KOKKOLAN KAUPUNKI Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava ...

KOKKOLA- Kyläasutuksen vaiheosayleiskaavaKARLEBY – Bybebyggelsens etappdelgeneralplan31.8.2004Tyrnin esiintymispaikat huomioidaan, etenkin hyvät tyrniköt.2.2.2.9 Luonnon suojelualueet ja -ohjelmatSuunnittelualueella (Öjassa) on kolme linnustollisesti merkittävää FinIba-aluetta, jotka kuuluvatKokkolan ja Larsmon sisäsaariston glo-järviin. Perhonjoki kuluu kaava-alueella (Rödsö jaLahnakoski) koskiensuojelulain piiriin.2.2.2.10 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristötMetsälain mukaiset kohteet tarkennetaan luonnosvaiheen maastoselvityksissä.Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat metsälain 10 § mukaisia luontotyppejä.Yli-Sokojalla Stoppeträsketin ympäristössä lähteisiä soita ja metsiä. Näiltä Yli-Sokojanlähdesuoalueilta on mainittu Kokkolan vesi- ja ympäristöpiirin luonnonsuojelullisesti jakalataloudellisesti merkittävissä pienvesikartoituksessa 1993, löytyvän harvinaisia saroja.2.2.2.11 Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypitLuonnonsuojelulain mukaiset kohteet tarkennetaan luonnosvaiheen maastoselvityksissä.Luonnonsuojelulain suojellut luontotyypit on lain 29 § kuvaamia luontokohteita.2.2.2.12 Vesilain suojellut luontotyypitVesialueella tarkoitetaan aluetta, joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä. Vesilain 15a§ ja 17a § mukaisia kohteita ovat rannikon monimuotoiset erikoisuudet Fladat ja kluuvijärvet,jotka alle 10 ha kokoisina ovat rauhoitettuja välittömine ympäristöineen. Tällaisa ovat ÖjanKrokträsket ja Edsflagan. Karttatarkastelun perusteella on huomioitu myös alle 1 ha:n kokoisetlammet.2.2.2.13 Suunnittelualueen merkittävät metsäkasvillisuusvyöhykkeetMaankohoamisrannikon vyöhykkeisyysValtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteiden Luonto- ja kulttuuriympäristöjen erityistenaluekokonaisuuksien yleistavoitteet velvoittavat huomioimaan maankohoamisrannikonainutlaatuisen luonnon kehityskulun alueen suunnittelussa.Maannousu Kokkolassa on noin 80 cm/100 v. Maannousu aiheuttaa etenkin alavilla rantaalueillahuomattavia muutoksia rantaviivassa. Maisemassa rantaviivan siirtyminen aiheuttaaeniten näkyviä muutoksia alueilla, jossa vesipeite on laajalla alueella pieni. Maannousuaiheuttaa myös muutoksia verraten pitkälle mantereen suunnassa. Tämä ilmenee jokien japurojen varsilla, joissa kevättulvat peittävät laajoja alavia alueita veden alle.Maankohoamisrannikolle on tyypillistä kasvillisuuden vyöhykkeisyys, jossa metsänkehityssarjan eri vaiheet rantaniitystä joko suoksi tai havupuukankaaksi seuraavat toisiaan.maankohoamisrannikon metsien erityispiirteitä havaitaan maan kohoamista seuraavienprosessien vaikutuksesta selvästi pariin metriin mpy asti, mutta merkkejämaankohoamissukeessiosta on nähtävissä vielä 10 metriä mpy.Yleisimmin rantametsän sukkessiosarjassa rantaniittyjä ja pensaikoita seuraa leppä- taikoivuvaltainen lehtipuuvyöhyke, joka on monesti tervaleppävaltaista lehtoa tai luhtaa.Molemmat ovat rannikon erikoisuuksia ja rehevimmillään edustavat erittäin harvinaisiatervaleppäkorpia. Lehtipuuvyöhykettä päätevaiheen metsätyyppinä seuraa mänty- taikuusikangas, yleisimmin kuusikko. Karuimmilla rannoilla ja kallioilla vyöhykkeet voivat olla hyvinkapeita tai puuttua kokonaan, jolloin männikkö ulottuu rantapenkalle tai kallioille asti.KOKKOLAN KAUPUNKI 16 SIGMA KONSULTIT