Lataa (pdf) - Kuntatekniikka.Fi

Garden CityAlkusyksyn 2008 yhdyskuntakeskusteluSuomessa pyöri puutarhakaupunginympärillä. Tässä esittelemmemuutamia välipäätelmiä.Lyhyt referaattisyyskeskustelustaPääministeri Matti Vanhanen piirsipuutarhakaupunkeja ympäri Uuttamaata.Tietokirjailija Osmo Soininvaarakertoi, että ne tarvitsevat raideliikennettä.Nurmijärven kunnanjohtajaKimmo Behm ei halua rataa,koska sitä pitkin tulevat huumeet veljestenraittiiseen pitäjään. Pysyköönkaukana Nurmijärveltä kavalamaailma.Professori Eero Paloheimo kannattiHelsingin Sanomissa 2.10.2008Vanhasta ja kutsui 5 000 asukkaanja 10 neliökilometrin pientalolänttejätäpliksi. Eko-Eero antoi pienen myönnytyksenbetonisteille: ”Rautateidenvarsille rakentaminen on tietenkin viisasta.”Eero kirjoitti myös, että noinmiljoona suomalaista asuu vastentahtoisestikerrostalossa. Näitä 1950–60 lukujen elementtitaloja kutsutaanmuuten Venäjällä silloisen pomomiehennimellä ”hrustsheva”. Ne ovatkinpurkuiässä, rakennettu vain 40vuodeksi.Howardin vastaiskuteollisuuskaupungilleGarden City on sikäli selvä konsepti,että sen keksijä tunnetaan. EbenezerHowad julkaisi 1898 perusteoksensaGarden Cities of Tomorrow.Kolmen magneetin kuvassaanhän esitti, miten puutarhakaupunkitoteuttaa sekä kaupungin että maaseudunyhteistä hyvää, jota kansakintoivoo. Howardin puutarhakaupungitolivat 32 000 asukkaan kokoisia,sijaitsivat kehätien takana, janiihin johti keskuskaupungista rautatieyhteys.Puutarhakaupunki syntyi pyrkimyksenäparantaa työväestön elinoloja.Viemällä asuminen omiin itsellisiinpuutarhakaupunkeihin saadaanasukkaat pois teollisuuslaitosten vierestäasumaan puhtaan luonnonkeskelle. Howardin erityisideoihinkuului erottaa teollisuusalueetmuutenkin asuinympäristöistä, jokaoli siihen aikaa uutta, nykyäänitsestäänselvyys.Taloudellisesti kantavana aatteenaHoward piti sitä, että yleishyödyllinenyhtymä ostaa tarpeellisenmaan, noin 2 400 ha eli 24neliökilometriä, ja vuokraa senasutus- ja viljelytarkoituksiin. Kunpelto- ja metsämaa kaupunginperustamisen johdosta kohoaa arvossaan,riittää tuotosta korkojenja kuoletuksen suorittamisen jälkeenvielä varoja kaupungin katuverkonja muiden yhteisten laitostentoteuttamiseen.Letchworthin perusmalliEnsimmäinen puutarhakaupunkiLetchworth sijaitsee Hertfordshirenpiirikunnassa noin 60 kilometriäLontoon keskustasta pohjoiseen.1903 perustettiin yhtiö FirstGarden City, joka osti 16 neliökilometriämaata ja pestasi arkkitehdeiksiBarry Parkerin ja RaymondUnwinin.Toiminta alkoi 1905–07 siten,että järjestettiin halpojen talojennäyttelyitä, jotka vetivät hyvin väkeä.Siitä voisivat Suomen asuntomessutkinottaa oppia. Ensimmäisiäkiinnostuneita oli kveekarienkirkkokunta, mutta kveekaritpettyivät maanlaadun heikkoihinviljelyominaisuuksiin. Lieneeköheidän vaikutustaan, että Letchworthsaavutti mainetta perustamalla1907 Englannissa poikkeuksellisenpubin ilman olutta?Kun Letchworth täytti satavuotta 2003, siellä asui 33 600henkeä, joten Howardin mitoitusmeni nappiin. Juhlavuoden kunniaksilaitettiin kaupungin ympärille22 kilometrin pituinen kävely- japyörätie, Greenway.Ensimmäinen puutarhakaupunkisai monia nimekkäitä seuraajiaEnglantiin ja muihinkin maihin,kuten Hellerau Saksissa Dresdeninpohjoispuolella ja Canberra, perätiAustralian pääkaupunki.Suomen puutarhakaupungit?Suomeen puutarhakaupungit tulivatheti, kun ne keksittiin. Pääkaupunkiseudullesyntyivät 1900-luvun alussa mm. Haaga, Kauniainenja Puistola sekä ulommas Järvenpää.Maayhtiöt tai omistajatkaavoittivat suuria alueita ja myivättontteja rakentajille. Lähimpänäalkuperäistä työläisten asuttamisideaaoli Konrad Zilliacuksenperustama Puistola. Garden Citytähdeksinousi myöhemmin SuomessaEspoon Tapiola 1950-luvultaalkaen (ks. kolumni Tapiola tänään,Kuntatekniikka 4/2007).Syntyykö Suomeen uusia puutarhakaupunkeja?Kyllä kaiketi,vaikka sata kaupunkiamme ovatkinhyvin vihreitä, myös Helsinki,Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku.Mutta omat puutarhat puuttuvatmonilta, eivätkä ryhmäpuutarhatriitä ratkaisuksi. Ei mikään oleniin tärkeätä kuin puutarhanhoito.Letchworth-mallissa on kapeatmutta syvät tontit, joilla on hyväpitää viljelyksiä takapihalla.Oma nosteensa syntyy siitäkin,että taiteilijat ja muut luovat ihmisetnäyttävät viihtyvän puutarhakaupungeissaja niiden liepeillä(Sibelius-Järvenpää-ilmiö). Pekka Rytilä on70-vuotias tekniikanlisensiaatti, joka toimiiLiikennesuunnittelunSeuran puheenjohtajanaja Pöyry Infranerityisasiantuntijana.Kartanonkosken täplä Backaksen kartanon mailla Vantaallaon saavuttanut mainetta uutena Garden Citynä. Seon jo ikuistettu Risto Räppääjä -lastenelokuvassa.Kuntatekniikka 7/200825