Maamme suurin varavoimalaitos tekee ... - PubliCo Oy

Valtakunnassakaikki hyvin?Valtion energiapolitiikkaa ohjaavat ensisijaisesti kaksitekijää: kansainvälisten sopimusten velvoitteidentäyttäminen sekä budjetin tulopuolen varmistaminen.Muut energiapolitiikan hyvät tavoitteet jäävät näihinnähden toisarvoisiksi.Kansainvälisiin velvoitteisiin liittyen valtionenergiapoliittiset tavoitteet näyttäväntoteutuvan suunnitellusti. Kiotonensimmäisen kauden velvoite kasvihuonekaasupäästöjenrajoittamiseksi näyttääonnistuvan ilman sen suurempia ponnistuksia.Lisäksi Suomi näyttää olevan hyvälläuralla EU:n 2020-velvoitteidenkin osalta.Valtakunnassa siis kaikki hyvin?On tietenkin hyvä, että Suomen valtiollamenee energia-asioissa hyvin. Se eikuitenkaan takaa, että myös Suomessa toimivillayrityksillä tai Suomen kansalaisillamenisi samaan tyyliin.Valitettavasti Kioton velvoitteidensaavuttamisen taustalla on finanssikriisistäjohtuva taloudellisen toimeliaisuuden väheneminenja sen myötä vähentynyt energiantarve. Ilman tätä ’onnenkantamoista’kasvihuonekaasupäästöt olisivat Suomessamerkittävästi nykyistä korkeammat.Liikennepolttoaineita verotetaan ankarastija vanhoille vesi- ja ydinvoimaloillesuunnitellaan uutta veroa. Verovarat kartuttavatbudjetin tulopuolta ja tulevat hyvääntarpeeseen, mutta yritysten toimintaaja kansalaisten ostovoimaa ne heikentävätenergiayhtiöiden osingonmaksukyvystäpuhumattakaan. Yritystoiminnan jakansalaisten elämisen kannalta keskeineninfrastruktuuri on tulossa kalliimmaksi jakalliimmaksi. Kun talouskasvukin on pysähdyksissä,valtakunnassa ei todellakaankaikki ole hyvin.Sitten vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategianvalmistumisen moni asia onmuuttunut. Sähkönhankinnan riippuvuusVenäjän tuonnista näyttää helpottuvan,mutta syynä ei ole omavaraisuuden kasvu,vaan ilmansuunnan muutos tuonnissa.sa.Sähkönkulutuskaan ei ole kasvanut ennus-nusteidenmukaan, päinvastoin. Metsäteolli-eosuuden rakennemuutos ja siitä itä johtuvasähköntarpeen vähentyminen ohjaa nä-kymää enemmän kuin muiden teollisuus-lisuusalojen sähköntarpeen mahdollinen kasvutai autoilun sähköistyminen.Öljy on siirtymässä merkittävimmäntämmänenergiamuodon asemastaan kakkoseksikosekspuupolttoaineiden jälkeen. en. Ydinener n rgigianosuuden kasvu odottaa Olkiluoto luotkolmosenvalmistumista. Projektin kiusallista istaviinkukaan voinutenergiapoliittista ohjelmaa kirjoittaessaanvästymistä ei tietenkäännähdä. Ja nyt on selvää, etteivät suunnitteillaolevat kaksi uutta yksikköä suinkaantuota sähköä vielä vuonna 2020.Uusiutuvien energiamuotojen esiinmarssiasaadaan Suomessa vielä odottaa.Voi olla, että 35 %:n tavoite vuonna 2020osoittautuu valtiolle hankalammaksi kuintämänhetkinen Kioto-velvoite.Isommatkin asiat ovat toisessa asennossakuin vuonna 2008. Ilmastonmuutoksentorjuminen on jäänyt talouskriisinjalkoihin ja kasvua toivovat kaikki. Seurauksenaon tietenkin energiankäytön kasvu,mitä ei kuitenkaan toivota, koska kasvutarvitsee tuekseen edullista energiaa. Sitäsaa edelleen raakaöljystä, kivihiilestä jakaasusta. Ilolla ei näytä olevan rajaa, kunjossain päin maailmaa löytyy uusia, edullisestihyödynnettäviä fossiilisia energiavaroja,kuten esimerkiksi liuskekaasua.Fukushiman onnettomuus muuttiSaksan energiapolitiikan. Euroopan mahtivaltiosiirtyy aiempaa kalliimman energiainfrastruktuurinkauteen, mikä syö talouskasvua,teollisuuden kilpailukykyä jakotitalouksien ostovoimaa. Kun samallaSaksa tulee pahasti riippuvaiseksi tuontienergiasta,ei ”Saksan malli” tiedä hyvääsitä seuraaville, taloudellisesti Saksaa heikommilleja pienemmille valtioille.Fukushima muuten osoitti, että aikaon ajanut ydinvoimalaitosten turvallisuusajattelunohi. Vaikka päästöt ympäristöönjäivät Fukushiman tapauksessa sittenkinsuhteellisen vähäisiksi ja suojaväistön ansiostalähistön asukkaiden henki ei ollutvaarassa, toimintaa ei pidetty lainkaan hyväksyttävänä.Ydinvoiman koettu turvallisuusromahti niin, että ydinvoiman käytöstäaiotaan luopua Saksan lisäksi myösJapanissa. Turvallisuusajattelussa tulisi ottaatämä tosiasia huomioon. ANTTI RUUSKANENantti.ruuskanen@jklgroup.comKuva: Risto Valkeapää36 enertec 2 / 2012