Maamme suurin varavoimalaitos tekee ... - PubliCo Oy

Kun tekniikka kehittyy ja eri maissa haetaan tehokkaita mutta kestävän kehityksen mukaisiaenergiaratkaisuja, tarvitaan uusia innovaatioita ja usein myös kansainvälistä yhteistyötä.Teknologian tutkimuskeskus VTT on mukana monissa energia-alan ja automaation kehityshankkeissa.Niissä riittäisi työkenttää pienillekin suomalaisille kasvuyrityksille.VTT:n asiakasjohtaja Rauno Rintamaauskoo, että Suomessa tarvitaan uusiainnovaatioita muun muassa uusiutuvienenergioiden tuotannon ohjaukseen ja valvontaan.Samaten energiankulutuksen ennustamisessaja mallintamisessa olisi kokolailla työsarkaa.”Energia-alan tutkimuksessa painottuunykyään paljolti lähienergia”, Rintamaaarvioi.”Suomessa käytetään jo melko paljonhakkuutähteitä ja muuta biomassaaenergiantuotannossa. Jos bioenergianosuus tuotannosta vielä kasvaa, esimerkiksipaikalliset konepajat voisivat kehittääenemmän erilaisia ratkaisuja bioenergiantuotantoon.”Uusia innovaatioita voisi löytyä vaikkapatuotantoprosessien, kattilatekniikantai erilaisten jäteraaka-aineiden hyödyntämisenaloilta. Viime aikoina VTT:llä on olluttiivistä yhteistyötä useiden yritysten kanssapolttoprosessitekniikan kehityshankkeissa.”Monet tulevaisuuden kasvuyrityksetovat vielä suhteellisen pieniä PK-yrityksiä,joissa on töissä alle 50 henkilöä. VTT:n monialaosaamisestavoisi olla tällaisille yrityksillehyötyä erilaisissa teknologian kehityshankkeissa”,Rintamaa pohtii.KANSAINVÄLISTÄ BISNESTÄOsaaville ja kehittyville yrityksille voisi ollatarjolla kansainvälisiäkin teknologiahankkeita– kunhan yritys ensin hankkii itselleenreferenssejä kotimaan projekteista.”VTT:kin voi osaltaan auttaa suomalaisiaPK-kasvuyrityksiä pääsemään muunmuassa Saksan markkinoille. Isoilla yrityksilläon resursseja päästä sinne itse, muttapienillä kasvuyrityksillä ei ole samanlaisiaeväitä. VTT:llä on esimerkiksi Saksassa aikapaljon kontakteja yrityksiin ja voimayhtiöihin,samoin kuin teknologiaa kehittäviintutkimusorganisaatioihin. Niidenkinkanssa olisi mahdollisuuksia päästä yhteistyöhön,vaikkapa saksalaisiin koehankkeisiin”,sanoo Rintamaa.Yksi keskeinen VTT:n hanke tällä hetkelläon tuulivoimalaitosten lapojen jäänestoteknologia.”Tätä teknologiaa kohtaan on ollutaika paljon mielenkiintoa ulkomaillakin, silläjopa Pohjois-Italiassa on jäisiä olosuhteita”,Rintamaa mainitsee.Jääneston avulla saadaan merkittävästilisättyä tuulivoimalaitosten käytettävyyttäja sähköntuotantoa jäätävissä sääolosuhteissa.Kun tuulivoimalaitoksensiipiin ei muodostu jäätä, vältytään samallalentävien jääkimpaleiden aiheuttamiltariskeiltä.”Muutenkin VTT:n hankkeiden yhteydessäon kehitetty tuulivoimalaitostenkäyttöön ja kunnossapitoon liittyviä kokonaisratkaisuja”,kertoo Rintamaa.Hänen mukaansa VTT:n kansainvälisissäprojekteissa erottuu selvästi neljäryhmää: biopohjaiset polttoaineet, tuulienergia,ydinvoima sekä ’smart energyintegration’ eli älykkäät energiaverkot.”Kansainvälisillä markkinoilla tärkeitäkysymyksiä ovat älykäs mittarointi sekähajautetun tuotannon ja perustuotannonyhdistäminen – samoin kuin hajautetunsähköntuotannon sopeuttaminen kulutukseen,ja siinä tarvitaan ’smart grid’ -tyyppisiäverkkoja.”VTT on mukana myös verkkoautomaationkehittämishankkeissa, joissa pyritäänesimerkiksi parantamaan automaatiojärjestelmientoimivuutta ja luotettavuutta.SAKSASSA KEHITETÄÄN VERKKOJASaksan päätös luopua ydinvoimastaaiheut taa siirto- ja jakeluverkkojen uusimistarvetta.”Tarvitaan myös sähkön varastointia,eikä pelkästään akkujen avulla. Jos tuotetaanliikaa sähköä, niin sillä voidaan tuottaaeri raaka-aineista vaikkapa kaasua, jokaSaksassa voidaan syöttää maan laajuiseenmaakaasuverkkoon”, Rintamaa selostaa.”Keskeinen kysymys myös on, löytyyköEuroopasta niin paljon rahaa kuin tarvitaan,sillä siirtoverkkoon on tehtävä todellaisoja investointeja.””Jossain vaiheessa todennäköisestisaadaan suomalaisiakin yrityksiä mukaantähän liittyviin tutkimushankkeisiin.Suomalaisyrityksille Saksa tulee lähivuosinaolemaan aivan merkittävä osaamisenviennin kohde, koska pelkästään siellä pitäisiinvestoida sähkönsiirto- ja jakeluverkkoihinkymmenen vuoden aikana peräti 57miljardia euroa. Tästä summasta 20 miljardiakuluu siirtoverkkoon maan pohjoisetelä-suunnassa,ja noin 37 miljardia jakeluverkkoon.”Rintamaa muistuttaa, että Pohjoismaissaon jo hyvää osaamista ’älykkään’sähkön tuottamisen sekä energiankulutuksenja tuotannon tasapainottamisen aloilla.”Keski-Euroopassa ei juurikaan oleesimerkiksi etäluettavia mittareita. Silläalalla vaikkapa Saksa on monta vuottaSuomea jäljessä. Siellä ei ole edes vielätehty lopullista aikataulua siitä, milloinetäluettavat mittarit saataisiin käyttöön”,ihmettelee Rintamaa.”Nyt sellaisten potentiaalisten kasvuyritysten,jotka pohtivat vientiponnistuksiaKeski-Eurooppaan, olisi aika tarttuatoimeen. Nyt olisi aika lähteä yhdessätekemään jotakin.””Sähkön laatuakin olisi kehitettävä.Siinäkin tarvitaan kansainvälistä yhteistoimintaa”,Rintamaa ehdottaa. MERJA KIHLARI MONONENenertec 2 / 2012 41