Kävely ja pyöräily kaavoituksessa - Liikennevirasto

25Liikennejärjestelmäsuunnitelmissa ja strategioissa esitetyt kävelyä ja pyöräilyä koskevattavoitteet jäävät usein kaavoissa liian vähälle huomiolle. Tähän ja kaavahankkeidenselvitysten vaatimattomaan tasoon puututaan ajoittain. Toisinaan selvitystensisältöjä halutaan kattavammiksi vielä kaavan ehdotusvaiheen lausunnossa.Kaavojen hyvät ratkaisut eivät toteudu, jos rakentaminen aloitetaan ennen kevyenliikenteen järjestelyjen toteutumista. Erityisesti maaseutukunnissa kuntien suunnittelutarveratkaisutja poikkeamisluvat synnyttävät maantien läheisyyteen hallitsematontahajarakentamista, mikä synnyttää sellaisia kevyen liikenteen väylien rakentamiseenja liikenneturvallisuuden parantamiseen kohdistuvia tarpeita, joihin ELYkeskuksellaei ole mahdollisuutta vastata. Usein ongelmia syntyy silloin, kun kävelyynja pyöräilyyn liittyvät asiat esitetään vain kaavan selostusosassa ja liitekartoissa, eikäkaavan oikeusvaikutteiseen osaan eli kaavakarttaan merkintöineen ja määräyksineensisällytetä kävelyyn ja pyöräilyyn liittyviä asioita. Tällöin kaavan hyvien periaatteidenja ratkaisujen toteutuminen jää liian paljon katu- ja tiesuunnittelun varaan.Kävelyyn ja pyöräilyyn liittyy huomattavasti enemmän toiveita ja aloitteita sekä liikenneturvallisuushankkeissatunnistettuja tarpeita kuin mitä ELY-keskusten toteutusmahdollisuudetantavat myöten. Silloin kun uuteen maantiehen kuuluvat kevyenliikenteen järjestelyt johtuvat maankäytön laajenemisesta eikä ELY-keskuksella olemahdollisuutta toteuttaa niitä, sälytetään kunnille velvollisuus vastata järjestelyjentoteuttamisesta. Kaupan hankkeen kohdalla myös kaupan toimija voi joutua osallistumaankevyen liikenteen järjestelyihin. Mikäli tarvittavat järjestelyt korjaavat maantieverkkoonliittyviä verkollisia puutteita, voivat ne myös perustua erikseen sovittavaankustannusjakoperiaatteeseen. Paljon liikennettä synnyttävissä hankkeissa ontyypillistä, että kunta ottaa vastuun järjestelyjen toteuttamisesta. Toisinaan niissä onmukana myös Euroopan aluekehitysrahasto eli ns. EAKR-rahoitus.Mielipiteet siitä, millä kaavatasolla keskeiset kävellyn ja pyöräilyyn liittyvät asiat tulisiratkaista, vaihtelivat yleiskaavan ja asemakaavan välillä taikka asiaan ei otettu kantaa.Yhtä mieltä oltiin siitä, että verkolliset ja liikennejärjestelmätason asiat ratkaistaanyleiskaavassa, mutta monessa vastauksessa korostettiin asemakaavan merkitystäsiinä tehtävien tilavarausten sekä sen rakentamista ja katusuunnittelua ohjaavanvaikutuksensa vuoksi. Yhdessä vastauksessa otettiin selvästi kantaa yleiskaavan puolesta,koska siinä määriteltävä kevyen liikenteen verkon perusrunko ohjaa tarkempaakaava- ja detaljisuunnittelua. Lisäksi yleiskaavan merkitystä puoltavassa vastauksessakorostettiin vyöhykeajattelun ja asumisen alueiden sijoittelun merkitystä maankäytönsuunnittelussa.ELY-keskuksilla on mahdollisuus vaikuttaa kävelyn ja pyöräilyn huomioimiseen kaavoituksessaantamalla lausunto kahdessa eri vaiheessa, puuttumalla kaavaan työneuvotteluissa,antamalla kaavasta oikaisukehotus tai valittamalla kaavapäätöksestä.Vaikutusmahdollisuudet ovat paremmat alueilla, joissa liikennevastuualueen ja alueidenkäytönyhteistoiminta on tiivistä ja vuorovaikutteista. Kävelyn ja pyöräilyn puutteellistahuomioimista pidetään riittävänä syynä valittaa kaavasta, jos voidaan perustella,etteivät ratkaisut täytä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia kaavan sisältövaatimuksia.Vastauksissa tuotiin esille esimerkki erään kunnan asemakaavaan kohdistuvastavalituksesta, joka päättyi korkeimman hallinto-oikeuden kaavan valittajaapuoltavaan päätökseen ja siihen, että asianomainen kunta laati myöhemmin kevyttäliikennettä koskevan laajan selvityksen.