pdf-lehti - Carea

kehitymme | monipolista mallia koko sairaalalle.20eläkkeelle | tosikonkari.21Anu Lonka, osastonhoitaja Kuvat: Anu Raussi, palveluesimiesMonialaisen päiväpoliklinikan muuntautuminenkohti tulevaisuuden hoitokeskustaMonipoli pähkinänkuoressa• Aloitti toimintansa syyskuussa 2007• Nykyisissä tiloissa toiminuthelmikuusta 2008 alkaen• Työllistää neljä vakituista sairaanhoitajaa;Irmeli Kieman, Iris Hellmanin, Thea Glaninja Ritva Läätin. Lisäksi Susanne Levamotoimii osin mopolla, osin korvapolilla.Leena Laatta, työhyvinvointikoordinaattoriNeljä vuosikymmentätyöelämässäYksikön toimenkuvaa ovat päiväsaikaan tapahtuvat hoitotoimenpiteet,kuten erilaiset lääketiputukset, veritiputukset, ei päivystyksellisetrytminsiirrot, GPS-pistokset, haavahoidot, virtsarakonja virtsaputken toiminnalliset tutkimukset, röntgentutkimustenvalmistelut ja tarkkailut.Muutokseen suunnattaessa syksyllä 2012 keskeisiä muutostavoitteitaolivat asiakaspalvelu, hoitotyön organisointi ja ajankäyttö.Asiakaspalvelu on kaiken toiminnan keskiössä ja se määrittääkaiken toiminnan. Asiakaspalvelussa korostetaan organisaationarvoja, jotka ovat vastuullisuus, inhimillisyys ja palveluhenkisyys.Toinen keskeinen asia on hoitotyön joustava toteuttaminen.Mistä kaikesta se koostuu? Ja miten asiakkaat sen sisällä liikkuvat?Toisin sanoen kaikki se, mitä hoitotyön organisointi pitääsisällään, eli asiakaskäynnin onnistuminen saumattomastikaikkien siihen osallistuvien kannalta.Tarkasti suunniteltu käyntiAsiakas on ajanvarauspoliklinikan keskiössä. Poliklinikalla asiakasnäkyy neljällä ajanvarauskirjalla ja asiakkaan käynti on uudessaajanvarausjärjestelmässä systemaattisesti suunniteltu, järjesteltytoteutettavaksi ja käynnin arviointia varten on jätetty aikaajantasaiseen kirjaamiseen. Muutosprosessin edetessä hoitotyöon suunniteltua, työtehtävät ovat arkikirjattuja ja päällekkäisentyön riskit minimoitu. Asiakkaat eivät odota järjestelmässä,vaan heille osoitetaan vapaata tilaa ja aikaa. Vapaat tai käytössäolevat resurssit ovat tiedostettuja. Järjestelmä kestää lisätyönmahdollisuuden tilanteen sitä vaatiessa.Ajanvaraus hoitokeskukseen tehdään yksilöllisesti hoidontarpeestariippuen 30 minuutista kuuteen tuntiin. Tällä hetkellähoitokeskuksessa on neljä toimenpidepohjaista huonetta ja jokaisellaasiakaspaikalla on oma ajanvarauskirja. Potilaspaikkojenmäärä vaihtelee yhdestä viiteen huonetta kohden. Aikaporrastussairaanhoitaja Ritva LäätisairaanhoitajaIris Hellmanon suunniteltu käynnin tarpeen mukaan. Hoitokeskuksessatyöskentelee neljä sairaanhoitajaa ja heillä on vastuullaanyhdestä kahteen huonetta työpäivän aikana. Vastaanoton aloitusajatovat huoneissa porrastettuja. Käyntiin hoitokeskuksessasisältyy aina potilasohjaus. Koettu kiire uuden ajanvarausjärjestelmänjälkeen on vähentynyt. Huoneiden ergonomia vaihteleeja huonejako on yhdistetty eri työvuoroihin. Tällä tavoin työergonomiaja kuormitus ovat myös huomioituna.Asiakas edellä muutosprosessissaMuutosprosessi eteni asiakaslähtöisesti ja se herätti muutamiakysymyksiä. Tunnetaanko asiakkaiden nykyiset ja tulevat tarpeethyvin? Syntyykö kokonaisuudesta uusia tunnistamattomiatarpeita ja pystytäänkö niihin vastaamaan? Etenemällä jo nytkohti tulevaisuuden hoitokeskusta pyritään synnyttämäänydinosaamista hoitotyössä koko organisaatiotasolla. Tästä syntyyorganisaatiolle myös lisää markkina-arvoa uusien toimintojenmuodossa. Asiakasprosessin muokkaamisessa tarvitaankokonaisuuden tarkastelua organisaatiotasolla. Muutoksessaon tärkeää myös työntekijöiden hyvinvointi ja organisaatiotasonkokonaisuuden sujuvuus.Hoitotyöntekijöiden osuus oli erityisen tärkeä. He tuntevat omantoimintaympäristön ja käytännön erittäin hyvin. Muutosprosessinalussa he kirjasivat kaikki ajanvarauspoliklinikan toiminnotja niihin kuluvan kokonaisajan, ei vain toimenpidettä. Hoitotyöntekijätkartoittivat silloisen tilan ongelmat ja siitä edettiinyhdessä nykytilaan. Prosessi elää koko ajan ja sitä tarkennetaanviikkopalavereissa ja muutetaan tarpeen mukaan.Hyvä toimintamalli muillekin poliklinikoilleNyt luotu toimintamalli voidaan ottaa käyttöön myös muillaajanvarauspoliklinikoilla. Tällä hetkellä se on otettu käyttöönmyös sädehoidon sytostaattipoliklinikalla maaliskuussa 2013.erikoissairaanhoidonsihteeri Mirka ÄäpäläErona on vain se, että ajanvaraukset tapahtuvat yksikön sisäisesti.Tätä mallia on toteutettu terveyskeskuksissa ja vasta nyterikoissairaanhoidossa Hyvä vastaanotto -projektin myötä. Ajanvarauspoliklinikoidenerilaisuus on muutoksissa huomioitava,mutta muuten prosessi etenee samoilla laskelmilla ja vaiheilla.Hoitajien vastuualueiden jako on tiloista riippuvaista (läheisyys,kaukaisuus). Toisaalta toiminnanmuutos mahdollistaa synergiankäytön useamman ajanvarauspoliklinikan toimintamallinyhdistymisestä.Toimintamallin käyttöönotossa on huomioitava prosessin jatkuvaseuranta. Työnkuvat ovat vaihtuvia ja niiden sisältöä arvioitavaon suhteutettava uudelleen tietyin väliajoin. Asiakaskunnanikä vaihtelee ja eliniän kasvu tuo prosessiin uusia haasteita.Prosessi elää koko ajan ja saatuun tulokseen ei tule pidättäytyä,vaan on kehityttävä mukana. Joustavuus ajanvarauksessa antaamyöten asiakkaan myöhästyessä samana päivänä. Se siis antaaedun asiakkaille, mutta kuormittaa hoitajia samoin kuin ennenmuutosta. Toisaalta hoitohenkilö säästää aikaa siinä, ettei uuttaajanvarausta tarvita. Jokaisen prosessin on siis toimittava, jottauusi toimintamalli toteutuu.Muutosprosessia voidaan hyödyntää siten, että jatkossaorganisaation yhtenäinen polikliininen prosessi eteneesamojen periaatteiden mukaisesti. Poliklinikka kerrallaanmukautetaan samoin kriteerein. Henkilökunnan siirrettävyys japerehdyttäminen olisi strukturoidumpaa. Erikoisalaosaaminenkehittyisi sitten sen mukaan kuinka työvalmiudet kasvavat,samoin liikkuvuus poliklinikoiden välillä. Tämä mahdollistaisisujuvan työnkierron sekä kehittymismahdollisuuden hoitajana.Kokonaisprosessin ollessa sama voidaan prosesseja tarkastellaja sovittaa muuttuvaan toimintaan. Toimijoilla on suuri rooliprosessien eri vaiheissa. Tällainen toiminta luo yhtenäisenkulttuurin toimijoiden kesken.sairaanhoitajatIrmeli Kiema jaSusanne LevamoHelena Kattelus aloitti työuransa7.12.1972 harjoittelijana Keskuslaitoksella.Tämä työ sisälsi käytännön harjoitteluaja teoriaa, ensimmäinen jakso oliKuuselassa ja toinen jakso oli Lepolassa.Tämän jälkeen hän toimi hoitoapulaisena.Kaiken tämän jälkeenhän innostui lähtemään vajaamielishoitajakouluun.Koulutus järjestettiinKotkan sairaanhoito-oppilaitoksessaja oli pituudeltaan 1,5 vuotta. Tämänlisäksi mm. keskuslaitoksen johtaja jaylilääkäri pitivät luentoja pääasiassa kehitysvammaisuudesta.Helena valmistui vajaamielishoitajaksi 28.5.1976 ja aloitti hoitajantyön samana vuonna kesäkuun ensimmäinen päivä. Yksiköitäolivat Touhula, Tupula, Vastaanotto-osasto sekä Kuusela.Liikunta kiinnosti häntä kovasti ja niinpä hän aloitti 1.4.1992liikunnan ohjaajan työt ja myöhemmin hän suoritti oppisopimuksenaPajulahden urheiluopistolla erityisryhmienliikunnan ammatillisen lisäkoulutuksen.Vuonna 2009 hän siirtyi ulkotöihin ohjaajan tehtäviin jatässä tehtävässä hän viihtyi eläkkeelle jäämiseen saakka.Ansaittu eläke alkaa 1.9.2013. Työuraa on siis ollut täällälaitoksessa 40 vuotta, mahtava suoritus!Nyt Helenan mielestä on ehkä hyvä hetki jäädä vanhuuseläkkeellesillä työssä paljon muutoksia ja ne jatkuvat edelleen.Helena on ollut aktiivinen ja hoitanut erilaisia tehtäviä ohjaajantyön lisäksi, kuten työsuojelu, tyky, yhteistyötoimikunta, leirirannanvastuu ja etsintäryhmässä hän on myös ollut mukana.Hyvillä mielin eläkkeelleHelena kertoo, että tämä on ollut hyvä työpaikka. Ja hänon saanut tehdä liikuntaan liittyviä töitä, mitkä ovat olleethänelle mieluisia.Onko jotain, mitä olisit tehnyt toisin? Helena vastaa näin:”Ei tule mieleen, minkä olisi voinut tehdä toisin. Näin on pääsääntöisestiollut hyvä. Monet asukkaat ovat pikkulapsesta asti olleettuttuja ja voi kai sanoa, että olen heihin kiintynyt. Kahta samanlaistatyöpäivää ei ole ollut. Vaihtelu on tehnyt ihan hyvää.”Mitä suunnitelmia sinulla on tulevaisuuden suhteen?”Ei mitään varsinaisia suunnitelmia tässä vaiheessa ole. Liikuntaon lähellä sydäntäni edelleen, ainakin entistä enemmän suunnistan.Pieni lapsenlapseni Väinö (1,5 v) asuu Kouvolassa, hänenkanssaan vietän aikaani. Kiitoksia kaikille ja aurinkoista kesää!”