40 Työelämään sijoittuminenTyöllistymisen nopeudessa ei ollut sukupuolten välisiä eroja. Lohjan kampukseltavalmistuneet työllistyivät hiukan nopeammin, joskaan ero muihinkampuksiin ei nyt ollut kovinkaan suuri (p.=.160) (vrt Arresto & Määttä2006, 20). Työllisyystilanne koko maassa on parantunut, joten Etelä-Suomiei ole enää työllistymisen kannalta etulyöntiasemassa.Työttömiä oli 6.1 % kaikista vastanneista, mikä on noin 1 prosenttiyksikönvähemmän kuin keväällä 2004 (Arresto & Määttä 2006, 16). Työttömyysjaksojasen sijaan oli kohdannut useampikin yhteisöpedagogi: 41.2% vastaajista ilmoitti olleensa työttömänä. Keskimäärin työttömänä olioltu yhden kerran ja työttömyysjaksojen keskipituus oli noin 4.5 kuukautta.Nuoret olivat olleet työttömänä enemmän kuin aikuiset, mutta työttömyysjaksojenkeston suhteen nuorten ja aikuisten välillä ei ollut eroa (t=5.510, df= 117.000, p=.000; t=.562, df= 135, p=.575). Myös sukupuoltenvälillä oli eroa; miesten työttömyys oli yhteisöpedagogien kohdalla ollutharvinaisempaa kuin naisten (t= -2.477, df= 62.760, p=.016). Työttömyysjaksojenpituus ei eronnut sukupuolten välillä.Verrattuna Vuorisen ja Valkosen (2007, 56) tutkimukseen, kohtaavatyhteisöpedagogit työttömyyttä valmistumisen jälkeen enemmän kuinkaupan (32 %) ja tekniikan (27 %) alojen <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkinnonsuorittaneet. Kaiken kaikkiaan työttömyys on todellisuutta monille korkeakoulustavalmistuneille, ei vain <strong>ammattikorkeakoulu</strong>tutkinnon suorittaneille.Kyse voi olla työelämään sijoittumiseen liittyvästä nivelkohdasta,ei niinkään alan työllisyystilanteen tai valmistuneiden osaamisen huonoudesta.Yhteisöpedagogeilla työttömyysjaksojen määrä ja kesto ovat kuitenkinalhaiset, joten työttömyys on ikään kuin välttämätön paha, kun etsitäänomaa paikkaa työelämässä. Kuten myös Vuorinen ja Valkonen (2006,57) toteavat, voi työttömyys kuitenkin olla merkittävä henkilökohtainenkokemus lyhyestä kestostaan huolimatta. Korkeakouluopintojen ajatellaanusein merkitsevän melko nopeaa ja sujuvaa työllistymistä, joten työttömäksijoutuminen ei välttämättä ole helppoa.Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan työttömyytensä syitä kahdeksanmahdollisen tekijän osalta (kuvio 4). Mittarin muotoilussa käytettiin tukenaJyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen mittaristoa, josta valittiinmukaan ne tekijät, joiden ajateltiin olevan sellaisia, joihin HUMAK kou-
Työelämään sijoittuminen 41luttajana voisi toiminnallaan vaikuttaa. Valmiiksi määritellyt vaihtoehdoteivät siis kokonaan kattaneet tekijöitä, joilla vastaajat katsoivat olevan vaikutustatyöttömänä oloonsa, sillä kohtaan muu, mikä kirjoitettujen mainintojenvaikutus arvioitiin lähes poikkeuksetta suureksi. Työkokemuksenpuute (ka= 3.09, kh= 1.57, n= 125), suhdeverkostojen puute (ka= 2.97,kh= 1.36, n= 123) sekä tutkinnon huono tunnettuus (ka= 3.15, kh= 1.36,n= 126) olivat valmiina mainituista tekijöistä merkittävimpiä (kuvio 4).54,543,532,521,51Työkokemuksen puute Puutteelliset ATK-taidot Puutteelliset työnhakutaidot Puutteellinen kielitaito PuutteellisetvuorovaikutustaidotSuhdeverkostojen puuteTutkinnon huonotunnettuusMuuNuoretAikuisetKUVIO 4. Työttömyyteen vaikuttaneita tekijöitä (1= erittäin vähän…5=erittäin paljon).Työkokemus on merkittävä tekijä työuralla alkuun pääsemiseksi, etenkinkun kilpailu työpaikoista on kovaa alasta riippumatta (Vuorinen & Valkonen2007, 36, 59-60). Erilaisten koulutuksen ja työnteon ohessa syntyvienverkostojen ja suhteiden puute nähtiin myös tärkeänä. Lisäksi työttömäksijääneet kokivat, että yhteisöpedagogi -nimikkeen tunnettuus työmarkkinoillaon huono ja että siitä syystä töiden löytäminen on vaikeaa. Syiden