaaja samalla suoristaa mäkeä alareunasta mäen loiventamiseksija näkyvyyden parantamiseksi tulisi tutkia.Puustoa ja pensaita voitaisiin karsia näkyvyyden parantamiseksi.Vanhan kaupan viereinen rakentamatonalue olisi hyvä säilyttää avoimena näkyvyyden takia.3. Kopsamon kirkonkylän T-risteysMaisematietä oikaistaan 9-tieltä sen sijaan että kuljettaisiinOriveden kautta. Tien päällystys on lisännytläpiajajien määrää, ja nopeudet ovat kasvaneet.Kopsamontien-Sahrajärventien-Sahantien risteys onnäkyvyytensä kannalta vaikea ja aiheuttanut moniavaaratilanteita. Paikalle on ehdotettu mm. peiliä taiturvasaarekkeita. Turvasaarekkeiden tekeminen kasvattaisiristeyksen mittakaavaa maalaiskylälle suhteettomansuureksi. Stop- merkki Sahantieltä risteykseensaavuttaessa lienee todennäköisin turvallisuutta lisääväratkaisu.raaminen on yksityisen vastuulla, ja tielaitoksen auraamatlumet ajautuvat liittymän kohdalle. Suojakaistaletoisaalta jäsentää kahden liittymän piha-aluetta ja onsopivan pienipiirteinen viehättävän myllyn pihaan, muttaaiheuttaa sen, että linja-auto joutuu pysähtymäänvaarallisessa kohdassa keskelle tietä.5. Kihlalan mutkaMutkan jyrkkyys koetaan liikenneturvallisuusriskiksi.6. Sahrajärventien päällystysSahrajärventietä toivotaan päällystettäväksi. Paikallistie3413 päällystettiin niin kevyesti, että se on nykyisellääntäynnä kuoppia. Sahrajärventien rakenne tulisiparantaa ja pohjustaa. Maalaismaiseman luonnettavastaa paremmin päällystämien soralla tai kivituhkallakuin asfaltilla. Soratie on myös mahdollista kunnostaasorastuksella. Asfalttipäällystys nostaa nopeuksia, kuntaas soratie toimii luonnollisena hidasteena samoinkuin mutkitteleva tie. Soratien pölyongelma pitäisi ratkaista!Yleensä ottaen liikenneturvallisuutta tulisi parantaahienovaraisin mutta tehokkain keinoin, esim. tuomallareunaviivoja kauemmaksi reunoista, kaistamaalauksinja yleensä ajonopeuksia pienentämällä. Nopeusrajoitus50 km/h ei näytä valitettavasti alueella tehoavan.2.Ohikulkijat tulisi saattaa paremmin tietoiseksi kulttuurimaisema-alueestaja läpiajajat nopeusrajoitustennoudattamisesta. Hämeen tiepiirillä on meneillään Maisemaportti-hanke, jossa tähän tarkoitukseen voidaansuunnitella kyläkohtainen edustava rakennelma/viitta.Tiepiiri vastaa Maisemaportin huollosta ja kustannuksista.KARTTAAN 2 on merkitty mahdollisia maisemaportinsijoituspaikkoja Kytökorven mäen lisäksi. Portin/porttien tulisi olla hillityn tyylikkäitä, mutta selkeästierottuvia. Räikeiden vieraiden elementtien tuomistaalueelle tulee välttää.2. KöllinmäkiKöllinmäen liikenneturvallisuus vaikuttaa ikuisuusongelmalta.Lapsiperheiden määrä esim. Pappilanalueella on kasvanut, ja lasten koulumatka mäessä,jossa raskas liikenne jatkuvasti kulkee, on erityinenhuolenaihe. Tästä syystä useat lapset kuljetetaan ainaautolla kouluun. Raskaan liikenteen kulkemista keskusta-alueenläpi pidettiin muutenkin asutuksen kannaltahäiritsevänä tekijänä. KARTTAAN 2 on merkitty punaisellaaikaisemminkin esille noussut kevyenliikenteenväylän sijainnin ehdotus. Väylä alkaisi ennen Kau-4. MeijerinmäkiErityinen vaarapaikka mäen ylärinteessä on Kivimäenmutka. Tosin kuusikon raivaaminen on parantanut näkyvyyttämutkaisessa mäessä. Mäessä kulkee jatkuvastiraskasta liikennettä ja esimerkiksi tukkirekka kesäaikaansekä linja-auto ovat kaatuneet Meijerin pihaan.Koko mäki sekä silta koetaan vaarallisiksi.Maisematie 3141:n luonteeseen ei kevyen liikenteenväylä varsinaisesti sovi, mutta sellaisen mahdollisuusMeijerin sillalle saakka tulisi ottaa huomioon, etenkinjos asutus tien varrella lisääntyy, ja raskaan liikenteenläpiajo jatkuu.Mikäli kevyen liikenteen väyliä rakennetaan, niidentulisi olla kylämäisiä: erityiskapeita ja esim. kivituhkallapäällystettyjä. Meijerinmäen tapauksessa tulisi tutkiamahdollisuutta viedä kevyen liikenteen väylä tuntuvastikauemmaksi maisematiestä.Meijerinmäkeen liittyy Meijerin piha, jonka kunto ja3.routiminen erityisesti talvella aiheuttavat ongelmia. Au-4.21
LÄHTEETKarttalähteetKansallisarkiston karttakokoelma, sarja A1,H52 14/1-79 (vv. 1781-89, 1806)Peruskartta 1950-l, 2142: 09,08, KansallisarkistoPeruskartta 2142: 09,08, Pirkanmaan-SatakunnanmaanmittaustoimistoJuupajoen pitäjänkartta v.1933, 2142: 09 (kopiot),Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto1600-luvun maakirjakarttojen verkkopalvelu. Jyväskylänyliopisto (Haettu 17.06.2004)http://www.virtuaaliyliopisto.fi /vanhatkartat/maakirjakartat/kartatLähdekirjallisuusArvokkaat luontokohteet, <strong>Juupajoki</strong>. Julkaisu D 39.Pirkanmaan liitto, Juupajoen kunta. Tampere, 1995.Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmänmietintö II. Ympäristöministeriö, Ympäristönsuojeluosasto.Mietintö 66/1992. Helsinki, 1993.Jokiniemi-Talvisto, M., Talvisto, J. & Ylönen, R. Juupajoenhistoria. Juupajoen kunta, Juupajoen seurakunta.Jyväskylä, 2003.Juupajoen kulttuurimaisema-alueen kehittämissuunnitelma.Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy.Helsinki, 1995.Juupajoen, Längelmäen ja Oriveden luontokohde-selvitys.Julkaisu D 79. Pirkanmaan liitto. Orivesi, 2004.Ylönen-Peltonen, R. Juupajoen muinaisjäännösinventointi,Pirkan maan alta - arkeologisia tutkimuksia.Tampereen museot, maakunnallinen yksikkö. Tampere,1999.Jääskeläinen, L., Syrjänen, O. Maankäyttö- ja rakennuslakiselityksineen. Rakennustieto Oy. Helsinki, 2000.Linkola, M. Sukupolvien perintö 2: Talonpoikaiskulttuurinkasvu. Kirjayhtymä Oy. Helsinki, 1985.Juupajoen historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset.Täydennys inventointiin. Arkeologikonsultti Mikroliitti Oy.Tampereen museot, 2003.Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Ote:<strong>Juupajoki</strong>, Kuorevesi, Längelmäki, Mänttä, Orivesi,Vilppula. Julkaisu D 13, Pirkanmaan liitto. 1992.Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Julkaisu B174. Tampereen seutukaavaliitto, 1990.Pirkanmaan 1. maakuntakaavan ehdotusvaihe 2004.Pirkanmaan liitto, 2004.KirjallisuusAarrevaara, E. Perinnerakentajan opas.Maaseutukeskusten liiton julkaisuja no 894,1995.Heikkilä, T. Suomalainen kulttuurimaisema.Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Sulkava, 2000.Kuisma, J., Peltonen, T. Kyläsuunnittelun opas – mitenkehitämme ja kaavoitamme kyläämme 2000-luvulla.PS-kustannus WS Bookwell Oy. Porvoo, 2002.Jokiniemi- Talvisto, M. Muistoja Muurahaisen polun varrelta- Elämää Juupajoen kulttuurimaisemissa. Juupajoenkunta. Orivesi, 1999.Kaila, P., Pietarila, P., Tomminen, H. Talo kautta aikojen.Julkisivujen historiaa. Rakentajain kustannus Oy. Jyväskylä,1987.Kukkonen, H., Polso, E. Kansanomaisen rakennustavanhyväksikäytöstä nykyaikana. TKK Arkkitehtiosasto.Julkaisu B8 TKK. Espoo, 1989.Kulttuuriympäristö ympäristövaikutusten arvioinnissa- opas pohjoismaiseen käytäntöön. Pohjoismaiden ministerineuvosto.Kööpenhamina, 2002.Maaseututaajamien ympäristönsuunnittelu ja osayleiskaavoitus.Sisäasiainministeriö. Kaavoitus ja rakennusosasto,1983.Luostarinen M., Yli-Viikari, A. Maaseudun kulttuurimaisema.Suomen ympäristökeskus. Maatalouden tutkimuskeskus.Sulkava, 1997.Siikanen, U. Rakennusfysiikka: Perusteet ja sovellukset.Rakennustieto Oy. Helsinki, 1996.Suvanto, S. Längelmäveden seudun historia, osa I.Forssa, 1949.Teivas, E. Kumpuja ja kivinavettoja - Oriveden kulttuuriympäristöohjelma.EMOTR, Leader + yhteisöhankeohjelma,Suomen valtio, Oriveden kaupunki. Tampere,2003.Toivari, P. Maatalojen valiot. Maa ja metsätalousministeriö.Rakennusalan kustantajat, Kustantajat SarmalaOy. Jyväskylä, 2001.Tulonen, A., Lusa, L., Palokoski, M. Pirkanmaan alueellinenkulttuuriympäristöohjelma. Alueelliset ympäristöjulkaisut275. Pirkanmaan ympäristökeskus, 2002.Muu lähdemateriaaliJuupajoen kunnan rakennusjärjestys (voimassa04.03.2003)Juupajoen kunnan rantaosayleiskaava (vahvistettu16.06.2000)<strong>Juupajoki</strong>/Kopsamo, vesihuoltokartta (04.01.2002)<strong>Juupajoki</strong>, vesihuoltokartta (04.04.2002)Juupajoen vesihuollon kehittämissuunnitelma(01.03.2001)Kopsamon ja Salokunnan kyläyhdistysten kyläsuunnitelma,2000Luontotieto<strong>projekti</strong>, Pirkanmaan ympäristökeskusVanhat rakennuspaikat: Pertti ja Kirsti Sahrakoski, EeroSahra, Petri ja Pirjo Sahra, Seppo Peltonen22