Suomen sanoin – monin tavoin SUOMI TOISENA KIELENÄ ... - Edu.fi

Suomen sanoin – monin tavoinSUOMI TOISENA KIELENÄPERUSOPETUKSESSAS22008

SISÄLTÖMitä on suomi toisena kielenä -opetus? 4Opetuksen järjestäminen 6Kenelle S2-opetusta? 6Millaisia ryhmiä? 7Työjärjestyksen tekeminen 9Esimerkkejä 10Maahanmuuttajataustaiset oppilaat muissa oppiaineissa 14Käsitteet tutuksi 15Tuki- ja erityisopetus 16Maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointi 16Suomi toisena kielenä -opettajien koulutus 19Opintojen rakenne 20S2-täydennyskoulutus 20Lisätietoja 22Opetushallitus 22Suomi toisena kielenä -opetuksen valtakunnallinen kehittämisverkosto 222

KIELITAITO ON AVAIN YHTEISKUNTAANHyvä suomen kielen taito on ensiarvoisen tärkeä yhdenvertaisten mahdollisuuksienturvaamiseksi koulutusyhteiskunnassamme. Kielitaito vaikuttaa keskeisesti myössiihen, kuinka täysipainoisesti ihminen pystyy osallistumaan ja vaikuttamaanyhteiskunnan toimintaan.3

Mitä on suomi toisena kielenä -opetus?Suomi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli jakirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Muita ovatmm. suomi, ruotsi, saame, viittomakieli tai romaniäidinkielenä. Suomi toisena kielenä -opetus ei siisole esimerkiksi tuki- tai erityisopetusta.Oppimääräole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla.S2-opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajille jaulkomailta adoptoiduille lapsille. Kriteerinä tuleekäyttää ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksisynnyinmaata, kansalaisuutta, väestörekisteriinmerkittyä äidinkieltä tai Suomessa-oloaikaa.on tarkoitettu sellaisillemaahanmuuttajataustaisilleoppilaille, joidensuomen kielen taito eiS2-opetuksen tarkoitus on kehittää tasapuolisestioppilaan suomen kielen taitoa ja tietoisuutta suomalaisestakulttuurista. Opetuksen tavoitteenaon toiminnallinen kaksikielisyys,jonka kehittymiseen vaikuttaa myösosallistuminen oman äidinkielenopetukseen. S2-opetus tukee yhdessäoman äidinkielen opetuksenkanssa oppilaan monikulttuuristaidentiteettiä.4

Suomi äidinkielenä -oppimäärään verrattuna S2-oppimääränsuurin ero on se, ettei opiskeltava kieli ole oppilaanäidinkieli. Vieraan kielen opiskeluun verrattunatoisen kielen opiskelu eroaa eniten siinä, että kielenoppijaelää ja opiskelee suomenkielisessä ympäristössä.Lähtökohtana S2-opetuksessa on, että oppilas saavuttaamahdollisimman hyvän suomen kielen taidonmyös jatko-opintoja varten. Perusopetuksen S2-oppimäärän suorittamisella voi myös osoittaa riittävänsuomen kielen taidon kansalaisuutta hakiessaan.5

Opetuksen järjestäminenKenelle S2-opetusta?ole tae äidinkielisen tasoisesta osaamisesta. Ihmistenkielitaitoprofiilit voivat olla hyvin erilaisia eri syistä.S2-oppimäärä on tarkoitettu niille oppilaille, joidenArvioinnin tulee perustua kunkin oppilaan ikäkaudelleominaisiin vuorovaikutustaitoihin sekä kykyyntuottaa ja hyödyntää tekstejä.kielitaito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidonosa-alueilla. Kielitaidon tason arvioi S2-opetustaantava opettaja yhdessä muiden oppilasta opettavienopettajien kanssa. S2-oppimäärän mukaanopiskellaan, kunnes kielitaidon katsotaan olevanäidinkielisen tasoinen. Oppilaat ovat tässä suhteessahyvin yksilöllisiä – minkäänlaista aikaa esimerkiksiSuomessa asumisen tai kouluvuosien perusteellaei voida asettaa. Syvällisen opiskelussa vaadittavankielitaidon omaksuminen vie vuosia.Oppilaan suomen kielen taito on arvioitava ainaerikseen, jos harkitaan oppimäärän vaihtamistasuomi äidinkielenä -oppimäärään. Päätöksen tekeekoulu, eivät esimerkiksi huoltajat tai oppilas itse.Arvioinnista vastaa aina S2-opetusta antava opettajayhdessä muiden oppilasta opettavien opettajienkanssa.Millaisia ryhmiä?Kielitaidon tason arvioimisessa on otettava huomioonkaikki kielitaidon osa-alueet: kuullun ymmärtäminen,luetun ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen,sanasto ja rakenteet. Sujuva puhekieli eiS2-opetuksen lähtökohtana on oppilaan suomenkielen taito. Ryhmät pyritään muodostamaan6

kielitaitotasojen mukaisesti. Lisäksi on tärkeää ottaa huomioonoppilaan ikä. Tulisi siis välttää kielitaidoltaan hyvin eritasoisista taihuomattavan eri-ikäisistä oppilaista koottuja ryhmiä.Perusopetuksen tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteidenmukaan maahanmuuttajille opetetaan suomea jokokokonaan erillisessä suomi toisena kielenä-opetuksessa tai osittain suomi toisena kielenä-opetuksessa ja osittain eriytetystisuomi äidinkielenä -opetuksessa.Opetussuunnitelman perusteidenlähtökohtana on kuitenkinkokonaan erillinensuomi toisena kielenä-opetus, joka vastaa vuosiviikkotunneiltaankokoäidinkieli ja kirjallisuus-oppiaineen tuntimäärää.7

Oppilas voi opiskella samanaikaisesti vain yhtä oppimäärää. Vaikka hän opiskelisikinosan tunneista eriytetysti suomi äidinkielenä -tunneilla, häntä opetetaan ja arvioidaanaina S2-oppimäärän mukaisesti. S2-opettajan tulee sopia yhdessä luokanopettajantai äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kanssa, mitkä opetussuunnitelman sisällötkäsitellään erillisillä S2-oppitunneilla, mitkä taas eriyttäen luokan yhteisillä äidinkielenja kirjallisuuden tunneilla. Tällöin myös arviointi tehdään yhdessä. Molemmilta opettajiltaedellytetään perehtymistä suomi toisena kielenä -oppimäärän tavoitteisiin jasisältöön sekä arviointiin.Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004Maahanmuuttajaoppilaiden opetus perusopetuksessa– opetussuunnitelmatyöstä käytäntöön esitteleemaahanmuuttajalasten ja -nuorten opettamistasekä opetusta koskevien säädösten että erilaistenjärjestämistapojen näkökulmasta. Lisäksi kirjassakuvataan perusopetukseen valmistavaa opetusta jamaahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta. Suomitoisena kielenä -opetusta koskevassa artikkelissakäsitellään opetussuunnitelman perusteiden keskeisiämuutoksia, kielitaidon tasojen kuvausasteikonsoveltamista, arviointia ja opetuksen metodologisiakysymyksiä. (Opetushallitus 2005)8

Työjärjestyksen tekeminenSuomi toisena kielenä -tuntien sijoittaminen työjärjestykseen edellyttääyhteistyötä ainakin S2-opettajan ja rehtorin sekä luokanopettajantai äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan sekä joissaintapauksissa myös oman äidinkielen opettajan kesken.Tuntien sijoittelun tulisi aina perustua pedagogisiinseikkoihin, ei koskaan pelkästään teknisiinlukujärjestyskysymyksiin. Keskeistä on,ettei S2-opetus ole normaalin kouluajanulkopuolella.Suositeltavinta on sijoittaa äidinkielen ja kirjallisuudeneri oppimäärien tunnit samaan aikaan eli ns. palkittaane työjärjestykseen. Tällöin S2-oppilaat opiskelevatomissa ryhmissään samaan aikaan, kun muilla on suomiäidinkielenä -opetusta. Jos S2-tunteja joudutaan poikkeustapauksessasijoittamaan muiden kuin äidinkielen ja kirjallisuuden tuntientilalle, tulee huolehtia siitä, että oppilas saa riittävästi opetusta myösaineissa, joiden tunneilta hän on osittain poissa.9

Esimerkkejä• Oppilas opiskelee koko äidinkielen ja kirjallisuuden tuntimäärän erillisessä suomi toisenakielenä -opetuksen ryhmässä. Tämä järjestely on ehkä yleisin vuosiluokilla 7–9. Tunnit ontällöin sijoitettu suomi äidinkielenä -tuntien kanssa samaan aikaan.10

• Oppilas opiskelee osan suomi toisena kielenä -opetuksesta erillisessäS2-ryhmässä ja osan samassa ryhmässä suomi äidinkielenä -oppimäärääopiskelevien kanssa. Tällöin äidinkielen ja kirjallisuudenviikkotuntimäärä on jaettu suomi toisena kielenä ja suomiäidinkielenä -tuntien kesken. Näin tehdään usein vuosiluokilla1–6, joilla oppiaineen kokonaistuntimäärä on suuri.Tässä vaihtoehdossa korostuu eri opettajien (luokanopettajan,äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan, suomi toisenakielenä -opettajan ja oman äidinkielen opettajan) välisenyhteistyön ja -suunnittelun merkitys. On myös varmistettava,että oppilas saa kaikilla oppitunneilla S2-oppimäärän mukaistaopetusta ja että hänet arvioidaan S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.• Oppilas opiskelee sekä suomea äidinkielenä opiskelevien ryhmässä ettäerillisessä S2-ryhmässä. Tässä vaihtoehdossa oppiaineen yhteistuntimäärävoi siis olla suurempi kuin oppiaineen viikkotuntimäärä.Vaikka oppilas opiskelee yhdessä suomenkielisten oppilaidenkanssa, hänen oppimääränsä on suomi toisena kielenä. Se edellyttääopetuksen eriyttämistä äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla.11

• Suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaanopiskelevan oppilaan oppimäärä voidaanvaihtaa suomi äidinkielenä -oppimääräksi,mikäli hänen kielitaitonsa arvioidaanolevan äidinkielisen tasoinen kaikilla kielitaidonosa-alueilla. Tällöin oppilas opiskeleeja hänet arvioidaan suomi äidinkielenä -oppimääränmukaisesti, aivan kuten suomenkielisetoppilaat. Oppimäärän muutoksessa on välttämätöntätoimia tiiviissä yhteistyössä huoltajienkanssa, vaikka oppimäärän muuttamista edellyttävä kielitaidonarviointi ja päätöksen tekeminen ovatkin koulun vastuulla.• Opetus järjestetään esimerkiksi yhteistyössä toisen koulun tai kunnan kanssa.12

Kommentoitu luettelo maahanmuuttajataustaisten opetuksen jakoulutuksen materiaaleista (Opetushallitus 2008) sisältääsuomi toisena kielenä -opetukseen soveltuvia materiaalejaesiopetuksesta aikuiskoulutukseen.Varsinaisten oppimateriaalien lisäksi luettelossa onerilaisia opettajan tukimateriaaleja sekä kirjallisuutta,joka liittyy suomi toisena kielenä -alaan tai maahanmuuttajiinja monikulttuurisuuteen Suomessa.• Oppilas saa S2-opetuksen etäopetuksena. Ratkaisu sopii erityisesti sellaisille kunnille, joissaon vain vähän S2-oppilaita eikä S2-opettajaa ole saatavilla. Tällaista opetusta tarjoaaesimerkiksi Jyväskylän kaupungin maksullinenkoulutuspalvelu Kauko – suomalainen nettipulpetti.Sen avulla voidaan muodostaa erikouluissa tai eri kunnissa opiskelevistaoppilaista taitotason mukaisia opetusryhmiä.Lisätietoa saa Jyväskylän kaupunginopetustoimesta ja esimerkiksiosoitteesta http://kauko.jkl.fi.13

Maahanmuuttajataustaiset oppilaat muissa oppiaineissaMaahanmuuttajataustaisen oppilaan täytyy paitsiopiskella suomen kieltä myös opiskella suomeksi.Hän joutuu omaksumaan kielen rakenteita ja yleiskielentavallista sanastoa samanaikaisesti kognitiivisestivaativien sisältöjen ja niihin liittyvän, useinabstraktin sanaston kanssa. Tämä tulisi ottaa huomioonkaikkien aineiden opetuksessa.Opetettaessa olisi edettävä selkeästi askel askeleeltaja liitettävä uudet asiat tuttuihin. Kaikenlainen havainnollistaminen,kuvat, kaaviot, kartat,diagrammit, käsitekartat auttavat sekä S2-oppilastaettä muita oppilaita. Mitä enemmän kielenkäyttötilanteissaon asiaan liittyvää kontekstia, sitä helpompikielenoppijan on ymmärtää vaikeitakinasiasisältöjä.14

Käsitteet tutuiksiMonikulttuurisuuden hyväksyvä ja huomioon ottavaympäristö tukee maahanmuuttajataustaisten oppilaidenkoulussa viihtymistä ja oppimista. Oppilaanoman kulttuurin tuntemusta voidaan myös hyödyntäämonissa oppiaineissa. Maahanmuuttajaoppilaanarviointi voi olla sanallista kaikissa oppiaineissa lukuunottamatta päättöarviointia.Eri oppiaineiden sanastoa käsitellään myös suomitoisena kielenä -tunneilla, mutta pääsääntöisestikäsitteistö pitäisi saada tutuksi itse oppiaineidenopetuksessa. Opettajan olisi tärkeä varmistaa, ettäaiempi tieto ja siihen liittyvät käsitteet ovat automaattistuneetennen kuin opetetaan niille pohjautuvaauutta asiaa.15

Havainnollistaminen ontärkeää kaikilla vuosiluokilla,ja siitä hyötyvät muutkin kuinmaahanmuuttajataustaiset oppilaat.Käsitteiden väliset suhteet on hyvä avata oppilailleesimerkiksi ylä-, ala- ja rinnakkaiskäsitteitä erottelevienkäsitekarttojen avulla. Monenlaisia kuvia jakaavioita sekä asiaa tukevia tarinoita ja muistisääntöjäkannattaa käyttää hyväksi. Reaaliaineissa voi ollapaljon hyötyä myös yhteistyöstä oman äidinkielenopettajien kanssa.Maahanmuuttajataustainen oppilas on oikeutettumyös osa-aikaiseen erityisopetukseen ja oppilashuoltoonsitä tarvitessaan. Puutteellinen suomen kielentaito ei saa kuitenkaan koskaan olla syynä erityisopetuspäätökseen.Kielivaikeuksia tosin saattaa ollavaikea erottaa varsinaisista oppimisvaikeuksista, sillätestit perustuvat yleensä kielellisiin tehtäviin. Pelkästäänsuomenkielisille laadittujen testien perusteella eivoi tehdä päätelmiä maahanmuuttajien oppimisvaikeuksista,vaan tarvitaan yhteistyötä muun muassaoman äidinkielen opettajien kanssa.Tuki- ja erityisopetusMaahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointiPerusopetuslain mukaan tukiopetusta tulee antaaopinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoinerityistä tukea tarvitseville oppilaille. Maahanmuuttajataustaisilleoppilaille voidaan antaa tukiopetustajoko suomeksi tai oppilaan omalla äidinkielellä.Eri oppiaineiden arvioinnissa on otettava huomioonoppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomenkielen taito. Oppilaan tulisi voida osoittaa osaamisensasuomen kielen taitojen puutteista huolimatta.Arvioinnissa pitää käyttää monipuolisia, joustavia ja16

oppilaan tilanteeseen sopivia menetelmiä. Sellaisiaovat muun muassa oppilaan äidinkielelle käännetytkoetehtävät ja myös mahdollisuus vastata omallaäidinkielellä, kokeen kielellinen yksinkertaistaminen,sanakirjan ja lähde- ja oppimateriaalin salliminenkoetilanteissa, suulliset kokeet, pidennetty koeaika,portfolio-arviointi ja muiden korvaavien suoritustenhyväksyminen. Oman äidinkielen opettajia kannattaakäyttää apuna silloin, kun tarvitaan materiaalia oppilaanomalla äidinkielellä.Oppilaiden kielitaidon kartoituksen avuksi on tehty mm.KIKE – Kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomi toisenakielenä -opetukseen (Opetushallitus 2005).Suomi hallussa? Perusopetuksen päättöarvioinnin opas suomi toisena kielenä -opettajilleon oiva väline S2-oppilaan kielitaidon arviointiin peruskoulun päättövaiheessa.Kirja on tarkoitettu yhtenäistämään S2-arviointia, antamaan oppilaalle tietoaomasta kielitaidostaan sekä välittämään tiedon kielitaidosta toiselle asteelle.Opas sisältää kolme mallikoetta oppilaan vastaus- ja todistuslomakkeineensekä opettajan ohjeineen. Mallikokeiden lisäksi opas sisältää kaksi S2-arviointia käsittelevää artikkelia, jotka antavat arviointiin teoreettista tukea.(Opetushallitus 2008)17

Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaasekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Ennenpäättövaihetta arviointi tehdään suhteessa oppilaanedellytyksiin ja aikaisempiin tietoihin ja taitoihin.Arviointi voi olla sanallista lukuunottamatta päättöarviointia.Päättöarvioinnin tulee olla myös maahanmuuttajataustaisenoppilaan kohdalla realistista ja vertailukelpoista jasen tulee perustua päättöarvioinnin kriteereihin. Opetussuunnitelmanperusteissa esitetyt päättöarvioinnin kriteeritkoskevat kaikkia oppilaita. Oppilasta ja huoltajaaon informoitava arviointikriteereistä.18

Suomi toisena kielenä -opettajien koulutusSuomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Niinpä äidinkielenja kirjallisuuden aineenopettajaksi valmistuneet ovat kelpoisia opettamaan ainetta. Luokanopettajatvoivat opettaa suomea toisena kielenä omalle luokalleen, mutta jos on kysymys aineenopettajanvirasta tai toimesta, kelpoisia ovat perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa ainoastaanäidinkielen ja kirjallisuuden opettajat. Ammatillisissa oppilaitoksissa ja aikuiskoulutuksen puolellakelpoisuussäädökset ovat väljemmät ja muunlaisillakin aineyhdistelmillä valmistuneille opettajilleon kysyntää.Käytännöllisintä ja suositeltavinta on suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan opinnot jaerikoistua suomen kielen opinnoissa suomi toisena kielenä -alaan. Tällöin opettajalla on hyvätvalmiudet opettaa sekä suomea toisena kielenä että äidinkieltä ja kirjallisuutta. Opettajan kelpoisuusmääräytyy myös tehtävän perusteella. Siten työnantaja voi edellyttää suomi toisenakielenä -erikoistumisopintoja, vaikka kyseessä onkin äidinkielen ja kirjallisuudenlehtorin virka tai toimi. Näitä erikoistumisopintoja on tarjollatällä hetkellä kaikissa niissä yliopistoissa, joissa voi opiskella äidinkielenja kirjallisuuden opettajaksi.19

Opintojen rakenneS2-täydennyskoulutusPerusopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajankelpoisuuteen vaaditaan aineopinnot suomenkielestä ja kirjallisuusaineesta (kotimaisesta kirjallisuudesta,yleisestä kirjallisuustieteestä tms.) sekäaineenopettajan pedagogisista opinnoista. Lukiossaopettavalta vaaditaan lisäksi syventävät opinnot jokosuomen kielestä tai kirjallisuudesta. Sivuaineopintojentulee olla vähintään 60 opintopistettä, pääaineopintojenyhteensä vähintään 150 opintopistettä.Joillakin opettajilla voi olla äidinkielen ja kirjallisuudenopettajan pätevyys, mutta valmiudet opettaasuomea toisena kielenä puuttuvat. Täydennyskoulutuson erinomainen mahdollisuus esimerkiksiluokanopettajille tai äidinkielen ja kirjallisuuden opettajillekehittää S2-tietämystään ja perehtyä suomenopettamiseen toisena kielenä. Täydennyskoulutusmahdollistaa myös osaamisen kehittämistä sillä kouluasteella,jolla parhaillaan opettaa.Saako olla suomea? – Opas suomi toisena kielenä -opetukseen (Opetushallitus2006) on monipuolinen teos kaikille niille opettajille, jotka ovat tekemisissäsuomen kieltä oppivan maahanmuuttajan kanssa. Kirja sisältäätietoa toisen kielen oppimisesta ja uuden tutkimustiedon soveltamismahdollisuuksistasuomi toisena kielenä -opetukseen. Kirjasta hyötyvätkaikkien kouluasteiden suomi toisena kielenä -opettajat.20

S2-opetukseen ja maahanmuuttajataustaisten opetukseenyleisemminkin liittyvää täydennyskoulutustatarjoavat useat tahot, muun muassa Opetusalan koulutuskeskusOpeko, Helsingin yliopistoon kuuluvaNäitä opintoja järjestetään Jyväskylässä ja Helsingissä.Lyhyitä 1–2 päivän täydennyskoulutustilaisuuksiajärjestävät lisäksi muun muassa Opetushallitus jaSuomi toisena kielenä -opettajat ry.erillislaitos Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia,Chydenius-instituutti sekä yliopistojen täydennyskoulutuslaitokset.Jyväskylän avoimessa yliopistossavoi opiskella sekä perus- (25 op) että aineopinnot(35 op) suomi toisena kielenä -opintokokonaisuudesta.Lisätietoa täydennyskoulutuksesta saa seuraavistaosoitteista:www.edu.fi > täydennyskoulutuswww.taydennyskoulutus.fi21

LISÄTIETOJAwww.edu.fi/maahanmuuttajatOpetushallitusAsiantuntijayksikön päällikkö,opetusneuvos Leena Nissiläleena.nissila@oph.fi09-7747 7705PL 380, 00531 HelsinkiOpetushallitusOpetusneuvosPirjo Immonen-Oikkonenpirjo.immonen-oikkonen@oph.fi09-7747 7821PL 380, 00531 HelsinkiSuomi toisena kielenä -opetuksen valtakunnallinen kehittämisverkostoLäänien yhteyshenkilöt:Etelä-Suomen lääniMinna Muukkonen, Helsinkiminna.muukkonen@edu.hel.fiItä-Suomen lääniRiitta-Liisa Koponen, Joensuuriitta-liisa.koponen@joensuu.fiLänsi-Suomen lääniJohanna Järvinen, Turkujohanna.e.jarvinen@turku.fiJanne Haikansalo, Tamperejanne.haikansalo@tak.fiOulun lääniOuti Laitinen, Ouluouti.laitinen@ope.ouka.fiLapin lääniSari Rajaniemi, Kemisari.rajaniemi@kemi.fi22

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN VIRTUAALIKOULUMoped on maahanmuuttajaopetuksen sivusto, joka on suunnattu opettajille,oppilaille sekä heidän vanhemmilleen. Mopedista löytyy monenlaista tärkeäätietoa paitsi opetukseen myös oppilashuoltoon sekä kodin ja koulun väliseenyhteistyöhön liittyen. Sivustolla on myös oppimateriaalia ja hallinnollisia lomakkeitaeri kielillä.www.mopedkoulu.fi23

OpetushallitusPL 38000531 HelsinkiPuh. (09) 774 775www.edu.fiSUOMI TOISENA KIELENÄ -OPETUKSEN VALTA-KUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTOKuvat ja ulkoasu Emmi Pollari Painopaikka Edita Prima Oy, Helsinki 2008