Maamme suurin varavoimalaitos tekee ... - PubliCo Oy

STUK:in pääjohtaja Varjoranta korostaa pitkäjänteisenydinturvallisuusajattelun merkitystä ydinvoimankäytön tulevaisuutta ajatellen.”Näin syntyy kattava kansainvälinen ydinturvallisuuskulttuuri,ja suomalainen kulttuuri kelpaa esikuvaksikoko maailmalle”, sanoo Varjoranta.”Ainoastaan turvallinen laitos on mahdollista hyväksyäkäytettäväksi. Laitosten riskiprofiilia pitää kokoajan parantaa järjestelmällisesti. Poikkeuksellistenluonnonilmiöiden aiheuttamiin riskeihin ei pidä keskittyäliikaa, vaan kokonaisuus pitää ottaa huomioon. Yksittäisissäkorjaavissa toimenpiteissä on myös nähtäväeteenpäin, etteivät ne pääse vääristämään ydinturvallisuudenkokonaisuutta. Tämän päivän ratkaisut eivätsaa olla huomisen ongelmia”, hän sanoo.”Turvallisuus kulkee myös aina yhdessä käytönluotettavuuden kanssa. Häiriötön käyttö on myös taloudellisessamielessä etu. Kun laitokset ovat ydinturvallisuusperiaatteidenmukaisesti hyvin huollettuja, neovat ydinvoimayhtiöille kannattavia.”Kun tällä hetkellä painitaan Olkiluoto 3:n teknisentoteutuksen hyväksynnän kanssa, Varjoranta muistuttaaSuomen ydinturvallisuuskulttuurin pitkästä histo riasta,jossa STUK on ollut toimijana jo 55 vuoden ajan. Loviisaon ollut suomalaisille ydinvoima-asiantuntijoille kovamutta hyvä koulu.Lupa Loviisan ydinvoimalaitoksen ykkösyksikönvoimalaitostöiden aloittamiseen annettiin kesäkuunlopulla 1971. Valtioneuvosto myönsi sille käyttöluvanmarraskuun puolivälissä 1976, ja ykkösreaktori otettiinkäyttöön helmikuussa 1977 reilu vuosi myöhässä.Silloin Säteiluturvallisuuslaitos oli tiiviisti mukanasuunnitteluvaiheesta alkaen. Monien mutkien jälkeenLoviisasta syntyi hyvä ydinvoimalaitos.Suomessa säteily- ja ydinturvallisuusasiat on yhdistettyyhden viranomaisen Säteilyturvakeskuksen (STUK)tehtäväksi. Ratkaisun tausta oli aikanaan käytännöllinen,sillä kummankin osa-alueen erikoisosaamisen hajottaminenolisi tuottanut päällekkäisyyttä ja kitkaa.Organisaatiomallin juuret juontavat 1960-luvunlopulle. Silloin Suomeen hankittiin ydinvoimalaitosta jasamalla käynnistettiin reaktoriturvallisuuden valvontaa.Atomienergianeuvottelukunta vaikutti vahvastimallin syntyyn vahvasti. Sen kärkinimi oli akateemikkoErkki Laurila.Ydinturvallisuudesta tuli käytännön kysymys, kunLoviisan ydinvoimalaitosta ruvettiin suunnittelemaan jarakentamaan. Jo varhaisessa vaiheessa huomattiiin, ettäsuomalaisen ja venäläisen ydinturvallisuusajattelun yhteensovittaminenei tulisi olemaan helppoa.”Ehkä tiukimpia tilanteita Loviisan ydinvoimalaitoksenhistoriassa oli Moskovassa 1960-luvun lopullakäyty neuvottelu, jossa Antti Vuorinen vaati Neuvos-Lahdessa toimii maailman ensimmäinenpelkästään kierrätyspolttoainetta käyttävävoimalaitos - Kymijärvi II.Uuden ympäristömyönteisen tekniikanavulla roskista saadaan sähköä entistätehokkaammin ja sähköntuotantomoninkertaistuu vanhanaikaiseenmassapolttoon verrattuna.Järkevää, eikö?Lue lisää:www.roskatenergiaksi.fiKymijärvi IIenertec 2 / 2012 7