Esse 25-26/2012 (pdf) - Espoon seurakuntasanomat

20 esse ❘ 21.6.2012”Minulla on kaksi yhtä rakasta kotikaupunkia: Espoo ja Wien”,kertoo pianisti Maija Weitz.Suomi-Itävalta kulttuurisuhteiden rakentajaLaulajaa säestävä pianistion kuulijalle usein työparinhuomaamattomampiosapuoli. Lopputuloksenkannalta hänen roolinsaon aivan yhtä tärkeä kuinlaulajan.Teksti Sirkku NyströmKuva Nina KaverinenMaija Weitz tunnetaan sekä liedpianistinaettä kamarimuusikkona.Hän on vuosikymmeniä rakentanutmusiikillista ja kulttuuristayhteistyötä Suomen ja Itävallanvälille.”Opiskelin ensin yhden vuodenSibelius-Akatemiassa, mutta sittenlähdin monien muiden pianistienkanssa Itävaltaan tunnetun opettajanluokse. Lähtiessäni Suomi olimusiikkimaana verrattain vaatimaton,meillä oli lähinnä Sibelius.Palasin Suomeen 1980-luvun puolivälissäja siitä saakka olen saanutseurata koko ajan kehittyvää musiikkielämää,jota kapellimestarit,laulajat ja musiikkioppilaitokset tekevätmaailmalla tunnetuksi.”Maija Weitz tekee yhteistyötämonien suomalaisten ja itävaltalaistenlaulajien ja instrumentalistienkanssa. Suomessa hän työskenteleemuun muassa Johanna Rusanen-Kartanon,Jaakko Ryhäsen,Anna-Kristiina Kaappolan sekäRaimo Sirkiän ja Cynthia Makriksenkanssa. Kamarimusiikkia hänon soittanut muun muassa Wieninfilharmonikkojen konserttimestarinRainer Küchlin kanssa.Säestäjällälaajin ohjelmistoKoska laulajilla ei ole vakiosäestäjiä,säestäjillä on oltava sormissaanja muistissaan valtaisa määrä musiikkiaeri laulajia varten.Äskettäinen kolmen konsertinsarja yhdessä Anna-KristiinaKaappolan ja wieniläisbaritoninBenno Schollumin kanssa on hyväesimerkki vaihtelevista ohjelmistoista.”Suonenjoen seurakuntatalossakuultiin ooppera- ja oratorioaarioitaja konsertin loppupuolellamusikaalisävelmiä. Nilsiän kirkossakonsertin perusilme oli hengellinen,muun muassa Haydnia jaOskar Merikannon lauluja. Jämsäntaideviikoilla konsertti koostuisuomalaisesta laulumusiikista,muun muassa Sibeliuksesta ja tunnetuistaooppera-aarioista.”Maija Weitz kertookin, että harjoitteleeuseita tunteja joka päivä.OpetustamestarikursseillaVarsinainen ”musiikillinen kielikylpy”oli toukokuussa tehty viikonmatka Japaniin valmistelemaansikäläisten laulajien ja säestäjienkanssa pohjoismaisen laulumusiikinkonserttia.”Käytännössä jouduin opettamaanheille paitsi suomen, myösnorjan ja tanskan ääntämystä. Olimielenkiintoista huomata, ettäheille Suomi ja Skandinavia ovataika lailla yhtä aluetta. Opetuskieletolivat saksa ja englanti.””Kutsu Japaniin tuli Itävallassavuosittain järjestettävän Brahmskilpailunliedsarjaan osallistuneeltajapanilaiselta laulajalta, jotakiinnosti suomalainen musiikki.”Maija Weitz on ollut vuodesta1999 Itävallassa tuomaroimassavuosittain järjestettävää Brahmskilpailua,jonka eri sarjoihin osallistuuyli 400 nuorta muusikkoa.Maija Weitz rakastaa wieniläisklassistamusiikkia, kuten Mozartia,Beethovenia ja Brahmsia. Venäläisestämusiikista läheistä onRahmaninovin tuotanto sekä oopperamusiikki,joita hänen säestämänsälaulajat esittävät lähes jokaisessakonsertissa.”Jo ensimmäinen piano-opettajanioli opiskellut Saksassa ja siirsiminuun rakkauden wieniläisklassikoihin.”Varmasti romanttinen iltaKesäkuun viimeisen Urkuyö jaaaria -konsertin ohjelmassa onvenäläistä, ranskalaista, italialaistaja itävaltalaista musiikkia.Johanna Rusanen-Kartanolaulaa illan alussa Sergei Rahmaninovinlauluja ja lopuksi rakastuneenTatjanan kirjeaarianPjotr Tshaikovskin oopperastaJevgeni Onegin.Illan urkusolisti on itävaltalainen,useita urkukilpailujavoittanut Peter Frisée, joka soittaamaanmiehensä Paul Angererinteoksen ja säestää myösRusanen-Kartanoa tämän laulaessamelko harvoin esitetynLuigi Luzzin Ave Marian.Hengitys kulkeesamassa tahdissaAmmattitaitoinen säestäjä ja laulajapystyvät tekemään kelpo konsertinmuutamalla harjoituksella tuntemattatoisiaan sen kummemmin.Kun kemiat osuvat yksiin ja yhteistyötoimii, tulos on monin verroinparempi.Maija Weitz kuvaa hyvää yhteistyötäsanoilla ”hengittää yhteen.”Silloin säestäjä ja laulaja tai toineninstrumentalisti ikään kuin lukevatkoko ajan toistensa musiikilliset ajatuksetja tukevat samalla toi siaan.Tämä myös välittyy kuulijoille.Juhannuksen jälkeisellä viikollaUrkuyö ja aaria -konsertissa Espoontuomiokirkossa Maija Weitzsäestää Johanna Rusanen-Kartanoa,jonka kanssa hän on tehnythyvää yhteistyötä jo 2–3 vuotta.Konsertin urkurivieraana on itävaltalainenPeter Frisée.”Espoon tuomiokirkko on minulletärkeä paitsi konserttipaikkana,myös omana kotikirkkona.Messussa tosin käyn useimminKauklahden kappelissa.”Takuuvarmasti romanttinenteos on ranskalaisen Charles-Marie Widorin urkusinfonianro 6 g-molli.Vaikka Rusanen-Kartano onjo vuosia ollut tunnustettu jatunnettu laulaja, hän löi itsensälopullisesti läpi viime keväänäJüri Reinveren oopperassaPuhdistus. Sofi Oksasensaman nimiseen kirjaanperustuvassa teoksessaRusanen-Kartano lauloi vanhanAliden roolin, jossa hänendramaattinen sopraanonsa jasamaistumisensa Aliden elämääntavoitti sekä kuulijat ettäkriitikot.