Kävely ja pyöräily kaavoituksessa - Liikennevirasto

51 • 2011LIIKENNEVIRASTONTUTKIMUKSIA JA SELVITYKSIÄREIJO VAARALAKävely ja pyöräily kaavoituksessa

Reijo VaaralaKävely ja pyöräily kaavoituksessaLiikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011LiikennevirastoHelsinki 2011

Kannen kuva: Liikenneviraston kuva-arkistoISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6656ISBN 978-952-255-067-5Verkkojulkaisu pdf (www.liikennevirasto.fi)ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-068-2Kopijyvä OyKuopio 2011Julkaisua (myy)/saatavanapaino.kuopio@kopijyva.fiLiikennevirastoPL 3300521 HELSINKIPuhelin 020 637 373

3Reijo Vaarala: Kävely ja pyöräily kaavoituksessa. Liikennevirasto, Liikennesuunnitteluosasto.Helsinki 2011. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 51/2011. 78 sivua ja 1 liite. ISSN-L1798-6656, ISSN 1798-6656, ISBN 978-952-255-067-5, ISSN 1798-6664 (pdf), ISBN 978-952-255-068-2 (pdf).Avainsanat: kaavoitus, kävely, pyöräily, maankäyttöTiivistelmäTutkimuksessa esitetään kaavoituksen olevan tärkein suunnitteluvaihe hyvän ja toimivanyhdyskunta- ja palveluverkon aikaansaamiseksi kävelylle ja pyöräilylle. Kaavoituksenratkaisut ovat pitkäaikaisia ja niillä vaikutetaan alueen synnyttämään liikenteenmäärään, liikenteen suuntautumiseen, liikenneturvallisuuteen sekä eri liikennemuotojenasemaan ja keskinäiseen työnjakoon. Mitä ylemmältä kaavatasolta kävelynja pyöräilyn huomiointi aloitetaan, sitä varmemmin perusliikkumiselle asetetut strategiat,tavoitteet ja tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan. Sitä varmemmin ne myösjalkautuvat yksityiskohtaisen suunnittelun kautta käytäntöön.Tutkimuksessa tuodaan esille erilaisia työkaluja hyviin kävelyn ja pyöräilyn kaavoitusratkaisuihin.Tärkein lienee tiivis yhteistyö kaavoittajan ja liikennesuunnittelijanvälillä, millä vältetään kahden eri suunnittelusektorin välinen vastakkainasettelu sekäedistetään maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamista. Hyvä työkaluon myös luokitella alueet jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeisiin, mikähelpottaa tunnistamaan kävelyn ja pyöräilyn edistämiselle potentiaaliset alueet.Muita esille tuotuja työkaluja ovat mm. matkatuotokset ja liikennemalli, joista jälkimmäistähyödynnetään erittäin vähän siitä saataviin hyötyihin nähden. Tutkimuksessatuodaan myös esille kävelyn ja pyöräilyn huomioinnin ydinasioita erityisestiyleis- ja asemakaavojen osalta. Työn keskeisin ja näkyvin osa on jokaiselle kaavatasolleerikseen määritelty toimintamalli, jolla kävely ja pyöräily kytketään kiinteäksiosaksi kaavaprosessia. Toimintamallin tarkoituksena on edistää kävelyyn ja pyöräilyynliittyvää laaja-alaista tarkastelua nimenomaan siinä kaavaprosessin vaiheessa,jossa asioihin voidaan parhaiten vaikuttaa.Tutkimuksessa suositellaan, että maankäyttö- ja rakennuslakiin ja maankäyttö- jarakennusasetukseen tehdään pieniä täsmennyksiä ja että suunnitteluohjeiden kehittämisessähuomioidaan kävelyn ja pyöräilyn kytkentä kaavoitukseen. Tutkimuksessasuositellaan kaikkia suurimpia kaupunkiseutuja laatimaan kävelyn ja pyöräilyn pääreittejäkoskeva tavoiteverkko. Lisäksi kävelyn ja pyöräilyn toimintamalleja esitetääntestattavan Liikenneviraston johdolla 3-5 erilaisessa kunnassa samanaikaisesti liikenneturvallisuuteenja joukkoliikenteeseen liittyvien toimintamallien kanssa. Tutkimuksessaannetaan myös muutama konkreettinen kävelyä ja pyöräilyä edistävä suosituskaavatyön laadintaa varten.Tutkimuksen toivotaan johtavan kaavoituksessa sellaisiin kävelyä ja pyöräilyä edistäviinratkaisuihin, joilla tuetaan kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian 2020ja sen linjauksia toteuttavan toimenpidesuunnitelman toteutumista. Tutkimuksen toivotaanviestittävän myös maankäytön ja liikennesektoreiden parissa työskentelevilleja asioista päättäville, että kävelyn ja pyöräilyn sisällyttäminen kaavaprosessiin yhdessämuun liikennesuunnittelun kanssa on tärkeää, vaativaa ja resursseja edellyttäväätoimintaa, joka tulee ottaa jo kaavaprosessin ohjelmoinnissa huomioon.

4Reijo Vaarala: Gång och cykling vid planläggningen. Trafikverket, trafikplanering. Helsingfors2011. Trafikverkets undersökningar och utredningar 51/2011. 78 sidor och 1 bilaga. ISSN-L1798-6656, ISSN 1798-6656, ISBN 978-952-255-067-5, ISSN 1798-6664 (pdf), ISBN 978-952-255-068-2 (pdf).SammanfattningI undersökningen visas att planläggningen är det viktigaste planeringsskedet när detgäller att bygga ett bra och fungerande samhälls- och servicenät för gång och cykling.Planläggningslösningarna är långsiktiga och genom dessa påverkas mängden trafiksom en region genererar, trafikens inriktning, trafiksäkerheten samt de olika transportsättensställning och inbördes arbetsfördelning. När gång och cykling börjar beaktaspå en tillräckligt hög planläggningsnivå är sannolikheten större för att strategier,mål och behov för bastransporterna identifieras och beaktas. Desto säkrare förverkligasde då även i praktiken via detaljerad planering.I undersökningen tar man fram olika verktyg för goda planeringslösningar för gångoch cykling. Viktigast torde vara ett nära samarbete mellan planläggaren och trafikplaneraren.Då undviker man motsättningar mellan två olika planeringssektorer samtfrämjar markanvändning och samordning av trafikplaneringen. Ett bra verktyg är ävenatt klassificera områdena i zoner för gång, cykling och kollektivtrafik, vilket gör detlättare att identifiera potentiella områden som kan främja gång och cykling. Andraverktyg som har tagits fram är bl.a. trafikalstringar och en trafikmodell. Av dessa utnyttjasden senare väldigt lite i förhållande till nyttan den ger. I undersökningen tarman även fram kärnfaktorer i anslutning till gång och cykling särskilt vad gäller general-och stadsplaner. Arbetets mest centrala och synliga del är den verksamhetsmodellsom har fastställts separat för varje plannivå, med vilken gång och cykling görstill en fast del av planprocessen. Syftet med verksamhetsmodellen är att främja envittomfattande granskning i anslutning till gång och cykling uttryckligen i det skedetav planprocessen där möjligheterna att påverka är störst.I undersökningen rekommenderas att små preciseringar görs i markanvändnings- ochbyggnadslagen samt i markanvändnings- och byggnadsförordningen och att man iutvecklingen av planeringsbestämmelserna beaktar att koppla gång och cykling tillplaneringen. I undersökningen rekommenderar man att alla de största stadsregionernagör upp ett målnät som omfattar huvudrutterna för gång och cykling. Dessutomföreslår man att verksamhetsmodeller för gång och cykling testas under ledning avTrafikverket i 3–5 olika kommuner tillsammans med verksamhetsmodeller för trafiksäkerhetoch kollektivtrafik. I undersökningen ges även några konkreta rekommendationerför att främja gång och cykling som kan användas i planeringsarbetet.Man hoppas att undersökningen ska leda fram till sådana gång- och cyklingsfrämjandeplanläggningslösningar som stödjer den riksomfattande strategin 2020 förgång och cykling och åtgärdsplanen för dess riktlinjer. Man hoppas att undersökningenska kommunicera även till dem som arbetar och fattar beslut inom sektorerna markanvändningoch trafik att det är en viktig och resurskrävande verksamhet att inkluderagång och cykling i planprocessen tillsammans med den övriga trafikplaneringen.Därför ska detta beaktas redan vid programmeringen av planprocessen.

5Reijo Vaarala: Walking and cycling in land use planning. Finnish Transport Agency, TransportPlanning Department. Helsinki 2011. Research reports of the Finnish Transport Agency 51/2011.78 pages and 1 appendix. ISSN-L 1798-6656, ISSN 1798-6656, ISBN 978-952-255-067-5, ISSN1798-6664 (pdf), ISBN 978-952-255-068-2 (pdf).SummaryIt is described in the study that land use planning is the most important planningphase for creating a favorable and functional community and service network forwalking and cycling. Solutions in planning will be long-lasting and they will have animpact on traffic volumes generated in the area, traffic distribution, traffic safety aswell as the status of different transport modes and modal split. The higher the level inplanning, at which walking and cycling are observed, the more inevitably strategies,goals and needs for basic mobility are identified and considered. The more definitelythey are also applied in practice through detailed planning.Different tools for favorable planning solutions related to walking and cycling are presentedin the study. Intensive cooperation between land use planner and transportplanner will probably be the most important tool, through which the conflict betweenthe two planning sectors will be avoided and integration between land use andtransport planning will be promoted. Classification of areas as pedestrian, cycling andpublic transport zones is also a good tool, which makes it easier to identify the potentialareas for promoting walking and cycling. Other presented tools include, for example,trip generation and traffic model, the latter of which is used very seldom consideringthe achieved benefits. The study also highlights the key issues for the considerationof walking and cycling especially with regard to master plans and local detailedplans. The most essential and visible part of the work is the planning approach, whichis defined separately for each level in planning and through which walking and cyclingwill be linked as an integral part of the planning process. The aim of this planning approachis to promote an extensive review related to walking and cycling specificallyregarding the phase of planning process, in which issues can best be influenced.It is recommended in the study that minor specifications will be made for the LandUse and Building Act and the Land Use and Building Decree, and the connection betweenwalking and cycling and land use planning will be considered in the developmentof planning guidelines. It is also recommended that a desired network of mainwalking and cycling routes should be prepared in all greater urban areas. In addition,it is proposed that the planning approach for walking and cycling will be tested underthe supervision of the Finnish Transport Agency in 3-5 different municipalities simultaneouslywith the planning approach for traffic safety and public transport. For thepurpose of land use planning, the study also provides a few concrete recommendationsfor promoting walking and cycling.The aim is that the study would contribute to solutions for promoting walking and cycling,which support the implementation of the national strategy 2020 for walking andcycling and an action plan, which follows the guidelines of this strategy. The purposeof the study is also to inform the decision makers and persons working in the land useand transport sectors that including walking and cycling in the land use planning processtogether with other transport planning is an important and demanding task,which requires resources and which should already be considered in the programmingphase of the land use planning process.

6EsipuheTässä tutkimuksessa on selvitetty kävelyn ja pyöräilyn huomioimista ja kehittämismahdollisuuksiakaavoituksessa. Tavoitteena on ollut tuoda esille kaavoituksessaapuna käytettäviä työkaluja kävelyä ja pyöräilyä tukevien kaavaratkaisujen aikaansaamiseksisekä niitä ydinasioita, joita eri kaavatasoilla voidaan tehdä kävelyn ja pyöräilynhuomioimiseksi.Työhön sisältyi pilottitarkasteluja Helsingin, Oulun ja Porin seuduilla sekä Kokkolankaupungissa. Työn aikana tehtiin lisäksi kaksi kyselyä. Toisessa niistä kartoitettiin yli15 000 asukkaan kuntien kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden näkemyksiä kävelynja pyöräilyn kehittämismahdollisuuksista kaavoituksessa. Toisessa kyselyssä selvitettinELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella toimivilta maankäytönasiantuntijoilta muun muassa sitä, missä laajuudessa kävelyä ja pyöräilyä koskeviaasioita käsitellään kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissa.Tutkimus on Reijo Vaaralan Oulun yliopiston teknisen tiedekunnan prosessi- ja ympäristötekniikanosastolle tekemä diplomityö. Liikenneviraston ja pilottialueiden rahoittamatutkimus käynnistettiin lokakuussa 2010 ja sitä on ohjannut seuraava työryhmä: Tytti Viinikainen, pj. Liikennevirasto Arja Aalto, Liikennevirasto Kaisa Mäkelä, Ympäristöministeriö Erika Helin, Pirkanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri Timo Mäkikyrö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri Outi Janhunen, Helsingin seudun liikenne Mette Granberg, Helsingin seudun liikenne Markku Setälä, Porin kaupunki Matti Sjögren, Nakkilan kuntaOhjausryhmän toimintaan ovat osallistuneet myös Ari Liimatainen ja Matti RyynänenLiikennevirastosta, Heino Heikkinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta, RiikkaAaltonen Helsingin seudun liikenteestä ja Jukka Harju Kokkolan kaupungista. Lisäksiraporttiluonnosta kommentoivat Anders Jansson ja Mirja Peljo Liikennevirastosta.Vaaralan opinnäytetyötä ohjasi Oulun yliopiston arkkitehtuurin osastolta professoriHelka-Liisa Hentilä ja valvoi Oulun yliopiston prosessitekniikan osastolta professoriRiitta Keiski. Insinööritoimisto Liidea Oy:ssä tutkimuksen laatimisesta on vastannutVaarala ja asiantuntijana on toiminut Vesa Verronen.Helsingissä joulukuussa 2011LiikennevirastoLiikennesuunnitteluosasto

7Sisällysluettelo1 JOHDANTO ...................................................................................................................... 91.1 Kaavoituksen merkittävyys kävelylle ja pyöräilylle ................................................. 91.2 Kumpi voittaa; optimismi vai pessimismi? .............................................................. 101.3 Tutkimuksen tavoitteet ............................................................................................... 112 LAINSÄÄDÄNTÖ, STRATEGIAT JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄNÄKÖKULMA ..... 122.1 Kävely ja pyöräily lainsäädännössä .......................................................................... 122.2 Kävely ja pyöräily strategioissa ................................................................................. 142.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia jatoimenpidesuunnitelma .............................................................................................. 142.2.2 Esimerkkejä suurten kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyntavoitteista ..................................................................................................................... 162.3 Maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun integrointi ................................ 172.3.1 Liikennejärjestelmänäkökulma ..................................................................... 182.3.2 Aiesopimukset ................................................................................................. 192.3.3 Yhteistyöryhmät .............................................................................................. 193 TYÖN TUTKIMUKSET JA PILOTTITARKASTELUT ................................................. 213.1 Tarkoitus ........................................................................................................................ 213.2 Kysely kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoille .................................... 213.3 Kysely ELY-keskusten maankäytön asiantuntijoille .............................................. 233.4 Pilottitarkastelut .......................................................................................................... 263.4.1 Pilottitarkastelujen tuloksia ......................................................................... 264 TYÖKALUJA HYVIIN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KAAVOITUSRATKAISUIHIN 294.1 Kiinteä yhteistyö kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan välillä .......................... 294.2 Perustiedot kävelyn ja pyöräilyn verkoista .............................................................. 314.2.1 Kävely- ja pyöräilyverkkojen hierarkia ........................................................ 314.2.2 Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkko .............................................................. 324.3 Liikennesuunnitelmat ................................................................................................. 344.4 Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeet ........................................................... 354.5 Matkatuotokset ............................................................................................................. 374.6 Liikennemalli ................................................................................................................. 375 KÄVELYN JA PYÖRÄILYN HUOMIOINNIN YDINASIAT ERI KAAVATASOILLA395.1 Suomen kaavajärjestelmän tasot ............................................................................. 395.2 Ydinasiat maakuntakaavassa .................................................................................... 405.3 Ydinasiat yleiskaavassa .............................................................................................. 415.4 Ydinasiat asemakaavassa .......................................................................................... 446 TOIMINTAMALLI KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KYTKEMISEKSIKAAVAPROSESSIIN ................................................................................................... 486.1 Toimintamallin tarkoitus ........................................................................................... 486.2 Kävely ja pyöräily kaavaprosessien eri vaiheissa .................................................. 486.3 Maakuntakaavan toimintamalli ................................................................................ 506.3.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät maakuntakaavan erivaiheissa ....................................................................................................................... 506.3.2 Kävely ja pyöräily maakuntakaavan asiakirjoissa ..................................... 526.3.3 Maakuntakaavan ohjauskeinot ..................................................................... 52

86.4 Yleiskaavan toimintamalli .......................................................................................... 556.4.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät yleiskaavan eri vaiheissa ...... 556.4.2 Esimerkki tarkistuslistasta kävelyn ja pyöräilyn vaikutustenarviointia varten ........................................................................................................... 616.4.3 Kävely ja pyöräily yleiskaavan asiakirjoissa .............................................. 626.4.4 Yleiskaavan ohjauskeinot ............................................................................. 636.5 Asemakaavan toimintamalli ...................................................................................... 646.5.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät asemakaavan eri vaiheissa ... 646.5.2 Kävely ja pyöräily asemakaavan asiakirjoissa .......................................... 696.5.3 Asemakaavan ohjauskeinot .......................................................................... 707 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET .................................................................... 717.1 Johtopäätökset .............................................................................................................. 717.2 Suositukset ................................................................................................................... 72LIITTEETLiite 1Kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoille tehdyn kyselynkeskeiset tulokset

91 Johdanto1.1 Kaavoituksen merkittävyys kävelylle japyöräilylleKaavoitus on tärkein suunnitteluvaihe hyvän ja toimivan yhdyskunta- ja palveluverkonaikaansaamiseksi kävelylle ja pyöräilylle. Kaavoituksen ratkaisut ovat pitkäaikaisia janiillä vaikutetaan alueen synnyttämään liikenteen määrään, liikenteen suuntautumiseen,liikenneturvallisuuteen sekä eri liikennemuotojen asemaan ja keskinäiseentyönjakoon. Tästä syystä kävelyn ja pyöräilyn toisistaan poikkeavat erityispiirteet jaominaisuudet tulee tunnistaa ja huomioida heti kaavoitusprosessin alussa. Kaavoitusohjaa myöhemmin tapahtuvaa tarkempaa suunnittelua sekä alueiden toteutusta jasiksi kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviin ratkaisuihin on tärkeää päästä vaikuttamaan jokaavoitusvaiheessa. Kaavoituksen puutteita tai siinä tehtäviä vääriä valintoja on jälkeenpäinvaikeaa korjata, usein lähes mahdotonta.Kävelylle suotuisassa jalankulkuympäristössä palvelut ovat lähellä ja kävellen saavutettavissasekä kohtaamiset autoliikenteen, ja jalankulkuvyöhykkeellä myös pyöräliikenteen,kanssa tapahtuvat hallitusti ja turvallisesti. Viihtyisässä, virikkeellisessä jaesteettömässä ympäristössä on myös mukavaa kulkea jaloin ja viettää aikaa. Pyöräilylleihanteellisen ympäristön tunnusmerkkejä ovat helppous, käytännöllisyys, turvallisuusja nopeus. Pyörällä pitää päästä kätevästi liikkumaan lähtöpaikasta määräpaikkaan,mikä edellyttää keskustoissa ja palvelujen yhteydessä pyöräilyreittien lisäksihuomioinnin kiinnittämistä pyörien pysäköintimahdollisuuksiin. Pyöräilyreittien hyviäominaisuuksia ovat reittien jatkuvuus, turvallisuus ja autoliikennettä lyhyemmät yhteydet,mikä voidaan saavuttaa esim. reittien sijoittamisella yhdyskuntarakenteensisään pois autoliikenteen varsilta. Pyörätiet eivät ole reittien jatkuvuuden järjestämisessäitsetarkoitus, vaan reittien jatkuvuus voidaan varmistaa myös hyödyntämällätapauskohtaisesti puistokäytäviä, tonttikatuja taikka muita hiljaisia katuja taikka teitä.Esim. jalankulkuvyöhykkeellä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän sijasta pyöräilijätvoidaan viedä kadulle, jossa pyöräilyn turvallisuutta ja sujuvuutta voidaan tarvittaessaedistää rauhoittamalla autoliikennettä tai toteuttamalla pyöräkaistoja ja -taskuja. Kaikkiin em. suotuisan kävely- ja pyöräily-ympäristön tekijöihin voidaan vaikuttaahuomattavissa määrin kaavoituksella.Hyvä ajattelutapa uusien alueiden suunnitteluun on asettaa ensin jalankulkuyhteydet,sitten pyöräily ja joukkoliikenne ja viimeiseksi autoliikenne sekä viedä ajattelutapayleiskaavatason suunnittelusta yksityiskohtien toteuttamiseen asti. Käsite ”kevyt liikenne”ei yleispiirteisyytensä vuoksi tue kävelyn ja pyöräilyn tarkastelemista omina jaerillisinä kulkutapoina. [4]

101.2 Kumpi voittaa; optimismi vai pessimismi?Nykyhetkessä on paljon asioita, jotka antavat lisäpontta kävelyn ja pyöräilyn tavoitteideneteenpäin viemiselle ja siten myös kulkutapojen parempaan huomioimiseenmaankäytön suunnittelussa. Seuraavassa on esitetty kuusi esimerkkiä kävelyn ja pyöräilynedistämistä puoltavista asioista:Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla laadittu Suomen ensimmäinen kävelynja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 sekä sen linjauksia toteuttava Liikennevirastonjohdolla laadittu valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn edistämisentoimenpidesuunnitelma. Strategia asettaa erittäin suuren kasvutavoitteen kävelynja pyöräilyn matkamäärille, jota ei voida saavuttaa ilman merkittävää asenteissa,rahoituksessa, yhdyskuntarakenteen suunnittelussa ja toimijoiden yhteistyössätapahtuvaa muutosta. Visio on kävelyn ja pyöräily aika.Useille kaupunkiseuduille asetetut haasteelliset liikennepoliittiset strategiat jatavoitteet kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi.Kestävän liikkumisen merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.Maankäytön suunnittelussa voimakkaasti esille noussut yhdyskuntarakenteentiivistämisen ja eheyttämisen sekä palvelujen lähentämisen tavoitteet.Neliporrasajattelu liikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteiden valinnassa.Merkittävästi voimistunut kansainvälinen, ja osin myös kansallinen, toimintaenergia- ja ympäristöystävällisten liikkumismuotojen nostamiseksi niille kuuluvaanasemaan.Nykyhetkessä on myös paljon kävelyn ja pyöräilyn edistämistä kirvoittavia asioita.Tällaisia ovat mm. rahoituksen niukkuus, neliporrasajattelun toteutumattomuus, autoistumisenkasvu, hajarakentaminen, palvelujen hajottamispyrkimykset, julkistenpalvelujen keskittäminen ja se, että kävely ja pyöräily ovat kaavoituksessa harvoinsuunnittelua ohjaava tekijä. Myös maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisessasekä kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan yhteistyössä on monissa kohdissapuutteita ja välinpitämättömyyttä, mikä estää suunnittelusektoreiden osaamisenkohtaamisen kumpaankin suuntaan. Tiedollista puutetta esiintyy kaikkialla, muttaeniten se kulminoituu pieniin kuntiin suurten kaupunkiseutujen ulkopuolelle. Rahoituksenniukkuus heijastuu niin maankäytön ja liikennehankkeiden suunnitteluunkuin niiden toteuttamiseen sekä synnyttää pessimistisyyttä päättäjien, viranhaltijoidenja asukkaiden joukossa.Kumpi suuntaus kääntää toisesta niskalenkin, optimismi vai pessimismi? Jälkimmäisensuuntauksen voittaessa mikään ei muutu ainakaan parempaan suuntaan. Ensimmäisensuuntauksen voittaessa voidaan jo saavuttaa paljon eikä esim. niukkaa rahoitustapidetä esteenä kävelyn ja pyöräilyn arvostuksen ja ajattelutavan muuttumiselle.Tällä tutkimuksella tuetaan optimismin selkävoittoa!

111.3 Tutkimuksen tavoitteetTyön tavoitteena on tutkia kävelyn ja pyöräilyn huomioimista ja kehittämismahdollisuuksiaeritasoissa kaavoissa. Tarkastelussa on mukana kaikki kaavatasot. Tavoitteenatuoda esille kaavoituksessa apuna käytettäviä työkaluja kävelyä ja pyöräilyä tukevienkaavaratkaisujen aikaansaamiseksi sekä ydinasioita, joita eri kaavatasoilla voidaantehdä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi. Tutkimuksen aikana ehkä keskeisemmäksitavoitteeksi muodostui esittää kullekin kaavatasolle toimintamalli, jollakävely ja pyöräily kytketään kiinteäksi osaksi kaavaprosessia. Toimintamallin tarkoituksenaon edistää kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvää laaja-alaista tarkastelua nimenomaansiinä kaavaprosessin vaiheessa, jossa asioihin voidaan parhaiten vaikuttaa.Lisäksi tutkimuksen yhtenä tavoitteena on pohtia kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien ohjeidenja lainsäädännön kehittämistarpeita.Suomen ensimmäinen kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020 ja sen linjauksiatoteuttava toimenpidesuunnitelma ovat erittäin haasteellisia mm. kävelyn japyöräilyn matkamäärien lisäämisen suhteen. Tämän tutkimuksen toivotaan osaltaanjohtavan kaavoituksessa sellaisiin kävelyä ja pyöräilyn edistäviin ratkaisuihin, joillatuetaan valtakunnallisten tavoitteiden toteutumista. Tutkimuksen toivotaan viestittävänmyös maankäytön ja liikennesektoreiden parissa työskenteleville ja asioista päättäville,että kävelyn ja pyöräilyn sisällyttäminen kaavaprosessiin yhdessä muun liikennesuunnittelunkanssa on tärkeää, vaativaa ja resursseja edellyttävää toimintaa,joka tulee ottaa jo kaavaprosessin ohjelmoinnissa huomioon. Usein, ei kuitenkaanaina, kaavaprosessin läpiviemisestä vastuussa oleva kaavoittaja on tietoinen liikennesuunnitteluntärkeydestä, mutta hänellä ei ole resursseja liikennesuunnittelijankäyttämiseen. Vain harvassa tilanteessa pintapuolinen liikenneasioiden tarkastelujohtaa ideaaliseen lopputulokseen.Kävelystä ja pyöräilystä ei ole ennen tätä tutkimusta tehty kaikille yleisesti käytössäolevaan julkaisusarjaan asiakirjaa, jonka pääteemana käsitellään yksinomaan kävelynja pyöräilyn näkökulmaa kaavoituksessa keinoineen, vaikutuksineen ja toimintamalleineen.Monissa suunnitelmissa korostetaan kaavoituksen merkitystä kävelylle japyöräilylle ja monissa suunnitelmissa esitetään erilaisia kaavoituksen vaikutusmahdollisuuksiaedistää kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita, mutta se tehdään osana muutalaajempaa kokonaisuutta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että kaavoitukseen liittyväkokonaisvaltainen selvitys on tehty liikenneturvallisuudesta vuonna 2006 ympäristöministeriön”Ympäristöhallinnon ohjeita” -julkaisusarjaan ja joukkoliikenteestä vuonna2011 Liikenneviraston ”Tutkimuksia ja selvityksiä” -julkaisusarjaan. Tämä tutkimustäyttää vajeen kävelyn ja pyöräilyn kaavoitukseen liittyvästä selvityksestä.

122 Lainsäädäntö, strategiat ja liikennejärjestelmänäkökulma2.1 Kävely ja pyöräily lainsäädännössäKevyt liikenne, kävely ja pyöräily esiintyvät omina asiayhteyksinään ainakin tieliikennelaissa,tieliikenneasetuksessa, maantielaissa, maankäyttö- ja rakennuslaissa,maan-käyttö- ja rakennusasetuksessa sekä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa.Liikenneministeriön päätöksessä liikenteen ohjauslaitteista annetaan määräyksiäkevyttä liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä koskevista liikennemerkeistä jatiemerkinnöistä ja liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa liikennevaloista annetaanmääräyksiä mm. jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille tarkoitetuista valoopastimista.Taulukossa 2 on esitetty otteita em. säädöksissä esiintyvistä kävelyyn japyöräilyyn liittyvistä asioista.Kävelyn ja pyöräilyn edistämistä tukevia asioita voi löytää myös muusta lainsäädännöstä.Esim. terveydenhuoltolain nojalla kunnan tulee strategisessa suunnittelussaanasettaa paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinninedistämisen tavoitteet sekä määritellä niitä tukevat toimenpiteet. Laki edellyttääkunnan eri toimialojen tekevän yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.(L 30.12.2010 /1326) Käytännössä tämän toivoisi synnyttävän tarvetta tehdä kävelyäja pyöräilyä edistäviä päätöksiä kunnan kaikilla toimialoilla, kuten kaavoituksessa,rakentamisessa, asumisen suunnittelussa ja toteutuksessa, palvelujen sijoittamisessa,liikennesuunnittelussa sekä koulutuksessa ja työelämässä.Suppea katsaus maankäytön ja liikenteen suunnittelua käsittelevään lainsäädäntöönantaa viitteitä siitä, että kävelyä ja pyöräilyä käsitellään verrattain vähän lainsäädännössäomina liikkumismuotoina. Kuten taulukosta 1 voidaan havaita, niin tähän tutkimukseenliittyvän kyselyn mukaan enemmistö kuntien maankäytön ja liikennesuunnittelunasiantuntijoista näkee tärkeänä esim. sen, että maankäyttö- ja rakennuslakiinja asetukseen asetetaan tiukemmat velvoitteet kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksieriasteisessa kaavoituksessa.

13Taulukko 1.Lainsäädännön kehittämistarpeita tutkimukseen liittyvän kyselyn mukaan.Kyselyssä esitetty kehittämistarveAsian tärkeäksi näkeminenKaavoittajat (n=30/eos=1) Liikennesuunnittelijat (n=23, eos=1)Määritellään valtakunnallisiinalueidenkäyttötavoitteisiin tiukattavoitteet kävelyn ja pyöräilyn41 % (n=12) 36 % (n=8)olosuhteiden parantamiseksiAsetetaan maankäyttö‐ ja rakennuslakiinja asetukseen tiukat velvoitteet kävelynja pyöräilyn huomioon ottamiseksi83 % (n=24) 73 % (n=16)eriasteisessa kaavoituksessaLisätään kevyen liikenteen olosuhteitaedistäviä velvoitteita muihin lakeihin,38 % (n=11) 50 % (n=11)kuten esimerkiksi maantielakiinAsetetaan ehto, että asemakaavaan onmääritettävä pyöräpaikkojen tarve21 % (n=6) 9 % (n=41)Joku muu, mikä?Poistetaan tieliikennelaista kohdat, jotka estävät hyvien kävelyn ja pyöräilynedellytysten järjestämistä (yksisuuntaisuus, väistämisvelvollisuus,…)Asetetaan lainsäädäntöön enemmän velvoitteita, ei yleispätevää edistämistäTaulukko 2.Otteita kävelyn ja pyöräilyn käsittelystä Suomen lainsäädännössä.LainsäädäntöTieliikennelaki(L 3.4.1981/267)Tieliikenneasetus(A 5.3.1982/182)Maantielaki(L 23.6.2005/503)Maankäyttö- jarakennuslaki(L 5.2.1999/132)Kävelyä ja pyöräilyä käsitteleviä asioitaLaissa määritellään mitä tarkoitetaan jalankulkijalla, jalkakäytävällä,kävelykadulla, pyörätiellä ja pyöräkaistalla. Lisäksi toimivaltaisia ELYkeskuksiaja kuntia velvoitetaan mahdollisuuksien mukaan järjestämäänkevyttä liikennettä varten tarpeelliset yhteydet joko rakentamallatai osoittamalla liikenteen ohjauslaittein kullekin kulkureitille erillinenkevyen liikenteen väylä, pihakatu, kävelykatu tai tiehen kuuluva jalkakäytäväja pyörätie.Asetuksessa käsitellään kevyttä liikennettä, jalankulkua ja pyöräilyäkoskevia liikennemerkkejä ja tiemerkintöjä sekä liikennevaloopastimiinliittyviä asioita.Laissa määritetään jalkakäytävän ja pyörätien kuuluvan yhtenä osanamaantiehen. Maantien kunnossapitoon liittyen mainitaan tienpitoviranomaisenmahdollisuudesta pitää määrätty osa jalkakäytävästä taipyörätiestä kunnossa ilman liukkauden torjuntaa.Laissa mainitaan alueiden käytön suunnittelun yhdeksi tavoitteeksiliikenteen tarkoituksenmukainen järjestäminen sekä erityisesti joukkoliikenteenja kevyen liikenteen toimintaedellytysten edistäminen. Maakuntakaavassaon erityisesti kiinnitettävä huomiota ympäristön ja taloudenkannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin.Yleiskaavassa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteen, erityisestijoukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, tarkoituksenmukaiseen järjestämiseenympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällätavalla. Asemakaavassa on luotava edellytykset terveelliselle, turvalliselleja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelleja liikenteen järjestämiselle. Asemakaavan sisältövaatimuksissamainitaan myös, että kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössäon oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita.Ympäristönhoitoon liittyen määrätään, että kunnan määräämänviranomaisen tehtävänä on valvoa, että liikenneväylät, kadut, torit jakatuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvänkaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset ja että kevyen liikenteenväylät säilytetään liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.

14Maankäyttö- jarakennusasetus(A 10.9.1999/895)Valtakunnallisetalueidenkäyttötavoitteet(VNp 13.11.2008)Asetuksessa todetaan, että maakuntakaavan selostuksessa esitetäänkaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Yleiskaavanselostuksessa esitetään kaavan vaikutukset liikenteen, erityisestijoukkoliikenteen, järjestämiseen. Asemakaavan selostuksessaesitetään kaavan vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen.Asemakaavan selostuksessa esitetään myös kaavan vaikutukseteri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä. Lisäksimainitaan, että katusuunnitelmassa esitetään katualueen käyttämineneri tarkoituksiin ja liikennejärjestelyperiaatteet.Eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun yleistavoitteissaedellytetään yhdyskuntarakenteen kehittämistä vähentämällähenkilöauton tarvetta siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eriväestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueidenläheisyydessä. Myös liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen,kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä edellytetään parannettavan. Erityistavoitteissakorostetaan maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksenmerkitystä yhdyskuntarakenteen eheyttämisessä. Esim. kaupunkiseuduillaedellytetään joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävänliikennejärjestelmän syntymistä. Alueidenkäytössä edellytetään varattavanriittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekäedistettävän verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Helsinginseudulla edellytetään joukkoliikenteeseen ja erityisesti raideliikenteeseentukeutuvaa alueidenkäyttöä, mikä käytännössä tarkoittaa myöstoimivien matkaketjujen luomista kävelylle ja pyöräilylle.2.2 Kävely ja pyöräily strategioissaMaaliskuussa 2011 valmistui Suomen ensimmäinen valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilynstrategia. Strategian laatimisesta vastasi liikenne- ja viestintäministeriö yhteistyössäLiikenneviraston, Suomen ELY-keskusten, kaupunkien ja kuntien, ympäristöministeriönsekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Strategia, josta on esitettykooste kohdassa 2.2.1, on enemmän kuin haasteellinen toteuttaa. Strategiassa edellytetäänesim. liikennesuunnittelun osalta, että liikenneratkaisuissa kävelyä ja pyöräilyäkäsitellään tasavertaisina liikennemuotoina muiden joukossa [20]. Strategian sisältöätarkemmin pohdittaessa on tarpeen myös miettiä, onko tasavertainen kohtelustrategia toteutumisen kannalta edes riittävä vai pitääkö liikenneratkaisuissa painopisteenmuuttua autoliikenteen edistämisestä tasavertaisuutta enemmän kävelyn japyöräilyn hyväksi?2.2.1 Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia ja toimenpidesuunnitelmaVisioLiikenne- ja viestintäministeriön (LVM) visio on kävelyn ja pyöräilyn aika.Tulevaisuuden Suomessa kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tavoitteet on saavutettumoottoriliikenteen kasvun kustannuksella. Liikkuminen jalan ja pyörällä on yleistä jaarvostettua. Niinpä kävely ja pyöräily ovat lisääntyneet kaikissa liikkujaryhmissä sekäkaupungeissa että maaseudulla. Yhdyskunnat on suunniteltu ja rakennettu niin, ettäarjen lähipalvelut ovat kävellen kohtuullisesti saavutettavissa. Kouluun, töihin jajoukko-liikenteen pysäkeille voidaan kulkea jalan tai pyörällä. Liikkumisympäristö onviihtyisä ja turvallinen tarjoten monenlaisia elämyksiä ja sosiaalisen kohtaamisen

15mahdollisuuksia. Kävelyä ja pyöräilyä käsitellään liikenteen suunnittelussa erillisinäliikkumismuotoina ja j ne otetaan liikenneratkaisuissa tasavertaisintna huomioonmui-onden liikennemuotojen joukossa. Koska liikunnallisesti aktiivinenn elämäntapaomaksuttu jo lapsena ja sitä jatketaan vieläeläkepäivinä, ovat liikunnan vähyydestäaiheutuvat terveysongelmat vähentyneet. [20]Strategiset linjaukset vuoteen 2020Vision toteuttamiseksi LVM on esittänyt seuraavat neljä strategista linjausta:I 20 prosenttia enemmän e kävely- ja pyöräilymatkojaII Lisää arvostusta ja motivointiaIII Lyhyet etäisyydet sekä miellyttävä ja turvallinen liikkumisympäristöIV Tahtoa ja yhteistyötä, rahoituksen uutta suuntaamista ja j lainsäädäntömuutoksia sekä sriittävää seurantaaKävely ja pyöräilyn 20 prosentinn kulkutapaosuuden kasvu tarkoittaaa noin 300 miljoo-naa uutta kävely- ja j pyöräilymatkaa vuonna 2020 vuoteen 2005 verrattuna. Samamäärä on tarkoitus saada pois henkilöautoliikenteen matkoista. m Henkilöliikennetut-matkoista on noin 32 prosenttia. 300 miljoonaa uutta kävely- k ja pyöräilymatkaaa nos-kimuksen 2004–2005 mukaan kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuskaikista kotimaantaisi senmatkamäärien kokonaiskasvusta riippuen 35–38 prosenttiin. Kävelyn japyö-jaräilyn arvostusta lisätään kulkutapavalintoja ohjaavissa toimissa, suunnitelmissasäännöksissä sekä julkisessa rahoituksessa. Esimerkiksi työnantajat, liike-elämä jamedia tulee saada mukaan kannustamaanlihasvoimin liikkumista. . Keskeinen tekijäkävelyn ja pyöräilynsuosion kasvulle on eheä yhdyskuntarakenne, jossa asuminen,opiskelu- ja työpaikat sekä palvelut sijaitsevat lähellä toisiaan ja liikkuminen onmiel-lyttävää, sujuvaa, turvallista ja esteetöntä. Kaikki tämä edellyttää e tahtoa ja vastuunot-toa niinn valtiolta kuin kunnilta sekä johdonmukaista panostusta ja yhteistyötä maan-käytön suunnittelussa, liikennejärjestelmänkehittämisessä ja liikkumisvalintoja oh-jaavien toimintojen käytössä. [20]Kävelynja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma 2020,luonnos9.8.2011Suomenensimmäisestä kävelynn ja pyöräilyn edistämisen valtakunnallisesta toimen-on Lii-pidesuunnitelmastaa valmistui luonnos syksyllä 2011. Toimenpidesuunnitelma kenneviraston johdolla laadittuu monen tahon yhteinenn linjaus kävelyn ja pyöräilynedistämiseksi tarvittavista toimista. Toimenpidesuunnitelma on jaettu neljään koko-to-naisuuteen (teemaan), jotka sisältävät yhteensä 32 LVM:n strategisia linjauksiateuttavaa kärkitoimenpidettä.Toimenpiteiden vaikuttavuutta on vertailtu siihen, skuinka paljon kärkitoimenpiteet lisäävät uusia kävely-- ja pyöräilymatkoja erikseenmolempien liikkumismuotojen osalta.

16LiikennevirastonLVM:n strategisia linjauksia toteuttavat kokonaisuudet (teemat):1.2.3.4.Tärkeät valinnat (Asenteet ja liikkumistottumukset)Reitti selvä (Infrastruktuuri ja ympäristö)Kaikki lähellä (Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko)Järjestelmä toimii (Instituutionaalinen ympäristö)Tärkeissä valinnoissa korostetaan ihmisten liikkumistottumuksissa totuttujenn rutiini-mm. liikkumisen ohjaamista ja j teknologiaa hyödyntämällä. Infrastruktuurin ja ympä-en murtamista sekä ihmistensaamista kokeilemaanvaihtoehtoisia liikennemuotojaristönosalta korostetaan oikeita ratkaisuja oikeisiin paikkoihin mm. m ottamalla oppianykyisestä sekä tuomalla uutta ajattelutapaa jalankulun houkuttelevuudenlisäämi-Kaikki lähellä korostaa maankäytön suunnittelussatoimintojen ja palveluverkon si-seen,pyöräilyn sujuvuuden parantamiseeen ja matkaketjujen sujuvuuden lisäämiseen.joittamista jalankulku- ja pyöräilyvyöhykkeille sekä jalankulun ja pyöräilyn yhteyksienja pyöräpysäköinnin määrittämistä kaavoissa. Järjestelmä toimii nostaa n esillee kävelynja pyöräilyn arvostuksen lisäämisen, mikää johtaa kävelyn ja pyöräilyn kehittämisessäparempaan sitoutumiseen ja rahoitukseen sekä kävelyä ja pyöräilyä edistävien talou-dellisten kannustimien käyttöönottamiseen ja liikennemuotoja suosivan liikennekult-tuurinmuotoutumiseen. [4]2.2.2Esimerkkejä suurten kaupunkiseutujen kävelyn ja pyöräilyn tavoitteistaHelsingin seudunliikennejärjestelmän visiona on edistää seudunn kehitystä ja hyvin-avulla. Osavisioissa todetaan, että joukkoliikenteen,kävelyn ja pyöräilyn p suosio kas-vointia korkealaatuisten ja ekotehokkaidden liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksienvavat, seudun yhdyskuntarakenne on eheä ja tukeutuu hyviin joukkoliikenneyhteyk-siin japäivittäiset palvelut ovat saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Kärkitavoittei-na esitetään mm. jalankulun ja pyöräilynn edellytysten parantamista, päivittäispalve-jalan-luiden ja työpaikkojen saavutettavuudenparantamista ilman henkilöautoa sekäkulunja pyöräilynedellytysten tukemista maankäyttöratkaisuilla.[8]Tampereen kaupunkiseudunliikennejärjestelmän keskeisenä tavoitteena onn liikku-ja kes-mistapojen muuttaminen mm. joukkoliikennettä, kevyen liikenteen olosuhteitakustoja kehittämällä. Liikennepoliittinentavoite on kääntää kävelyn ja pyöräilyn kul-kutapaosuus kasvuun. Vuonna 2011 laadittavassa kävelyn ja pyöräilyn kehittämisoh-vuodelle 2030, josta johdetaan toimenpideohjelma.Kävelyn ja pyöräilyn p kulkutapa-osuutta pyritään parantamaan luomalla turvalliset, sujuvat ja houkuttelevatt olosuh-jelmassa määritellään kaupunkiseudullekävelyn ja pyöräilyn kehittämisen strategiateet, jotka tekevät kävelystä ja j pyöräilystä vaihtoehdon henkilöautoilulle sekää vaikut-suju-tamalla ihmistenasenteisiin. [43] Yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja arjenvuutta edistetäänmm. luomalla viihtyisäää ja esteetöntä kävelyn jaa pyöräilyn ympäris-jalan-töä [27].Turunkaupunkiseudun rakennemallin 2035 yhtenä linjaratkaisuna rakennetaankulku- ja joukkoliikennekaupunkia. Maankäytön suunnittelulla tuetaan jalankulkua japyöräilyä sekä kustannustehokkaita ja laadukkaita bussiliikenteen runkolinjoja ja pi-ka-raitiotietä. Maankäyttöratkaisut perustuvat olemassa olevan rakenteen r tiivistämi-harkittuun ja monipuoliseenkäyttöönottamiseen. Merkittävien työpaikka- jaseen ja täydentämiseen nykyistä infrastruktuuria hyödyntäen sekä rantavyöhykkeenpalvelu-

17alueidenkehittymistä ja saavutettavuuttatuetaan suunnittelulla. [36]kävellen, pyöräillen jajoukkoliikenteelläOulun seudulla on tehty t periaatepäätös kytkeä liikennejärjestelmäsuunnittelu osaksiyleiskaavan laatimista. Oulun seudun liikenne 2020 ydinstrategiassa kevyt liikennehuomioidaan esittämällä olosuhteiden ja turvallisuudenn parantamista. Kevyen liiken-lsitä uusilla, suorilla ja nopeilla yhteyksillä erityisesti työmatkaliikenteen huomioivallatavalla. Yksi kuudesta liikennestrategian kärkihankkeesta on luoda edellytyksetkäve-teen käyttöä pyritään lisäämäänn nykyistä väylästöä ylläpitämällä sekä täydentämällälyn ja pyöräilyn suosion lisääntymiselle itsenäisinä liikkumismuotoina ja matkaketju-jen luontevina osina. Keinoina esitetään mm. kevyen liikenteen pääverkon täydentä-ylit-mistä, nopeaan pyöräilyyn soveltuvien väylien luomista, kolmen uuden Oulujoentävän kevyen liikenteen sillan rakentamista, yhteyksien järjestämistä pysäkeille jamatkakeskukseen, pyöräpysäkööinnin kehittämistä sekä liikenteen telematiikansovel-lutustenhyödyntämistä. [42] Vuonna 2007 valmistuneesssa Oulun seudun kevytliiken-nestrategiassa 20200 esitetään kevyen liikenteen pääverkkoon muutoksia, mutta muil-ja tavoitteita. Esim. . Suomen 7. suurimmankaupunkiseudun, Porin, rakennemallissatodetaan kevyen liikenteen väylien olevan suosittuja liikuntapaikkoja, minkä vuoksiniiden kattavuuteenja pyöräilyreitteihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Yhtenäkävelyn ja pyöräilynedistämiskeinona tuodaan esille taajama-alueiden tiivistämistäja täydennysrakentamista yhteistyössä kuntien kesken. Saman seudun PARAS-kaupunkiseutusuunnitelmassa kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tavoitteita ovat liiken-lneväylärahojen lisääminen, kevyen liikenteen ja muiden turvallisuushankkeiden to-ta osin Oulun seudun liikenne 2020 ydinstrategian linjaukset säilyivät [29].Myös muilla kaupunkiseuduilla on asetettu kävelyyn ja pyöräilyyn p liittyviä strategioitateutuksen edesauttaminen, liikenteen päästöjen hallittu vähentäminen sekä laaja-alaisen yhteistyön lisääminen.Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliset ja seudulliset strategiat ja kehittämissuunnitelmatkytkeytyvät järjestelmällisesti maankäytön suunnitteluun jaa kaavoitukseen. Eheä ja tiivisyhdyskuntarakenne, jossa palveluverkko on saavutettavissa hyvin kävellen ja pyöräillen,ovat perusedellytyksiä kävelyn jaa pyöräilyn kulkutapaosuuden ja arvostuksen lisäämiseksi.Strategioissa korostuu maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen merki-asemaan liikennejärjestelmässä.tys.Pitkällä aikavälillää maankäytön suunnittelu ontärkein keinoo vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn2.3Maankäytön jaliikennejärjestelmäsuunnittelun integrointiMaankäytön suunnittelu ohjaa alueiden kehitystä pitkällä tähtäimellä ja liikennejär-suunnittelun onnistuneelle yhteensovittamiselle. Liikennejärjestelmäsuunnittelunkannalta yleis- ja maakuntakaavat ovat keskeisiä kaavatasoja. Ideaalitilanteessaa kaa-jestelmäsuunnittelun kytkeytyminen siihenluo puitteet maankäytön ja liikenteenvoitustaja liikenne-järjestelmäsuunnittelua tehdään vuorovaikutteisesti sovittaenprosessien aikataulut siten, että lähtökohdat, tavoitteet ja vaikutusarviot kohtaavat.

18Vähintään kaavoittajat tulee kytkeä liikennejärjestelmätyön ohjaus- ja työryhmätyöskentelyyn.[13]Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen tärkeyttä korostaa se, ettäParas-hankkeen toteutumista ohjaavaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaanlakiin eli ns. puitelakiin (L 9.2.2007/169) asetettiin kaikille suurimmille kaupunkiseuduillesuunnitteluvelvoite laatia määräaikaan mennessä suunnitelma siitä, mitenmaankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä kuntarajat ylittävienpalvelujen käyttöä parannetaan. Yhteensovittamisen merkitys tuodaan esille myösvaltakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa, joissa yhtenä yleistavoitteena esitetäänliikennejärjestelmiä suunniteltavan ja kehitettävän kokonaisuuksina, jotka käsittäväteri liikennemuodot ja palvelevat niin asutusta kuin elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamista voidaan edistää esim. liikennejärjestelmänäkökulmansisäistämisellä, aiesopimuskäytännöllä tai perustamallayhteistyöryhmiä. Kohdissa 2.3.1–2.3.3 on kuvattu em. yhteensovittamisen edistämiskeinoja.Yhteensovittamiseen liittyy olennaisena osana myös kaavoittajan ja liikennesuunnittelijansaumaton yhteistyö, jota on käsitelty kohdassa 4.1.2.3.1 LiikennejärjestelmänäkökulmaLiikennejärjestelmä muodostuu eri liikennemuotojen liikenneverkoista, liikenneverkkojakäyttävästä henkilö- ja tavaraliikenteestä sekä erilaisista liikenteen palveluista jaohjausjärjestelmistä. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on luonteeltaan pitkän aikavälinstrategista suunnittelua, jossa käsitellään liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta,suunnitellun maankäytön synnyttämää liikennetarvetta, eri liikennemuotoja ja niidentyönjakoa, liikenneverkkoja ja niiden investointihankkeita sekä liikennejärjestelmänvaikutuksia ja rahoitustarvetta. Suunnitteluprosessin keskeisiä tuloksia ovat liikennejärjestelmänkehittämistavoitteet, liikenteen kehittämisstrategia, tavoitevuoden liikennejärjestelmänkuvaus sekä suunnitelman toteuttamiseen tähtäävä aiesopimus[31].Liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan yleisimmin maakuntaan tai kaupunkiseudulle,mutta suunnittelualueena voi toimia myös yksi tai useampi kunta taikka työssäkäyntialue.Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tarkkuustaso on seudullistasuunnitelmaa suurpiirteisempi johtuen alueen laajuudesta ja osallisten määrästä.Maakunnan eri osien olosuhteet ja suunnittelutarpeet voivat myös vaihdellaerittäin paljon. Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun lähtökohtana on useintyössäkäyntialueiden laajentumisesta aiheutuva tarve seudulliseen suunnitteluun,jossa paneudutaan tarkemmin alueen erityispiirteisiin sekä esitetään liikennejärjestelmänkehittämistavoitteille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia tai ns. kärkihankkeita.Kävelyn ja pyöräilyn osalta seudullisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassavoidaan esittää esim. seudulliset kävelyn ja pyöräilyn pääreitit. Liikennejärjestelmänäkökulmallatarkoitetaan eri osapuolten tapaa toimia yhteistyössä tavoitteellisenliikennejärjestelmän kehittämiseksi. Liikennejärjestelmän keskeisiä osapuolia ovatLiikennevirasto, ELY-keskukset, maakuntien liitot ja kunnat. Liikennejärjestelmänäkökulmanjalkauttamista käytäntöön kutsutaan liikennejärjestelmätyöksi.Liikennejärjestelmäsuunnittelusta ei ole lakiin kirjattu sisältövaatimuksia kaavoitukseenliittyvän suunnittelun tapaan. Liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisprosessistaon kuitenkin tehty ohjeita, joista viimeisin valmistui liikenne- ja viestintäminis-

19teriön toimesta vuonna 2003. Kaupunkiseutuja on mm. liikenneministeriön toimestakehotettu jo 1990-luvulta alkaen laatimaan liikennejärjestelmäsuunnitelmia. Pääkaupunkiseudunosalta seudun liikennejärjestelmää ja joukkoliikennettä koskevien suunnitelmienlaatiminen ja niiden edistämisen täytäntöönpano ovat lakisääteisiä tehtäviä.Tämä on kirjattu pääkaupunkiseudun kuntien jätehuollon ja joukkoliikenteen yhteistoimintaakoskevaan lakiin (L 6.11.2009/829) sekä ympäristövaikutusten arvioinninosalta ns. Sovalakiin (L 8.4.2005/200) ja sitä täydentävään valtioneuvoston Sovaasetukseen(A 19.5.2005/347).2.3.2 AiesopimuksetLiikennejärjestelmäsuunnitteluun kytketään usein myös toteuttamiseen tähtäävä aiesopimus,jolla osapuolet osoittavat tahtotilan yhteisesti sovittavan liikennepolitiikanedistämisestä toimivaltansa ja käytettävissä olevien resurssiensa puitteissa. Tavanomaisestiaiesopimus sisältää määrävuoteen mennessä toteutettavat tai käynnistettäväthankkeet, toimenpideohjelman ja seurannan. Sopijaosapuolia ovat tyypillisestikunnat, alueen ELY-keskus, väyläviranomaiset, VR Osakeyhtiö ja tapauskohtaisestimuut toimijat.Vuonna 2009 Oulun seudulla liikenteen aiesopimukseen kytkettiin Suomessa ensimmäisenämukaan myös maankäyttö. Tavoitteena oli edistää maankäytön ja liikennejärjestelmänvuorovaikutteisuuden kehittämistä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.Sopijaosapuolia laajennettiin mm. liikenne- ja viestintäministeriön mukaantulolla.Kunta- ja palvelurakenneuudistus on osaltaan johtanut aiesopimuskäytännössä siirtymistäyhä tavoitteellisempaan kumppanuuteen ja politiikkaan ministeriöiden jaaluehallinnon välillä. Viimeisenä pyrkimyksenä on tehdä suurille kaupunkiseuduillens. MAL-sopimus eli sopimus maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta.Valtiota edustaa tarvittava määrä ministeriöitä sekä Liikennevirasto ja alueellinenELY-keskus. Tampereen kaupunkiseutu toimii MAL-sopimuksen pilottikohteena.Tampereen kaupunkiseudulla on allekirjoitettu 2011 MALO-sopimus, jolla pyritäänedistämään seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua yhteensovittavanhankekokonaisuuden 2030 tavoitteiden toteutumista. Hankekokonaisuuden tavoitteenaon varautua väestönkasvuun, tiivistää yhdyskuntarakennetta, kehittää keskustoja,monipuolistaa asuntotuotantoa, tukea elinkeinoelämän kasvua, uudistaa liikkumisentapoja sekä parantaa palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen. Ilmastonmuutoksenhillinnän korostaminen on yleistavoite. Aiesopimuksessa on määritelty maankäytön,asumisen ja liikenteen toimenpiteet. [35]Aiesopimusten kielteisenä puolena voidaan pitää sitä, etteivät ne sido riittävästi osapuoliaja osa toimenpiteistä toteutuu hitaasti.2.3.3 YhteistyöryhmätMaankäytön ja liikenteen suunnittelun vuorovaikutusta voidaan edistää perustamallayhteistyöryhmiä, joissa on edustettuina asiantuntijoita niin maankäytön kuin liikenteensuunnittelun sektoreilta. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät asiat sisältyvät luontevanaosana ryhmien toimintaan.Esim. Oulun seudulla tehtiin 1990-luvun lopussa periaatepäätös seudun yhteisenyleiskaavan laatimisesta ja liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkemisestä kiinteäksi

20osaksi yleiskaavan laatimista. Työtä tehtiin seuturakennetyöryhmän ohjauksessa.[42] Yhteistyö oli erittäin onnistunutta ja toiminta vakiintui pysyväksi seudun yhteisenyleiskaavan valmistumisen jälkeen. Nykyisin kuntien kaavoittajista sekä maakuntaliitonja alueen ELY-keskuksen alueidenkäytön edustajista koostuvan seuturakennetiiminkeskeinen tehtävä on maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminenja siihen liittyvien asioiden valmistelu seutuhallitukselle. Ryhmälle kuuluu mm.maankäytön ja liikenteen aiesopimuksen ja kaupallisen palveluverkkoselvityksenvalmistelut sekä seudun yleiskaavoihin liittyvät lausunnot. Seuturakennetiimin rinnallatoimii liikennejärjestelmätyöryhmä, joka koostuu ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri-vastuualueen, maakuntaliiton ja seuturakennetiimin edustajista, joukkoliikenne-ja liikenneturvallisuustyöryhmien puheenjohtajista sekä liikenne- ja viestintäministeriönja Liikenneviraston edustajista. Sihteerinä toimii seudun liikennejärjestelmätyötähoitavan liikennekonsultin edustaja. [38] Liikennejärjestelmätyöryhmänpuheenjohtaja ja sihteeri ovat olleet myös seuturakennetiimin jäseniä.

213 Työn tutkimukset ja pilottitarkastelut3.1 TarkoitusTutkimukseen liittyi kysely kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoille sekä kyselyELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueella toimiville maankäytönasiantuntijoille. Lisäksi työssä suoritettiin pilottitarkasteluja Helsingin, Oulun ja Porinseuduilla sekä Kokkolan kaupungissa. Kyselyjen ja pilottitarkastelujen tarkoituksenaoli hakea taustatietoja tavoista, joilla kävelyä ja pyöräilyä voidaan edistää eri kaavatasoillasekä saada uusia ideoita toimintamalleista kävelyn ja pyöräilyn kytkemiseksimaakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan. Lisäksi pilottitarkasteluilla haettiintaustatietoja kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän ohjeistuksen ja lainsäädännön kehittämisenmahdollisista tarpeista sekä keinoja olemassa olevien ohjeiden paremmastahyödyntämisestä.3.2 Kysely kuntien maankäytön ja liikenteenasiantuntijoilleKuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoille suunnatulla kyselyllä kartoitettiinnäkemyksiä kävelyn ja pyöräilyn huomioimisesta ja kehittämismahdollisuuksista kaavoituksessa,kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan yhteistyön merkitystä sekä siitä,miten kävelyä ja pyöräilyä on käsitelty kaavoituksen näkökulmasta lainsäädännössäja ohjeissa. Kysely osoitettiin kaikkiin Suomen yli 15 000 asukkaan kuntien 1–2 kaavoittajalleja liikennesuunnittelijalle 15.–22.12.2010 ja 3.–12.1.2011 välisinä aikoina.Kysely tehtiin Internet-pohjaista ”ZEF Arviointi” -kysely- ja tiedonkeruusovellustahyödyntäen.Kysely lähetettiin yhteensä 154 henkilölle, joista 76 toimenkuva liittyi kaavoitukseenja 78 muuhun yhdyskuntasuunnitteluun. Tyypillisiä vastaajia kaavoituksen toimialueeltaolivat kaupunginarkkitehti, kaupunkisuunnittelupäällikkö tai -johtaja, kaavoituspäällikkötaikka yleis- tai asemakaavapäällikkö sekä muun yhdyskuntasuunnitteluntoimialueelta tekninen johtaja, kaupungininsinööri, suunnittelupäällikkö tai liikenneinsinööri.Kyselyyn vastasi kaikkiaan 73 henkilöä ja kyselyn vastausprosentiksimuodostui 47,4 %. Vastanneista yli puolen toimenkuva oli kaavoitukseen liittyvä janoin kaksi viidesosan muuhun yhdyskuntasuunnitteluun liittyvä. Puolet vastanneistaedusti väestömäärältään 15 000–30 000 asukkaan kuntia, reilu viidennes 30 000–50000 asukkaan kuntia ja joka seitsemäs 50 000–100 000 asukkaan kuntia. Myös suurimmistakunnista saatiin vastaukset, joten tulokset kertovat hyvän ja vakavasti otettavanläpileikkausten koko maan tilanteesta.Seuraavassa on esitetty tiivis yhteenveto kyselyn keskeisistä tuloksista:Kävely ja pyöräily esiintyvät melko vähän tai liian vähän valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa.Kävelyä ja pyöräilyä on käsitelty melko vähän tai liian vähän maankäyttö- ja rakennuslaissaja -asetuksessa.

22Liikenneviraston ”Kevyen liikenteen suunnittelu” -ohje ja ympäristöministeriön”Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa” -opas ovat parhaita kävelyn ja pyöräilynhuomioon ottavia suunnitteluapuvälineitä. Erityisesti liikenteen asiantuntijoidenvastauksissa korostui ”Kevyen liikenteen suunnittelu” -ohjeen hyödyllisyys. Saaduistavastauksista voidaan myös päätellä, että maankäytön suunnittelussa hyödynnetäänkävelyyn ja pyöräilyyn liittyen merkittävissä määrin myös kuntienomia ohjeita ja selvityksiä / ks. taulukko 3.Kuntien ja ELY-keskusten keskinäisissä kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissakäsitellään melko vähän kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita.Kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan välinen yhteistyö koetaan erittäin tärkeäksi.Asiaa on käsitelty tarkemmin kohdassa 4.1.Yleiskaavaprosessissa käytetään ulkopuolista liikennesuunnittelun asiantuntijapanostaasemakaavoitusprosessia enemmän. Asemakaavaprosessissa ulkopuolistaliikennesuunnittelun asiantuntemusta käytetään satunnaisesti, myös silloinkun kunnassa ei ole omaa liikennesuunnittelijaa. / ks. taulukko 4.Noin kolmanneksen kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoiden mielestäkävely ja pyöräily eivät ole tasavertaisia liikkumismuotoja muiden liikennemuotojenjoukossa.Yleiskaavan asiakirjoissa ei joissain tilanteissa esitetä mitään kävelyyn ja pyöräilyynliittyviä asioita. Vastaavaa ilmiötä ei ole havaittavissa samassa laajuudessaasemakaavan asiakirjojen osalta.Kehittämistoimenpiteissä nousivat esille tiukemmat velvoitteet lainsäädäntöönsekä erillisen suunnitteluohjeen laatiminen kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksieriasteisessa kaavoituksessa. Myös erilaisia ´tsekkauslistoja´ siitä, millaista vuoropuheluaja mitä asioita kävelyn ja pyöräilyn edistäminen eri kaavatasoilla edellyttää,pidettiin hyvänä kehittämistoimenpiteenä.Kyselytutkimuksen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 1.Taulukko 3.Todelliset apuvälineet kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessatutkimukseen liittyvän kyselyn mukaan.Ohje / SelvitysTodellinen apuväline kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessaKaavoittajat (n=30/eos=5) Liikennesuunnittelijat (n=23, eos=3)Liikenne yhdyskunnansuunnittelussa (YM)60 % (n=15) 40 % (n=8)Maantiet kaavoituksessa(TIEH)12 % (n=3) 10 % (n=2)Kevyen liikenteensuunnittelu (TIEH)56 % (n=14) 80 % (n=16)Maankäyttö jarakennuslakioppaat 1‐13 (YM)32 % (n=8) 15 % (n=3)Joku muu, mikä?Kaupungin omat ohjeetKnopflacher, 13 pyöräilykuntaa, velo‐city‐julkaisut yms.Oma strateginen kevytliikennesuunnitelmaOmat selvityksetReihe & Kallio: Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut (YM)Kaupungin oma kaavoitusohjeKuntaliiton ohjekirjat

23Taulukko 4.Ulkopuolisen liikennesuunnittelijan käyttö yleis- ja asemakaavaprosessissatutkimukseen liittyvän kyselyn mukaan.Liikennesuunnittelija yleis‐ ja asemakaavaprosessissaKunnassa on oma liikennesuunnittelija35 vastausta55,6 % vastanneistaUlkopuolisen liikennesuunnittelun asiantuntijan käyttö yleiskaavavaiheessa‐ Aina 15 vastausta 42,9 % vastanneista‐ Silloin tällöin 19 ” 54,3 % ”‐ Ei koskaan 0 ” 0,0 % ”‐ Ei vastausta 1 ” 2,9 % ”Ulkopuolisen liikennesuunnittelun asiantuntijan käyttö asemakaavavaiheessa‐ Aina 4 vastausta 11,4 % vastanneista‐ Silloin tällöin 27 ” 77,1 % ”‐ Ei koskaan 4 ” 11,4 % ”‐ Ei vastausta 0 ” 0,0 % ”Kunnassa ei ole omaa liikennesuunnittelijaa28 vastausta44,4 % vastanneistaUlkopuolisen liikennesuunnittelun asiantuntijan käyttö yleiskaavavaiheessa‐ Aina 17 vastausta 60,7 % vastanneista‐ Silloin tällöin 11 ” 31,4 % ”‐ Ei koskaan 0 ” 0,0 % ”‐ Ei vastausta 0 ” 0,0 % ”Ulkopuolisen liikennesuunnittelun asiantuntijan käyttö asemakaavavaiheessa‐ Aina 5 vastausta 17,9 % vastanneista‐ Silloin tällöin 22 ” 78,6 % ”‐ Ei koskaan 1 ” 3,6 % ”‐ Ei vastausta 0 ” 0,0 % ”3.3 Kysely ELY-keskusten maankäytönasiantuntijoilleKaikkiaan 24 eri puolella Suomea toimivien ELY-keskusten liikenne- ja infrastruktuurin-vastuualueiden maankäytön asiantuntijoille lähetettiin 2.8.2011 kysely, jossa kartoitettiinELY-keskusten mahdollisuuksia ja toimintamalleja vaikuttaa kävelyyn japyöräilyyn liittyviin ratkaisuihin kaavoituksessa. Vastaukset saatiin vain viideltä henkilöltä,minkä vuoksi kyselystä tehtyä analyysiä voidaan pitää enintään suuntaa antavana.

24Taulukko 5.ELY-keskusten maankäytön asiantuntijoille suunnatun kyselyn sisältö.Kysymykset1) Missä laajuudessa kuntien ja ELY-keskuksen välisissä kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissakäydään läpi kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita?a) Jos kaavoituksen yhteydessä tehdään erillisiä liikenneselvityksiä tms., mikä on kävelyn ja pyöräilynrooli niissä?b) Pitäisikö asiaan saada ohjeistusta?2) Missä laajuudessa ELY-keskus ottaa lausunnoissaan kantaa kävelyyn ja pyöräilyyn? Ovatko kävelyja pyöräily ELY-keskuksen lausunnoissa tasavertaisia liikkumismuotoja muiden liikennemuotojenjoukossa?3) Joutuuko ELY-keskus lausunnoissaan puuttumaan siihen, ettei kaavoissa oteta riittävästi huomioonliikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita tai muita strategioita?a) Jos vastasitte kyllä, niin kuinka yleistä tämä on?4) Mikä on ELY-keskuksen mahdollisuus vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseen kaavoituksessa?Onko se teidän mielestänne riittävä?5) Onko kävelyn ja pyöräilyn puutteellinen huomiointi pätevä syy valittaa kaavasta?6) Mikä on se kaavataso, jolla keskeiset kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät asiat tulisi ratkaista?7) Millaisia toimintamalleja käytätte tilanteessa, jossa ELY-keskukselle kuuluvia liikennejärjestelyjä eiole mahdollista toteuttaa samassa tahdissa maankäytön toteutumisen kanssa?a) Kuinka usein tällaista tapahtuu?Kuntien ja ELY-keskusten välisissä kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissakävelyä ja pyöräilyä käsitellään vaihtelevassa laajuudessa. Tapauskohtaisesti kävelynja pyöräilyn rooli voi olla suuri tai pieni taikka painottua joukkoliikenteellä tapahtuvaanmatkanketjun osaan. Yleisesti käsiteltäviä asioita ovat kävely- ja pyöräilyreittienturvallisuus koululaisille ja työssäkävijöille sekä turvalliset yhteydet palveluihinja bussipysäkeille. Useasti keskusteluja käydään myös kevyen liikenteen väylienkaavamerkintöjen ja yhteystarvemerkintöjen puuttumisesta.Kaavahankkeiden yhteydessä tehtävissä liikenneselvityksissä keskitytään liiaksi ajoneuvoliikenteeseenpainottuen liikenteen välityskyvyn ja maankäytön synnyttämänliikennetuotoksen tarkasteluun. Kävelyä ja pyöräilyä käsitellään pääasiassa nykyistenkevyen liikenteen väylien ja mahdollisten yhteysvälipuutteiden osalta. Käytännöissäon eroja, koska yhdessä vastauksessa korostettiin kävelyn ja pyöräily nousevan liikenneselvityksissäyleensä ensimmäisenä asiana esille. Ohjeistusta kaivataan erityisestikunnille kaavahankkeen tilaamisvaiheeseen ja sisällön määrittämiseen. Myöskaavapalveluja tarjoavat konsultit ja kuntien kaavoitustoimen henkilöt voisivat aikaajoin tarvita liikenneasioihin enemmän tukea.Pääsääntöisesti oltiin sitä mieltä, että kävely ja pyöräily yhdessä joukkoliikenteenkanssa nousevat hyvin esille ELY-keskusten kaavoitusta koskevissa lausunnoissa,joissa korostuvat usein arjen turvallinen liikkuminen ja turvalliseksi koettu jokapäiväinenasuin- ja liikkumisympäristö. Kuitenkin mielipiteet siitä, kuinka tasavertaisinakävelyä ja pyöräilyä käsitellään ELY-keskuksen kaavoja koskevissa lausunnoissa verrattunamuihin liikennemuotoihin, jakaantuivat laidasta laitaan.

25Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja strategioissa esitetyt kävelyä ja pyöräilyä koskevattavoitteet jäävät usein kaavoissa liian vähälle huomiolle. Tähän ja kaavahankkeidenselvitysten vaatimattomaan tasoon puututaan ajoittain. Toisinaan selvitystensisältöjä halutaan kattavammiksi vielä kaavan ehdotusvaiheen lausunnossa.Kaavojen hyvät ratkaisut eivät toteudu, jos rakentaminen aloitetaan ennen kevyenliikenteen järjestelyjen toteutumista. Erityisesti maaseutukunnissa kuntien suunnittelutarveratkaisutja poikkeamisluvat synnyttävät maantien läheisyyteen hallitsematontahajarakentamista, mikä synnyttää sellaisia kevyen liikenteen väylien rakentamiseenja liikenneturvallisuuden parantamiseen kohdistuvia tarpeita, joihin ELYkeskuksellaei ole mahdollisuutta vastata. Usein ongelmia syntyy silloin, kun kävelyynja pyöräilyyn liittyvät asiat esitetään vain kaavan selostusosassa ja liitekartoissa, eikäkaavan oikeusvaikutteiseen osaan eli kaavakarttaan merkintöineen ja määräyksineensisällytetä kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita. Tällöin kaavan hyvien periaatteidenja ratkaisujen toteutuminen jää liian paljon katu- ja tiesuunnittelun varaan.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyy huomattavasti enemmän toiveita ja aloitteita sekä liikenneturvallisuushankkeissatunnistettuja tarpeita kuin mitä ELY-keskusten toteutusmahdollisuudetantavat myöten. Silloin kun uuteen maantiehen kuuluvat kevyenliikenteen järjestelyt johtuvat maankäytön laajenemisesta eikä ELY-keskuksella olemahdollisuutta toteuttaa niitä, sälytetään kunnille velvollisuus vastata järjestelyjentoteuttamisesta. Kaupan hankkeen kohdalla myös kaupan toimija voi joutua osallistumaankevyen liikenteen järjestelyihin. Mikäli tarvittavat järjestelyt korjaavat maantieverkkoonliittyviä verkollisia puutteita, voivat ne myös perustua erikseen sovittavaankustannusjakoperiaatteeseen. Paljon liikennettä synnyttävissä hankkeissa ontyypillistä, että kunta ottaa vastuun järjestelyjen toteuttamisesta. Toisinaan niissä onmukana myös Euroopan aluekehitysrahasto eli ns. EAKR-rahoitus.Mielipiteet siitä, millä kaavatasolla keskeiset kävellyn ja pyöräilyyn liittyvät asiat tulisiratkaista, vaihtelivat yleiskaavan ja asemakaavan välillä taikka asiaan ei otettu kantaa.Yhtä mieltä oltiin siitä, että verkolliset ja liikennejärjestelmätason asiat ratkaistaanyleiskaavassa, mutta monessa vastauksessa korostettiin asemakaavan merkitystäsiinä tehtävien tilavarausten sekä sen rakentamista ja katusuunnittelua ohjaavanvaikutuksensa vuoksi. Yhdessä vastauksessa otettiin selvästi kantaa yleiskaavan puolesta,koska siinä määriteltävä kevyen liikenteen verkon perusrunko ohjaa tarkempaakaava- ja detaljisuunnittelua. Lisäksi yleiskaavan merkitystä puoltavassa vastauksessakorostettiin vyöhykeajattelun ja asumisen alueiden sijoittelun merkitystä maankäytönsuunnittelussa.ELY-keskuksilla on mahdollisuus vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseen kaavoituksessaantamalla lausunto kahdessa eri vaiheessa, puuttumalla kaavaan työneuvotteluissa,antamalla kaavasta oikaisukehotus tai valittamalla kaavapäätöksestä.Vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat alueilla, joissa liikennevastuualueen ja alueidenkäytönyhteistoiminta on tiivistä ja vuorovaikutteista. Kävelyn ja pyöräilyn puutteellistahuomioimista pidetään riittävänä syynä valittaa kaavasta, jos voidaan perustella,etteivät ratkaisut täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavan sisältövaatimuksia.Vastauksissa tuotiin esille esimerkki erään kunnan asemakaavaan kohdistuvastavalituksesta, joka päättyi korkeimman hallinto-oikeuden kaavan valittajaapuoltavaan päätökseen ja siihen, että asianomainen kunta laati myöhemmin kevyttäliikennettä koskevan laajan selvityksen.

263.4 PilottitarkastelutKävelyn ja pyöräilyn kytkemistä kaavahankkeisiin tarkasteltiin osallistumalla konkreettisiinkaavahankkeisiin neljällä pilottialueella. Kussakin pilottialueessa oli tarkastelussa1-2 käynnissä olevaa tai juuri valmistunutta yleis- tai asemakaava-aluetta.Tutkimuksen pilottialueina toimivat seuraavat kohteet:Helsingistä Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja Haakoninlahden 1 alueen asemakaava.Kirkkonummelta Asemanseudun 1 ja 2 vaiheen asemakaavat.Oulun seudulta Limingan Tupoksen eteläisen osan asemakaava (Saunaranta),Haukiputaan Kiviniemen laajennusosan asemakaava (Hätälä-Vehkaperä) sekäKiimingin Hieta-ahon kaavarunko ja asemakaavan I vaihe.Porin seudulta Nakkilan taajamaosayleiskaava sekä Noormarkun, Kokemäen jaLuvian yleiskaavojen pintapuolinen tarkastelu.Kokkolasta Kanaanmaantien ja Perhonjoen väliin jäävä osayleiskaava-alue.Helsingissä ja Kirkkonummella suoritettiin kaavojen kävely- ja pyöräilyratkaisujenauditointi, jossa analysoitiin, mitkä palvelut ovat kävellen ja pyöräillen saavutettavissa,millä yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeillä asutuksen painopiste sijaitsee,kuinka hyvin joukkoliikenteen matkaketjut toimivat ja ovatko ratkaisut liikenneturvallisiasekä millä tavoin eri liikkujaryhmät ovat päässeet vaikuttamaan kaavan ratkaisuihin.Lisäksi Haakoninlahden 1 alueen asemakaavassa analysoitiin, miten osayleiskaavanratkaisut olivat siirtyneet asemakaavaan ja olivatko asemakaavan ratkaisutyhdenmukaisia kaavan liikennesuunnitelman kanssa. Lisäksi auditoinnissa otettiinkantaa siihen, mihin asioihin tulee kiinnittää huomiota kaavan toteuttamisessa.Muissa pilottialueissa osallistuttiin kaavaprosessiin kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijanasekä esitettiin kaavaprosessin ajoituksesta riippuen kävelyä ja pyöräilyä edistäviäasioita kaavoituksen eri vaiheissa. Lisäksi analysoitiin kaavoittajan ja liikennesuunnittelijanvälistä yhteistyötä sekä arvioitiin, miten hyvin kävely ja pyöräily tukeutuvatvaltakunnallisiin, seudullisiin ja kuntakohtaisiin tavoitteisiin ja strategioihin.3.4.1 Pilottitarkastelujen tuloksiaTutkimuksen keskeinen tehtävä on esittää toimintamallit kävelyn ja pyöräilyn kytkemiseksimaakuntakaavaan, yleiskaavaan ja asemakaavaan. Toimintamallia kävelyn japyöräilyn kytkemiseksi yleiskaavaan sekä kävelyn ja pyöräilyn vaikutusten arvioinnintarkistuslistaa testattiin Nakkilan taajamaosayleiskaavassa. Kaavatyöryhmä piti esilletuotuja asioita käyttökelpoisina, mikä tuki toimintamallin jatkojalostamista ja sisällyttämistäosaksi tutkimuksen sisältöä, myös asema- ja maakuntakaavojen osalta.Muita kävelyn ja pyöräilyn huomioinnin edistävinä asioina kaavoituksessa tulivat esille(YK = yleiskaava / AK = asemakaava):Eri käyttäjäryhmien tarpeita voidaan tarvittaessa huomioida siten, että kaavan eriosa-alueille määritellään erilaisia alueen luonteeseen sopivia kävelyn ja pyöräilyntarpeita ja vaatimuksia. Asiaan voidaan reagoida kaavaselostuksessa tai kaavamerkinnöissä./ YK

27Yleiskaavavaiheessa on tärkeää muodostaa pyöräilyvyöhyke kuntakeskuksen ympärille.Asian voi tulkita laajemmin myös siten, että kaava-alueelle kannattaamäärittää yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, jolloin saadaan selvyys siitä, miltäalueilta palveluverkko on saavutettavissa jaloin, pyörällä tai joukkoliikenteellä jamiltä alueilta palvelujen saavutettavuus edellyttää henkilöauton käyttöä. / YKVyöhyketarkastelun hyödyt tulevat kiistattomasti esiin yleiskaavatyössä, muttaniistä on hyötyä myös asemakaavan laatimisessa. Asemakaavassa vyöhykkeitävoidaan hyödyntää esim. asemakaavatasolla määriteltävien kävely- ja pyöräilyreittientarkan sijainnin, pyöräilypysäköinnin, joukkoliikenteen pysäkkiyhteyksienja -varustelun sekä kävely- ja pyöräilyreittien levähdyspaikkojen määrittämisessä(ks. kuva 1). / YK & AKKaavan selostusosaan on tarkoituksenmukaista lisätä oma kohta kävelystä japyöräilystä / YK & AKUusien alueiden toteutuksen ajoituksessa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen,että turvalliset kävely- ja pyöräily-yhteydet tehdään valmiiksi ennen kuin alueetotetaan käyttöön. Tärkeimmät tie- ja katuverkolliset toimet sekä maankäytönajoitus olisi järkevää kytkeä toisiinsa esim. kaavamääräyksin ja sopimuksin. / AKSuunnittelusta toteutukseen -toimintaperiaate (SuTo-malli). SuTo-mallilla tarkoitetaantoteutuksen kytkeytymistä kiinteästi kaavaprosessiin. Kaavoittaja määritteleekaavaprosessin alussa yleisperiaatteet, jonka jälkeen kaavaratkaisuissa onkoko prosessin ajan kiinteästi mukana kunnallistekniikan suunnittelija ja tarvittavissamäärin liikennesuunnittelija varmistamassa ratkaisujen toteutuskelpoisuutta./ AKJoukkoliikenteen matkaketjun toimivuuden parantamiseksi pyöräpysäköinti tuleesisällyttää kaavamerkintöihin, jolloin niiden toteutuminen on varmempaa. Kaavaselostukseenmerkitty asia usein unohtuu tai jää vähemmälle huomiolle. / AKAsemakaavan laatiminen tulee käynnistää siten, että alussa suunnittelualue sijoitetaanyleiskaavan päälle, jolloin voidaan varmistua siitä, että asemakaavassaotetaan kaikki ylemmällä kaavatasolla osoitetut kävelyn ja pyöräilyn pääreitit jaulkoilureitit huomioon. / AKLiikennetutkimuksen avulla on mahdollista tuottaa tietoa kulkutapajakaumistavastaavassa ympäristössä uuden kaavoitettavan alueen kanssa ja arvioida kaavanvaikutuksia liikennetarpeeseen ja liikennemuotojen jakaumaan. / AK

28Kuva 1.Esimerkki vyöhyketarkastelusta Limingan Tupoksen eteläisen osan ase-makaavassa.

294 Työkaluja hyviin kävelyn ja pyöräilynkaavoitusratkaisuihin4.1 Kiinteä yhteistyö kaavoittajan jaliikennesuunnittelijan välilläKaavoitus ja liikennesuunnittelu ovat eri suunnittelusektoreita, joiden kohtaaminenedellyttää saumatonta yhteistyötä kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan välillä. Mahdollinensuunnittelusektoreiden välinen vastakkainasettelu voidaan parhaiten välttäätiiviillä yhteistyöllä. Liikennesuunnittelu tulee nähdä kaavoituksen yhteydessä tehtävänämaankäytön suunnitteluna ja kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät asiat tulee käsitelläsamassa yhteydessä muiden liikenneasioiden kanssa.Kaavaprosessin läpiviemisestä vastuussa oleva kaavoittaja on päävastuussa liikennesuunnittelijankanssa tapahtuvan yhteistyön toteutumisesta. Työssä tehdyssä kyselyssäkaavoittajat kertoivat, että kävelyn ja pyöräilyn huomioimista ja yhteistyötä liikenne-suunnittelijankanssa heikentää eniten se, ettei liikennesuunnitteluun ole käytettävissäriittävästi resursseja.Miksi yhteistyö on tärkeää?Yhteistyö liikennesuunnittelijan kanssa on tärkeää, koska yleiskaavan ratkaisut vaikuttavatpitkälle syntyvän liikenteen määrään, liikenteen suuntautumiseen, liikenneturvallisuuteensekä eri liikennemuotojen asemaan ja keskinäiseen työnjakoon. Yleiskaavankeskeinen liikennesuunnitteluun liittyvä tehtävä on pääliikenneverkon määrittämineneritasoliittymineen, mikä tulee tehdä samanaikaisesti kaavaan suunniteltavienaluevarausten kanssa. Kävelyn ja pyöräilyn osalta esitetään kävelyn ja pyöräilynpääliikenneverkon reitit ja yksityiskohtaisemmassa yleiskaavatarkastelussa tapauskohtaisestimyös alueverkon reitit. Liikennesuunnittelijan keskeisiä osaamisalueitaovat liikenneverkon määrittämiseen liittyvien tarpeiden tunnistaminen, erilaistenmaankäyttöratkaisujen synnyttämien liikennetarpeiden arvioiminen, joukkoliikenteen,kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten tunnistaminen sekä ylemmällä suunnittelutasollamääriteltyjen liikenteellisten tavoitteiden ja strategioiden toteutumisenhuomioiminen. Nykyisin valveutunut liikennesuunnittelija osaa myös tuoda, esim.yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeitä hyödyntäen, esille alueita, joissa joukkoliikenteenjärjestämiselle sekä kävelyn ja pyöräilyn käytölle löytyy parhaiten potentiaalia.Vyöhykkeiden hyödyntäminen on kuitenkin varsin uusi ja voimakkaasti kehittyväalue, ja ajattelutavan laaja hyödyntäminen on vielä kehitysvaiheessa.Asemakaavan liikennesuunnittelu on tarkempaa ja siinä korostuu liikennejärjestelyilletehtävät tilavaraukset. Liikennesuunnittelijan osaamisalueita ovat mm. katulinjaukset,liittymä- ja kaistajärjestelyt, liittymätyypit, poikkileikkaukset, näkemät, pysäköinti,huolto- ja pelastusreitit, joukkoliikenteen reitit ja pysäkit sekä kävelyn ja pyöräilynalemman hierarkiatason reitit ja pyöräpysäköinnin tarpeet. Liikennesuunnittelun laajuusja taso ovat riippuvaisia kaavoitettavasta alueesta.Osayleiskaavassa liikennesuunnittelun painopiste sijoittuu yleis- ja asemakaavojenväliseen alueeseen.

30Asemakaavoitus edellyttää yksityiskohtaisuutensa vuoksi useimmissa tapauksissaoman liikennesuunnitelman laatimista. Yleiskaava voi monesti tukeutua yleispiirteisempäänstrategiatason suunnitelmaan, kuten esim. seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.Kaavoituksen yhteydessä tehtävistä liikennesuunnitelmista on kerrottutarkemmin kohdassa 4.3.Tutkimukseen liittyvässä kuntien kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille tehdyssäkyselyssä tuli selvästi esille, että liikennesuunnittelijan tulee olla kiinteästi mukanakaavoitusprosessissa ja kaavaratkaisuista tulee aina selvittää liikennesuunnittelijanmielipide. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että liikennesuunnittelija on kaavahankkeessamukana aloitusvaiheesta alkaen. Kyselyn vastauksista voi kuitenkin päätellä,ettei liikennesuunnittelijan tarvitse osallistua kaikkiin kaavoitusta koskeviin kokouksiin.Kaavoittajat pitävät jatkuvaa vuoropuhelua liikennesuunnittelijan kanssatehokkaimpana keinona vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn ratkaisuihin. Lähes yhtä tehokkaitaovat liikennesuunnittelijan palavereissa esittämät näkemykset, tie- ja katuverkkosuunnitelmatja liikennejärjestelmäsuunnitelma.Väitteet:5. Liikennesuunnittelija on kiinteästi mukanakaavoitusprosessissa (yleis- ja asemakaava)6. Liikennesuunnittelija osallistuu kaikkiinkaavoitusprosessin kokouksiin7. Liikennesuunnittelija osallistuu kaavoitustakoskeviin viranomaisneuvotteluihin8. Liikennesuunnittelija osallistuu vain tärkeimpiinkaavoitusprosessin kokouksiin9. Kaavoitusratkaisuista selvitetäänaina liikennesuunnittelijan mielipideKaavoittajat (31 vastaajaa)Liikennesuunnittelijat (23 vastaajaa)Vaaka-akseli kuvaa vastaajan mielipidettäväittämästä ja pystyakseli asian merkitystä.Numeropisteet kuvaavat väittämän keskiarvoa janumeroiden ympärillä olevat ellipsit väittämänkeskihajontaa.Kuva 2.Kaavoittajien ja liikennesuunnittelijoiden näkemys keskinäisenyhteistyön merkityksestä tutkimukseen liittyvän kyselyn mukaan.

31Jatkuva vuoropuhelu liikennesuunnittelijan kanssaLiikennesuunnittelijan palavereissa esittämät näkemyksetLiikennejärjestelmäsuunnitelmaTie- ja katuverkkosuunnitelmaErillinen kaikkia liikennemuotoja koskeva liikennesuunnitelmaErillinen kävelyä ja pyöräilyä koskeva liikennesuunnitelmaJoku muuKuva 3.Kävelyn ja pyöräilyn kaavaratkaisuihin vaikuttavat asiat tutkimukseenliittyvän kyselyn mukaan.4.2 Perustiedot kävelyn ja pyöräilyn verkoistaKävelyverkko muodostuu jalkakäytävistä, kävelykaduista, pyöräliikenteen kanssa yhdistetyistäpyöräteistä ja jalkakäytävistä, puistokäytävistä, ulkoilureiteistä ja tonttiensisäisistä piha-alueista. Osana kävelyverkkoon kuuluvat myös torit, aukiot ja pihakadut.Pyöräilyverkon runko muodostuu pyöräteistä, joka voi olla yhteinen jalankulkijankanssa tai tämän rinnalla kulkeva oma väylä. Ajoradasta voidaan myös tiemerkinnöinosoittaa polkupyörä- ja mopoliikenteelle pituussuuntainen osa eli pyöräkaista. Tässäyhteydessä on kuitenkin syytä mainita, ettei pyöräteillä saa ajaa mopoilla, ellei sitäerikseen sallita. Pyöräilyverkkoa täydentää pyöräilijöiden käyttöön tarkoitetut puistokäytävätja ulkoilureitit sekä vähäliikenteiset tie- ja katuosuudet. Siellä missä pyöräilijöidenkäytössä ei ole em. väyliä, toimii katu tai maantie pyöräilijän verkkona. Polkupyörääon kuitenkin kadulla tai maantiellä kuljetettava tien oikealla puolella olevaapiennarta pitkin, jos ajo käy siellä haitatta päinsä (L3.4.1981/267).4.2.1 Kävely- ja pyöräilyverkkojen hierarkiaLiikenneviraston kevyen liikenteen suunnitteluohjeen mukaan kävely- ja pyöräilyverkkokoostuu eri hierarkiatason väylistä, joita ovat pääverkko, alueverkko ja lähiverkko.Pääverkon pääreitit ovat kaupungin- tai kunnanosan ja pääkeskuksen välisiä yhteyksiätai kaupungin- tai kunnanosien keskinäisiä yhteyksiä. Osa pääreiteistä voi ollaseutuverkkoon kuuluvia osia, jos ne yhdistävät seudullisesti tärkeät kohteet kutenkunta- ja aluekeskukset seudun pääkeskukseen. Pääreittiin kuuluva kävely- ja pyöräilyverkkoon yleensä erillinen jalkakäytävä ja/tai pyörätie, mutta se voi sisältää puistokäytäviätaikka poikkeuksellisesti vähäliikenteisiä tie- ja katuosuuksia. Alueverkonreitit ovat kaupungin- tai kunnanosien keskinäisiä yhteyksiä, jotka johtavat liikennettäpääverkolle. Alueverkon kävely- ja pyöräilyreitin tulee olla yhtenäinen, mutta se voisisältää myös esim. hidaskatuja. Muu kävely- ja pyöräilyverkko on ns. lähiverkkoa, jokatyypillisimmillään kulkee asuntoalueen korttelien välillä. Sen osina voivat toimia myösesim. hidas- ja pihakadut. [22]

32Kävely- ja pyöräilyreittien hierarkian tulee näkyä verkon laatutasossa ja mitoituksessa.Kävely- ja pyöräilyreittien verkkosuunnittelun periaatteista, mitoituksesta sekäreittien erottelutarpeesta toisistaan ja muista liikennemuodoista on kerrottu tarkemminLiikenneviraston ohjeessa ”Kevyen liikenteen suunnittelu, TIEL 2130016” sekäRT-ohjekortissa ”RT 98-10607 Kevytliikenteen väylät”.Taulukko 6.Liikenneviraston suunnitteluohjeen mukainen kävely- ja pyöräilyverkonhierarkia.Kävely- ja pyöräilyreitinhierarkiaPääverkonpääreittiSeutuverkon pääreitti(pääverkon osa)Alueverkon reittiLähireittiPääulkoilureitistöKaavaselostuksessa esitettävät kaavan vaikutuksetKaupungin- tai kunnanosan ja ao. alueen pääkeskuksen välinenyhteysKaupungin- tai kunnanosan ja seudun pääkeskuksen välinenyhteys(= kuntien väliset yhteydet)Kaupungin- tai kunnanosien välinen yhteys, jotka johtavatliikennettä pääverkolleMuu kävely- ja/tai pyöräilyreitti. Tyypillisesti asuntoalueenkortteleiden välinen yhteys.Taajaman osan ulkoilualueisiin yhdistävä yhteys, jolla voi ollayhteisiä osuuksia muun kävely- ja pyöräilyverkon kanssaKaavatasoYleiskaavaYleiskaavaYleiskaava taiosayleiskaavaAsemakaavaUseat kaupunkiseudut ovat määritelleet kävely- ja pyöräilystrategioiden ja kehittämis-ohjelmienyhteydessä omat kävely- ja pyöräilyreittien laatuvaatimukset, jotkaottavat Liikenneviraston suunnitteluohjeen ja RT-ohjekortin mitoitusohjeita tarkemminhuomioon alueen erityispiirteet kuten esim. maankäytön kehittymisen, yhdyskuntarakenteenvyöhykkeet sekä kävelyn ja pyöräilyn käyttäjäryhmät. Kohdassa 4.2.2 onesitetty luonnos Tampereen kaupunkiseudulle määriteltävästä kävelyn ja pyöräilynpääväylien tavoiteverkosta. Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn pääreittientavoiteverkko on yleisperiaatteiltaan Liikenneviraston suunnitteluohjeen mukainen,mutta se pohjautuu voimakkaammin suunniteltuun maankäytön kehittymiseen.Helsingin seudulla kävelyn ja pyöräilyn käsittely omina liikkumismuotoina on johtanutsiihen, että seudulle määritellään pääpyörätieverkko keskeisten lähtö- ja määräpaikkojenvälille.Liikenneviraston suunnitteluohjeen päivitys käynnistetään vuonna 2012.4.2.2 Kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkoYleiskaavassa esitetään kävelyn ja pyöräilyn pääliikenneverkon reitit ja yksityiskohtaisemmassayleiskaavatarkastelussa tapauskohtaisesti myös alueverkon reitit. Määrittelyähelpottaa, jos kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko on alustavastisuunniteltu liikennejärjestelmätyön tai jonkin muun liikennettä taikka kävelyä ja pyöräilyäkoskevan strategiatasoisen työn yhteydessä. Tällöin yleiskaavoituksen käytössäon kokonaisnäkemys niistä määrä- ja lähtöpaikoista, joiden välillä kävelyn ja pyöräilynpääreittien tavoiteverkon tulee kulkea. Tämä antaa paremmat puitteet maankäytönsuunnittelussa esim. asuntojen ja palveluverkon sijoittamiseen kävelyn ja pyöräilynehdoilla sekä kävelyn ja pyöräilyn pääreittien toteutumiseen tie- ja katuverkostariippumattomina yhteyksinä. Nykyisin jalankulun ja pyöräilyn pääreitistö rakentuuliian usein yksinomaan autoliikenteen väylien ehdoilla ja periaatteilla [4].

33Strategiatasoisessatyössä suunniteltu kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkkoon uusien yhteystarpeiden osalta usein suuntaa antava ja reittienn linjaukset voivatyleiskaavatyön aikana muuttuaa esim. maanomistuksellisten, luonnonympäristön taimuinaisjäännöstenvuoksi. Kaavoittajan on strategiatyössä tärkeää osallistua kävelynja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkon määrittämiseen, jotta j osattaisiin paremmin va-rautua tai välttää mahdollisesssa maankäytön suunnittelussa esillee tuleviin haastei-työtäsiin. Ideaalitilanne luonnollisestlti on, että liikennettä koskevaa strategiatasoistatehdäänsamanaikaisesti yleiskaavoituksenkanssa. Tämä ei saa kuitenkaan estää kä-velyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkonsuunnitteluaa muussa yhteydessä.Kuvassaa 4 on esitetty ote kävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkosta Haukipu-taalla. Tavoiteverkko määriteltiin kuntaan laaditun kävelyn ja pyöräilyn kehittämis-Ta-suunnitelman yhteydessä seudun kevytliikennestrategian pilottisuunnitelmana. voiteverkon havainnointia varten Haukiputaan karttapohjaan liitettiin osittain raken-ron sel-tumattomista alueista alueiden kaavat. Kartalle määritellyistä yhteyksistä osalaisia, joiden tarkempi linjaus määritelläänkaavoituksen tai muunn suunnittelun yh-teydessä.Kuvassaa 5 on esitetty luonnos Tampereen kaupunkiseudun kävelynn ja pyöräilynpää-suunnittelun lähtökohtia olivat nykyiset seudulliset pyöräilyn pääreitit sekä Tampe-reen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2030 esitettyjen nykyisten ja uusienaluekeskusten saavutettavuus kävellen ja pyörällä. Lisäksi tavoiteverkolla tavoiteltiinharvaa pääreittien väliä eli ns. ”silmäkokoa”, jotta pääreitit erottuisivat todellisinalaatukäytävinä hierarkialtaan alempitasoisista väylistä. Pääreittien tavoiteverkko luo-väylien tavoiteverkosta 2030. Tampereen kaupunkiseudulla pääväylien tavoiteverkonkiteltiinseudullisiinja alueellisiin pääreitteihin, joista seudulliset pääreitit yhdistävätkuntakeskukset Tampereeseen. Alueellisetpääreitit yhdistävät y aluekeskukset ao.kunnan kuntakeskukseen tai seudulliseen pääreittiin. Alueelliset A pääreitit voivat ollamyös kuntien välisiä yhteyksiä, , jos kuntapareista kumpikaan ei oleseudun pääkes-kuksenatoimiva Tampere. [39]Kuva 4.Ote kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkosta Haukiputaalla [41].

34Kuva 5. Luonnos Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn pääväylien ta-voiteverkosta 2030 [39].4.3LiikennesuunnitelmatOsallistumis- ja arviointisuunnitelmassamääritetään, mitä olemassa olevia liikenne-on tar-suunnitelmia on tarkoituksenmukaista hyödyntää ja mitä erillissuunnitelmiaa koituksenmukaista laatia kaavoituksen yhteydessä.Kävelyyn jaa pyöräilyyn liittyvätasiat käsitellään yleensä samanaikaisestii muiden liikenneasioiden kanssa. Vaikutuk-onsiltaan merkittävissä laaja-alaisissa hankkeissa ja haasteellisesssa ympäristössämahdollista, että kävelystä japyöräilystä tehdään kaavoituksen yhteydessä y erillissel-ja lii-vitys.Vastaavia erillisselvityksiä voidaann tehdä myös esim. joukkoliikenteestä kenneturvallisuudesta.Maakunta- ja yleiskaavoituksen tausta-aineistoksi sopivat parhaiten liikennejärjes-telmäsuunnitelmat, tie- ja liikenneverkkosuunnitelmat ja strategiset kehittämisohjel-useinmat, joissa määritetään liikenneverkot.Maakunta- ja yleiskaavoissa tehdäänmyöslaajoja liikenteeseen liittyviä tarve- ja vaikutusselvityksiä, jotka on tarkoituk-on sellainen järkevää tehdäkaavaprosessin yhteydessä erillisenä suunnitelmana.Yleiskaavaan liittyvän liikennesuunnitelman tulee sisältää pääliikenneverkonn määrit-senmukaista raportoida omina selvityksinä. Jos pääliikenneverkkoa ei ole määritelty,telyn lisäksi mm.nykyisen liikenneverkon analysoinnin ml. kävely ja pyöräily, aluei-den saavutettavuuden arvioinnin eri liikennemuodoilla sekä joukkoliikenteenn reittien

35määrittämisen. Lisäksi usein on tarkoituksenmukaista tarkastella kaavan mukaistentoimintojen matkatuotoksia eri liikennemuodoilla sekä laatia liikenne-ennusteita. Kävelyynja pyöräilyyn liittyvä keskeinen tehtävä on määrittää kävelyn ja pyöräilyn pääreititsekä jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeet. Yhdyskuntarakenteenvyöhykkeiden tarkastelun kytkeminen osaksi liikennesuunnittelua avartaa näkökulmaaliikenneyhteyksistä toimintojen saavutettavuuden tarkasteluun.Asemakaavoitus ohjaa rakentamista, lähiympäristöön liittyviä ratkaisuja ja katusuunnittelua.Asemakaavan ratkaisuja on jälkikäteen vaikeaa muuttaa, joten liikenteenkannalta oleelliset seikat, kuten väylien ja liittymien tarvitseman tilantarpeet, tuleesuunnitella jo kaavoituksen yhteydessä. Varsinkin merkittävät uusien alueiden suunnittelukohteetsekä nykyisten alueiden tiivistämis- ja eheyttämispyrkimykset edellyttävätlähes aina kaavan yhteydessä tehtävää omaa liikennesuunnitelmaa. Liikennesuunnitelmassaesitettäviä asioita ovat mm. katulinjaukset, liittymätyypit, kaistajärjestelyt,kävelyn ja pyöräilyn kaiken tasoiset reitit, kävelyn ja pyöräilyn erottelutarpeet,pysäköintijärjestelyt autoille ja pyörille, joukkoliikenteen reitit ja pysäkit sekäuseasti myös huolto- ja pelastusreitit. Jalankulkuvyöhykkeellä tulee kiinnittää erityistähuomiota ympäristön viihtyisyyteen, virikkeellisyyteen ja esteettömyyteen sekäpyöräilyreittien sujuvuuteen ja jatkuvuuteen. Molempien liikkumismuotojen osaltaturvalliset ratkaisut ovat suunnittelun peruslähtökohta. Suunnittelussa tulee kiinnittäähuomiota myös siihen, etteivät huoltoreitit kulje kävelijöille ja pyöräilijöille tarkoitetuillareiteillä. Asemakaavan liikennesuunnittelulla varmistetaan liikenneratkaisujentoteuttamiskelpoisuus, mikä edellyttää mm. mitoitusajoneuvojen käyttöä liittymientilantarpeen suunnittelussa.Osayleiskaavaan liittyvän liikennesuunnitelman tarpeeseen ja sisältöön pätevät lähessamat asiat kuin yleiskaavaan. Yksityiskohtainen osayleiskaava alkaa usein muistuttaaasemakaavaa. Tällöin oman liikennesuunnitelman laatiminen tulee tarpeelliseksi.Pienissä kunnissa erillisen liikennesuunnitelman laatimisen tarvetta tulee pohtia tapauskohtaisestikaikilla kaavatasoilla. Ratkaisujen toteuttamiskelpoisuus on kuitenkinaina varmistettava liikenteen toimivuuden ja turvallisuuden kannalta. Tämä voidaantehdä kaavoituksen yhteydessä myös ilman erillistä liikennesuunnitelmaa. Kuitenkinpienissäkin kunnissa on tärkeää ottaa huomioon vyöhykeajattelu ja hajarakentamisenohjaus, erityisesti kaupunkiseutuihin kytkeytyvissä pienissä kunnissa.4.4 Yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeetYhdyskuntien suunnittelussa uutta lähestymistapaa edustaa ns. vyöhykeajattelu, jossapalveluverkon saavutettavuus eri liikennemuodoilla ohjaa maankäytön ja liikenteenyleispiirteistä ja tarkempaa suunnittelua. Jalankulkuvyöhykkeeksi luokitellaan 1-2 kilometrin etäisyydellä taajaman kaupallisesta keskuksesta rajautuva tiiviisti rakennettualue, jossa asukkaiden saavutettavissa on paljon palveluja ja työpaikkoja. Taajamanpääkeskustan lisäksi myös alakeskuksiin voi muodostua jalankulkuvyöhykkeitä,jos niiden palvelutarjonta on riittävän monipuolinen. Jalankulkuvyöhykettä ympäröijalankulun reunavyöhyke, joka ulottuu jopa 3 kilometrin säteelle jalankulkuvyöhykkeestä.[33] Toimiva pyöräilyvyöhyke ulottuu 2-5 kilometrin säteelle tiiviistirakennetusta kaupallisesta keskuksesta tai palvelutarjonnaltaan monipuolisesta alakeskuksesta.Tiiviistä 2-5 kilometrin säteelle keskustasta muodostuvaa vyöhykettäkutsutaan myös ns. esikaupunkivyöhykkeeksi. [4] Kuopion kaupungista Leo Kososenmukaan yli 2 kilometrin etäisyydellä olevat hyvän tai erinomaisen joukkoliikenteen

36palvelutason omaavat alueett muodostavat ns. joukkoliikennevyöhykkeen niiden alu-vyö-eidenosalta, joista matka lähimmälle pysäkille on enintään 4000 metriä. Muitahykkeitä kutsutaan autovyöhykkeiksi, joissa liikkuminen rakentuu pääasiassa henki-onlöauton varaan. [10]Kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten parantamiselle ja suosion lisäämiselletärkeää, että asumisen ja palveluverkonlisä- ja täydennysrakentaminen sijoitetaanjalankulkuvyöhykkeelle ja tätä ympäröivälle esikaupunkivyöhykkeelle. Yhdyskuntara-joissakenteen liikkumisvyöhykkeett helpottavatt tunnistamaan erityisesti ne alueet,kävelyn ja pyöräilyn lisäämiselle on merkittävää potentiaalia. [4] Kävelyn ja pyöräilynpääreittien suunnittelussa vyöhykkeet voidaan huomioida esim. siten, että jalankul-kuvyöhykkeellä tutkitaan aina tarpeet ja mahdollisuudet jalankulkijoiden ja pyöräili-edis-jöiden erotteluun toisistaan.Myösjoukkoliikennevyöhykkeellä tapahtuva lisä- ja täydennysrakentaminen voitää kävelyä ja pyöräilyä sekäparantaa kestävän liikkumisen houkuttelevuutta suh-teessa henkilöauton käyttöön. Erityisesti kävely, ja toimintaympäristön houkuttele-tehtä-manaa myös pyöräily, muodostavat luonnollisen matkaketjun joukkoliikenteellä vään matkaan. Joukkoliikennevyöhykkeellä erityistä huomiota tuleekin kiinnittää su-pysä-juviinja esteettömiin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiin pysäkeille sekä pyörienköintimahdollisuuksiin merkittävimpien pysäkkien yhteydessä.Kuva 6. Esimerkki yhdyskuntarakenteen liikkumisvyöhykkeistää Rovaniemellä [34].

374.5 MatkatuotoksetMatkatuotoksella tarkoitetaan kohteeseen suuntautuvien matkojen määrää, mikä ilmoitetaanesim. kävijöiden määränä suhteessa kerrosalaan, työntekijöiden määrääntai asiakaspaikkojen lukumäärään [11].Erilaiset toiminnot tuottavat erilaisia liikennetarpeita ja -määriä, jotka tulee ottaahuomioon maankäytön ja liikenteen suunnittelussa. Liikennetarpeeseen voidaan vaikuttaaeniten sillä, miten toiminnot sijoitetaan erilaisille yhdyskuntarakenteen vyöhykkeille.Kohdassa 4.4 todettiin, että kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten parantamiselleja suosion lisäämiselle on tärkeää, että asumisen ja palveluverkon lisäjatäydennysrakentaminen sijoitetaan jalankulkuvyöhykkeelle ja tätä ympäröivälleesikaupunkivyöhykkeelle. Toimintojen sijoittumisen vaikuttavuutta liikkumisen kulkutapajakaumaan,liikenteen määrään ja sen aiheuttamaan mitoitukseen voidaan arvioidamatkatuotosten avulla. Matkatuotoksista on saatavista arvokasta tietoa niinyleis- kuin asemakaavoitukseen, mutta erityisesti yleiskaavoituksessa matkatuotoksistaon eniten hyötyä, koska yleiskaavassa voidaan parhaiten vaikuttaa liikenteenkysyntään ja kulkutapajakaumaan. Matkatuotoksista on hyötyä myös kaavan liikenteellistenvaikutuksien arvioinnissa. Matkatuotosten käytöstä eri tilanteista ja käytännönesimerkeistä on saatavissa tarkempaa tietoa ympäristöministeriön julkaisusta”Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa”.4.6 LiikennemalliLiikennemallia hyödynnetään kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvässä maankäytön suunnittelussaerittäin vähän siitä saataviin hyötyihin nähden. Liikennemallin avulla on mahdollistaarvioida erilaisten toimenpiteiden tai ympäristötekijöiden vaikuttavuuttaesim. uusien kävely- ja pyöräilymatkojen syntymiseen, kulkutapaosuuksien kehittymiseentai liikennemuotojen keskinäiseen työnjakoon. Liikennemallin avulla voidaantehdä kaavataloudellisia laskentoja tai vertailla eri kaavavaihtoehtojen eroja kävelyjapyöräilymatkojen kehittymiseen.Liikennemalli sijoittaa kävely- ja pyöräilymatkat liikenneverkolle. Liikennemallin avullaon mahdollista tarkastella esim. seuraavia asioita:Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien optimaalinen sijainti uusien kävely- ja pyöräilymatkojenkannalta.Nopeiden ja sujuvien pyöräreittien vaikutus pyöräilymatkojen määrään ja liikennemuotojenkeskinäiseen työnjakoon.Ympäristöltään viihtyisän reitin vaikutus kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitinvalintaan.Tarkastelu voidaan tehdä esim. vertaamalla liikennemallin sijoittelun tuloksialiikennelaskentojen tuloksiin jossain nykyisellä ympäristöltään viihtyisällä kävelynja pyöräilyn reitillä. Tulosten perusteella voidaan laatia joustokertoimia, joitavoidaan hyödyntää samalla seudulla jossain toisessa paikassa. / Ks. kuva 7.Jonkin maantieteellisen esteen, kuten esim. joen ylittävän kevyen liikenteen sillantai radan alittavan alikulun, vaikutus kävely- ja pyöräilymatkojen määrään, suun-

38tautumiseen tai liikennemuotojen keskinäiseen työnjakoon. Liikennemallillavoidaan myös määrittää sillan tai alikulun optimaalinen sijainti.• Kävelyn ja pyöräilyn liityntäyhteyksien kehittämisen kannalta potentiaalistenjoukkoliikenteen pysäkkien sijaintien määrittäminen.Tässä kohtaa kalibroimatonmalli sijoittaa liianvähän pyörämatkojaviihtyisälle reitille. Korjaustapahtuu määrittämällätodelliset pyörämatkatliikennelaskentojenperusteella. Tuloksenperusteella saatuajoustokerrointa voidaankäyttää samalla seudullajossain muualla määriteltäessäviihtyisän reitin vaikutustakävelijöiden ja pyöräilijöidenreitinvalintaan.Kuva 7.Liikennemallin mukaiset pyörämatkat Oulun seudulla. Pyörämatkoja eiole kalibroitu. [25]

395 Kävelynja pyöräilynhuomioinnineri kaavatasoillaydinasiat5.1 Suomen kaavajärjestelmäntasotKaavoitukseen sisältyy maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimuksista riippumat-tomina osina useasti myös maankäytön kehityskuvat jaa rakennemallit. Näillä vapaa-muotoisimmilla suunnitelmillaetsitään osallisten yhteistä näkemystä ja strategiaapitkän tähtäimen alueiden käytön kehittämiseen. Kehityskuva voi olla esim. kaupun-pitkän tähtäimen tavoitteellinen suunnitelma, joka sisältää erilaisia teemakarttoja,kehityskuvakartan ja selostuksen. Rakennemalli on etupäässä yleis-- ja maakuntakaa-vojen pohjaksi sekä varsinaisen kaavatyön etenemisen helpottamiseheksi ja eri osapuol-ten yhteisen ymmärryksen löytämiseksi tehtävä kaava. Prosessissa Ppaneudutaann kaa-kiseutua, seudullista kehittämisvyöhykettä,kuntaa tai sen s osaa koskeva maankäytönvoitustakoskeviin keskeisiin kysymyksiintavanomaisen kaavaprosessin tapaan jatarvittaessa yksinkertaistaan hankalasti ratkaistavia asioita. Yksinkertaistaminen voihelpottaa vaikeiden asioiden käsittelyä varsinaisessa kaavaprosessissa. Rakennemal-[32]lin hyöty normaaliinn kaavasuunnitteluun verrattuna on sen joutuisaa eteneminen.Toisaalta haittapuolena voidaann pitää oikeusvaikutteisuuden puutetta ja mahdollistaosallisten löyhää sitoutumista rakennemallin ratkaisuihin. Kuntien valtuustojen tehvahva,dessä rakennemallista päätökset voi sitoutuminen lyhyellä aikajänteellä olla Suomenkaavajärjestelmä on hierarkkinen, jossa yleispiirteisempi kaava toimii ohjee-na yksityiskohtaisemman kaavan laatimiseen ja muuttamiseen. Maakuntakaavan laa-timista ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT), yleiskaavanlaati-oi-mista jamuuttamista maakuntakaava ja asemakaavanlaatimista jaa muuttamistakeusvaikutteinen yleiskaava. Asemakaavansisällössä on otettavaa huomioon myösmaakuntakaava. Vaikka maankäyttö- ja rakennuslakipainottaa kuntia laatimaanyleiskaavan oikeusvaikutteisena, voivat nämä laatia yleiskaavan myös oikeusvaiku-tuksettomana, jolloin voimassa oleva maakuntakaava ohjaa o asemakaavoitusta.. Kun-nalla onkuitenkin ympäristömiinisteriön luvalla mahdollisuus lunastaa oikeusvaiku-tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen (L 5.2.1999/132).tuksettoman yleiskaavan perusteella alueita liikenneväyläksi, asuntorakentamiseenKuva 8.Suomenkaavahierarkia.

40mutta valtuustojen vaihtuessa tilanteeseen voi tulla muutoksia. Lisäksi kaavan sisältövaatimuksistatinkiminen voi synnyttää heikosti valmisteltuja suunnitelmia.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen näkökulmasta on tärkeää, että ao. liikennemuodothuomioidaan kaikissa kaavatasojen suunnittelussa ja kaavan vaikutuksia arvioidaanaina myös kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytysten kannalta.5.2 Ydinasiat maakuntakaavassaMaakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma, jonka mahdollisuus edistää kävelyn japyöräilyn toimintaedellytyksiä on rajallisempi kuin yleis- ja asemakaavoissa. Kuitenkinmaakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavojen laatimista ja siinä esitetyillä toimintojensijoittelulla ja liikenneverkkojen määrittämisellä on suuri vaikutus kävelylleja pyöräilylle. Maakuntakaavassa voidaan esim. osoittaa kevyen liikenteen seudullisiaväyliä taikka ohjata eri liikennemuotojen yhteiskäyttömahdollisuutta parantavienmatkakeskusten ja muiden liikenneterminaalien sijoittumista. Lisäksi maakuntakaavassavoidaan antaa ohjeita seudullisen liikennejärjestelmän alueidenkäytöllisistäkehittämisperiaatteista yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten. [26]Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään yhdyskuntarakenteen ja elinympäristönlaadun yhtenä erityistavoitteena, että alueidenkäytössä on varattava riittävätalueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojenjatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua (VNp 13.11.2008). Maakuntakaavan osalta tavoitevoi tarkoittaa esim. sitä, että kaavassa määritetään ne alueet, joiden osalta kunnathuolehtivat jalankulun ja pyöräilyn verkot yli kuntarajojen [37].Kävelyä ja pyöräilyä tulee tarkastella itsenäisinä liikkumismuotoina maakuntakaavanliikennettä koskevissa tarkasteluissa kaavan yleispiirteisestä luonteesta huolimatta.Kaavan tavoitteiden asettelussa, kaavavaihtoehtojen vertailussa ja vaikutustenarvioinnissaon tärkeää, että kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliset ja seudulliset strategiatsekä niitä tukevat tavoitteet tiedostetaan ja niiden toteutumista edistetään. Kävelyynja pyöräilyyn liittyvät strategiat ja tavoitteet tulee tuoda selkeästi esille kaavan tavoitteidenasettamisessa, jotta ne osataan ottaa huomioon alue- ja yhdyskuntarakennettakoskevassa suunnittelussa ja liikenneverkon ratkaisuissa sekä suurimpien liikenneterminaaliensijaintipaikkojen määrittämisessä. Maakuntakaavassa liikenneverkontarkastelut voivat helposti painottuvat tieverkon osalta yksinomaan valta-, kanta- jaseututeihin sekä näihin rinnastettaviin katuverkkoihin. Raideliikenteen osalta vastaavatarkastelu kohdistuu valtakunnalliseen rataverkkoon kuuluviin rautateihin ja suurimmillakaupunkiseuduilla mahdolliseen seudun sisäiseen rataverkkoon. Kävely japyöräily ovat kuitenkin liikenneverkon osia, joilla on sija maakuntakaavan seudullistenväylien järjestelyissä ja liikennemuotojen yhteiskäyttöä tukevissa matkaketjuissa.Maakuntakaavassa käsitellään mm. seuraavia kävelyyn ja pyöräilyyn vaikuttavia asioita[26]:Liikennetarpeen vähentäminen ja ympäristöystävällisten liikennemuotojen käytönedistäminen.Eri liikennemuotojen yhteiskäyttöisyyden ja joukkoliikenteen käytön edellytystenparantaminen.

41Kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvun edellytystenluominen erityisesti kaupunkiseuduillasekä raideliikenteen mahdollisuuksien li-sääminen. Raideliikenteenhyödyntäminen korostuu koko maassa, mutta erityi-sesti Helsingin seudulla. sEri liikennemuotojen muodostamat alueelliset liikennejärjestelmät, joihin lukeu-ltuvat myös joukkoliikenteenn sekä kävelyn ja pyöräilyn järjestelyt.Liikenneterminaalinen kehittäminen sekä liikennemäärien kehitykset että palve-lutasovaatimusten kasvun edellyttämällä tavalla.Liikenneturvallisuuden parantaminen.Maakuntakaava ohjaa yleis- ja asemakaavojen laatimista ja siinä esitetyillä toimintojensijoittelulla ja liikenneverkkojen määrittämisellä on suuri vaikutus kävelylle ja pyöräilylle.5.3 Ydinasiat yleiskaavassaKävelynja pyöräilynhuomioimisen taso ratkaistaan pitkälle yleiskaavoituksessa, kos-ka siinäosoitetaan aluevaraukset eri käyttötarkoituksiinn ja esitetäänn pääliikenneverk-ko. Yhdessä nämä tekijät t ratkaisevat alueen synnyttämän liikenteen määrän, liiken-l[23].teen suuntautumisen sekä eri liikennemuotojen asemann ja keskinäisen työnjaonnYleiskaava osoittaa myös kunnan oman tahtotilan alueiden käytön järjestämiseksi jasovittaaa yhteen alueiden käyttöön kohdistuvia intressejä. Yleiskaavatason merkityk-liikenneverkon jäsentely sekä maankäytön ja liikennejärjestelmäntoteutusjärjestys.[30]sellisiä kysymyksiä ovat toimintojen sijoittelun periaatteet, hajarakentamisen ohjaus,Yleiskaavan keskeisin keino onn suunnitellajalankulullee ja pyöräilylle sopiva yhdys-kunta- ja aluerakenne. Tämä tapahtuu lyhentämällä kulkuetäisyykksiä, tiivistämällämaankäyttöä sekä sijoittamallaspalveluverkko lähelle asutusta turvallisten yhteyksienpäähän. Toimintojen sijoittelussa on myös kiinnitettävää huomiota siihen, etteivät neaiheuta kevyen liikenteen ja autoliikenteenongelmakohteita, kutenn vilkkaiden teiden ttai katujen ylitystarpeita taikka turvattomiaa yhteyksiä kouluille. k Kävely ja enenevissämäärin myös pyöräily ovat merkittäviä liityntäliikenteenn muotoja, minkä vuoksi yleis-kaavassa tulee tutkia niin joukkoliikenteen nykyiset ja tulevat reitit kuin myös huoleh-tia toimivista ja turvallisista kävelyn ja pyöräilyn yhteyksistä terminaaleihin ja pysä-tar-keille.Kävely ja pyöräily ovat itsenäisiä liikkumismuotoja, joilla on omat yksilöllisetpeensa.Kävelyä edistävä aluerakenne on tiivis ja monia toimintoja sisältävä alue.Päivittäiset matkat on mahdollista kulkea jalan silloin, kun k työpaikat, koulut ja palve-lut ovatlähellä. Kävely ei ole yksinomaan liikkumismuooto, vaan myös keino hankkiaelämyksiä. Siten kävely-ympäristön laadun tulee olla korkeatasoinen ja houkuttelevasisältäen niin elämyksiä kuin myönteisen kokemuksen synnyttäviä virikkeitä. Tällaisiapaikkojaa voivat olla esim. taajamakuvaan hyvin istuva aukio, tori tai katu taikka merk-kirakennus tai miellyttävä kauppa. Pyöräilylle suotuisa aluerakenne on kävely-jaympäristön kaltainen, mutta pyöräily on kävelyä riippuvaisempi sopivista reiteistäyhtenäisestä väyläverkosta – jatkuvuus, turvallisuus ja j autoliikennettä lyhyemmät

42reitit korostuvat. [24] Esim. kävely- ja pyöräilyreittien linjaaminen vesistöjen varteenlisää niiden käyttöä ja houkuttelevuutta.Yleiskaavan ratkaisuilla on konkreettisia vaikutuksia kävelyn ja pyöräilyn saavutettavuuteen,olosuhteisiin, liikenneturvallisuuteen ja alueen synnyttämään kävelyn japyöräilyn matkamäärään. Yleiskaavassa tehtyjä virheitä tai vääriä valintoja on vaikeaamyöhemmin korjata tarkemmalla suunnittelutasolla.Kävelyn ja pyöräilyn pääreittien määrittämisen periaatteitaYleiskaavan keskeinen tehtävä on määrittää kävelyn ja pyöräilyn pääreitit sekä pääverkkoonkuuluvien alikulkujen paikat. Pääreiteillä tarkoitetaan kävelyn ja pyöräilynpääverkon reittejä sekä yksityiskohtaisemmassa yleiskaavassa tapauskohtaisestimyös alueverkon reittejä. Kävelyn ja pyöräilyn reitistö rakentuu usein autoliikenteenehdoilla autoille tarkoitetun väylän rinnalle. Yleiskaavaan liittyvässä pääreittiensuunnittelussa tulee ainakin uusien alueiden osalta tutkia mahdollisuutta viedä kävely-ja pyöräilyreitit yhdyskuntarakenteen sisään pois pääliikenneväylien varsilta. Tällävoidaan aikaansaada sujuvammat, turvallisemmat ja autoliikennettä lyhyemmät yhteydetpalveluverkkoon. Kävelyn ja pyöräilyn reiteissä tulee myös välttää suurien korkeuserojensyntymistä. Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta uusien alueiden suunnittelunhyvä lähtökohta on asettaa ensin kävely-yhteydet, seuraavaksi pyöräily-yhteydetja joukkoliikenne ja vasta viimeiseksi autoliikenne [4].Vaikutuksiltaan tehokkain tapa osoittaa kävelyn ja pyöräilyn pääreitit on merkitä reitityleiskaavakarttaan eli kaavan oikeusvaikutteiseen osaan. Tällöin varmistetaan parhaitenyleiskaavan tarkoituksen ja tavoitteiden toteutuminen yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa. Toisaalta pääreittien esittäminen yleiskaavatasolla liian tarkasti voijohtaa asemakaavan tai tie- ja katusuunnitelmien laatimisessa yleiskaavan muutostarpeeseen,jos reittiä ei yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ole tarkoituksenmukaistatoteuttaa täsmälleen yleiskaavan esityksen mukaisesti. Tämä voi tarpeettomastihidastaa yksityiskohtaisempien suunnitelmien toteutumista. Tästä syystä epäselvätpääreitit on järkevää esittää kaavakartassa yhteystarvemerkintänä, mikä antaaenemmän vapauksia yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Yleisesti käytetty keinoon myös esittää kävelyn ja pyöräilyn reitit yleiskaavan liitekartassa ilman oikeusvaikutuksia.Tällöin vaarana voi kuitenkin olla, että yleiskaavan hyvät ratkaisut eivät toteudutäysimääräisesti.Tässä yhteydessä annetaan suositus, että selvissä tapauksissa yleiskaavan oikeusvaikutteisessakaavakartassa osoitetaan kävelyn ja pyöräilyn pääverkon reitit ”kevyenliikenteen reitti” -kaavamerkintää käyttäen ja muissa tapauksissa ”kevyen liikenteenyhteystarve” -kaavamerkintää käyttäen. Alueverkon reitit voidaan osoittaa vastaavallatavalla yksityiskohtaisessa yleiskaavassa ja muissa yleiskaavoissa silloin, kun ratkaisutovat selviä ja ratkaisut perustuvat ajan tasalla olevaan kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkoon.Lähiverkon reittejä ei ole tarkoituksenmukaista merkitä yleiskaavakarttaan.Tarvittaessa kävelyn ja pyöräilyn pääreitit voidaan osoittaa myös ohjeellisena(ks. kuva 9). Jos yleiskaavakarttaan ei merkitä kävelyn ja pyöräilyn pääreittejä, suositellaansiihen lisättävän yleiskaavamääräys, jossa kerrotaan missä liite- tai teemakartassakävelyn ja pyöräilyn pääreitit esitetään yksityiskohtaista suunnittelua varten.Pääreittien ratkaisut ja perusteet tulee kertoa tarkemmin kaavaselostuksessa. Suuremmillakaupunkiseuduilla suositellaan yleiskaavan yhteydessä laadittavan myöskävelyn ja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko, jos sellaista ei ole olemassa (ks. kohta4.2.2). Lisäksi uusien alueiden toteuttamisessa on tärkeää, että merkittävimmät käve-

43lyn ja pyöräilyn reitit rakennetaan valmiiksi ennen kuin uudet alueet otetaan käyttöön.Tämä voidaan varmistaa kaavatyön yhteydessä esim. antamalla yleiskaavamääräys,jossa edellytetään kävelyn ja pyöräilyn reittien ja alikulkujen toteuttamista ennenuusien alueiden käyttöönottamista.Kuvassa 9 esitetään, miten kävelyn ja pyöräilyn reitit on osoitettu Kirkkonummenkuntakeskuksen 1. vaiheen osayleiskaavassa. Kevyen liikenteen reitistön pääyhteydetosoitetaan ohjeellisena ja väylien sijainnin tarkempi määrittäminen jätetään asemakaavoituksentehtäväksi. Tässä tapauksessa ohjeelliset reitit viestittävät selkeästita-voitteen viedä merkittävä osa pääreiteistä yhdyskuntarakenteen sisään, millä Kirkkonummenkeskustaajamassa saavutetaan monin paikoin jalankulkijoiden ja pyöräilijöidenkäyttöön autoliikennettä lyhyemmät yhteydet keskustaan ja matkakeskukseen.Liikenneturvallisuuden näkökulmasta osayleiskaavassa osoitetaan alikulkujen paikat,millä varmistetaan kävelijöiden ja pyöräilijöiden turvallinen risteäminen vilkkaimpienmaanteiden ja katujen sekä rautatien kanssa. Osayleiskaavassa osoitetaan myös korkealuokkaisestirakennettavan keskustaraitin paikka.Kävely- ja pyöräilyreittien verkkosuunnittelun lähtökohdista ja periaatteista, mitoituksestasekä reittien erottelutarpeista toisistaan ja muista liikennemuodoista on kerrottutarkemmin Liikenneviraston vuonna 1998 valmistuneessa ”Kevyen liikenteensuunnittelu, TIEL 2130016” -ohjeessa sekä RT-ohjekortissa ”RT 98–10607 Kevytliikenteenväylät”. Erityisesti verkkosuunnittelun periaatteet on otettava yleiskaavassahuomioon.Kuva 9. Kirkkonummen kuntakeskuksen 1 vaiheen osayleiskaava [47].

44Yleiskaavan keinoja edistää kävelyä ja pyöräilyäSuunnitellaan kävelylle ja pyöräilylle sopiva yhdyskunta- ja palveluverkko. Luodaanmahdollisuudet kävelyn ja pyöräilyn käyttöön lyhentämällä kulkuetäisyyksiä, tiivistä-ja mahdollisuuksien mukaan myös työpaikat lähelle asutusta turvallisten yhteyksienpäähän. Vahvistetaan taajama- ja kaupunkikeskustoja.Perustetaan uusien ja laajennusalueidenn rakenneratkaisut kävelyynn ja pyöräilyynn sekämällä maankäyttöä sekä sijoittamalla arjen palvelut, kuten lähikauppa, koulu, päiväkotijoukkoliikenteeseen siellä, , missä siihen on muutoin edellytyksiä. Varmistetaan Vmuunliikenteen osalta kuljetukset ja huolto.Suunnitellaan kävelyn ja pyöräilyn pääverkon ja yksityiskohtaisemmassa yleissuunni-ali-telmassa tapauskohtaisesti myös alueverkon pääreitit sekä pääverkkoon kuuluvienkulkujen paikat. Huolehditaan siitä, ettei yleiskaava aiheuta kävelyn ja pyöräilynn verk-ja periaatteita. Viedään kävely- ja pyöräilyreitit yhdyskuntarakenteen sisään poiss pää-koon epäjatkuvuutta.Noudatetaankävely- ja pyöräilyreittiensuunnittelussa verkkosuunnittelun lähtökohtialiikenneväylien varsilta siellä missä se on tarkoituksenmukaista. Vältetään suurien kor-keuserojen muodostumista.Huolehditaan, että kävelynja pyöräilyn yhteydet joukkoliikenteen reiteille r ja terminaa-leihin ovat sujuvat, esteettömät ja turvalliset sekä helposti saavutettavat.Sijoitetaan toiminnot siten, etteivät ne aiheuta kevyen liikenteen jaa autoliikenteen on-gelmakohteita kuten vilkkaiden teiden jaa katujen ylitystarpeita tai turvattomia tyhteyk-ja suunnittelua varten.siä kouluille.Arvioidaan kaavaratkaisujen vaikutuksiaa liikennemuotojen kulkutapaosuuksiin.Annetaan kävelyä ja pyöräilyä edistäviä suunnittelumääräyksiä tarkempaa kaavoitustaHarkitaan tarvetta antaa akentamisrajoituksia kävely- ja pyöräilyreitin toteuttamis-mahdollisuuksien varmistamiseksi.5.4Ydinasiat asemakaavassaAsemakaava on alueiden käytön yksityiskohtaisen järjestämisen,rakentamisen ja ke-maan-hittämisen suunnittelua, jollaohjataan rakentamista,lähiympäristöön liittyviäkäytön ratkaisujaa ja katusuunnittelua. Asemakaavoituksella varmistetaan yleiskaavanhyvien periaatteiden ja ratkaisujen toteutuminen kävelyn ja pyöräilyn osalta. Käve-lyyn ja pyöräilyynvaikuttaviaa asemakaavan ratkaisuja ovat aluevarausten käyttötar-edel-koitus ja mitoitus, kaava-alueen ulkoiset ja sisäiset liikenneyhteydet, liikenteenlyttämät tilavaraukset sekä kaavan toteutusjärjestyksen varmistaminen.Asemakaavassa tarkennetaann ja täydennetään yleiskaavassa esitettyä kävelynn ja pyö-väylilläräilynpääverkkoaja mahdollista alueverkkoa hierarkiatason alempitasoisillaa sekä suunnitellaan kävelyn ja j pyöräilyn sujuvuuteen, turvallisuuteen, esteettömyy-Ra-teen, matkaketjujen toimivuuteen ja ympäristön viihtyisyyteen liittyviä ratkaisuja.kentaminen tuleee sijoittaa suhteessa liikenneverkkoon siten, että liikenne ohjautuuturvallisille väylille, mikä parantaa myös joukkoliikenteen, kävelynn ja pyöräilynn edelly-tyksiä[30].Asemakaavassamääritetään kävelyyn jaa pyöräilyyn tarkoitettujen reittien yksityis-jalan-kulun ja pyöräilyn erottelutarpeet toisistaan ja muista liikennemuodoista. kohtainen sijaintii sekä tilantarpeet ottaenn huomioon alikulut, näkemät ja mahdollisetVer-

45kon jatkuvuuden osalta arvioidaan milloin tarvitaan erillinen jalankulku- ja pyöräilyväyläja milloin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden on mahdollista kulkea osalla matkaapuistokäytävillä, ulkoilureiteillä taikka vähäliikenteisillä tie- ja katuosuuksilla. Hyvätavoite on myös, että kävelyn ja pyöräilyn reitit kulkevat yhdyskuntarakenteen sisälläpois pääliikenneväylien varsilta. Lisäksi asemakaavassa tulee arvioida, onko pyöräilijöidenjalan-kulkuvyöhykkeellä tarkoituksenmukaisempaa kulkea autojen joukossa.Tällöin pyöräilijöiden asemaa ja arvostusta voidaan parantaa rauhoittamalla autoliikennettätai esim. toteuttamalla pyöräkaistoja ja pyörätaskuja. Mahdollisiin pyöräkaistoihinja pyörätaskuihin tulee varautua tilantarvetta määriteltäessä jo asemakaavassa.Asemakaavassa luodaan perusta sujuville, turvallisille ja esteettömille kävelyn ja pyöräilynyhteyksille joukkoliikenteen pysäkeille ja terminaaleihin. Asemakaavassa suositellaanmyös osoitettavan keskustoissa ja palvelujen yhteydessä paikkoja pyörienpysäköintiin, esim. kaavamääräysten muodossa. Minimitoimenpide on, että asemakaavanselostuksessa viitataan kunnan rakennusjärjestykseen, jos kuntaan on määriteltypysäköintinormit. Liikenneturvallisuuden osalta asemakaavalla voidaan edistääturvallisten liikenneverkkojen risteämiskohtien ja turvallisen nopeustason mukaistenliittymäratkaisujen syntymistä. Myös huoltoliikenteen reitteihin voidaan kiinnittäähuomiota ja välttää niiden kohtaamista jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kanssa. Erityistähuomiota tulee kiinnittää paikkoihin, joissa on paljon kävelijöitä ja pyöräilijöitä.Esimerkkinä mainittakoon koulut, päiväkodit, kaupalliset palvelut sekä urheilu- ja vapaa-aikakohteet.Asemakaavan ratkaisujen on oltava toteuttamiskelpoisia niin kustannusten kuin teknistenja ympäristöllisten tekijöiden suhteen. Kävelyn ja pyöräilyn osalta on tärkeää,että uusia alueita ei oteta käyttöön ennen kuin tarvittavat kevyen liikenteen järjestelyton toteutettu.Seuraavalla sivulla kuvassa 10 on esitetty ote Oulun Hiukkavaaran kaupunginosanKivikkokankaan osa-alueen asemakaavakartasta, jossa on paljon kävelyä ja pyöräilyätukevia asioita. Asemakaavassa kävelyn ja pyöräilyn pääreitit on viety yhdyskuntarakenteensisään ja reiteissä hyödynnetään paljon viheralueita. Kattavasta kävelyn japyöräilyn verkosta huolimatta alemman hierarkiatason kävelyn ja pyöräilyn reittienjatkuvuus ja yhdistävyys pää- ja alueverkkoon hoidetaan monin paikoin hienosti tonttikatujahyödyntäen. Korttelialueilta muodostuukin hyvät yhteydet niin kävelyn japyöräilyn pää- ja alueverkkoon kuin virkistysalueille. Maantien kanssa risteäminentapahtuu eritasossa ja katujen risteämiset tapahtuvat monin paikoin kadun linjaosuuksilla,jolloin risteämiskohta voidaan hoitaa halutulla tavalla (korotettu ylityskohta,kärkikolmiot autoille tai pyörille,…). Kävelijöiden ja pyöräilijöiden keskinäisetristeämiset on myös monin paikoin linjattu pois katujen vierestä. Erikseen on syytämainita, että ulkoilureitin risteämiset tapahtuvat eritasossa niin autoliikenteen kuinjalankulkijoiden ja pyöräilijöiden reittien suhteen. Joukkoliikenteen pysäkit on sijoitettumaantielle alikulkujen yhteyteen, jonne myös johtaa hyvät kävelyn ja pyöräilynreitit. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan, että maantien kevyen liikenteen valaistusuusitaan tarvittavilta osin. Kävelyn ja pyöräilyn verkkojen suunnittelussa on myös varauduttumahdolliseen uuteen kevyen liikenteen siltayhteyteen Oulujoen yli.

46Kuva 10.Ote Oulun Hiukkavaaran kaupunginosan Kivikkokankaan osa-alueen ase-makaavakartastaa [48].

47Asemakaavan keinoja edistää kävelyä ja pyöräilyä:Tarkennetaan suunnittelua olemassa olevien kaavarajojen sisällä.Tarkennetaan yleiskaavan ypohjalta kävelynja pyöräilyn pääverkkoa jaa mahdollistaalueverkkoa sekä täydennetään verkkoa hierarkian alempitasoisilla väylillä eli lähiver-kolla.Määritetään kävelyyn ja pyöräilyyn tarkoitettujen reittien yksityiskohtainen sijaintisekä tilantarpeet ottaen huomioon alikulut, näkemät ja mahdolliset m jalankulun ja pyö-pien tai toisen liikennemuodon osalta puistokäytävällä,tonttikadulla taikka muullaa hil-räilyn erottelutarpeet toisistaan ja muista liikennemuodoista.Tutkitaan voiko kävelijöiden ja pyöräilijöiden reitit kulkea osalla matkaa joko molem-jaisella kadulla tai tiellä. Hyvää tavoite on myös, että kävelyn ja pyöräilyn reitit kulkevatyhdyskuntarakenteen sisällä ulkopuolella pääliikenneväylien varsilta. .Pohditaan onkoo pyöräilijöiden tarkoituksenmukaisempaa kulkea jalankulkuvyöhykkeel-to-lä autojen joukossa, ja onko tarvetta parantaa pyöräilyn sujuvuutta ja turvallisuuttaateuttamalla esim. pyöräkaistoja ja pyörätaskuja. Varaudutaan pyöräkaistoihinja -taskuihin tilantarpeen määrittämisessä.Esitetään ulkoilu- ja vapaa-ajan reitit osana kävelyn ja pyöräilyn p verkkoa.Huolehditaan sujuvista, turvallisista ja esteettömistä kävelyn ja pyöräilyn yhteyksistäjoukkoliikenteen pysäkeille jaa terminaaleihin.Järjestetään tarvittavat pyörien pysäköintipaikat joukkoliikenteen pysäkkien ja termi-kaavamääräysten muodossa tai annetaan suosituksia reagoida asiaann kuntien raken-nusmääräyksissä.Vältetään risteämistä muun liikenteen kanssa tai järjestetään liikenneturvallisuudenkannalta vaaralliset risteämiskohdat eri tasoon.naalien sekä palvelujen yhteyteen.Osoitetaan keskustoissa ja palvelujen yhteydessä paikkoja pyörien pysäköintiin, esim.Osoitetaan tarvittavat autoliikenteen rauhoittamistoimenpiteet.Vältetään kävelijöiden ja pyöräilijöiden sekä huoltoliikenteen kohtaamista.

486 Toimintamalli kävelyn ja pyöräilynkytkemiseksi kaavaprosessiin6.1 Toimintamallin tarkoitusToimintamalli on tarkoitettu sovellettavaksi työkaluksi kävelyn ja pyöräilyn paremmallehuomioimiselle kaavaprosessin eri vaiheissa. Toimintamallin perimmäinen tarkoituson edistää kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvää laaja-alaista tarkastelua siinä kaavaprosessinvaiheessa, jossa asioihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Toimintamalli eikerro yhtä ainoaa oikeaa tapaa tarkastella kävellyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita, muttase tuo esille asioita, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri kaavatasojen erivaiheissa. Kaavahankkeiden ja siten myös kävelyn ja pyöräilyn lähtökohdat poikkeavathuomattavasti toisistaan erilaisissa toimintaympäristöissä ja -olosuhteissa.Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavissa asioissa:Kaavan ohjelmoinnissa,Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisessa,Viranomaisneuvotteluissa,Osallisten kanssa käytävässä vuoropuhelussa,Kaavavaihtoehtojen muodostamisessa,Kaavaan liittyvä vaikutusten arvioimisessa,Kaavaan liittyvien asiakirjojen laatimisessa,Päätöksenteossa,Seurannassa.Vaikka kävelyä ja pyöräilyä tulee tarkastella omina ja erillisinä liikkumismuotoina,tehdään niihin liittyvät tarkastelut useimmiten osana muuta liikennesuunnittelua.Tästä syystä kävelyn ja pyöräilyn huomiointi kaavassa on pitkälle riippuvainen siitä,kuinka hyvin liikenteen ja maankäytön yhteensovittamisessa onnistutaan. Päävastuutoimintamallin soveltamisesta ja hyödyntämisestä on kaavaprosessista läpiviemisestävastuussa olevalla kaavoittajalla. Kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijana voi toimiaesim. liikenneasioista vastaava kunnan virkamies tai tehtävään palkattu konsultti (liikennesuunnittelija).[30]6.2 Kävely ja pyöräily kaavaprosessien erivaiheissaKaavaprosessissa on erotettavissa aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheet.Maakuntakaavaan ja kuntien yhteiseen yleiskaavaan sisältyy myös vahvistamisvaihe.Maakuntakaavassa ja muissa laaja-alaisissa kaavoissa voidaan myös tavoitteidenlaatiminen erottaa omaksi valmisteluvaihetta edeltäväksi työvaiheeksi.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tarkastelut painottuvat aloitus- ja valmisteluvaiheisiin.Muissa kaavan vaiheissa kävelyn ja pyöräilyn osalta tehdään pääasiassa lausuntoihinja muistutuksiin perustuvaa viimeistelyä. Ei kuitenkaan ole poissuljettua, että esim.

49ehdotusvaiheessa tehdään vielä kävelyyn ja pyöräilyyn tai johonkin muuhun teemaankuten esim. liikenneturvallisuuteen liittyviä lisäselvityksiä.Kaavahankkeen aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma(OAS), jossa esitetään mm. kaavan keskeiset tavoitteet, osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely,kaavaan liittyvä vaikutusten arviointi sekä kaavaprosessissa hyödynnettävätja prosessin aikana tehtävät selvitykset ja tutkimukset. Kävelyn ja pyöräilynroolit liikennejärjestelmässä ja strategisissa tavoitteissa tulee käydä selvästi ilmiosallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattavaan kaavahankkeen tavoitteisiin,suunnittelutehtävään ja vaikutustenarviointiin, koska nämä ohjaavat myöhempääsuunnittelua ja hankkeen hyväksyttävyyttä. Aloitusvaiheessa saadaan mielikuva kaavahankkeenliikenteellisestä tilasta ja tarpeista niin lähtötietojen kuin viranomaistahojenkanssa käytävien keskustelujen perusteella. Aloitusvaiheessa hahmottuu myösmillä tasolla kaavahankkeessa on tarpeen huomioida kävely ja pyöräily.Kaavahankkeen valmisteluvaiheessa tarkennetaan kaavan tavoitteita. Tavoitteidentarkennuksessa tulee huomioida prosessin aikana, esim. liikenneselvityksien yhteydessä,esille nousseet uudet kävelyn ja pyöräilyn tarpeet. Keskeinen ja tärkein valmisteluvaiheentehtävä on tuoda kävelyn ja pyöräilyn näkökulmat esille kaava- ja rakennemallivaihtoehtojenmuodostamisessa ja vaihtoehtojen vertailussa. Vaikutusten arvioimisessakävelyä ja pyöräilyä tulee käsitellä omina ja erillisinä liikkumismuotoinatasavertaisesti muiden liikennemuotojen kanssa. Valmisteluvaiheen suunnittelu javaikutusten arviointi perustuu prosessin aikana käytävään vuoropuheluun, johonmyös liikennesuunnittelijan tulee osallistua. Valmisteluvaiheen tuloksena jalostuunähtäville asetettava kaavaluonnos, jossa kävelyn ja pyöräilyn näkökulmat tulee näkyäkattavasti. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että kaavaluonnoksen jälkeen kävelyäja pyöräilyä edistävien asioiden lisääminen kaavaan on jo huomattavasti vaikeampaa.Kaavahankkeen ehdotusvaiheessa kävelyn ja pyöräilyn osalta voidaan tehdä erikseenpyydettyjä lisäselvityksiä, mutta muutoin tehtävät painottuvat mielipiteiden ja lausuntojenpohjalta tehtäviin muutosten suunnitteluun sekä vaikutustenarvioinnin viimeistelyyn.Ehdotusvaiheessa tarkistetaan myös se, että kävelyä ja pyöräilyä koskevattavoitteet, vaihtoehtojen suunnitteluratkaisut ja vertailut sekä vaikutusten arviointinäkyvät kaavaselostuksessa. Kaavahankkeen hyväksymisvaiheessa kävelyyn japyöräilyyn kohdistuvat tehtävät liittyvät muistutusten ja lausuntojen pohjalta tehtävienmuutosten suunnitteluun sekä mahdollisiin lisäselvitysten tekemiseen.Eri kaavatasoihin liittyvää toimintamallia kävelyn ja pyöräilyn kytkemiseksi kaavaprosessiinon käsitelty tarkemmin kohdissa 6.3–6.5.

50KAAVAPROSESSIAloitusvaihe Kaavahankkeentyöohjelma jaaikataulut (ohjelmointi) Osallistumis‐ jaarviointisuunnitelma Alustavat tavoitteetValmisteluvaihe Tavoitteiden tarkennus Perusselvitykset Rakennemalli‐ taikaavavaihtoehdot Vaikutusarviot Vuoropuhelu KaavaluonnosEhdotusvaihe Kaavaehdotus Muistutukset jalausunnotHyväksymisvaiheNykytila Kävelyn ja pyöräilynlähtötiedot Kävelyyn ja pyöräilyynliittyvät tavoitteetKaavaprosessin aikaisetliikenneselvitykset ja‐tutkimuksetKävelyn ja pyöräilynnäkökulmat kaavavaihtoehtojenmuodostamisessaKaavavaihtoehtojen kävelyyn japyöräilyyn liittyvien vaikutustenarviointiViimeistely Tarvittavat lisäselvitykset Kävelyyn japyöräilyyn liittyvienmielipiteiden, muistutustenja lausuntojenpohjalta tehtävätmuutokset VaikutustenarvioinninviimeistelyKÄVELY JA PYÖRÄILY OSANA LIIKENNESUUNNITTELUAKuva 11.Kävelyn ja pyöräilyn suunnittelu osana kaavaprosessia.6.3 Maakuntakaavan toimintamalliMaakuntakaavan keinoista edistää kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä on kerrottutarkemmin kohdassa 5.2. Maakuntakaavan toimintamalli kuvaa, mitä kävelyyn japyöräilyyn liittyviä tarkasteluja tulee kussakin maakuntakaavan vaiheessa tehdä, jottaasioihin voidaan parhaiten vaikuttaa. Maakuntakaavassa on erotettavissa aloitus-,tavoite-, valmistelu-, ehdotus-, hyväksymis- ja seurantavaiheet.Kaavaprosessin eri vaiheiden kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät käydään yleisellätasolla läpi alla olevissa teksteissä. Kävelyn ja pyöräilyn tehtävät maakuntakaavaprosessineri vaiheissa esitetään tiiviimmin ja osin tarkemmin taulukossa 7.6.3.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät maakuntakaavan eri vaiheissaAloitusvaiheMaakuntakaavan aloitusvaiheessa tulee kerätä kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvää lähtötietoastrategioista, liikennejärjestelmäsuunnitelmista, liikenneverkkoja koskevistasuunnitelmista ja eri kehittämisohjelmista.Maakuntakaavassa liikenteen kannalta keskeinen asia on alueidenkäytön ja valtakunnallisenliikennejärjestelmän yhteensovittaminen. Toimintojen sijoittelulla voidaanvaikuttaa liikenteen kehittymiseen ja edistää siten kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteenedellytyksiä. Kaavahankkeen aloitusvaiheessa tehtävän työohjelman tuleetukea maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamista ja sitä, että kaavaprosessiinkytketään alusta alkaen liikennesuunnittelu mukaan. Aloitusvaiheessatulee varmistaa, että kävelyä ja pyöräilyä käsitellään koko kaavaprosessin ajan ominaerillisinä liikkumismuotoina muiden liikennemuotojen joukossa. Tämä tulee näkyäosallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaikissa muissa asiakirjoissa, joihin kirjataankaavan tavoitteita koskevia asioita.

51Aloitusvaiheessa maakunnan liitto sopii ympäristöministeriön kanssa viranomaisneuvottelusta,johon kutsutaan ELY-keskus ja muut sellaiset viranomaiset, joiden toimialaakaavan laatiminen saattaa koskea. Viranomaisneuvotteluissa tulee käsitellä kävelynja pyöräilyn kannalta merkittävät asiat. Maakunnan liiton on tiedotettava vireilläolevasta kaavahankkeesta alueensa kuntia.TavoitevaiheMaakuntakaavan tavoitevaiheessa tulee kaavan liikenteellisiä tavoitteita määriteltäessämäärittää myös kävelylle ja pyöräilylle tavoitteet ottaen huomioon valtakunnallisetja seudulliset kävelyä ja pyöräilyä koskevat strategiat ja niitä tukevat tavoitteet.Kävely ja pyöräily tulee maakuntakaavan yleispiirteisyydestä huolimatta olla riittävästimukana kaavan tavoitteissa, koska ne ohjaavat myöhemmin tapahtuvaa yleis- jaasemakaavojen suunnittelua. Maakuntakaavan tavoitevaiheessa tunnistetaan mm.ylikunnallisia tarpeita, joita esiintyy myös pyöräilyssä.Tavoitevaiheessa tehdään liikennejärjestelmän nykytilanteen analyysi. Kävelyn japyöräilyn osalta tulee kartoittaa liikkumismuotojen käyttöä rajoittavia tekijöitä ja ongelmiasekä pyrkiä tunnistamaan maakuntakaavoituksen mahdollisuudet poistaa em.rajoitteet. Rajoitteita voi löytyä esim. voimassa olevista tarkemman tason kaavoista,joita ei ole välttämättä edes toteutettu. Tavoitevaiheessa kartoitetaan myös tarvettalaatia liikennejärjestelmäsuunnitelma tai muu liikenteeseen liittyvä tarveselvitys.Tässä yhteydessä on hyvä pohtia millä tarkkuustasolla kävelyä ja pyöräilyä käsitelläänao. selvityksissä. Ideaalitilanne on, että maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmaatehdään samanaikaisesti kaavaprosessin kanssa. Nykytilanteen analyysiä voidaanmyöhemmin hyödyntää kaavaselostuksen osana ja vaikutusten arvioinnissa.ValmisteluvaiheMaakuntakaavan valmisteluvaiheessa tehdään vaihtoehtoja maakuntakaavasta tairakennemalleista, vaihtoehtojen vertailua sekä vaikutusten arviointia. Lisäksi valmisteluvaiheessatehdään huomattava määrä vertailua ja arviointia palvelevia selvityksiä.Kävely ja pyöräily tulee kytkeä riittävällä määrällä mukaan työvaiheisiin. Vaikutustenarvioinnissa tulee mm. selvittää, miten kävelyn ja pyöräilyn strategiat ja tavoitteettoteutuvat eri vaihtoehdoissa. Vertailutasona voidaan käyttää nykytilannetta täydennettynätiedossa olevilla liikennejärjestelmän muutoksilla. Valmisteluvaiheessasuunnittelu, vaikutusten arviointi ja vuoropuhelu limittyvät ja kaava jalostuu maakuntakaavaluonnokseksi,jossa kävelyn ja pyöräilyn näkökulmat tulee näkyä kattavasti.Maakuntaliitto asettaa valmisteluvaiheen aineiston nähtäville ja osallisilla on mahdollisuusesittää mielipiteitä kaavaluonnoksesta.EhdotusvaiheMaakuntakaavan ehdotusvaiheessa tulee kiinnittää huomiota, että kävelyn ja pyöräilynnäkökohdat otetaan huomioon kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden ja lausuntojenkäsittelyssä ja että ne huomioidaan varsinaisessa kaavaehdotuksessa. Lisäksitulee tarkistaa, onko kävelyn ja pyöräilyn kannalta merkittävät toimenpiteet realistisia,onko niiden toteutusvastuu selvitetty ja toteutuvatko ne kävelyn ja pyöräilynkannalta optimaalisessa järjestyksessä. Ehdotusvaiheessa huolehditaan myös siitä,että kävelyn ja pyöräilyn näkökulmat näkyvät kaavaselostuksessa.Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville, jonka jälkeen kuntalaiset ja osallisetvoivat tehdä kaavaan liittyviä muistutuksia. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös vi-

52ralliset lausunnot ELY-keskukselta, asiaa koskevilta kunnilta, kaava-alueeseen rajoittuvienalueiden maakuntien liitoilta sekä muilta tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä.HyväksymisvaiheMaakuntakaavan hyväksymisvaiheessa annetaan vastineet kaavaehdotuksesta annettuihinmuistutuksiin ja lausuntoihin sekä tehdään tarvittavat muutokset. Kävelyn japyöräilyn osalta tulee varmistaa, että muutokset tukevat kävelylle ja pyöräilylle asetettujastrategioita ja tavoitteita.Maakuntakaavan hyväksyy maakunnan liiton ylin päättävä toimielin ja hyväksyttymaa-kuntakaava saatetaan asianomaisen ministeriön vahvistettavaksi.Vahvistamis- ja seurantavaiheetMaakuntakaavan vahvistamisvaiheessa tulee kävelyn ja pyöräilyn osalta tehdä arviosiitä, miltä osin kävelyä ja pyöräilyä koskevat asiat saavat lainmukaisuuden. Ympäristöministeriövahvistaa maakuntakaavan, jonka jälkeen maakunnan liitto lähettää vahvistetunkaavan tiedoksi eri viranomaisille.Maakuntakaavan seurantavaiheessa toteutetaan jatkuvaa asiantuntijayhteistyötämaankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamisen hengessä. Kävelyn ja pyöräilynosalta tulee huolehtia siitä, että kävelyä ja pyöräilyä käsitellään tasavertaisinaliikkumismuotoina muiden liikennemuotojen kanssa.6.3.2 Kävely ja pyöräily maakuntakaavan asiakirjoissaMaakuntakaavaan kuuluu kaavakartta, kaavamerkinnät ja kaavamääräykset. Maakuntakaavaanliittyy myös selostus, jossa esitetään tarvittavat tiedot kaavan tavoitteista,vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä ratkaisujen perusteista. (L 5.2.1999/132)Kävelyn ja pyöräilyn osalta on tärkeää, että maakuntakaavan asiakirjoissa kävely japyöräily näkyvät omina liikkumismuotoina. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksiitse kaavakartassa ei ole tarpeen esittää kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita poislukien mahdolliset maakuntakaavamääräykset (ks. kohta 6.3.3). Kaavakarttaa täydentävässäkaavaselostuksessa tulee kuitenkin esittää vähintään kävelyä ja pyöräilyäkoskevat kaavan tavoitteet sekä kaavaluonnoksen, mahdollisen rakennemallin ja kaavavaihtoehtojenkävelyä ja pyöräilyä koskevat ratkaisut vaikutusarvioineen. Kaavaselostuksessavoidaan myös ottaa kantaa esim. eri liikennemuotojen yhteiskäyttöisyyteenja kertoa miten kävely- ja pyöräilyvirrat palvelevat joukkoliikenteen asiakaskertymääja päinvastoin. Kaavaselostuksen liitteisiin tulee laittaa kävelyn ja pyöräilynkannalta kaikki tarpeelliset asiakirjat.6.3.3 Maakuntakaavan ohjauskeinotMaakuntakaava ohjaa niin oikeusvaikutteisen kuin oikeusvaikutuksettoman yleiskaavanlaatimista ja muuttamista sekä toimii ohjeena kuntien yhteisen yleiskaavan laatimiselle.Maakuntakaava toimii ohjeena myös asemakaavan laatimiselle silloin kunyleiskaava on laadittu oikeusvaikutuksettomana kuitenkin siten, että asemakaavanlaatimisessa otetaan soveltuvin osin huomioon oikeusvaikutuksettoman yleiskaavansisältövaatimukset. Maakuntakaava ei ole voimassa hyväksytyn oikeusvaikutteisen

53yleiskaavan eikä hyväksytyn asemakaavan alueilla muutoin kun kaavojen muuttamistakoskevien vaikutusten osalta. [26]Maakuntakaavamääräysten avulla on mahdollista ilmaista alueen käytön periaatteitatai tarkentaa kaavamerkinnöin ilmoitettua alueen käyttötarkoitusta ja antaa sitenkaavalle täsmällisempää sisältöä. Maakuntakaavamääräystyyppejä ovat suunnittelu-,rakentamis- ja suojelumääräykset. Suunnittelumääräykset koskevat yksityiskohtaistakaavoitusta tai muuta viranomaisten alueiden käyttöä koskevaa suunnittelua. Rakentamis-ja suojelumääräykset liittyvät suoraan maankäyttöön. Rakentamismääräyksillävoidaan esim. täsmentää maakuntakaavan sisältöä rakentamisen ohjaamisessa taiantaa täydentäviä perusteita arvioitaessa mahdollista rakentamisen haitallista vaikutustamaakuntakaavan toteutumisessa. Maakuntakaavassa annettavat suojelumääräyksetvoivat ohjata myös muuta maankäyttöä kuin rakentamista. Suojelumääräyksiävoidaan antaa, kun halutaan suojella jotakin aluetta maiseman, luonnonarvojen, rakennetunympäristön, kulttuurihistoriallisten arvojen tai muiden erityisten ympäristöarvojenvuoksi. [5]Esimerkki mahdollisesta yleiskaavan laatimisessa huomioon otettavasta pyöräilyäedistävästä maakuntakaavan suunnittelumääräyksestä:Kuntien välisiä pyöräyhteyksiä pyritään kehittämään suorina ja nopeina työmatkaliikennettäsuosivina yhteyksinä mahdollisimman viihtyisässä ja virikkeellisessäesteettömyysnäkökohdat huomioivassa ympäristössä.

54Taulukko 7.Kävelyn ja pyöräilyn tehtävät maakuntakaavaprosessin eri vaiheissa.Aloitusvaiheen työtKaavan laatimisen lähtökohdat jayleistavoitteet sekä valtakunnallistenalueidenkäyttötavoitteidenasettamat lähtökohdatKaavan vaikutusalueen määrittäminenKaavan työohjelman laatiminenOsallistumis- ja arviointisuunnitelmanlaatiminen (OAS)Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvän tiedon kokoaminen aloitusvaiheen viranomaisneuvotteluavarten. Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliset, seudulliset ja suurimpien kaupunkienosalta kuntakohtaiset strategiat ja niitä tukevat tavoitteet. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat, tie- ja liikenneverkkosuunnitelmat tai strategisetkehittämisohjelmat. Varmistetaan, että kävely ja pyöräily esitetään omina liikkumismuotoina liikennejärjestelyihinliittyvissä asioissa OAS:ssa. Varmistetaan, että työohjelma tukee maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamistaja että kaavaprosessissa on mukana liikennesuunnittelija riittävinresurssein.Vuorovaikutus: Viranomaisneuvottelu lähtökohdista, valtakunnallisista tavoitteista ja muista tavoitteista (MRL 66 §,MRA 11 §), kaavan vireilletulosta tiedottaminen kunnille (MRA 15 §), osallistumis- ja arviointisuunnitelmastatiedottaminen (MRL 63 §, MRA 30 §).Tavoitevaiheen työtKaavan laatimisen tavoitteetLähtötietojen täydentäminenPerusselvityksetKehityskuvatKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Kävelyn ja pyöräilyn tavoitteiden määrittäminen ottaen huomioon valtakunnallisetja seudulliset kävelyä ja pyöräilyä koskevat strategiat ja niitä tukevat tavoitteet. Kävelyä ja pyöräilyä rajoittavien tekijöiden tunnistaminen sekä maakuntakaavoituksenmahdollisuudet rajoitteiden poistamiseen. Liikennejärjestelmäsuunnitelman tai liikenteeseen liittyvän tarve- ja vaikutusselvityksenlaatimistarpeen kartoitus sekä kävelyn ja pyöräilyn rooli selvityksissä.Valmisteluvaiheen työt Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätKaavan rakennemallien ja vaihtoehtojenmuodostaminen Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmien sisällyttäminen liikennettä koskeviin selvityk- Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien lähtötietojen ja tavoitteiden täydentäminen.Vertailua ja arviointia palvelevat siin.selvitykset Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmien esittäminen vaihtoehtojen suunnittelussa javertailussa.Vaikutusten arviointi Kävelyn ja pyöräilyn sisällyttäminen kaavavaihtoehtojen tai rakennemallien liikenteellistenvaikutusten arviointiin.Maakuntakaavaluonnos Vähentävätkö ratkaisut liikennetarvetta ja edistävätkö ne ympäristöystävällistenliikennemuotojen käyttöä? Onko palveluverkko jalan, pyörällä tai joukkoliikenteellä saavutettavissa? Lisäävätkö ratkaisut kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuutta? Lisäävätkö ratkaisut eri liikennemuotojen yhteiskäyttöä ja joukkoliikenteen käytönedellytyksiä? Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmien näkyminen maakuntakaavaluonnoksessa.Vuorovaikutus: Valmisteluaineisto nähtäville (MRA 30 §).Ehdotusvaiheen työtKaavaehdotusToteuttamiskelpoisuuden, ajoituksenja vastuiden hahmottaminenMielipiteet ja lausunnotKaavaselostusKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Kävelyn ja pyöräilyn näkökohdat kaavaehdotuksessa. Kävelyn ja pyöräilyn näkökohdat mielipiteiden ja lausuntojen käsittelyssä. Kävelyn ja pyöräilyn näkökohdat kaavamääräyksien täydentämisessä. Tarkistetaan onko kävelyn ja pyöräilyn kannalta merkittävät toimenpiteet realistisia,onko niiden toteutusvastuu selvitetty ja toteutuvatko ne kävelyn ja pyöräilynkannalta optimaalisessa järjestyksessä. Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmat kaavaselostuksessa.Vuorovaikutus: Kaavaehdotus nähtäville (MRL 65 §, MRA 12 §), lausunnot ELY-keskukselta, kunnilta, kaava-aluetta rajoittuviltamaakuntien liitoilta sekä muilta tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä (MRA 13 §).Hyväksymisvaiheen työtMuistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksestaKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Kävelyn ja pyöräilyn näkökohdat muistutusten ja lausuntojen käsittelyssä. Kävelyn ja pyöräilyn näkökohdat kaavaehdotuksen tarkennuksissa. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien asioiden kokoaminen viranomaisneuvotteluun.Vuorovaikutus: Viranomaisneuvottelu kaavaehdotuksen mielipiteistä ja lausunnoista (MRL 66 §, MRA 11 §), kaavan hyväksyminen(MRL 31 §).

55Vahvistamisvaiheen työtValitusten ja lausuntojen käsittelyKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Kävelyä ja pyöräilyä koskevien asioiden lainmukaisuuden arviointi.Lainmukaisuuden arviointiVuorovaikutus: Vahvistamispäätös (MRL 31 §).Seurantavaiheen työtToteutumisen ja vaikutusten seurantaKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät Jatkuva asiantuntijayhteistyö.6.4 Yleiskaavan toimintamalliYleiskaavan keinoista edistää kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä on kerrottutarkemmin kohdassa 5.3. Yleiskaavan toimintamalli kuvaa, mitä kävelyyn ja pyöräilyynliittyviä tarkasteluja tulee kussakin yleiskaavan vaiheessa tehdä, jotta asioihinvoidaan parhaiten vaikuttaa. Toimintamallissa yleiskaava on eroteltu aloitus-, valmistelu-,ehdotus- ja hyväksymisvaiheisiin. Joissakin laaja-alaisissa yleiskaavoissa voidaantavoitteiden laatiminen erottaa omaksi valmisteluvaihetta edeltäväksi työvaiheeksi.Tässä yhteydessä näin ei ole kuitenkaan toimittu.Tässä yhteydessä esiteltävä yleiskaavan toimintamalli soveltuu parhaiten kunnanstrategisen yleiskaavan ja yleispiirteisen aluevarausyleiskaavan sekä kuntien yhteisenyleiskaavan laatimiseen. Toimintamalli on hyödyllinen työkalu myös kunnan yksityiskohtaisenaluevarausyleiskaavan laatimisessa.6.4.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät yleiskaavan eri vaiheissaAloitusvaiheYleiskaavaprosessin aloitusvaiheen tehtäviä ovat yleiskaavan ohjelmointi, kaavanalustavien tavoitteiden määrittäminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminenja nykytilanteen analyysi. Kävelyn ja pyöräilyn huomioimisen taso ratkaistaanpitkälle jo tässä vaiheessa, minkä vuoksi kävelyn ja pyöräilyn rooli liikennejärjestelmässätulee kirjata selkeästi kaavan tavoitteisiin, suunnittelutehtävään sekä vaikutustenarviointiin.Aloitusvaiheen alussa määritellään kaavan laatimisen alustavat tavoitteet. Kaavanliikenteellisissä tavoitteissa tulee kävelyn ja pyöräilyn osalta ottaa huomioon valtakunnalliset,seudulliset ja kuntakohtaiset strategiat ja tavoitteet. Tässä yhteydessäkaavahanke myös ohjelmoidaan, jonka yhteydessä määritetään suunnitteluun tarvittavatresurssit, laaditaan kaavan aikataulu ja rajataan kaavan vaikutusalue. Vaikutusalueenrajauksessa on otettava huomioon, että kävelyn ja pyöräilyn vaikutukset ulottuvatmonesti kaava-aluetta laajemmalle alueelle. Maankäytön ja liikenteen suunnittelunonnistuneen yhteensovittamisen edellytys on varata liikennesuunnitteluun riittävästiresursseja.Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on aloitusvaiheen tärkein asiakirja. Siinä kuvataanmm. kaavan suunnittelualue, lähtökohdat, alustavat tavoitteet, kaavaan vaikuttavatnykyiset ja kaavatyön aikana laadittavat selvitykset, osalliset, vaikutusten arviointija kaavan laatijoiden yhteystiedot. Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta on tärke-

56ää, että liikennesuunnittelija osallistuu osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimiseenja kirjaa kaavahankkeessa huomioon otettavat kävelyä ja pyöräilyä koskevatsuunnitelmat ja määrittää lisäselvitystarpeet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaantulee kirjata myös kävelyä ja pyöräilyä koskevat alustavat tavoitteet ja suunnittelutehtävätja se, että kävely ja pyöräily otetaan omina liikkumismuotoina mukaan vaikutustenarviointiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkentaa myöhemminesim. työn aikana tehtävien kävelyä ja pyöräilyä koskevien selvitysten perusteella.Kävelyn ja pyöräilyn nykytilan analyysi on tärkeä työvaihe. Lähtötietojen hankinta ontarpeen tehdä kaava-aluetta laajemmalta alueelta, koska liikenteelliset vaikutuksetulottuvat myös laajemmalle. Selvitettäviä asioita ovat mm. nykyiset kävelyn ja pyöräilynreitit ja ali- ja ylikulut sekä kävelyn ja pyöräilyn kannalta keskeisten toimintojenkuten esim. koulujen ja palveluverkon sijainnit. Lisäksi on tarpeellista selvittää muidenliikennemuotojen toimintaympäristöä koskevaa tietoa. Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmastanykytilan arviointiin liittyy myös kehittämiskelpoisten alueiden määrittäminenesim. yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin tukeutuen sekä kävelyn ja pyöräilynroolin arvioiminen muiden liikennemuotojen joukossa. Keskeistä on tunnistaa kävelyynja pyöräilyyn liittyvät ongelmat ja rajoitteet. Tällaisia voi löytyä esim. voimassaolevista tarkemman tason kaavoista, joita ei ole välttämättä edes toteutettu. Lähtötiedotja nykytilan analyysi kootaan yleiskaavaselostukseen.Aloitusvaiheeseen liittyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely hankkeen ohjausryhmälleja kunnanhallitukselle, viranomaisneuvottelu, vireilletulokuulutus jayleisötilaisuus.

57Taulukko 8.Yleiskaavan aloitusvaiheeseen liittyvät kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.YleiskaavaprosessinaloitusvaiheKaavan alustavat tavoitteetKaavan ohjelmointiOsallistumis- ja arviointisuunnitelmanlaatiminenNykytilan analyysiVuorovaikutusKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätKartoitetaan kävelyn ja pyöräilyn rooli liikennejärjestelmässä.Selvitetään kävelyn ja pyöräilyn valtakunnalliset, seudulliset ja kuntakohtaisetstrategiat ja tavoitteet.Varataan riittävät resurssit liikennesuunnittelijalle.Kaavan vaikutusalueen rajaaminen.Varmistetaan kävelyn ja pyöräilyn asiantuntijan osallistuminen kaavaprosessiinaloitusvaiheen alusta lähtien.Kirjataan kävelyä ja pyöräilyä koskevat alustavat tavoitteet.Kirjataan olemassa olevat kävelyä ja pyöräilyä koskevat suunnitelmat, jotkakaavaprosessissa tulee ottaa huomioon sekä määritellään kävelyä ja pyöräilyäkoskevat lisäselvitystarpeet.Määritellään kävelyn ja pyöräilyä koskevat suunnittelutehtävät.Kirjataan kävely ja pyöräily omina liikkumismuotoina kaavan vaikutusten arvioinninkohteeksi.Kartoitetaan kävelyn ja pyöräilyn tärkeimmät osalliset, joita ovat alueen asukkaat(asukasyhdistykset), kuntalaiset, kunnan eri hallintokunnat, alueen työpaikatja liike-elämä ja kiinteistöjen omistajat.Kartoitettavat lähtötiedot Olemassa olevat kävelyä ja pyöräilyä koskevat suunnitelmat. Täydentävät viranomaisten haastattelut. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta keskeisten toimintojen sijainnin määrittäminen(koulut, päiväkodit, lähikauppa, työpaikat,…). Kävelyn ja pyöräilyn väylät ja reitit ali- ja ylikulkukäytävineen. Joukkoliikenteen reitit ja pysäkkien sijoittuminen. Tie- ja katuverkon luonne ja nopeusrajoitukset.Nykytilan arviointi Kävelyn ja pyöräilyn kannalta kehittämiskelpoisten alueiden määrittäminen(liikkumisvyöhykkeiden analyysi). Kävelyn ja pyöräilyn roolit ja mahdollisuudet muiden liikennemuotojenjoukossa. Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien ongelmien ja rajoitteiden tunnistaminen,esim. voimassa olevan toteutumattoman tarkemman kaavatason huonotratkaisut. Nykyisen maankäytön kehittämismahdollisuudet. Lisäselvitystarpeiden määrittäminen.OAS:n esittely ohjausryhmässä ja kunnanhallituksessa (seminaari tai vastaava),viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18 §), vireilletulokuulutus (MRL 63§), OAS nähtäville, yleisötilaisuus.ValmisteluvaiheYleiskaavaprosessin valmisteluvaiheen tehtäviä ovat kaavan tavoitteiden tarkentaminen,lisäselvitysten tekeminen, vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi. Valmisteluvaihehuipentuu kaavaluonnoksen valmistumiseen, joka voi olla joku tarkastelluistavaihtoehdoista tai yhdistelmä niiden hyvistä ominaisuuksista. Kaavaluonnoksestakerätään osallisten palaute. Kävelyn ja pyöräilyn osalta on tärkeää, että kaikissakaavaluonnosta edeltäneissä vaihtoehdoissa pohditaan tarkasti kävelyn ja pyöräilynedistämisen mahdollisuuksia ja vaikutusten arvioinneissa arvioidaan ja vertaillaanmillainen kävelyn ja pyöräilyn asema kussakin vaihtoehdossa on. Vastaava tarkastelutulee luonnollisesti tehdä myös muiden liikennemuotojen osalta.

58Valmisteluvaiheessa on mahdollisuus tarkentaa kävelyn ja pyöräilyn tavoitteita esim.lisäselvitysten tulosten perusteella tai tarvittaessa vielä kaavan vaihtoehtotarkastelujenjälkeenkin. Jopa lähtötietoja on mahdollisuus päivittää, tarvittaessa lisäselvityksiälaatimalla. Suuremmilla kaupunkiseuduilla suositellaan kävelyn ja pyöräilyn pääreittienmäärittämistä varten laadittavan joko kaavatyön yhteydessä tai erillisenä suunnitelmanakävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkko. Kaavan kävelyä ja pyöräilyä koskevat tavoitteeton kuitenkin pyrittävä laatimaan mahdollisimman tarkasti jo aloitusvaiheessa,koska se lisää hankkeen hyväksyttävyyttä myöhemmässä vaiheessa niin päättäjienkuin osallisten keskuudessa [9].Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen kannalta ehdottomasti tärkein vaihe kulminoituukaavaluonnoksen, kehityskuvan tai rakennemallien suunnitteluun. Vaihtoehtotarkasteluissaon tärkeää tuoda esille kaikki yleiskaavan edistämiskeinot kävelyn ja pyöräilynhyväksi (ks. kohta 5.3). Vaikutusten arvioinnissa kaavavaihtoehtojen liikenteellisetvaikutukset arvioidaan kaikkien liikennemuotojen kannalta. On kuitenkin tärkeää, ettäkävelyä ja pyöräilyä arvioidaan omina ja itsenäisinä liikkumismuotoina ja arvioinnissatuodaan selkeästi esille millaiset kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet kussakin vaihtoehdossaovat. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitäja matka-tuotoksia (ks. kohdat 4.4 ja 4.5). Mikäli kävelylle ja pyöräilylle asetetuttavoitteet eivät toteudu, on suunnittelussa tuotava esille tavoitteita tukevia toimenpiteitä.Tällaisia voivat olla esim. asutuksen ja palveluverkon sijoittumiseen tai liikenneverkkoontehtävät korjaukset. Valmisteluvaiheessa laaditaan myös alustava kaavaselostus,johon tulee kirjata kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät lähtökohdat ja tavoitteetsekä vertailevaa tietoa tavoitteiden toteutumisesta.Valmisteluvaiheeseen liittyy kaavaluonnoksen esittely ohjausryhmälle ja kunnanhallituksellesekä mahdollisesti myös kunnanvaltuustolle, kuulutus nähtävilläolosta, valmisteluvaiheenosallisten kuuleminen, yleisötilaisuus, lausuntopyyntö viranomaisillesekä mahdollinen viranomaisneuvottelu.Taulukossa 9 on esitetty tarkemmin kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tehtäviä kaavanvaikutusten arvioinnissa.

59Taulukko 9.Yleiskaavan valmisteluvaiheeseen liittyvät kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.YleiskaavaprosessinvalmisteluvaiheTavoitteiden tarkentaminenLisäselvityksetKaavavaihtoehtojentarkastelutKaavavaihtoehtojenvaikutusten arviointiYleiskaavaluonnosAlustavayleiskaavaselostusVuorovaikutusKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätTarkennetaan kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tavoitteita kaavassa tehtävienlisäselvitysten tulosten perusteella tai tarvittaessa vielä kaavan vaihtoehtotarkastelujenjälkeen.Tehdään aloitusvaiheessa määriteltävät lisäselvitykset.Tarkennetaan uusien lisäselvitysten tarve.Määritellään suuremmilla kaupunkiseuduilla kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkojoko kaavatyön yhteydessä tai erillisenä suunnitelmana.Tuodaan esille kaikki yleiskaavan edistämiskeinot kävelyn ja pyöräilyn hyväksi,ks. kohta 5.3.Määritetään jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeet. Analysoidaanpalveluverkon ja lähipalvelujen saavutettavuutta kävellen ja pyörälläsekä kuvataan kävelyn ja pyöräilyn asema ja mahdollisuudet eri alueilla.Analysoidaan suosivatko kaavaratkaisut kävelyä ja pyöräilyä omina ja erillisinäliikkumismuotoina ja tuodaan esille millaiset kävelyn ja pyöräilyn olosuhteetkussakin vaihtoehdossa ovat.Analysoidaan lisäävätkö kaavaratkaisut kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuttaTarkistetaan onko kävelyn ja pyöräilyn pääreittien ja mahdollisten alueverkonreittien muodostama verkko riittävän kattava.Tarkistetaan ovatko kävelyn ja pyöräilyn pääreitit sijoitettu yhdyskuntarakenteensisään siellä missä se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista.Tarkistetaan ovatko kävelyn ja pyöräilyn yhteydet joukkoliikenteen reiteille jamerkittävimpiin terminaaleihin sujuvat, esteettömät ja turvalliset.Analysoidaan ovatko kävelyn ja pyöräilyn pääreitit turvallisia kiinnittäen huomiotaristeämisiin ajoneuvojen kanssa, vilkkaiden pääteiden ja -katujen risteyksiinja koulujen kohtiin sekä autoliikenteen ajonopeuksiin.Tarkistetaan onko suunnittelussa otettu huomioon kohteet, jotka vaativaterityistä huomiota esteettömyydessä.Analysoidaan valtakunnallisten, seudullisten ja kuntakohtaisten kävelyn japyöräilyn strategioiden ja tavoitteiden toteutumista.Tarkistetaan ovatko yleiskaavan kävelyn ja pyöräilyn ratkaisut sopusoinnussavoimassa olevien alemman kaavatason ratkaisuihin. Jos eivät ole, niin pohditaanvoidaanko esim. alemman kaavatason ratkaisuja muuttaa tilanteessa,jossa kaava ei ole toteutunut.Tehdään yleiskaavaluonnokseen mahdollisia tarkennuksia niin, että kävelylleja pyöräilylle asetetut tavoitteet toteutuvat.Otetaan kantaa kuinka hyvin palveluverkko on saavutettavissa eri alueiltakävellen ja pyörällä.Otetaan kantaa kävelyn ja pyöräilyn pääreittien sujuvuuteen, turvallisuuteenja esteettömyyteen.Otetaan kantaa kuinka turvallisia alueet ovat jalankulkijoille ja pyöräilijöillesekä liikenteellisen että sosiaalisen turvallisuuden kannalta.Otetaan kantaa uusien ja eheytettävien alueiden mitoitukseen kävelyn ja pyöräilynkannalta esim. asukasmäärän ja niiden sijoittumisen suhteen.Huolehditaan, että alustavaan kaavaselostukseen kirjataan kävelyyn ja pyöräilyynliittyvät lähtökohdat ja tavoitteet sekä vertailevaa tietoa tavoitteiden toteutumisesta.Kaavaluonnoksen esittely hankkeen ohjausryhmälle, kunnanhallitukselle sekämahdollisesti myös kunnanvaltuustolle, kuulutus nähtävilläolosta, valmisteluvaiheenosallisten kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30 §), yleisötilaisuus, lausuntopyyntöviranomaisille (MRA 20 §) sekä mahdollinen viranomaisneuvottelu(MRL 64 §, MRA 18 §).

60EhdotusvaiheEhdotusvaiheessa kaavaluonnos viimeistellään kaavaehdotukseksi kaavaluonnoksestasaatujen muistutusten ja lausuntojen perusteella. Työvaiheeseen sisältyy myöskaavaselostuksen viimeistely sekä kaavan toteuttamistavan suunnittelu ja vastuutahojenmäärittäminen.Kävelyn ja pyöräilyn osalta varmistetaan, että ehdotusvaiheen muutokset tukevat kävelylleja pyöräilylle asetettuja tavoitteita. Kaavaselostuksessa tulee olla kuvattunakävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ratkaisut perusteluineen sekä vaikutusten arvioinninkeskeiset tulokset. Kaavan toteuttamistavan suunnittelussa on varmistettava, ettäkaavaehdotuksessa esitetyt kävelyn ja pyöräilyn ratkaisut ovat kustannuksiltaan realistisiakaavan aikajänne ja tien- ja kadunpitäjien resurssit huomioon ottaen. Kaavaanvoidaan asettaa esim. yleiskaavamääräys, jossa edellytetään kävelyn ja pyöräilynpääreittien ja tarpeellisten alikulkujen toteutumista ennen uusien alueiden käyttöönottamista.Ehdotusvaiheeseen liittyy kaavaehdotuksen esittely ohjausryhmälle ja kunnanhallitukselle,kuulutus virallisesta nähtävilläolosta, ehdotusvaiheen osallisten kuuleminen,yleisötilaisuus, lausuntopyyntö viranomaisille sekä viranomaisneuvottelu.Taulukko 10.Yleiskaavan ehdotusvaiheeseen liittyvät kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.YleiskaavaprosessinehdotusvaiheVastineet palautteisiinYleiskaavaselostusToteuttamistavansuunnitteluVuorovaikutusKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätTehdään muistutusten ja lausuntojen pohjalta tarpeelliset täydennykset ottaenhuomioon kävelylle ja pyöräilylle asetetut tavoitteet.Varmistetaan, että kaavaselostuksessa kuvataan kävelyn ja pyöräilyn ratkaisutperusteluineen sekä vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset.Varmistetaan, että kaavaehdotuksessa esitetyt kävelyn ja pyöräilyn ratkaisutovat kustannuksiltaan realistisia kaavan aikajänne ja tien- ja kadunpitäjienresurssit huomioon ottaen.Varmistetaan sopimuksin tai määräyksin, että välttämättömimmät kävelyn japyöräilyn ratkaisut toteutetaan ennen uusin alueiden käyttöönottamista.Yleiskaavaehdotuksen esittely ohjausryhmälle, kunnanhallitukselle sekä mahdollisestimyös kunnanvaltuustolle, kuulutus virallisesta nähtävilläolosta,ehdotusvaiheen osallisten kuuleminen (MRL 65§), yleisötilaisuus, lausuntopyyntöviranomaisille ja viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 18 §).HyväksymisvaiheHyväksymisvaiheessa kaavaehdotus viimeistellään kaavaehdotuksesta saatujenmuistutusten, palautteiden ja vuorovaikutuksen perusteella. Kävelyn ja pyöräilynosalta annetaan vastineet niitä koskeviin muistutuksiin ja palautteisiin. Mikäli kaavaehdotukseentulee olennaisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA32 §).Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle yleiskaavan hyväksymistä. Kunta ilmoittaakaavan hyväksymisestä osallisille (MRL 67 §). Mikäli kaavasta ei valiteta, se saa lainvoiman30 päivän valitusajan umpeuduttua. Kuntien yhteisen yleiskaavan hyväksyykuntayhtymä tai kuntien muu yhteinen toimielin ja kaavan vahvistaa ympäristöministeriö.Ympäristöministeriö hankkii kuntien yhteisestä yleiskaavasta lausunnot niiltäministeriöiltä, joita asia koskee. Vahvistamisvaiheessa kaavaan voidaan tehdä vähäi-

61siä muutoksia ja oikaisunluonteisia korjauksia. Ympäristöministeriö voi määrätä kaavantulevan heti voimaan joko kokonaan tai osittain. [28]Toteuttaminen ja seurantavaiheYleisesti kunnan kehittämisstrategiat, maanhankinta ja asemakaavoitus ohjaavatyleis-kaavan toteutumista [28]. Jatkuva maankäytön ja liikenteen vuorovaikutteinenasiantuntijayhteistyö varmistaa yleiskaavan hyvien ratkaisujen jalkautumisen yksityiskohtaisempaansuunnitteluun. Aiesopimukset sekä maankäytön ja liikenteensuunnittelijoiden muodostamat yhteistyöryhmät ovat viime vuosina olleet toimiviayleiskaavan toteutumisen seurannan menetelmiä myös kävelyn ja pyöräilyn edistämisenosalta. Näistä on kerrottu tarkemmin kohdissa 2.3.2–2.3.3.6.4.2 Esimerkki tarkistuslistasta kävelyn ja pyöräilyn vaikutusten arviointia vartenKävelyn ja pyöräilyn vaikutuksia selvitetään yleiskaavassa samanaikaisesti kaavanmuiden vaikutusten kanssa. Vaikutusten arvioinnin helpottamista ja varmistamistavarten voidaan laatia tarkistuslistoja, joiden sisältö riippuu mm. yleiskaavan tyypistäsekä kaavan tavoitteista ja ohjausvaikutuksista. Sopiva ajankohta tarkistuslistan laatimiseenon esim. silloin, kun kaavan alustavat tavoitteet selkiintyvät. Tarkistuslistaavoidaan tarkistaa kaavaprosessin edetessä esim. aina kaavan tavoitteiden täsmentämisenyhteydessä.Taulukossa 11 on esitetty esimerkki strategiseen yleiskaavaan soveltuvasta kävelyn japyöräilyn vaikutusten arvioinnin tarkistuslistasta.

62Taulukko 11.AihealueAluevarauksetEsimerkki strategiseen yleiskaavaan soveltuvasta kävelyn ja pyöräilynvaikutusten arvioinnin tarkistuslistasta.Tarkistettavat asiatMiltä alueilta palveluverkko on saavutettavissa jaloin ja pyörällä? Tukeeko tämäasetettuja tavoitteita?Ovatko koulut ja päiväkodit saavutettavissa turvallisesti jaloin ja pyörällä? Sijoittuvatkonämä asutuksen painopisteeseen nähden vilkkaiden liikenneväylien taakse?Suosivatko ratkaisut kävelyä ja pyöräilyä liikkumismuotoina?Kuinka paljon kaavan ratkaisut tuottavat kävely- ja pyörämatkoja? Tukeeko tämäasetettuja tavoitteita ja lisääkö se kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta?Onko uusien alueiden rakenne suunniteltu kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytystenmukaisesti? Onko rakennetuille alueille esitetyt eheyttämis- ja tiivistämistoimetriittäviä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseksi?Kävelyn ja pyöräilynpääreititKävelyn ja pyöräilynpääreittienesitystapaMuutaOvatko pääreitit seudulle määritellyn tavoiteverkon mukaisia?Kulkevatko pääreitit oikeissa paikoissa? Yhdistävätkö ne asuinkeskittymät keskustaan?Kulkevatko pääreitit yhdyskuntarakenteen sisällä siellä missä se on mahdollista?Ovatko pääreitit nopeita, sujuvia ja tukevatko ne työmatkaliikennettä? Ovatkopääreitit asuinalueilta aluekeskuksiin lyhyempiä kuin autoliikenteen reitit?Onko pääreiteissä vaarallisia risteämiskohtia autoliikenteen kanssa? Voidaankonämä välttää? Ovatko suunnitellut liikenneturvallisuustoimenpiteet riittäviä?Onko pääreittien alikulut määritelty oikeisiin paikkoihin ottaen huomioon aluevarauksetja nykyisen palveluverkon sijoittuminen?Tukeutuvatko pääreitit joukkoliikenteen laatukäytäviin? Ovatko yhteydet joukkoliikenteenreiteille ja terminaaleihin sujuvat, esteettömät ja turvalliset?Kulkevatko pääreitit mäkisissä tai muuten vaikeakulkuisissa kohdissa?Mitkä pääreitit ovat toteuttamiskelpoisia tien- ja kadunpitäjien taloudelliset resurssithuomioiden?Onko pääreiteissä kohtia, joihin tulee määrittää reitin toteutumisen varmistamiseksirakentamisrajoitus?Onko olemassa esteitä siihen, ettei kävelyn ja pyöräilyn reittejä voida esittääyleiskaavakartalla joko ”kevyen liikenteen reitti” tai ”kevyen liikenteen yhteystarve”-kaavamerkintöjä käyttäen?Toteuttavatko ratkaisut ylemmällä tasolla sovittuja liikennepoliittisia päämääriä?6.4.3 Kävely ja pyöräily yleiskaavan asiakirjoissaYleiskaavaan oikeusvaikutteisiin asiakirjoihin kuuluvat kaavakartta, kaavamerkinnätja kaavamääräykset. Yleiskaavaan liittyy myös selostus, jossa esitetään tarvittavattiedot kaavan tavoitteista, vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekä ratkaisujen perusteista.(L 5.2.1999/132)Kävely ja pyöräily tulee näkyä yleiskaavan asiakirjoissa omina liikkumismuotoina.Kävelyn ja pyöräilyn pääreitit suositellaan esitettävän yleiskaavan oikeusvaikutteisessaosassa. Tavoite on, että kävelyn ja pyöräilyn pääreitit esitetään kaavakartassa,mutta vähimmäisvaatimus on, että kaavakarttaan lisätään yleismääräys, jossa kerrotaan,mihin liite- tai teemakarttaan kävelyn ja pyöräilyn pääreitit on sisällytetty yksityiskohtaistasuunnittelua huomioiden (ks. kohta 5.3).Yleiskaavan kaavaselostuksessa tulee esittää kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät lähtökohdatja tavoitteet sekä kuvata kaavavaihtoehtojen ja lopullisen yleiskaavan kävelynja pyöräilyn ratkaisut perusteluineen ja vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset. Jos

63mahdollista, niin kaavaselostuksessa tulee esittää myös kävelyn ja pyöräilyn pääreittientavoiteverkko. Lisäksi yksityiskohtaista suunnittelua varten kaavaselostukseensuositellaan listattavan ne liitteet, joissa käsitellään kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviäasioita. Kävely ja pyöräily ansaitsevat oman kohtansa kaavaselostuksessa liikennettäkoskevassa osa-alueessa.6.4.4 Yleiskaavan ohjauskeinotYleiskaava ohjaa asemakaavan laatimista ja muuttamista sekä alueiden käytön järjestämiseenliittyviä toimenpiteitä. Yleiskaavan asiakirjoissa tulee ilmaista kaavan keskeisetsuunnitteluajatukset ja se, että kaavamääräykset ja -suositukset on laadittutapauskohtaisesti harkiten ja jatkotoimenpiteitä ajatellen. Asemakaavojen laatiminenon nopeampaa ja helpompaa silloin kun yleiskaavassa on ratkaistu yhdyskuntarakentamisenpääperiaatteet ja toimintojen yhteensovittamiseen liittyvät kysymykset. Tällöinasemakaavoituksessa voidaan keskittyä yleiskaavan määrittelemien periaatteidentoteuttamisen suunnitteluun asemakaavoitukselle ominaisin keinoin. [28]Yleiskaavan oikeusvaikutteisessa osassa esitetään yksiselitteiset asiat, joiden oikeusvaikutuksiin,velvoitteisiin ja rajoituksiin eri osapuolten halutaan sitoutuvan. Kaavaratkaisujenperustelut, kaavan sisällön tulkinnat ja oikeusvaikutukset esitetään kaavaselostuksessa.[30]YleiskaavamerkinnätYmpäristöministeriön kaavamerkintäasetuksen mukaisia yleiskaavamerkintöjä ovat:Alueiden käytön kehittämistavoitemerkinnät,Osa-alueiden erityisominaisuuksia ilmaisevat merkinnät,Aluevarausmerkinnät,Kohde- ja viivamerkinnät,Ympäristömuutoksia kuvaavat merkinnät.Yleiskaavan merkintätyypit täydentävät toisiaan eikä niitä voida laittaa keskenääntärkeysjärjestykseen. Yksittäisen merkinnän ohjausvaikutus on riippuvainen merkintäänliittyvistä määräyksistä. Päällekkäiset merkinnät on huomioitava samanaikaisesti.[6] Kävelyn ja pyöräilyn näkökulmasta keskeiset yleiskaavamerkinnät ovat alueidenkäytön kehittämistavoitemerkinnät, aluevarausmerkinnät sekä kohde- ja viivamerkinnät.Yhteystarpeet esitetään kehittämistarvemerkinnöin, toimintojen sijoittuminenaluevarausmerkinnöin ja liikenneverkko ml. kävelyn ja pyöräilyn reitit viivamerkinnöin.YleiskaavamääräyksetYleiskaavamääräyksiä voidaan antaa kaava-alueesta, määrätystä osa-alueesta tai yksittäisestäkaavamerkinnästä. Yleiskaavamääräystyyppejä ovat maakuntakaavamääräystentapaan suunnittelu-, rakentamis- ja suojelumääräykset. Suunnittelumääräyksilläohjataan asemakaavoitusta ja tarvittaessa muuta suunnittelua. Rakentamismääräyksetliittyvät yleiskaavaan sisältyviin rakentamisrajoituksiin ja niillä ohjataan suoraanrakentamista. Jos kohteella on erityisiä ympäristöarvoja, voidaan ympäristöarvojensäilyttämistä ohjata suojelumääräyksin. Yleiskaavamääräysten jaottelu ohjausvaikutuksenperusteella ei ole aina yksiselitteinen ja sama määräys voi ohjata esim.sekä suunnittelua että rakentamista. [6]

64Esimerkkejä mahdollisista yleiskaavan laatimisessa annettavista kävelyyn ja pyöräilyynliittyvistä suunnittelu- ja rakentamismääräyksistä:Kevyen liikenteen yhteystarpeeseen liittyvä suunnittelumääräys:Pyöräilyn pääreittien suunnittelussa tulee tavoitella toimivien yhteyksienmuodostamista joukkoliikenteen kehittämiskäytäviinKevyen liikenteen reitin toteutumiseen liittyvä rakentamisrajoitus:Tarkoin määritellylle kevyen liikenteen reitin osalle voidaan määrätä rakentamisrajoitus6.5 Asemakaavan toimintamalliAsemakaavan keinoista edistää kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiä on kerrottutarkemmin kohdassa 5.4. Asemakaavan toimintamalli kuvaa, mitä kävelyyn ja pyöräilyynliittyviä tarkasteluja tulee kussakin asemakaavan vaiheessa tehdä, jotta asioihinvoidaan parhaiten vaikuttaa. Toimintamallissa asemakaava on eroteltu yleiskaavantapaan aloitus-, valmistelu-, ehdotus- ja hyväksymisvaiheisiin.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät ovat riippuvaisia asemakaavan luonteesta.Tässä yhteydessä esitettävä asemakaavan toimintamalli soveltuu parhaiten uudenasuinalueen, kunnanosan tai useampaa korttelia sisältävän vaikutuksiltaan merkittävänasema-kaava-alueen laatimiseen tai muuttamiseen. Se on käyttökelpoinen myösvaikutuksiltaan merkittävän olemassa olevan alueen tiivistämistä ja eheyttämistä tavoittelevassasuunnittelussa. Toimintamallia voidaan soveltaa myös pienempienasemakaava-alueiden suunnitteluun, mutta se ei sovellu vaikutuksiltaan vähäiseenasemakaavan muutoksia koskevaan suunnitteluun.6.5.1 Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävät asemakaavan eri vaiheissaAloitusvaiheAsemakaavaprosessin aloitusvaiheen tehtäviä ovat asemakaavan ohjelmointi, kaavantarkoituksen ja tavoitteiden määrittäminen, suunnittelualueen rajaaminen sekä osallistumis-ja arviointisuunnitelman laatiminen. Asemakaavan esisuunnitteluvaiheessakunta voi tehdä tarvittavia yhteistoimintasopimuksia hankkeen alullepanijan kanssa.Esisuunnitteluvaiheeseen voi sisältyä myös maanhankintaa ja mahdollisia ympäristöselvityksiä.Aloitusvaiheessa kaavahanke ohjelmoidaan, jonka yhteydessä määritetään suunniteluuntarvittavat resurssit, laaditaan kaavan aikataulu ja rajataan kaavan vaikutusalue.Ohjelmoinnin yhteydessä arvioidaan kaavaan liittyvän liikennesuunnittelun tarve javarataan siihen riittävät resurssit. Kaavoitettavat toiminnot ja niiden synnyttämätliikkumistarpeet antavat viitteitä siitä millainen rooli kävelyllä ja pyöräilyllä on kaavassa.Merkittävien uusien alueiden suunnittelu ja usein myös laajempien olemassaolevien asemakaavojen muuttaminen edellyttävät lähes aina asemakaavan yhteyteenliikennesuunnitelman laatimista. Liikennesuunnitelman tarkkuus määräytyy kaavassaesitettyjen asioiden perusteella. Tarkimmillaan se on lähes katusuunnitelman tasoinen.[40]

65Aloitusvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa esitetään kaavoitettavaalue ja kaavan vaikutusalue, kaavan tarkoitus ja tavoitteet, lähtökohdat,kaavaan liittyvät selvitykset, vaikutusten arviointi, kaavan ohjelmointi sekä osallisetja vuorovaikutus. Kaikki tiedossa olevat kävelyä ja pyöräilyä koskevat lähtökohdat,tarpeet ja tavoitteet sekä ylemmän asteen kaavoissa esitetyt asiat tulee kirjata osallistumis-ja arviointisuunnitelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetäänmm. asemakaavan edellyttämä liikennesuunnittelun tarve ja taso sekä varmistetaanliikenneasiantuntijan osallistuminen kaavahankkeeseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaankirjataan myös kaavahankkeessa tehtävät vaikutusten arviot. Vaikutuksiltaanmerkittävien kaava-alueiden osalta tulee kirjata, että kävely ja pyöräilyotetaan omina liikkumismuotoina mukaan vaikutusten arviointiin. Osallistumisarvioinnissamääritetään osalliset eli kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihinoloihin suunnitelma saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt,joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta arvokkaitaosallisia ovat mm. kohdealueen asukas- ja pyöräily-yhdistykset, kiinteistöjen omistajatsekä alueella toimivat yritykset ja usein myös paikalliset liikunta- ja terveysjärjestöt.Liikennettä ja kävelyä koskeva nykytilan analyysi on osa kaavan lähtötietojen hankintaaja tietoja on hankittava kaavoitettavaa aluetta laajemmalta alueelta, koska kaavoituksenvaikutukset ulottuvat laajemmalle. Taulukossa 12 on esitetty tarkemmin nykytilanteenanalyysiin soveltuvia kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tehtäviä.

66Taulukko 12.Asemakaavan aloitusvaiheeseen liittyvät kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.AsemakaavaprosessinaloitusvaiheKaavan ohjelmointiKaavan tarkoitus jaalustavat tavoitteetOsallistumis- jaarviointisuunnitelmanlaatiminenNykytilan analyysiVuoropuheluKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätMääritellään kaavaan liittyvän liikennesuunnittelun sekä kävelyn ja pyöräilynsuunnittelun tarve ja varataan resurssit.Rajataan kaavan vaikutusalue.Esitetään ylemmän tason kaavoituksessa, liikennejärjestelmäsuunnitelmassa taimuussa vastaavassa suunnittelussa esitetyt kävelyn ja pyöräilyn tavoitteet.Kirjataan olemassa olevat kävelyä ja pyöräilyä koskevat lähtökohdat, tarpeet jatavoitteet sekä ylemmän asteen kaavoissa esitetyt asiat.Esitetään asemakaavan edellyttämä liikennesuunnittelun tarve ja taso sekävarmistetaan liikenneasiantuntijan osallistuminen kaavahankkeeseen.Kirjataan kävely ja pyöräily omina liikkumismuotoina kaavan vaikutusten arvioinninkohteeksi.Kartoitetaan kävelyn ja pyöräilyn tärkeimmät osalliset, joita ovat mm. kohdealueenasukas- ja pyöräily-yhdistykset, kiinteistöjen omistajat sekä alueella toimivatyritykset ja usein myös paikalliset liikunta- ja terveysjärjestöt.Kartoitettavat lähtötiedot Maakunta- ja yleiskaava sekä kävelyn ja pyöräily rooli suunnitelmissa. Muut liikennettä koskevat kaava-alueeseen vaikuttavat suunnitelmat sekäkävelyn ja pyöräilyn rooli suunnitelmissa. Yleiskaavaan määritelty kävelyn ja pyöräilyn pääverkko ja tavoiteverkko, jossellainen on olemassa. Kaavan vaikutusalue liikenteen kysynnän suhteen ja liikenteen kysyntää synnyttävientoimintojen määrittäminen. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta keskeisten toimintojen sijoittuminen (koulut,päiväkodit, lähikauppa, työpaikat,…). Tie- ja katuverkon luonne, liikennemäärät ja nopeusrajoitukset (tarvittaessaliikennelaskennat). Muut liikenneväylät. Kävelyn ja pyöräilyn reitit, ali- ja ylikulut ja liikkumismuotojen erottelu. Onnettomuustiedot. Joukkoliikenteen reitit ja pysäkkien sijoittuminen. Pysäköintialueet. Huoltoliikenteen reitit ja niiden kohtaaminen kävelyn ja pyöräilyn kanssa Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ongelmakohdat (maastokäynnit); yhteysvälipuutteet,vaaralliset risteämiskohdat muiden liikennemuotojen kanssa, huonososiaalinen turvallisuus. Piha-alueet; koulut, kauppakeskukset. Liikennettä ja erityisesti kävelyä ja pyöräilyä koskevat kuntalaisten aloitteet.Nykytilan arviointi Liikenteellinen tilanne kaava-alueen sisällä ja vaikutusalueella. Kävelyn ja pyöräilyn reittien nykyinen tila, kehittämistarpeet ja uudet yhteystarpeet. Kävelyn ja pyöräilyn kannalta kehittämiskelpoisten alueiden määrittäminen(liikkumisvyöhykkeiden analyysi). Kävelyn ja pyöräilyn rooli ja mahdollisuudet muiden liikennemuotojen joukossa Kävelyn ja pyöräilyn erottelutarpeet toistensa ja muiden liikennemuotojen.kanssa. Joukkoliikenteen reittien ja pysäkkien saavutettavuus kävellen ja pyörällä. Nykyisen maankäytön kehittämismahdollisuuksien arvioiminen. Asemakaavan liikennesuunnitteluun sisällytettävät kävelyyn ja pyöräilyynliittyvät asiat.Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely ohjausryhmälle, tekniselle lautakunnalleja mahdollisesti myös kunnanhallitukselle, tarvittaessa viranomaisneuvottelu(MRL 66 §, MRA 26 §), vireilletulokuulutus (MRL 63 §), OAS nähtäville.

67ValmisteluvaiheAsemakaavan valmisteluvaiheen tehtäviä ovat tavoitteiden tarkentaminen, perusselvitystentekeminen sekä kaavavaihtoehtojen suunnittelu, vertailu ja vaikutusten arviointi.Kävelyn ja pyöräilyn osalta perusselvitys kulminoituu usein liikennesuunnitelmanlaatimiseen. Asemakaavaan liittyvän liikennesuunnitelman sisällöstä on kerrottutarkemmin kohdassa 4.3. Valmisteluvaiheen lopputuotoksena syntyy kaavaluonnos,joka voi olla joku tarkastelluista vaihtoehdoista tai yhdistelmä niiden hyvistä ominaisuuksista.Asemakaavaluonnoksesta kerätään osallisten näkemys. Kävelyn ja pyöräilynosalta on yleiskaavan tapaan tärkeää, että kaikissa kaavaluonnosta edeltäneissävaihtoehdoissa pohditaan tarkasti kävelyn ja pyöräilyn edistämisen mahdollisuuksiaja vaikutusten arvioinnissa arvioidaan ja vertaillaan millainen kävelyn ja pyöräilynasema kussakin vaihtoehdossa on. Vastaava tarkastelu tulee luonnollisesti tehdämyös muiden liikennemuotojen osalta.Valmisteluvaiheessa on mahdollisuus tarkentaa kävelyn ja pyöräilyn tavoitteita esim.kaavan yhteydessä tehtävän liikennesuunnitelman tulosten sekä kaavan yhteydessäkäytävän vuoropuhelun perusteella. Tavoitteita voidaan tarvittaessa tarkentaa vieläkaavan vaihtoehtotarkastelujen jälkeenkin.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tärkein vaihe ajoittuu kaavaluonnoksen ja sitä edeltävienvaihtoehtojen suunnitteluun, jossa tulee tuoda esille kaikki mahdolliset asemakaavanedistämiskeinot kävelyn ja pyöräilyn hyväksi (ks. kohta 5.4). Kävelyä japyöräilyä tulee arvioida omina ja itsenäisinä liikkumismuotoina ja arvioinnissa tuleetuoda esille millaiset kävelyn ja pyöräilyn olosuhteet kussakin kaavavaihtoehdossaovat. Arvioinnissa voidaan käyttää apuna esim. yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä jamatkatuotoksia (ks. kohdat 4.4 ja 4.5). Mikäli kävelylle ja pyöräilylle asetetut tavoitteeteivät toteudu, on suunnittelussa tuotava esille uusia paremmin tavoitteita tukeviatoimenpiteitä. Valmisteluvaiheen alustavaan kaavaselostukseen tulee kirjata kävelyynja pyöräilyyn liittyvät lähtökohdat ja tavoitteet sekä vertailevaa tietoa tavoitteidentoteutumisesta. Vaikutustarkastelussa painotettavat asiat riippuvat kuitenkinpaljon kaavan luonteesta.Taulukko 13.Asemakaavan valmisteluvaiheen kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.AsemakaavaprosessinvalmisteluvaiheTavoitteiden tarkentaminenPerusselvitykset(liikennesuunnitelma)KaavavaihtoehtojentarkastelutKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätTarkennetaan kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tavoitteita liikennesuunnitelman,vuoropuhelun tai kaavan vaihtoehtotarkastelujen perusteellaMääritellään kävelyn ja pyöräilyn reitit tukeutuen nykyiseen verkkoon sekäyleiskaavassa esitettyyn kävelyn ja pyöräilyn pääreittiin.Selvitetään millaiset ratkaisut jalankulkijoille ja pyöräilijöille on järkevää toteuttaaottaen huomioon sujuvuuteen, toimivuuteen, turvallisuuteen ja käytännöllisyyteenliittyvät näkökohdat. Pohditaan miten varmistetaan jalankulkijoilleviihtyisä, virikkeellinen ja esteetön ympäristö. Ratkaistaan kulkevatkopyöräreitit omilla väylillä, yhdessä jalankulkijoiden kanssa vai viedäänkö pyöräreititkadulle ja parannetaan pyöräilyn turvallisuutta rauhoittamalla autoliikennettätai rakentamalla pyöräkaistoja ja -taskuja.Määritellään jalkakäytävien ja pyöräreittien sijainti, leveydet ja tyypit.Haetaan tukea ratkaisuihin nykytilan arvioinnissa esille nousseista kysymyksistä(ks. taulukko 12).Tuodaan esille kaikki asemakaavan edistämiskeinot kävelyn ja pyöräilyn hyväksi(ks. kohta 5.4).

68AsemakaavaprosessinvalmisteluvaiheKaavavaihtoehtojenvaikutusten arviointiAsemakaavaluonnosAlustava asemakaavaselostusVuoropuheluKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätMääritetään jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen vyöhykkeet. Analysoidaanpalveluverkon ja lähipalvelujen saavutettavuutta kävellen ja pyörälläsekä kuvataan kävelyn ja pyöräilyn asema ja mahdollisuudet eri alueilla.Analysoidaan suosivatko kaavaratkaisut kävelyä ja pyöräilyä omina ja erillisinäliikkumismuotoina ja tuodaan esille millaiset kävelyn ja pyöräilyn olosuhteetkussakin vaihtoehdossa ovat.Analysoidaan lisäävätkö kaavaratkaisut kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta.Tarkistetaan onko jalankulkijoille ja pyöräilijöille tarkoitettujen reittien edellyttämättilavaraukset riittäviä ja onko niissä otettu huomioon väylien hierarkia.Tarkistetaan onko kävelyn ja pyöräilyn reittien muodostama verkko looginenja riittävän kattava.Tarkistetaan ovatko kävelyn ja pyöräilyn reitit mahdollisimman lyhyitä.Tarkistetaan onko kävelyn ja pyöräilyn reittien suunnittelussa hyödynnettymahdollisuudet viedä reitit osalla matkaa puistokäytävää, pihakatua, toria,tonttikatua pitkin.Tarkistetaan kävelyn ja pyöräilyn reittien korkeuserot.Tarkistetaan onko tilanvarauksissa huomioitu jalankulun ja pyöräilyn mahdollinenerottelutarve toisistaan ja muista liikennemuodoista.Tarkistetaan ovatko kävelyn ja pyöräilyn yhteydet joukkoliikenteen reiteille jaterminaaleihin sujuvat, esteettömät ja turvalliset.Tarkistetaan onko kaavassa huomioitu pyörien pysäköintipaikkojen järjestäminenmerkittävimpien joukkoliikenteen pysäkkien ja terminaalien sekä palvelujenyhteyteen.Tarkistetaan onko keskustoissa ja palvelujen yhteydessä huomioitu pyörienpysäköintitarpeet.Tarkistetaan onko kävelyn ja pyöräilyn ratkaisut turvallisia autoliikenteen sekäjalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kohtaamispaikoissa.Tarkistetaan ovatko koulujen, päiväkotien sekä vapaa-ajanvietto- ja harrastepaikkojensaattoliikenteen järjestelyt kunnossa.Tarkistetaan onko huoltoliikenteen reitit suunniteltu siten, etteivät ne tarpeettomastikohtaa jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.Tarkistetaan onko tonttien sisäinen liikenne järjestetty turvalliseksi ml. huoltoliikenneja ajo pysäköintipaikoille.Tarkistetaan onko tilanvarauksissa huomioitu lasten, vammaisten ja liikkumisrajoitteistentarpeet sekä esteettömät liikkumisympäristöt.Tehdään asemakaavaluonnokseen mahdollisia tarkennuksia niin, että kävelylleja pyöräilylle asetetut tavoitteet toteutuvat.Otetaan kantaa kuinka hyvin palveluverkko on saavutettavissa eri alueiltakävellen ja pyörällä.Otetaan kantaa kävelyn ja pyöräilyn reittien laajuuteen, sujuvuuteen, turvallisuuteenja esteettömyyteen.Otetaan kantaa kuinka turvallisia alueet ovat jalankulkijoille ja pyöräilijöilleniin liikenneturvallisuuden kuin sosiaalinen turvallisuuden kannalta.Otetaan kantaa uusien ja eheytettävien alueiden mitoitukseen kävelyn ja pyöräilynkannalta esim. asukasmäärän ja niiden sijoittumisen suhteen.Huolehditaan, että alustavaan kaavaselostukseen kirjataan kävelyyn ja pyöräilyynliittyvät lähtökohdat ja tavoitteet sekä vertailevaa tietoa tavoitteiden toteutumisesta.Kaavaluonnoksen esittely hankkeen ohjausryhmälle, tekniselle lautakunnalle,kunnanhallitukselle sekä mahdollisesti myös kunnanvaltuustolle, kuulutusnähtävilläolosta, valmisteluvaiheen osallisten kuuleminen (MRL 62 §, MRA 30§), yleisötilaisuus, lausuntopyyntö viranomaisille (MRA 28 §).

69EhdotusvaiheAsemakaavan ehdotusvaihe vastaa yleiskaavan toimintamallia. Kaavaluonnos viimeistelläänkaavaehdotukseksi kaavaluonnoksesta saatujen muistutusten ja lausuntojenperusteella. Työvaiheeseen sisältyy myös kaavaselostuksen viimeistely sekäkaavan toteuttamistavan suunnittelu ja vastuutahojen määrittäminen.Kävelyn ja pyöräilyn osalta varmistetaan, että ehdotusvaiheen muutokset tukevat kävelylleja pyöräilylle asetettuja tavoitteita. Kaavaselostuksessa tulee olla kuvattunakävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ratkaisut perusteluineen sekä vaikutusten arvioinninkeskeiset tulokset. Kaavan toteuttamistavan suunnittelussa on varmistettava, ettäkaavaehdotuksessa esitetyt kävelyn ja pyöräilyn ratkaisut ovat kustannuksiltaan realistisiakaavan aikajänne ja tien- ja kadunpitäjien resurssit huomioon ottaen.Taulukko 14.Asemakaavan ehdotusvaiheeseen liittyvät kävelyn ja pyöräilyn tehtävät.AsemakaavaprosessinehdotusvaiheVastineet palautteisiinAsemakaavaselostusToteuttamistavansuunnitteluVuorovaikutusKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät tehtävätTehdään muistutusten ja lausuntojen pohjalta tarpeelliset täydennykset ottaenhuomioon kävelylle ja pyöräilylle asetetut tavoitteet.Varmistetaan, että kaavaselostuksessa kuvataan kävelyn ja pyöräilyn ratkaisutperusteluineen ja vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset.Varmistetaan, että kaavaehdotuksessa esitetyt kävelyn ja pyöräilyn ratkaisutovat kustannuksiltaan realistisia kaavan aikajänne ja tien- ja kadunpitäjienresurssit huomioon ottaen.Asemakaavaehdotuksen esittely ohjausryhmälle, tekniselle lautakunnalle,kunnanhallitukselle sekä mahdollisesti myös kunnanvaltuustolle, kuulutusvirallisesta nähtävilläolosta, ehdotusvaiheen osallisten kuuleminen (MRL 65§),yleisötilaisuus, lausuntopyyntö viranomaisille ja viranomaisneuvottelu (MRL66 §, MRA 28 §).HyväksymisvaiheHyväksymisvaiheessa kaavaehdotus viimeistellään kaavaehdotuksesta saatujenmuistutusten, palautteiden ja vuorovaikutuksen perusteella. Kävelyn ja pyöräilynosalta annetaan vastineet niitä koskeviin muistutuksiin ja palautteisiin. Mikäli kaavaehdotukseentulee olennaisia muutoksia, se asetetaan uudelleen nähtäville (MRA32 §).Kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kunnanvaltuuston päätösvaltaa voidaanmuiden kuin vaikutukseltaan merkittävien kaavojen osalta johtosäännössä siirtääkunnanhallitukselle tai lautakunnalle (MRL 52 §). Kunta ilmoittaa kaavan hyväksymisestäosallisille (MRL 67 §). Mikäli kaavasta ei valiteta, se saa lainvoiman 30 päivänkuluttua valitusajan umpeuduttua.6.5.2 Kävely ja pyöräily asemakaavan asiakirjoissaAsemakaavatyön dokumentit liitetään kaavaselostukseen ja sen liitteisiin. Jatkokäyttöävarten on suositeltavaa dokumentoida tausta-aineistoksi jäävä materiaali. Tällaisiaaineistoja ovat mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelma, vaikutusarvioista tehtävätmuistiot sekä kaavoittajan vastineet kaavatyön aikana saaduista mielipiteistä jalausunnoista. Vaikutusarvioinnista koostuvaan dokumentointiin on hyvä koota erisuunnitteluvaiheissa esille tulleet vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. [30] Asemakaa-

70vassa laadittavan katusuunnitelman perusteet on syytä selvittää jo asemakaavaa laadittaessaja kirjata kaavaselostukseen.Asemakaavaselostus täydentää kaavakarttaa. Kaavaselostuksessa tulee kävelyn japyöräilyn osalta esittää lähtökohdat, nykytilanteen analyysi, tavoitteet sekä kaavavaihtoehtojenja lopullisen asemakaavan kävelyn ja pyöräilyn ratkaisujen kuvaus perusteluineenja vaikutusten arvioinnin keskeiset tulokset.6.5.3 Asemakaavan ohjauskeinotAsemakaavoituksen yhteydessä määritetään kaava-alueen liikenneväylät ja alueenyhteydet laajempaan liikenneverkkoon ja ratkaistaan liikenneväylien verkollinenluonne. Asemakaavassa voidaan osoittaa kunnan toteutettavat yleiset liikenneväylätkatualueiksi tai asemakaavaan voidaan varata liikennealueita valtion ylläpitämiämaanteitä varten. Maanteiden liikennealueita voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitävarten sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jos nämä palvelevatpääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä (L 5.2.1999/132).Asemakaavaan merkitään katu- ja torialueiden rajat sekä alueelle mahdollisesti sijoittuvanrakentamisen määrä ja sijainti. Asemakaavassa osoitetaan ohjeellisena tai tarvittaessasitovana jalankulku- ja pyöräilyliikenteen sekä ajoneuvoliikenteen ajoratojensijainti. Liikenneväylien yksityiskohtainen suunnittelu kuuluu kuitenkin katusuunnitelmaan,josta tulee käydä ilmi liikennejärjestelyperiaatteet, kuivatus- ja sadevesienjohtaminen, kadun korkeusasema ja päällystemateriaali sekä tarvittaessa istutuksetja pysyväisluonteiset rakennelmat ja laitteet (MRA 41 §). Asemakaavassa voidaanmyös antaa kaavamerkintäasetuksen mukaisia merkintöjä käyttäen määräyksiä katualueenvaraamisesta yhtä tai useampaa erityistä liikennetarkoitusta, kuten esim. jalankulkua,polkupyöräilyä, huoltoajoa tai joukkoliikennettä taikka muuta erityistä tarvettavarten. [7]Asemakaavamääräykset jaetaan kahteen pääryhmään; yleismääräyksiin ja indeksimääräyksiin.Yleismääräykset koskevat koko kaavan aluetta tai ainakin sen useitaosa-alueita. Mikäli yleismääräys koskee vain tiettyjä kortteleita, määräyksessä mainitaan,mihin käyttötarkoitukseen varattuja kortteleita se koskee tai mainitaan korttelinnumero. Indeksimääräykset liittyvät kortteleiden tai muiden alueiden käyttötarkoitusmerkintöihin,jotka varustetaan numeroindekseillä ja määräys koskee vain ko.käyttötarkoitus-merkinnällä ja numerolla osoitettuja alueita. [7]

717 Johtopäätökset ja suositukset7.1 JohtopäätöksetTutkimuksen johtopäätökset on hyvä aloittaa samalla tavalla kuin tutkimuksen johdantoaloitettiin ja todeta, että kaavoitus on tärkein suunnitteluvaihe hyvän ja toimivanyhdyskunta- ja palveluverkon aikaansaamiseksi kävelylle ja pyöräilylle. Lauseidenväliin on kuitenkin kiteytetty paljon asioita, joihin tutkimuksen laatija toivoo mahdollisimmanmonen maankäytön ja liikenteen suunnittelijan sekä suunnitteluhankkeitakäynnistävän, ohjaavan ja lopputuloksista päättävän tutustuvan. Kävely ja pyöräilyovat perusliikkumismuotoja, joiden toimintaedellytykset, hyvät tai huonot, määritetäänvuosikymmeniksi eteenpäin kaavoituksessa. Mitä ylemmältä kaavatasolta kävelynja pyöräilyn huomiointi aloitetaan, sitä varmemmin perusliikkumiselle asetetutstrategiat, tavoitteet ja tarpeet tunnistetaan ja huomioidaan. Sitä varmemmin nemyös jalkautuvat yksityiskohtaisen suunnittelun kautta käytäntöön.Tutkimus osoittaa selkeästi, että kaikkiin kaavatasoihin ja kaikkiin kaavavaiheisiinsisältyy kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä tehtäviä. Yleis- ja asemakaavoissa tehtävienmäärä on erittäin mittava erityisesti kaavaprosessien aloitus- ja valmisteluvaiheissa.Kaikilla kaavatasoilla on mahdollista edistää kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytyksiäja suunnittelijoiden käytössä on myös paljon työkaluja tunnistamaan erilaisetedistämismahdollisuudet. Tässä tutkimuksessa on tuotu esille kävelyyn ja pyöräilyynliittyviä eri kaava-tasoihin sisältyviä tehtäviä ja edistämiskeinoja sekä työkaluja kävelynja pyöräilyn edistämismahdollisuuksien havaitsemiseksi ja niiden vaikuttavuudentutkimiseksi. Jopa siinä laajuudessa, että osalle lukijoista saattaa syntyä mielikuva,että kävelyn ja pyöräilyn huomioimisessa on jo menty liian pitkälle ja että tutkimuksessaon tuotu itsestäänselvyyksiä esille. Ylilyöntejä ei ole kuitenkaan tapahtunut.Kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä ei ole myöskään itsestäänselvyyksiä, minkä jokainenvoi helposti havaita tutustumalla lukuisiin vuosien saatossa toteutuneisiin yksinomaanautoliikenteen ehdoilla tehtyihin ratkaisuihin, joihin on ollut enää myöhemminvaikeaa puuttua.Tutkimuksessa esille tuotujen kävelyn ja pyöräilyn huomiointiin liittyvien asioidentoivotaan vaikuttavan siihen, että kaavahankkeisiin kytketään nykyistä voimakkaamminliikennesuunnittelu mukaan prosessin aloitusvaiheesta alkaen. Kävelyn ja pyöräilynkäsittely tulee synkronisoida muuhun liikennesuunnitteluun, koska kaavahankkeessatarvitaan liikennesuunnittelun asiantuntemusta koko liikennejärjestelmästä.Esim. joukkoliikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen liittyy kävelyn ja pyöräilyn tapaanpaljon asioita, joiden tarkastelu kaavoituksen oikeassa vaiheessa on lopputuloksenkannalta tärkeää ja liikennesuunnittelijalle ominainen tehtävä. Joukkoliikenteenja liikenneturvallisuuden kytkemisestä kaavoitukseen on myös tehty omat selvityksensä.Kaavoituksessa tarkasteltavien liikenteellisten asioiden määrän esille nostamisentarkoituksena on tuoda kaavoitushankkeiden tilaajalle ja kaavaprosessin vastuussaolevalle kaavoittajalle tieto siitä, että kaavahankkeeseen liittyvää liikennesuunnitteluaei tule tehdä pintapuolisena tarkasteluna, vaan siihen on varattava aikaa ja resursseja.Parhaaseen lopputulokseen päästään, jos kaavahankkeessa voidaan hyödyntääliikennesuunnittelun eri osa-alueiden asiantuntijoita, jotka yhdessä kaavoittajankanssa hakevat ratkaisuja aluevarausten ja liikenneverkon integroimiseen kaavan

72tavoitteiden mukaisesti - tavoitteiden, joissa kävelyn ja pyöräilyn tulee olla voimakkaastimukana. Toimintatapa antaa myös kaavoittajalle enemmän tilaa keskittyäomiin osaamisalueisiinsa.Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen tavoite 300 miljoonasta uudesta kävely- ja pyöräilymatkastavuoteen 2020 mennessä ei toteudu, jos autoliikennettä suosivaa ajattelutapaaei muuteta. Kaavoituksessa ajattelutavan muutos tarkoittaa sitä, että kävelylleja pyöräilylle sopiva yhdyskunta- ja palveluverkko on aina yleis- ja asemakaavansuunnittelun lähtökohta. Yhtäällä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen ja palvelujenlähentämisen tulee olla selkeä tavoite ja palvelujen hajottamispyrkimyksiin sekä kävelynja pyöräilyn vastaisiin suuriin kaupan ja julkisten palvelujen keskittämispyrkimyksiintulee reagoida. Infrastruktuurin kehittämisessä ajattelutavan muutos voi tarkoittaaesim. sitä, että neliporrasajattelu otetaan vihdoin ja viimein käyttöön, mikäedistäisi rahoituksen ohjautumista nykyistä enemmän kävelyn ja pyöräilyn ehdoillatehtäviin hankkeisiin. Mutta olemmeko valmiita luopumaan esim. isosta väylähankkeestatai siirtämään sitä muutamalla vuodella eteenpäin taikka tekemään eritasoliittymänsijasta kevyempi, mutta kuitenkin liikenteellisesti toimiva liittymäratkaisu?Tämän tyyppisiin asioihin meillä tulee olla valmiuksia, jos meillä on oikeasti tahtoalisätä lihasvoimin liikkumista. Lisäksi meidän tulee oppia kannustamaan ja motivoimaanihmisiä kävelemään ja pyöräilemään sekä tekemään laaja-alaista yhteistyötäasian eteen. Tällöin myös optimismi kääntää niskalenkin pessimismistä.7.2 SuosituksetSuositukset kävelyn ja pyöräilyn huomioimisen edistämiseksi kaavoituksessa on jaettuseuraavaan kolmeen ryhmään:Lainsäädäntöön liittyvät suositukset,Suunnitteluohjeisiin liittyvät suositukset,Muut suositukset.Lainsäädäntöön liittyvät suosituksetMaankäyttö- ja rakennuslaissa kevyt liikenne mainitaan seuraavissa asiakohdissa:

73MRL 5 § Alueiden käytön suunnittelun tavoitteetAlueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittäväänvaikutusten arviointiin perustuen edistää:…11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen toimintaedellytyksiä.MRL 39§ Yleiskaavan sisältövaatimuksetYleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: :…4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen k liikenteen, sekä energia-,vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseenympäristön, luonnonvarojen jatalouden kannalta kestävällä tavalla;MRL 71b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakun-mitäta- ja yleiskaavalleOsoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi,maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, , katsottava, että:2) alueelle sijoittuvat palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa joukkoliiken-teellä ja kevyellä liikenteellä;MRL 83§ Yleinen alue, katualue ja liikennealue…Maantiehen kuuluvalle kevyen liikenteen väylälle voidaan osoittaa o muusta liikennealuees-ta erillinen liikennealue, jos se on paikallisista olosuhteista johtuen perusteltua.MRL 167 § Ympäristönhoito… Kevyen liikenteenn väylät tulee säilyttää liikkumiselle esteettöminä ja turvallisina.Sanamuoto ”kevyt liikenne” l suositellaan muutettavan muotoon m ”jalankulku ja pyöräi-liikkumismuotoja, joita tulee tarkastella omina ja erillisinä kulkutapoina. Lisäksi suo-ly”. Muutoksella korostetaan, että jalankulku ja pyöräily ovat toisistaan poikkeaviasitellaan, että maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavan sisältövaatimuksiinlisätäänjalankulku ja pyöräily mainintana.Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa ei mainita erikseen kävelyä jaa pyöräilyä. Tässätutkimuksessa suositellaan, että yleiskaavan ja asemakaavan kaavaselostuksiaa kos-ja-keviin kohtiin (17 § ja 25 §) lisätään, että kaavan vaikutuksia tulee arvioida myöslankulun ja pyöräilyn järjestämiseen liittyen. Tässä yhteydessä ei oteta kantaaa sää-päi-döstekstin tarkkaan sanailmaisuun.Suunnitteluohjeisiin liittyvät suosituksetLiikennevirasto käynnistää vuonna 2012 ”Kevyen liikenteen suunnittelu” -ohjeenvittämisen. Ohjeen päivittämisen tarve ontullut esille myös tässä tutkimuksessa.Tässä tutkimuksessa suositellaan, että yhdyskuntaraakenteen liikkumisvyöhykkeetlisätäänkiinteänä osana suunnitteluohjeeseen mukaan ja ohjeessa viitataan tässätutkimuksessa esitettyyn toimintamalliin kävelyn ja pyöräilyn kytkemiseksi eri kaava-tasojen kaavaprosessiin.Tässä tutkimuksessa suositellaan myös, että kaavahankkeen tilaamista ja sisällönmäärittämistä varten laaditaan erillinen opas, jossa kerrotaan mitä asioita liikentees-tä tulee ottaa huomioon kaavahankkeeseenryhdyttäessä. Oppaassaa tulee tuoda käve-tär-ly ja pyöräily esille korostaen ao. liikkumismuotoihin kohdistuvientarkastelujenkeyttä koko kaavahankkeen ajann tasavertaisesti muiden liikennemuotojen kanssa.

74Lisäksi suositellaan, että ympäristöministeriön julkaisusta ”Liikenneturvallisuus kaavoituksessa”sekä Liikenneviraston selvityksistä ”Joukkoliikenteen ja maankäytönsuunnittelun integrointi kaupunkiseuduilla” ja ”Kävely ja pyöräily kaavoituksessa”tehdään yhteinen esite, jota hyödynnetään kunnille suunnattavassa tiedottamisessaja suunnitelmien markkinoimisessa.Muut suosituksetKaikkia suuria kaupunkiseutuja suositellaan laatimaan kävelyn ja pyöräilyn pääreittientavoiteverkko. Tavoiteverkon laatiminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä muunstrategiatasoisen liikennesuunnittelun yhteydessä tai osana yleiskaavatyötä. Kävelynja pyöräilyn pääreittien tavoiteverkko ohjaa maankäytön suunnittelun ohella mm. kävely-ja pyöräilyreittien kehittämistoimenpiteiden, hoidon ja ylläpidon priorisointia.Kävelyn ja pyöräilyn, joukkoliikenteen sekä liikenneturvallisuuden toimintamallejasuositellaan testattavan käytännössä. Tämä voisi tapahtua esim. siten, että valitaanpilottialueiksi 3-5 erilaista kuntaa, joissa käynnistyy yleiskaavan tai vaikutuksiltaanmerkittävän asemakaavan laatiminen. Pilottialueilla testataan esitettyjä toimintamallejajokaisessa kaavavaiheessa aloitusvaiheesta hyväksymisvaiheeseen asti. Kaikistakaavavaiheista kirjataan ylös toimintamallien hyvät ja huonot puolet sekä mahdollisetpuutteet ja ylilyönnit. Lopputulokset dokumentoidaan raportiksi ja toimintamallit päivitetääntarvittavissa määrin. Liikenneviraston johdolla tehtävään tutkimukseen haetaanpilottikuntia tarjoten näille hankkeen aikaista liikennesuunnittelun asiantuntemusta.Tässä tutkimuksessa annetaan seuraavat kaavan laadintaan liittyvät suositukset:Yleiskaavan oikeusvaikutteisessa kaavakartassa osoitetaan kävelyn ja pyöräilynpääverkon reitit selvissä tilanteissa ”kevyen liikenteen reitti” -kaavamerkintää jamuissa tilanteissa ”kevyen liikenteen yhteystarve” -kaavamerkintää käyttäen.Alueverkon reitit voidaan osoittaa vastaavalla tavalla yksityiskohtaisessa yleiskaavassaja muissa yleiskaavoissa silloin, kun ratkaisut ovat selviä ja ne perustuvatajan tasalla olevaan kävelyn ja pyöräilyn tavoiteverkkoon. Tarvittaessa kävelynja pyöräilyn pääreitit voidaan osoittaa myös ohjeellisena. Jos yleiskaavakarttaanei merkitä kävelyn ja pyöräilyn pääreittejä, suositellaan siihen lisättävänyleiskaavamääräys, jossa kerrotaan missä liite- tai teemakartassa kävelyn ja pyöräilynpääreitit esitetään yksityiskohtaista suunnittelua varten.Asemakaavassa osoitetaan keskustoissa ja palvelujen sekä merkittävimpien joukkoliikenteenterminaalien yhteydessä pyörien pysäköintipaikat, esim. kaavamääräystenmuodossa. Minimitoimenpide on, että asemakaavan selostuksessa viitataankunnan rakennusjärjestykseen silloin kun kuntaan on määritelty pysäköintinormit.Tarvittaessa kuntia suositellaan laatimaan pyörien pysäköintinormit.Yleis- ja asemakaavojen yhteydessä aletaan voimakkaammin hyödyntää yhdyskuntarakenteenliikkumisvyöhykkeitä tunnistamaan alueita, joissa kävelyn ja pyöräilynlisäämiselle on potentiaalia.

75Lähteet[1] A 10.9.1999/895. Maankäyttö- ja rakennusasetus.[2] A 5.3.1982/182. Tieliikenneasetus.[3] A 19.5.2005/347. Valtioneuvoston asetus viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmienympäristövaikutusten arvioinnista.[4] Aarnikko H, Somerpalo S, Karjalainen J, Kiiskilä K, Airaksinen N, Voltti V & RuonakoskiA (2011) Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma, luonnos9.8.2011[5] Haapanala A, Laine R, Lunden T, Pitkäranta H, Raatikainen E, Saarinen T, SalmiR-L, Sippola-Alho T & Rajala P (2003a) Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Helsinki,Edita Prima Oy. 100 s. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 6. ISBN 951-731-245-8[6] Haapanala A, Laine R, Lundén T, Pitkäranta H, Raatikainen E, Saarinen T, SalmiR-L, Sippola-Alho T, Heikkonen M, Korpelainen H, Salminen P & Rajala P (2003b)Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset. Helsinki, Edita Prima Oy. 127 s. Maankäyttö- jarakennuslaki 2000, Opas 11. ISBN 951-731-250-4[7] Haapanala A, Laine R, Lundén T, Pitkäranta H, Raatikainen E, Saarinen T, SalmiR-L, Sippola-Alho T, Fränti-Pitkäranta M, Heikkonen M, Korpelainen H & Salminen P(2003c) Asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Helsinki, Edita Prima Oy. 236 s.Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000, Opas 12. ISBN 951-731-251-2[8] HSL Liikennejärjestelmäosasto (2011) Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaHLJ 2011. Helsinki, HSL Helsingin seudun liikenne. 171 s. ISSN 1798-6184[9] Joensuu T (2011) Joukkoliikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi kaupunkiseudulla.Liikennevirasto, liikennejärjestelmätoimiala, Helsinki. Liikennevirastontutkimuksia ja selvityksiä 27/2011. ISBN 978-952-255-681-3[10] Kalenoja H (2008) Voidaanko liikkumistarpeisiin vaikuttaa yhdyskuntasuunnittelulla?[verkkodokumentti]. Julkaistu 25.11.2008 [viitattu 17.11.2011]. 29 s. Saatavissa:http:// www.uta.fi/laitokset/yhdt/pdf/Kalenoja_Liikenne_251108.pdf[11] Kalenoja H, Vihanti K, Voltti V, Korhonen A & Karasmaa N (2008) Liikennetarpeenarviointi maankäytön suunnittelussa, Helsinki, Edita Prima Oy. 78 s. Ympäristöministeriö,Suomen ympäristö 28/2008. ISBN 978-952-11-3169-1[12] Kuuluvainen V, Savola J, & Liimatainen A (2010) Kevyen liikenteen väylät liikuntapaikkoina– suunnittelu ja vuorovaikutus. 67 s. Aktiivinen Kunta -ohjelman raportti.[13] Kivari M & Rintamäki H (2003) Liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatiminen,prosessikuvaus. 49 s. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 43/2003. ISBN 951-723-856-8

76[14] L 5.2.1999/132. Maankäyttö- ja rakennuslaki.[15] L 6.11.2009/829. Laki pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettäkoskevasta yhteistoiminnasta.[16] L 8.4.2005/200. Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutustenarvioinnista.[17] L 9.2.2007/169. Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta.[18] L 30.12.2010/1326. Terveydenhuoltolaki.[19] L 3.4.1981/267. Tieliikennelaki.[20] Liikenne- ja viestintäministeriö (2011) Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia2020. Helsinki, Erweko Painotuote Oy. 32 s. Ohjelmia ja strategioita 4/2011.ISSN 1457-747X[21] Liikenne- ja viestintäministeriö (2009) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalanilmastopoliittinen ohjelma 2009–2020. Edita Prima, Helsinki.52 s. Liikennejaviestintäministeriön ohjelmia ja strategioita 2/2009. ISBN 978-952-243-066-3[22] Liimatainen A, Puntanen S, Naskila A & Aunola R (1998) Kevyen liikenteen suunnittelu.Helsinki, Edita Oy. 152 s. ISBN 951-726-431-3[23] Ojala J & Pursula M (1994) Taajamien joukkoliikenteen suunnittelu ja hoito. Otaniemi,Teknillinen korkeakoulu, Liikennetekniikka. 238 s. Opetusmoniste 13[24] Ojala K & Vuori J (2003) Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa. Forssa, ForssanKirjapaino Oy. 293 s. Ympäristöopas 104. ISBN 951-682-730-6[25] Oulun seudun liikennemalli (2009) Liikennemallin mukaiset pyörämatkat Oulunseudulla. [tiedosto]. Julkaisupäivä tuntematon. [viitattu 5.5.2011][26] Pitkäranta H (2002) Maakuntakaavan sisältö ja esitystapa. Helsinki, Edita PrimaOy. 118 s. Maankäyttö ja rakennuslaki 2000. Opas 6. ISBN 951-731-245-8[27] Pöyry Finland Oy (2010) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030.73 s.[28] Salmi R-L, Laine R, Vänskä V, Jarva A, Laitio M, Lundén T & Rajala P (2006) Yleiskaavansisältö ja esitystavat. Helsinki, Edita Prima Oy. 74 s. Maankäyttö- ja rakennuslaki2000. Opas 13. ISBN 952-11-2352-4[29] Sarkkinen A, Perälä T, Piippi H, Myllylä M & Räsänen M (2007) Oulun seudun kevytliikennestrategiaja palvelutasosuunnitelma. 51 s. + liitt.[30] Silfverberg L & Heikkonen M (2006) Liikenneturvallisuus kaavoituksessa. Helsinki,Edita Prima Oy. 82 s. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2006. ISBN 952-11-2279-X

77[31] Suomen Kuntaliitto (2011a) Liikennejärjestelmäsuunnitelma. [verkkojulkaisu].Julkaisupäivä tuntematon. [viitattu 2.10.2011]. Saatavissa: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kaupunkiseudut/suunnitteluvalineitayhteistyohon/liikennejarjestelmasuunnitelma/Sivut/default.aspx[32] Suomen Kuntaliitto (2011b) Rakennemalli. [verkkojulkaisu]. Julkaisupäivä tuntematon.[viitattu 2.10.2011]. Saatavissa: http://www.kunnat.net/fi/palvelualueet/kaupunkiseudut/suunnitteluvalineitayhteistyohon/rakennemalli/Sivut/default.aspx[33] Suomen ympäristökeskus (2010) Yhdyskuntarakenteiden liikkumisvyöhykkeidennäyttely. Liikkumisvyöhykkeet [verkkojulkaisu]. Julkaistu 13.10.2010. [viitattu18.11.2011]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=367887&lan=fi&clan=fi[34] SYKE/YKR (2011) Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet, luonnos 1.11.2011.[35] Tampereenseutu (2011) Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön,asumisen ja liikenteen aiesopimus 2011–2012. [verkkojulkaisu]. Julkaistu2.3.2011. [viitattu 7.11.2011]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp? contentid= 125349 &lan=fi[36] Turun kaupunki (2011) Turun kaupunkiseudun rakennemallityöhön saatiin linjaratkaisu.[verkkojulkaisu]. Julkaistu 14.6.2011 [viitattu 10.8.2011]. Saatavissa: http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=270986&nodeid=13062[37] Turunen T (2003) Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminenkaavoituksessa. Helsinki, Edita Prima Oy. 52 s. Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000.Opas 9. ISBN 951-731-248-2[38] Uusivuori M (2010) Seudullisen MAL-toiminnan organisointi. [verkkojulkaisu].Jul-kaistu 13.7.2010. [viitattu 30.10.2011]. Saatavissa: http://www.mal-verkosto.fi/filebank/49-MAL-toiminnan20organisointi20B.pdf[39] Vaarala R, Mäenpää M, Vaismaa K, Metsäpuro P, Perälä T, Tahkola P & Myllylä M(2011) Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma 2030, väliraportti.64 s.[40] Verkamo H (2008) Liikennesuunnittelu eri kaavoitusvaiheissa, insinöörityö. 29 s.+ 4 liit. Metropolia, Tekniikka ja liikenne, rakennustekniikka, Ympäristörakentaminen[41] Verronen V, Perälä T, Mäenpää M, Tahkola P, Myllylä M & Vaarala R (2011) Haukiputaankävelyn ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma - Seudun kevytliikennestrategianpilottisuunnitelma, luonnos.[42] Verronen V, Vesajoki T, Viitasaari H & Hintsala J (2003) Oulun seudun liikenne2030. 52 s.[43] Viestintätoimisto Tammisto Knuutila Tammisto Oy (2011) Kulkutapojen muutoksellaliikenne sujuvaksi. Tampere, Tammerprint 2011. 4 s.

78[44] VNp 13.11.2008. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidentarkistamisesta.[45] Ympäristöministeriö (2008) Kuvaus Suomen kaavajärjestelmästä ja osallistumismenettelyistäkaavoituksessa. [verkkojulkaisu]. Julkaistu 28.10.2008 [viitattu21.8.2011]. Saatavissa: http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=93194&lan=en[46] Ympäristöministeriö (2001) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista.Helsinki, Oy Edita Ab. 55 s. Maankäyttö ja rakennuslaki, Opas 5.ISBN 951-37-3405-6[47] Kirkkonummen kunta, kaavoitusyksikkö (2009) Kuntakeskuksen 1. vaiheenosayleiskaava (2009). [tiedosto][48] Oulun kaupunki, Teknillinen keskus, Kivikkokangas (2011). [verkkojulkaisu]. [tiedostoKaavakartta.pdf]. [viitattu 1.12.2011]. Saatavissa: http://www.ouka.fi/tekninen/hiukkavaara/ kivikkokangas.htm

Liite 1 / 1 (9)Kuntien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoilletehdyn kyselyn keskeiset tuloksetKävely ja pyöräily -kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomessa yli 15 000asukkaan kunnissa työskentelevien maankäytön ja liikenteen asiantuntijoiden näkemyksiäkävelyn ja pyöräilyn huomioimisesta kaavoituksessa. Lisäksi tavoitteena oliselvittää kävelyn ja pyöräilyn sekä kaavoituksen yhteensovittamisen nykytilaa ja kehittämistarpeita.Kysely toteutettiin Internet-pohjaista ”ZEF Arviointi” -kysely- ja tiedonkeruusovellustahyödyntäen 15.–22.12.2010 ja 3.–12.1.2011 välisinä aikoina. Kysely lähetettiin yhteensä154 henkilölle, joista 76 toimenkuva liittyi kaavoitukseen ja 78 muuhun yhdyskuntasuunnitteluun.Tyypillisiä vastaajia kaavoitukseen liittyen olivat kaupunginarkkitehti,kaupunkisuunnittelupäällikkö tai -johtaja, kaavoituspäällikkö ja yleis- taiasema​kaavapäällikkö sekä muuhun yhdyskuntasuunnitteluun liittyen tekninen johtaja,kaupungininsinööri, suunnittelupäällikkö ja liikenneinsinööri. Kyselyyn vastanneitahenkilöitä oli kaiken kaikkiaan 73 (47,4 % vastanneista), joista 55 (35,7 %) vastasikaikkiin kysymyksiin. Kysely aukaistiin kaikkiaan 121 kertaa (78,6 %). Kyselyn vas​taus-​prosenttia 47,4 % voidaan pitää erittäin hyvänä tuloksena. Vastausprosentti oli ensimmäisenkyselykierroksen jälkeen 26,7 % (41/154 vastausta).Vastanneista yli puolen toimenkuva oli kaavoitukseen liittyvä ja noin kaksi viidesosantoimenkuva oli muuhun yhdyskuntasuunnitteluun liittyvä. Puolet vastanneista edusti15 000–30 000 asukkaan kuntaa, reilu viidennes 30 000-50 000 asukkaan kuntaa jajoka seitsemäs 50 000-100 000 asukkaan kuntaa. Kaikista kuntaryhmistä saatiin vähintäänyksi vastaaja.Kävely ja pyöräily lainsäädännössä, tavoitteissa ja strategioissaKyselyyn vastanneista puolet oli sitä mieltä, että kävelyä ja pyöräilyä on käsiteltymelko vähän valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa ja kaksi kolmasosaa oli sitämieltä, että aihetta on käsitelty melko vähän maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) sekäasetuksessa (MRA). Noin viidenneksen mielestä kävelyä ja pyöräilyä on käsitelty liianvähän niin valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa kuin säädöksissä. Sen sijaanneljänneksen mielestä kävelyä ja pyöräilyä on käsitelty riittävästi osana valtakunnallisiaalueiden käyttötavoitteita. ”Riittävästi ” vastanneiden osuus MRL:n ja MRA:n osalta oli15 %.

Liite 1 / 2 (9)Joka toisessa kaupunki- tai kuntastrategiassa on käsitelty kävelyä ja pyöräilyä.Lähes kaikissa kunnissa tai seuduissa on olemassa liikennejärjestelmästrategia tai-suunnitelma. Useimmissa kunnissa tai seuduissa on olemassa myös ilmastostrategia(70 %). Lisäksi yli puolessa kunnassa tai seudussa on oma kävelyn ja pyöräilyn strategiatai -suunnitelma, joka on yleensä tehty jonkin muun suunnitelman yhteydessä,esim. osana liikennejärjestelmäsuunnitelmaa tai tie- ja katuverkkosuunnitelmaa.Kaksi kolmasosaa vastanneista oli sitä mieltä, että liikennejärjestelmästrategia tai-suunnitelma sekä mahdollinen kävelyn ja pyöräilyn strategia tai -suunnitelma vaikuttavatainakin jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn kaavoitusratkaisuihin. Lähes kolmasosavastanneista oli sitä mieltä, että vaikutus on melko tai erittäin suuri. Ainoastaan alle10 % oli sitä mieltä, että ao. strategioilla/suunnitelmilla ei ole lainkaan vaikutusta.Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että mahdollinen ilmastostrategia vaikuttaaainakin jonkin verran kävelyn ja pyöräilyn kaavoitusratkaisuihin joskin ilmasto strategianvaikutus on liikennejärjestelmän sekä kävelyn ja pyöräilyn strategioita tai suunnitelmiavähäisempi.Strategioiden ja suunnitelmien vaikuttavuus kävelyn ja pyöräilyn kaavoitusratkaisuihin40 %35 %30 %25 %20 %15 %Erittäin paljonMelko paljonJonkin verranMelko vähänEi yhtään10 %5 %0 %Liikennejärjestelmänstrategia/suunnitelmaKävely‐ ja pyöräilynstrategia/suunnitelmaIlmastostrategiaErittäin paljon 4,6 % 7,0 % 0,0 %Melko paljon 24,6 % 23,3 % 6,7 %Jonkin verran 38,5 % 34,9 % 40,0 %Melko vähän 29,2 % 25,6 % 37,8 %Ei yhtään 3,1 % 9,3 % 15,6 %Kävely ja pyöräily ohjeissa ja oppaissaTodellisina apuvälineinä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa nähtiinkysytyistä ohjeista ja oppaista Tiehallinnon ”Kevyen liikenteen suunnittelu” -ohje(65 % vastanneista) ja ympäristöministeriön ”Liikenne yhdyskunnan suunnittelussa”-opas (48 % vastanneista). Neljännes vastaajista koki ympäristönministeriönMaankäyttö ja rakennuslakioppaat (nro 1-13) toimivina apuvälineinä kävelyn japyöräilyn huomioimiseksi kaavoituksessa, mutta ”Maantiet kaavoituksessa” -ohjeennäki toimivana apuvälineenä vain reilu kymmenes vastanneista. Lisäksi vastaajatmainitsivat seuraavat asiat toimivina apuvälineinä kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksikaavoituksessa:• Kaupungin omat ohjeet, strategiat, omat selvitykset (4 kpl)• Reihe & Kallio: Pysäköinti, pihakadut ja hidaskadut (YM)• Knopflacher, 13 pyöräilykuntaa, velo-city-julkaisut yms.• Kuntaliiton ohjekirjat

Liite 1 / 3 (9)• Vakiintunut käytäntö• Oman organisaation tuki• Oma ambitio• Oma strateginen kevytliikennesuunnitelma• Valveutuneet kaupunkisuunnittelijat• www.ymparisto.fi/hulevesiKävely ja pyöräily viranomaisneuvotteluissaYli puolet kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kunnan ja ELY-keskuksen keskenjärjestettävissä kaavoitukseen liittyvissä viranomaisneuvotteluissa käsitellään kävelyynja pyöräilyyn liittyviä asioita melko vähän tai ei lainkaan. Viidenneksen mielestäkävelyä ja pyöräilyä käsitellään jonkin verran ja reilu neljänneksen mielestä em. asioitakäsitellään vähintäänkin melko paljon.Kaavoittajan ja liikennesuunnittelijan välinen yhteistyöKyselyyn vastanneet edustivat kuntia, joissa 35 (56 %) oli oma liikennesuunnittelijaja 28 (44 %) ei ollut omaa liikennesuunnittelijaa. Pääosa kunnista (82 %), joissa eiollut omaa liikennesuunnittelijaa, edusti 15 000-30 000 asukkaan kuntia. Kuntia, joissaoli oma liikennesuunnittelija, esiintyi melko tasaisesti kaikissa kuntaryhmissä, myös15 000-30 000 asukkaan kunnissa.Ulkopuolisen liikennesuunnittelijan käyttö kaavoitusprosessissa oli erittäin yleistä,muttei säännöllistä. Erityisesti asemakaavavaiheessa ulkopuolista asiantuntijaa käytettiinsatunnaisesti, myös silloin kun kunnassa ei ollut omaa liikennesuunnittelijaa. Olikuitenkin erittäin harvinaista, ettei kunnan oma tai ulkopuolinen liikennesuunnittelijaollut missään vaiheessa tekemisessä yleis- tai asemakaavaprosessin yhteydessä.Raportissa taulukko 4 kuvaa tätä tilannetta.NelikenttäanalyysiLiikennesuunnittelijan merkitystä yleis- ja asemakaavoitusprosessissa kysyttiin seuraavienväittämien ja niiden merkityksen perusteella:5. Liikennesuunnittelija on kiinteästi mukana kaavoitusprosessissa6. Liikennesuunnittelija osallistuu kaikkiin kaavoitusprosessin kokouksiin7. Liikennesuunnittelija osallistuu kaavoitusta koskeviin viranomaisneuvotteluihin8. Liikennesuunnittelija osallistuu vain tärkeimpiin kaavoitusprosessin kokouksiin9. Kaavoitusratkaisuista selvitetään aina liikennesuunnittelijan mielipide

Liite 1 / 4 (9)Tärkeimpinä ja merkittävimpinä asioina pidettiin, että liikennesuunnittelija on kiinteästimukana kaavoitusprosessissa ja että kaavoitusratkaisuista selvitetään aina liikennesuunnittelijanmielipide. Neljä viidesosaa vastanneista arvosti em. väittämiäsamanaikaisesti sekä merkittäväksi että oli samaa mieltä väittämän kanssa. Tärkeänäväittämiä piti yli 90 % vastanneista. Vastaukset korostuvat yli 50 000 asukkaan kunnissa(punaiset ympyrät).Liikennesuunnittelijan tarpeesta osallistua kaikkiin kaavoitusprosessin kokouksiin eilöytynyt selkeää yhtenäistä mielipidettä. Vastausten hajonta oli melko suuri etenkinmielipiteen osalta. Merkitys koettiin kuitenkin pääasiassa tärkeäksi (83–85 %). Suurimmankannatuksen sai kuitenkin se, että liikennesuunnittelijat osallistuisivat vaintärkeimpiin kaavoitusprosessin kokouksiin (64 % arvosti väittämää ja oli samaamieltä sen kanssa). Vastaukset liikennesuunnittelijan tarpeesta osallistua kaavoitustakoskeviin viranomaisneuvotteluihin jakautuivat kokouksiin osallistumisen kanssasamankaltaisesti; selkeää yhtenäistä mielipidettä ei ollut, mutta asiaa pidettiin pääasiassatärkeänä (76 %). Tosin viranomaisneuvottelujen vastausten hajonta oli hiemansuurempi.Väitteet:5. Liikennesuunnittelija on kiinteästi mukanakaavoitusprosessissa (n = 65, x=72.5, y=81.3)6. Liikennesuunnittelija osallistuu kaikkiinkaavoitusprosessin kokouksiin (n = 64, x=52.2,y=64.7)7. Liikennesuunnittelija osallistuu kaavoitustakoskeviin viranomaisneuvotteluihin (n = 63,x=57.9, y=62.8)8. Liikennesuunnittelija osallistuu vain tärkeimpiinkaavoitusprosessin kokouksiin (n = 64, x=55.7,y=71.5)9. Kaavoitusratkaisuista selvitetään ainaliikennesuunnittelijan mielipide (n = 64, x=73.6,y=78.9)Vaaka-akseli kuvaa vastaajien mielipidettä väitteestäja pys tyakseli asian merkitystä. Numeropisteetkuvaavat ky sy mysten keskiarvopistettä, numeroidenympärillä olevat el lipsit keskihajontaa ja punaisetympyrät yli 50 000 asukkaan vastauksia.Alla olevissa väitteiden 5-9 kaavioissa prosentitkuvaavat vastanneiden osuuksia nelikentän kussakinlohkossa.75 6 8 9Kävelyn ja pyöräilyn asema ja arvostusVajaa kolmannes vastanneista oli täysin samaa mieltä siitä, että kävely ja pyöräilyovat tasavertaisia liikennemuotoja muiden liikennemuotojen joukossa. Lähes samaamäärää edusti niiden vastaajien joukko, joiden mielestä kävely ja pyöräily eivät oletasavertaisia muiden liikennemuotojen joukossa. Vajaa puolet vastaajista piti kävelyäja pyöräilyä jokseenkin samanvertaisina muiden liikennemuotojen joukossa. Kävelynja pyöräilyn asemaa keskenään pidettiin lähes samanarvoisina. Selvä enemmistö(84 %) oli sitä mieltä, ettei kävelyllä ja pyöräilyllä ole kaavoitusratkaisuissaerityisasemaa muihin liikennemuotoihin verrattuna.

Liite 1 / 5 (9)Kävely ja pyöräily yleiskaavassaKäytännöt kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien ratkaisujen esittämisessä yleiskaava kartoissa(oikeusvaikutteinen / ei-oikeusvaikutteinen) vastaukset vaihtelivat tasaisesti”melko usein” – ”silloin tällöin” – ”melko harvoin” -toimintamallien välillä. Selkeäätoimintamallia ”esitetään aina” tai ”ei esitetä koskaan” esiintyi erittäin vähän. Merkittävääeroa käytännöissä oikeusvaikutteisella ja ei-oikeusvaikutteisella yleiskaavakartoillaei ollut havaittavissa. Millään kunnalla ei ole käytäntöä, jossa kävelyyn japyöräilyyn liittyviä ratkaisuja ei merkittäisi koskaan yleiskaavan selostusosaan. Vastauksistavoidaan kuitenkin päätellä, että toisinaan yleiskaavassa ja sen selostusosassaei esitetä mitään kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä ratkaisuja.Kävely ja pyöräily asemakaavassaKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvät ratkaisut esitetään asemakaavassa tarkemmin kuinyleiskaavassa. Asemakaavakartassa ja -selostuksessa painottuivat ”aina” ja ”melkousein” -toimintamallit. Kuitenkin myös ”silloin tällöin” -vastausten määrä vaihteli 10–20 % välillä. Käytännöt kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien ratkaisujen esittämisessä asemakaavanliitekarttaan vaihtelivat tasaisesti siten, ettei toimintamallia ”ei koskaan”juuri esiinny.

Liite 1 / 6 (9)Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien ratkaisujen taustalla olevat asiatKävelyyn ja pyöräilyyn liittyvien kaavaratkaisujen taustalla olivat ennen kaikkea liikennesuunnittelijanpalaverissa esittämät näkemykset (58 %), tie- ja katuverkkosuunnitelmat(52 %), jatkuva vuoropuhelu liikennesuunnittelijan kanssa (52 %) ja/tailiikennejärjestelmäsuunnitelma (45 %). Joka kolmannella kerralla taustalla oli kaikkialiikennemuotoja koskeva erillinen liikennesuunnitelma.Lisäksi kyselyssä tuli esille seuraavia vastaajien omia näkemyksiä:• Kaavan peruste on AINA turvallinen, kulttuuriperustainen tai sisällöllinen, toimivakevyt liikenne ja sen sovittaminen kokonaisuuteen. Jos kaavoittaja itse ei edes tätäperustaa osaa, niin vaihtakoon ammattia. Tämän kyselyn taustalla on näköjäänammattikuntien valtapolitiikka. Kaavoittajan tulee toimia kiinteässä yhteydessäliikennesuunnittelijoihin kun on todellisia valintoja tai toimivuusselvityksiä,mitoitusta jne. Kyse onkin prosessin tavasta, ei sisällöstä.• Kaupungin omat ohjeet.• Liikenneturvallisuussuunnitelma.• Kaavoittajan asiantuntemus.

Liite 1 / 7 (9)• Kaavoittajan näkemys ja maankäytön reunaehdot.• Puistosuunnitelma tms.• Vallitsevat käytännöt kaupungissa.• Yleensä viraston sisäisen lausuntokierroksen kommentit.Kehittämismahdollisuuksia; lainsäädäntöön liittyvät toimenpiteetKolme neljästä kyselyyn vastanneesta näkisi tärkeänä tiukkojen velvoitteiden asettamisenmaankäyttö- ja rakennuslakiin sekä asetukseen kävelyn ja pyöräilyn huomioonottamiseksi eriasteisessa kaavoituksessa. Lähes puolet haluaisi tiukkojen tavoitteidenasettamista myös valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Toisaalta kannatettiinkävelyn ja pyöräilyn olosuhteita esittävien velvoitteiden lisäämistä muihin lakeihinkuten esimerkiksi maantielakiin. Reilu neljännes asettaisi ehdon, että asemakaavaanolisi määriteltävä pyöräpaikkojen tarve.Muita lainsäädäntöön liittyvinä asioina tulivat esille:• Kysymys on tuloshakuisesti aseteltu. Taas valtapoliittinen kysymyksenasettelutuloksenarvaa. Kyseessä on suunnittelun prosessin kehittäminen kuntatasolla - eivalvonnan tai hallinnon kasvattaminen lainsäädännöllä!• Liikennejärjestelmärahoitus on turvattava ELY-keskuksille.• Suunnittelu ei riitä, myös rahoituksen järjestämistä pitäisi selventää.• Konkreettisia velvoitteita, ei yleispätevää "edistämistä".• Poistetaan tieliikennelaista kaikki kohdat, jotka mahdollisesti osaltaan estäväthyviä pyöräilyn ja kävelyn edellytysten järjestämistä. mm. yksisuuntaisuus,väistämisvelvollisuudet, jne.Kehittämismahdollisuuksia; suunnitteluohjeetVastanneiden keskuudessa koettiin tärkeänä erillisen suunnitteluohjeen laatimistakävelyn ja pyöräilyn huomioimiseksi eriasteisessa kaavoituksessa. Lisäksi yli puoletkannatti yksityiskohtaisemman tiedon lisäämistä kävelyn ja pyöräilyn huomioon ottamiseksikaavoituksessa ympäristöministeriön ”Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000”-sarjan oppaisiin. Reilu kolmannes kannatti ”Kevyen liikenteen suunnitteluohjeen”päivittämistä ja kolmannes pyöräpysäköintinormien laatimista.Muina asioina esille tuotiin:• Kevariasemakaava verkkomaisena ilman kokonaisia ympäröiviä tontteja• Kuntakohtainen suunnitteluohje esim. yleisohjeiden valinnaisten ratkaisujensoveltamisesta• Kaavoittajat olisi saatava ottamaan huomioon liikenne, myös kevyt liikenne• Koulutusta aiheesta maankäytönsuunnittelusta vastaaville

Liite 1 / 8 (9)• Laaditaan ohjeet siitä, miten kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita mitataan jamiten niiden kehittymistä seurataan.Kehittämismahdollisuuksia; kaavoitusta helpottavat työkalupakit”Tsekkauslistojen”, joissa esitetään millaista vuoropuhelua ja mitä asioita kävelyn japyöräilyn huomioon ottaminen eri kaavatasoilla edellyttää, kehittäminen koettiin vastaajienkeskuudessa tärkeänä. Lisäksi kannatettiin sellaisen Internetin-palveluportaalinluomista, jossa esitetään hyviä esimerkkejä kävelyn ja pyöräilyn kaavaratkaisuista sekäteemaan liittyviä ohjeita ja asiakirjoja.Kävelyn ja pyöräilyn huomioimista heikentävät asiat eriasteisissa kaavoissaValmiista vaihtoehdoista vastaajien mielestä eniten kävelyn ja pyöräilyn huomioonottamista eriasteisessa kaavoituksessa heikentävät liikennesuunnitteluun käytettävätresurssit, kaavoitusratkaisujen taustalla olevat puutteelliset kevyen liikenteen selvityksetja kaavoitukseen käytettävät resurssit. Vain viidesosa vastaajista oli sitä mieltä,ettei kaavoitukseen liittyvää päätöksentekoa oteta riittävästi huomioon.

Liite 1 / 9 (9)Lisäksi muina heikentävinä yksittäisinä asioina tulivat mm. esille:• Arkkitehdit eivät arvosta pyöräilyä. Jotkut suorastaan vihaavat!• Maanomistajien toiveet tai vastustukset• Päättäjät ovat autoilijoita.• Mielipiteiden polarisoituminen autoilijoiden ja kevyen liikenteen käyttäjienvälillä.• Kiire.• Kustannukset.• Autoliikenteen suosiminen / kevyen liikenteen painoarvo ei ole tarpeeksi suuri.• Arkkitehtien ja maanmittausinsinöörien sekä maisema- ja puistosuunnittelijoidenkoulutuksen puutteellisuus. Kaava on luonto-ihminen-talous -kokonaisuus.

ISSN-L 1798-6656ISSN 1798-6664ISBN 978-952-255-068-2www.liikennevirasto.fi