Etiketti 3/2010 - Alko

Äkäinen ukkostaivason harvinainen näkyPatagonian yllä.Río Negro -joenkastelema viinialueon kukoistava keidasmuutoin täysin kuivanerämaan keskellä.6 etiketti 3/2010

Viiniä käsityönä’’Hans Vinding-Diersinupeat malbecit jamerlot’t tehdäänalusta loppuun ilmanensimmäistäkään konetta.Tertut poimitaanaamulla käsin ja puretaanrypäle kerrallaan.Käymisaltaissa mäskiäja mehua sekoitetaanperinteisesti painaltamalla.Painovoimahoitaa loput. Pullossakeskittynyt ja huolellinentyö kääntyylaaduksi.Preeriaa”, sanoo yksi. ”Silkkaatundraa”, luonnehtii toinen.”Aavikkoa”, tiivistää kolmas.Patagonian valtavalla tasangollaei ruoho viheriöi, tundraankinverrattuna maa onkuiva kuin saunaan unohtunutrukkanen.”Paratiisi”, sanoo Guillermo Barzi, patagonialainenviininviljelijä neljännessäpolvessa.Guillermo esittelee valtavaa karttaa tilansaviinimuseon seinällä. Havainnollinenmaastonäkymä selittää, miksi kukaanhaluaisi viljellä viiniä täällä jumalan seläntakana. Argentiinan eteläisin viinintuotantoalue,Río Negro, sijaitsee Patagonianvaltavan autiomaan pohjoislaidalla, kirjaimellisestikeskellä ei mitään. ’Musta joki’syntyy kahdesta Andeilta valuvasta virrasta,jotka yhdistyvät Neuquénin kaupunginkohdalla. Alueen alkuperäisten englantilaistenasuttajien neuvokas patojärjestelyon tehnyt muinaisten jäätiköiden raastamastalaaksosta kirkkaana viheriöivän keitaan,joka on tullut tunnetuksi maailmanmaukkaimmista päärynöistä.Nyt maailmaa valloittaa alueen kunnianhimoinenviiniteollisuus, joka on nostanutpäänsä Mendozan pitkästä varjosta.Sadan vuoden yksinäisyysGuillermo Barzi edustaa patagonialaistenviinien alkuperäistä pioneerihenkeä – hänenisoisoenonsa perusti alueen ensimmäisenviinitilan jo vuonna 1909.”Alueen viininviljelyala on itse asiassapienentynyt kolmannekseen viimeistenvuosikymmenten aikana”, hän yllättää.Alueen viimeaikainen tunnettuus on tulostakehityksestä, jossa tilat ovat siirtyneetpois volyymituotteista.”Vähemmän on kaikkien kannalta ollutenemmän”, hän tiivistää.Guillermon tilalla viljellään pääsääntöisestiMerlot’ta.Englantilaisten asuttajien luomakastelujärjestelmä jakaa alueenkilometrin kokoisiin neliöihin. Kutakinpalstaa kutsutaan nimellä chacra.8 etiketti 3/2010

•Argentiinan viinialueitapohjoisesta eteläänSalta. Pohjoisin alue, josta löytyy viileitäd kasvupaikkoja, sillä tarhat sijaitsevat1700–3100 metrin korkeudessa. Ala-alue Cafayatetuottaa muun muassa hyviä torrontés-viinejä.Myös Tannat-rypäleellä on tehty mielenkiintoisiakokeiluja.Catamarca on edellistä pienempi pohjoinend viinialue, tarhoja 1 700 metrin korkeudessa.San Juan. Argentiinan toiseksi tuottoisindviinialue on kuivaa ja kuumaa seutua, johonSyrah sopeutuu.Mendoza. Argentiinan viineistä yli 80 prosenttiaon peräisin täältä. Ala-alueista merkittäviädovat muun muassa Uco Valley ja Luján de Cuyo.Neuquén ja Río Negro. Patagonian alueellad olevia viinialueita, joista hedelmien tuotannostaantunnettu Rio Negro on ollut viinialueena josata vuotta. Neuguénin ensimmäiset köynnösistutuksettehtiin vuonna 1998.Kuva kertooenemmän kuintuhat sanaa.Guillermo Barzintilan pienimuotoisenviinimuseonseinä on uhrattunerokkaan kastelujärjestelmänhavainnollistamiseksi.3/2010 etiketti 9

Puolet ulkomaalaisomistuksessaEdulliset tuotantokustannuksetovat houkutelleetArgentiinaanulkomaisia sijoittajia,ja nykyisin noinpuolet viinitiloista onulkomaalaisomistuksessa.Tulevaisuudessaodotetaan pienten laatuviineihinkeskittyvienviinitilojen nousevanesiin. Niillä ei ole pulaalaadukkaista rypäleistä.Yksin Mendozassa on3 500 tuottajaa, jotkakasvattavat rypäleitä.”Alue on rajatapaus esimerkiksiCabernet’n kannalta, se ei oikein tahdokypsyä. Malbec toimisi, mutta sille parasalue on Mendoza.”Guillermo ei tunne kilpailevansa maantunnetuimman viinialueen kanssa.”Ennen haluttiin ryhmittyä yhdeksirintamaksi Malbecin taakse, nyt halutaantuoda enemmän esiin erilaisuutta.”Guillermon tilan viinit ovat hyvinelegantteja ja kompleksisia, mutta niitäyhdistää poikkeuksellisen raikas ja aitohedelmän maku.”Patagonia on väkevän luonteen maa”,hän sanoo ylpeästi, ”upea, tuulinen, valtava,asumaton, karu, kaunis maa, jokatuottaa aivan omanlaisensa aromit.”Vaikka karu ilmasto suosii niukkaan,konsentroituun satoon tähtäävää viljelytyyliä,nostaa volyymiajattelu silti välilläpäätään. Vain hieman pohjoisempana,Neuquénin provinssissa, viljellään myösviinejä, jotka kutsuvat itseään patagonialaisiksi.”Neuquénissa porataan öljyä”, Guillermohuokaa, ”ja öljyrahoja on syötettyviiniteollisuuteen esimerkiksi ilmaisienlainojen muodossa.”Guillermo Barzin tila valmistaa enääainoastaan laatuviinejä. Tila on harvinai-GuillermoBarzilla onsadan vuodenperspektiivipatagonialaisiinviineihin. Barzintilalla käytetäänyhä alkuperäisiäsementtisammioita.”Josperustaisin tilantänään, tekisinluultavasti yhäsamat ratkaisut”,vertaaGuillermo.Guillermo Barzion määrätietoisestivienytalueen kehitystäkohti laatuviinejä– kehitys, jotaHans Vinding-Diersin ja PieroIncisan kaltaisetviljelijät jatkavat.•Guillermo Barzinisoisoeno oli RíoNegron ensimmäinenviininviljelijä.Satavuotias sukutilaon Argentiinankinmittakaavassaharvinaisuus.10 etiketti 3/2010

Andien ja Malbecin maa Pirkko Koivu, kuva iStockHans Vinding-Diersiä on siunattuominaisuuksilla, joitatodellinen huippuviinintekijä tarvitsee:kokemus, näkemys,hurmos – ja rehentelemätönasenne luontoakohtaan.Ilman Andien vuoristojonoa tuskin olisi argentiinalaisia viinejäkään.Kuivassa Argentiinassa keinokastelu on viinitarhoilla välttämätöntä, jalumihuippuisten vuorten sulamisvedestä saadaanelintärkeä kasteluvesi. Vuoristo vaikuttaa toisellakintavalla: se luo korkeuseroja, joista viinintuottajatovat hyvin kiinnostuneita.Mitä korkeammalle merenpinnasta noustaan, sitäviileämpää on ja sitä suurempia ovat päivän ja yönlämpötilanvaihtelut. Korkeassa ilmanalassa kasvaneistarypäleistä tulee syvän värisiä, aromikkaitaja hapokkaita. Viime vuosien trendi on ollut, ettätarhoja on istutettu koko ajan ylemmäksi.”Meille korkeus on yhtä tärkeä ellei tärkeämpi tekijä viinin luonteenkannalta kuin maaperä. Tuottajat tekevät nyt koeistutuksia eri korkeuksiinarvioidakseen, miten tarhan korkeus merenpinnasta vaikuttaa rypäleisiin”,kertoo Euroopan aluejohtaja Andrew Maidment Argentiinan viinintuottajienkattojärjestöstä Wines of Argentinasta.Argentiinalaiset tuovat mielellään esiin eri tuotantoalueidensa eroja.Andrew Maidment nostaa esimerkiksi Malbec-rypäleen, jonka tyylit vaihtelevaterittäin täyteläisestä ja voimakkaastaraikkaaseen ja eleganttiin.”Maista kokeeksi malbec-viinejä eri alueilta:yksi viini Saltan alueelta pohjoisesta, toinenMendozasta maan keskiosista ja kolmasPatagonian alueelta etelästä. Erot ovat selviä.Maaperä ja ilmasto on näillä alueilla erilainenja korkeudet vaihtelevat 2 000 metristä 300metriin merenpinnasta.”Maailman viidenneksi suurimman viinintuottajamaanviineistä suurin osa, yli 80 prosenttia,tulee maan keskiosista Mendozasta, mutta uusiaalueita haetaan erityisesti Argentiinan eteläosienviileiltä alueilta.”Uusin alue on Patagonia ja uudempiaprojekteja on La Pampassa, joka ei perinteisestiole viinialuetta”, Andrew Maidment kertoo.3/2010 etiketti 11

”Patagonia on väkevänluonteen maa. Upea,tuulinen, valtava,asumaton, karu, kaunismaa, joka tuottaa aivanomanlaisensa aromit.”Piero Incisa dellaRocchetta on pienviljelijäsuurenmaailman tyyliin.Hän on tuonutEuroopasta mukanaantinkimättömänintohimon pinotnoiriin.Myös Piero Incisadella Rocchettavalmistaa viininsämahdollisimmanvähin konein.Viinit valmistetaanrakennuksessa,jonka paanumainenseinärakenne tekeekoneellisen ilmastoinnintarpeettomaksi.suus paitsi Patagoniassa, myös Argentiinassa– satavuotiaita sukutiloja on kokomaassa vain viisi tai kuusi.Mutta enää Guillermo ei ole yksin ajatuksineen.Ihminen osanaterroiriaKun puhutaanviinin terroiristamaaperän, maaston jailmasto-olosuhteidenyhdistelmänä,unohdetaan yhtälöstäusein ihminen. Viljelijämuokkaa lopputulostalakkaamatta ajatuksillaan,mieltymyksillään,temperamentillaan jatunteillaan.Ranskalaista runouttaHans Vinding-Diers on ylvään Bordeaux’nkasvatti ja armoitettu viinintekijä toisessapolvessa – hän jalostaa viiniksi kaksi satoavuodessa maailman eri kolkilla ja on yksimaailman arvostetuimmista asiantuntijoista.Hän voisi ryhtyä tuottamaan menestyväähuippuviiniä missä vain.Mitä ihmettä hän tekee Patagoniassa?Kysymys varmastikin paistaa otsastani, silläHans vastaa ennen kuin olen ehtinyt avatasuutani.”Täällä ei koskaan sada”, hän sanoo hymyillen.Kommentista tekee erityisen hassun se,että olemme juuri värjötelleet parkkipaikallapuolisen tuntia odotellen että massiivinenkuuro viiriäisenmunan kokoisia12 etiketti 3/2010

pitää köynnöksistään oikein hyvää huolta,niin kellarin puolella viinit tekevät melkolailla itse itsensä. Niinpä hän hääriikinkompostinsa parissa – täällä ei sumutetaköynnöksiin kemikaaleja tai käytetä keinolannoitteita,eikä rypäleiden korjuuseenkäytetä koneita.Hansia kuunnellessa tulee hyvä olo.Tulee myös mieleen, että Patagonialla onpakko olla jokin maaginen voima, jokavetää puoleensa näitä intohimoisia, tinkimättömästihyvälle viinille omistautuneitaihmisiä. Hans ei nimittäin myöskään oleyksin.Burgundilainen idylli”Alueen potentiaali on vielä suurelta osinhyödyntämättä”, täräyttää Piero Incisa DellaRocchetta. Jos Hans vaikuttaa elämäntaiteilijalta,Piero Incisa on viinimaailmanrock-tähti. Sassicaiaa tuottavan perheenkeulakuvana tunnettu nuorimies on syntynytviiniä suonissaan, hänen suvussaansitä on viljelty kirjaimellisesti tuhat vuotta.Hän voi mainita sukulaisikseen kaksipyhimystä ja muutaman paavin.Ja tässä hän nyt on kädet kyynärpäitämyöten kompostiläjässä, ihastelemassatilanhoitajansa kanssa miten raikasta multaanaapurilta ostetuista lantatonneista onsyntynyt.Mitä oikein tapahtui?”Se oli tavallaan Hansin vika”, DonPiero sanoo.Hans Vinding-Diersin vaimo, NoemiMarone Cinzano, sattuu olemaan Pieronserkku. Hansin Guillermolle tekemää pinotnoiria oli kerran tarjottusukuillallisella New Yorkissa.”Olin saman tienkoukussa”, myöntääPiero. ”Menetinyöuneni.”Piero osti aluksiHansin löytämänvanhan viinitilankaikki Pinot Noir-palstat.”Köynnökset ovat vanhempiakuin Romanée-Contilla”,Piero vertaa Burgundin ylpeyteen. Vanhatkasvit tuottavat maltillisen määrän rypäleitä,joiden tanniinit ovat pehmeämpiä.Ja Piero todella pitää huolta kasveistaan –puutarhaa muistuttava tila tunnetaan kokolaakson kauneimpana.”Perhoset, linnut ja mehiläiset ovat palanneetja viihtyvät”, Piero selittää, ”sillätila on puhdas.” Farmilla on myös ankkoja,vuohia ja sikoja kompostin tarpeisiin. Epätodellinenidylli jatkuu myös tuotannossa– kaikki toimii painovoimalla, ja jos tuuliesimerkiksi on tehnyt rypäleistä tavallistapaksunahkaisempia, ne poljetaan murskaksijalan.”Tavoitteena on saada palsta pulloonmahdollisimman vähällä tapahtumiinpuuttumisella”, Piero linjaa. Hän, kutenHanskin, vannoo terroirin nimeen.Pieron paradoksi on, että hän tekeeviiniä samalla nöyrän pienviljelijänasenteella, joka on tehnyt Burgundistaherkullisimman tilkkutäkin maailmanviinikartalla. Toisaalta hän myöntää, ettänykymaailmassa vain rikkailla on varaatehdä asioita tinkimättömästi.Lopputulos on, kuten odottaa saattaa,ainutlaatuinen. Pieron vanhojen köynnöstenrypäleistä tekemä patagonialainenpinot noir on yllättävä mutta upea viini –rakenne on ryhdikäs mutta kirkkaan vivahteikas,viinissä on valtavasti voimaa ilmanminkäänlaista raskautta.”Tästä tulee vielä upeaa viiniä”, Piero lupaa,ja nostaa hymyillen sormensa pystyynvarauksen merkiksi.”Sadan vuoden päästä ” •Vähäsateisuudesta onmyös etua viinintuottajille.Kuivassa ilmanalassakasvitaudit eivät leviä, jotenniitä ei myöskään tarvitsetorjua ruiskutuksin. Viljelijöidensuurimmat huolet ovatMendozassa rakeet, viileälläPatagonian alueellapuolestaan hallat.14 etiketti 3/2010

ViiniäKoristele keitto tipauttamallamuutamia tippojalöysäksi vatkattua kermaakeiton pinnalle. Vedäcocktailtikulla tipastaraitoja. Rouhi päällemusta- tai valkopippuria.16 etiketti 3/2010

huviiniä voidaan käyttää kuohkeuttamaankeittoja ja kastikkeita juuri ennen tarjoilua.Viinihyytelöissä, jotka ovat oivallisialisäkkeitä monille ruoille, saa viini maistuaitseltään.Viiniä käytetään useimmiten ja ainakinmäärällisesti eniten pääruokiin, kastikkeisiin,patoihin, risottoihin ja pastaan.Tällöin viini pääsääntöisesti keitetäänruoan joukossa tai lisätään joukkoon alkuvaiheessa.Portviinit, sherryt, madeirat, vermutitsekä muut väkevät ja makeat viinit pääsevätusein parhaiten oikeuksiinsa, kunne lisätään ruoanlaiton lopussa antamaanvain hieman aromia.”Koska viini lisätään ruokiin?”Viini on loistava mureuttaja marinadeissa.Tällöin viini lisätään heti, muttamausteena käytettäessä, viini lisätäänvasta viime tingassa. Useimmiten viinilisätään ruoanlaiton alkuvaiheessa, jottase kypsyessään menettää alkoholisuutensaja maku tiivistyy nesteen haihtuessa.Etenkin kuumia kastikkeita valmistettaessaviiniä keitetään ensin voimakkaastikokoon ennen kuin siihen lisätään muitaraaka-aineita.”Miten viini ruoassa vaikuttaaviiniin, jota nautitaan ruoankera?Sami Hiltusen suosikkiviinit ruoanlaitossa”Useimmiten viini ruoassa muodostaapunaisen ’aromilangan’ sen kanssa nautittavanviinin välillä. Ruokaan käytetynviinin määrällä voidaan myös vaikuttaaesimerkiksi hapokkuuteen, jolloin yhteyttänautittavaan viiniinkin voi säädellämielensä mukaan. Ruoka on kuitenkinkokonaisuus ja usein enemmän kuinosiensa summa. Viini näyttelee tässä kokonaisuudessavain yhtä, tosin merkittävääsivuroolia.””Käytä ruoanvalmistukseenedullista, mutta hyvää viiniä.Suosin valkoviineissä hapokasta,hedelmäistä ja vain hieman,jos lainkaan tammitettua lajia.Käytän paljon uuden maailmansauvignon blancia, jonkaraikkaus ja hapokkuus korostuukokkauksessa.Punaviini saa olla nuorta,jopa hieman kireää, täyteläistätai keskitäyteläistä mallia. Viineissä ei saisi olla erityisen korostuneita piirteitä,vaan suhteellisen neutraalit perusviinit toimivat parhaiten. Suosin sopivastivoimaa, hedelmää ja syvyyttä sisältävää viiniä.Pääasia on kuitenkin että viini on teknisesti kunnossa. Viinin virheet, esimerkiksikorkkivika, siirtyvät ruokaan ja maistuvat varmasti läpi.Risotot ovat lempiruokaani. Niihin käytän suhteessa melko runsaasti valkoviiniä.Viinin tuoman hapokkuuden kompensoin sitten reilulla parmesaani- javoipläjäyksellä.Tummat pataruoat kuuluvat myös ruokavaliooni. Tällöin käytän nesteenä50/50-suhteessa punaviiniä ja lihalientä. Kypsennyksen jälkeen liemi pitää vielätiivistää kokoonkeittämällä, jotta saadaan maksimaalisen aromikas kastike.”’’18 etiketti 3/2010

Mustajuurikeiton kumppanina juhlavajuomavalinta on raikas, hedelmäinenja elegantti blanc de blancs-samppanja.Hirvifileen italialaishenkistäyrttimaailmaa täydentävättäyteläiset ja kypsät chiantipunaviinit.Myös australialaisiaeukalyptuksenaromisiaShiraz-rypäleestä valmistettujapunaviinejä kannattaa kokeilla.Oluista tummat lagerit tai täyteläisetportterit korostavat hirvenlihan riistaisiamakuelementtejä.Syksyn upeinjälkiruoka, portviinissäkeitetytluumut, valmistuvattodella vaivattomasti.Niiden kumppaninatarjoillaan sitruunallaraikastettuaranskankermaa.Portviiniluumuille hedelmäisen ja pähkinäisenlisän tuovat tawny-portviinit.20 etiketti 3/2010

”Myös joissakintilamme viineissäon timjamin aromia”,Joan CusinéCarol kertoo.”Mehiläiset auttavat pölytystä. Kasvillisuuson monipuolista ja timjamia kasvaapaljon”, Joan Cusiné Carol kertoo.Kiinnostus luomua kohtaan vaihteleemaittain. Joan Cusiné Carol sekä ranskalainen,Jean Marc Brocardin viinitarhoistavastaava Julien Brocard kertovat, ettäEspanjassa ja Ranskassa luomu ei oleerityinen myyntivaltti, eivätkä tuottajatvälttämättä korosta olevansa luomutiloja.Julien Brocard on mennyt askeleeneteenpäin ja on biodynaamisen viljelynkannattaja. Osa suuren tuottajan tarhoistahoidetaan biodynaamisin menetelmin.Kaikki alkoi kokeiluna yhdellä Chablis’ntarhalla, jota Julien sai hoitaa näkemystensämukaan.Biodynaamisessa viljelyssä hyödynnetääntaivaankappaleiden liikkeitäja tarhoilla käytetään preparaatteja,luonnon aineista tehtyjä valmisteita.”Lisäämme maahan palanuttalehmän lantaa. Se lisää orgaanistaainetta maaperään, ja juuristo kasvaatiheämmäksi”, Julien Brocardkertoo.LuomuviininmääritelmäyhtenäistyyEU:ssa on yhtenäiset säännötluomurypäleiden viljelylle, muttaei luomuviinien valmistukselle. Sensijaan Euroopan eri maissa on luomuviineilleomia sertifikaatteja, joissaasetetaan sääntöjä myös viininvalmistukselle.EU:n luonnonmukaisen tuotannon komitea valmisteleenyt yhtenäisiä sääntöjä myös viinien valmistusmenetelmille,jolloin viinejä voitaisiin virallisesti kutsua luomuviineiksi.Iso kysymys on viinien rikkidioksidipitoisuus ja sen rajaarvot.Rikitön viini ei säily, mutta eri tuottajamaissa oneriäviä näkemyksiä sopivasta rikkipitoisuudesta.”Luomusta ollaaneniten kiinnostuneitaYhdysvalloissa,Kanadassa jaSkandinaviassa”,Julien Brocard toteaa.Iso trendiLuomu ja kestävä kehitys ovat maailmallaiso trendi. ”Monet tuottajat ottavat huomioonkestävän kehityksen, säästetään esimerkiksivettä ja energiaa”, kertoo Alkonviinien tuoteryhmäpäällikkö Petri Aalto.Viinitilalta kestää kolme vuotta sertifioidatuotanto luomuksi. Kaikki tuottajat eivätvälttämättä hae sertifikaattia, vaikka harjoittaisivatkinluonnonmukaista tuotantoa.Alkossa luomutunnuksella myytäviltäviineiltä vaaditaan todistus siitä, että ne ontuotettu luonnonmukaisesti. Sekä biodynaamisetettä luomuviinit tunnistaa vihreästäLuomu-tunnuksesta hyllyn reunassa.Luomun ja kestävän kehityksen suosionäkyy myös oluiden kysynnässä, kertoooluiden ja siiderien tuoteryhmäpäällikköMika Kauppinen Alkosta.Luomuoluita löytyy Alkon valikoimistatällä hetkellä muutamia, ja tämänvuoden aikana valikoimaa kasvatetaan.Myös väkevien tuotteiden luomutarjontaaon tarkoitus laajentaa. •3/2010 etiketti 23

OluttakäsityönäKotimaiset pienpanimotEri puolilla maata toimivatpienpanimot ovat luonteeltaanpaikallisia ja innovatiivisiayrityksiä. Niiden koko vaihteleeyhdestä muutamaan kymmeneentyöntekijään. Tuotteetvalmistetaan pääosin käsityönä,raaka-aineissa korostuvatkotimaisuus ja laadukkuus.Pienpanimoille on suotu verohelpotuksia,mikäli vuosituotantojää alle 200 000 litran.Niinpä moni panimomestarimiettii tarkkaan rajan ylittämistä– jos sen yli mennään, pitäätehdä reilusti enemmän olutta.Alan edunvalvojana SuomenPienpanimoliitto pyrkii löytämäänkotimaisen oluttyylin javaalimaan valmistusperinnettä.Lue lisääoluestaruoanlaitossasivulta 47.24 etiketti 3/2010

| Mariaana Nelimarkka | kuvat Juha Salminen |Pieniä oluentekijöitä yhdistää käsityövaltaisuuden lisäksi kokeilunhalu.Malmgårdin Panimo syntyireilu vuosi sitten, kunSavonlinnassa vuodesta2002 toiminut Huvilasiirtyi Pernajaan. KreiviJohan Creutz halusi hyödyntää Malmgårdinkartanon luomuviljaa ja tiloja. Alunperin ei oluenpano ollut aikeissa, muttaTuorlan pienpanimo- ja tislekurssilla opettaneenHuvilan panimomestarin TuomasMarkkulan tapaaminen muutti asiat.”Tuomas oli innostava opettaja. Kunspeltti tuli kuvioon, pyysin, että Tuomastulisi meille tekemään speltistä olutta”,Creutz kertoo.Malmgårdin kartanossa on lisäksi omalähde. Tulevaisuudessa ohra-, speltti- jamuinaisvehnäpeltojen kupeessa hulmuaamyös humala. Haaveena on, että lähivuosinakaikki raaka-aineet ainakin yhteenolueen saataisiin tiluksilta.Rouhittua spelttiä käytetään mausteenaensimmäisessä Malmgårdissa syntyneessäoluessa Dinkelissä, johon se tuo kuivan,pähkinäisen makuvivahteen. Vehnälläpehmennetään mietoa Blond Alea, jokaon vahvan Belgen pikkusisko.”Blond Aleen tuovat sitrusmaisuuttasekä belgialainen hiiva että neljä amerikkalaistahumalaa, joilla keiton loppuvaiheessatehtävä aromihumalointi lisäätuoksuja ja makuja. Halusin näyttää, ettäoluen vahvuus ei välttämättä kerro senmaukkaudesta”, Markkula kertoo.Panimo tekee pintahiivaoluita. Prosession perinteinen, ja lopuksi oluen annetaankypsyä tankissa vähintään neljä viikkoa, jottase ehtii kirkastua. Kaikki Malmgård- jaHuvila-nimillä myytävät oluet ovat suodattamattomia.Kerralla keitetään 2 000 litranerä. Pernajaan muuton myötä panimon vuosituotannossatähdätään 200 000 litraan.Vaikka haaveissa siintelee täysin malmgårdilaisenoluen pano, saattavat luomumallastamisenja humalan kasvattamisenhaasteet viivästyttää sitä. Suunnitelmissaoleva tilan omenoista tehty siideri saattaakinehtiä markkinoille ensimmäisenäsataprosenttisesti tilan sadosta tehtynätuotteena.Panimoperinteet 2000-luvulle viritettyinäVakka-Suomen Panimon panimomestariJani Vilpas suodatti toukokuun lopussajuhannukseksi kauppoihin aiotun koivunlehtioluensa,Prykmestar Suvin. Mitenkoivuaromi vangitaan lasiin?”Mäskäysvaiheessa meillä oli parimetrisiäkoivuvastoja kattilan täydeltä.Keittovaiheessa panimoon levisi tuoreenkoivun tuoksu, kuin olisi saunassa istunutja vastonut”, Vilpas kuvailee.Koivunlehtiolut kertoo kokeilunhaluisestaoluentekijästä. Uudenkaupunginasukkaat ovat ottaneet panimon avosylinvastaan. Osansa lienee olutperheen nimellä;prykmestar on paikallista murretta jatarkoittaa panimomestaria.Kun Vakka-Suomen Panimo aloitti keväällä2008 oluenteon, syntyi ensimmäisenävuonna 60 000 litraa olutta. Tänävuonna tuotanto on kolminkertainen.”Meillä yksi keitto on tuhat litraa.Teemme kokeilumielellä erilaisia oluita,eri raaka-aineista. Voimme ottaa riskejä jatehdä rohkeita oluita”, Vilpas kuvaa pienenskaalan mahdollisuuksia.Berliinin teknillisestä yliopistostapani momestariksi valmistunut Vilpas onvalmistanut muun muassa tyylipuhdastaPienpanimoliiton jäsenyrityksetHollolan Hirvi, Hollolawww.hollolanhirvi.fiHuvilan panimo, Savonlinnawww.panimoravintolahuvila.fiKeudan Panimo,Keski-Uudenmaan ammattiopistowww.keuda.fi/panimoKoskipanimo ja Panimoravintola Plevna,Tampere, www.plevna.fiKuninkaankartanon Panimo, Tammelawww.mustiala.hamk.fiLaitilan Wirvoitusjuomatehdas, Laitilawww.laitilan.comLakeuden Panimo, Seinäjokiwww.mallaskoski.fiLammin Sahti, Lammi, www.sahti.fiMalmgårdin Panimo, Pernajawww.malmgard.fiNokian Panimo, Nokiawww.nokianpanimo.fiPanimo & Tislaamo Teerenpeli,Lahti ja Helsinki, www.teerenpeli.comPanimoravintola Beer Hunter´s, Poriwww.beerhunters.fiPanimoravintola Bruuveri, Helsinkiwww.bruuveri.fiPanimoravintola Koulu, Turkuwww.panimoravintolakoulu.fiRavintola Perhon Panimo, Helsinkiwww.perho.fiSaimaan Olut, Lappeenrantawww.saimaanolut.fiSuomenlinnan Panimo, Helsinkiwww.panimo.comVakka-Suomen Panimo, Uusikaupunkiwww.vasp.fiVarsinais-Suomen Maaseutuoppilaitos,Piikkiö, www.v-smol.fi(ei kaupallista toimintaa)Ålands Bryggeri, Godby, Ahvenanmaawww.stallhagen.com•3/2010 etiketti 25

Teemmekokeillen erilaisiaoluita, eriraaka-aineista.savuolutta, schwarzia, pilsiä, vehnäoluttaja pale alea. Prykmestar SavuKataja valittiinviime vuonna Helsinki Beer Festivalinvuoden olueksi.”Kotimaisen oluen tarjonta on monipuolistunutparissa vuodessa. Suunta onkokeilullisempiin oluihin. Meillä uutuuksiasyntyy koivunlehtioluen tyyliin. Kokeilujenmyötä luomme ehkä samalla uusiatrendejä”, Vilpas kuvailee.Olutkulttuurin kehittyminen näkyymyös asiakkaiden kokeilunhaluna. Vilpastailahduttaa etenkin, että lähiruoka ja paikallisuusnostavat päätään.Panimoravintolassa toimii mikropanimoOluentekoa Porissa jatkaa 1990-luvun lopullatoimintansa aloittanut Beer Hunter’s-ravintolapanimo. Oluet tekee Mika Heikkinenyhdessä Erik Ekholmin kanssa. Työpariilahduttaa keittohuoneessa yksin puurtanuttaHeikkistä.”Ei kukaan tykkää olla yksin, funtsimiseenja miettimiseen tarvitsee keskustelukumppanin”,Heikkinen tuumaa. Myösoluenteon fyysisyys ottaa välille voimille.”Pienessä panimossa tulee hiki! Täälläjoutuu käyttämään voimaa maltaan kantamiseenja tankkien pesemiseen.”Mäskäys on automatisoitu, mittauksia ei.”Mittaamme joka kerta kantavierteet,joten saman oluen eri erät voivat olla hiemanerilaisia. Yksi keittoerä on 200 litraa.Pienen käymiserän eteen tehdään yhtäpaljon työtunteja kuin isossa panimossa20 000 litran erän eteen. Teemme paljontyötä, jotta ihminen saa yhden lasillisenjuomaa.”Pienten keittomäärien ansiosta Heikkisenon helppo luoda uutta. Vuodessa oluttasyntyy vajaa 20 000 litraa.Tärkeintä Heikkiselle on mahdollisuuskokeilla.”Jos joku tulee sanomaan, ettet voi tehdätuollaista, kokeilen varmasti”, Heikkinenilakoi.Kotimaiset pienpanimo-oluet AlkossaNiin kotimaisella kuin kansainväliselläkin oluella on tärkeärooli olutvalikoimassa, samoin pienillä ja isoilla panimoilla.Alko haluaa palvella kotimaisia oluen ystäviä monipuolisesti.Suomalaisten kiinnostus olueen on ollut vahvassa kasvussa.Oluesta ymmärretään enemmän ja sitä yhdistetään ruokaan.Asiakkaiden tarpeet ja toiveet kehittyvät aromilähtöisen kulttuurinvoimistuessa, ja Alko haluaa vastata näihin tarpeisiin.Alkon valikoimiin on toivottu lisää kotimaisia pienpanimooluita.Tämän vuoden aikana valikoimaan voi tulla jopa15 kotimaista pienpanimo-olutta, mikäli tarjontaa tuleekaikkiin Alkon avaamiin hakuihin.”Toivon, että suomalaiset oluen ystävät ottavat tuotteethyvin vastaan. Tuomme niitä kysynnän riittäessä tarjollemyös tulevaisuudessa”, rohkaisee oluiden ja siidereiden tuoteryhmäpäällikköMika Kauppinen.Heikkinen on Pienpanimoliiton hallituksessa.Hän pääsi myös ensimmäisenäosalliseksi Laitilan WirvoitusjuomatehtaanYhteistyössä on voimamme -hankkeesta,jonka turvin Laitilan tiloissa valmistettiinja pullotettiin isompi erä Muflon Stoutia.Tänä syksynä Heikkinen luo jouluksiHyvä Tuomas -oluen. Oluen tekeminenkuuluu Heikkisen pokkaamaan tunnustukseenolutkulttuurin hyväksi tehdystätyöstä. Häntä kiitettiin siitä, että häntekee olutta aina asiakkaille, heidänmakuunsa. Samoin kuin kollegansa,Heikkinen uskoo, että oluentekijöillä onhaussa yhä ’extreemimpi suunta’. Mitäerikoisempi, vahvempi ja mitä enemmänsiinä on sitä jotain, sitä kiinnostavampiolut on.Kuva: iStockYhtä ääripäätä edustavat yhden humalankokeilut. Tanskalaisen Mikkellerin panimomestarittekevät puolestaan samanoluen uudelleen vain hiivakantaa vaihtaen.Monesti olueen lisätään jotain, mikä ei sinneoikeastaan kuulu, kuten kahvia. Espressojauheellaryyditetyn, portviinihiivallakäytetyn imperial porterinsa Heikkinenlaittaa portviinitynnyriin jälkikypsymään– tynnyrikokeilut ovat alalla jatkuneet jovuosia.Beer Hunter’sin uusimpia kokeilujaovat savuolut ja saison.”Saison on eteläbelgialainen maalaisolut,jolla on oma hiivakantansa. Se vaatiipitkän kypsytyksen, jonka tuloksena syntyyhapahko, katkera, kullanruskea olut – työparinisuosikkityyli.” •3/2010 etiketti 27

| Paavo Eini | kuvat Gettyimages ja iStockphoto |Dionysosviinin hurmaava jumalaHermes pitääsylissäänDionysos-lasta.DionysosDionysoksen kultissaesiintyy kreikkalaiselleuskonnolle muutenvierasta mystiikkaa jahurmosta. Taiteessahänet yleensäkuvataan pehmeäpiirteisenänuorukaisenaviinirypäleiden javiinimaljan kera.BacchusKun Dionysos matkasiRoomaan, tuli hänestäBacchus, mellastavampija arkipäiväisempiviinin jumala.Viinin jumalanDionysoksenlapsuus Kreikassaoli pelottava.Dionysoksen isä oli kreikkalaisenmytologian ylijumalaZeus ja äiti Teeban kuninkaanKadmoksen tytär Semele.Turvatakseen lapsensakehityksen tulistuneen vaimonsa Heranraivolta, Zeus sijoitti sikiön kasvamaanomaan reiteensä. Lapsen synnyttyä Zeusantoi pienokaisen jumalien sanansaattajan,lyyran ja paimenhuilunkeksijän, ovelanHermeksen haltuun.Hurjistuneen Heran kosto leijui silti ilmassa.Niinpä Zeus lähetti lapsen turvaanKreikasta kauaksi itämaille, jossa laulavatja ihmisiä rakastavat, ikinuoret nymfithuolehtivat lapsen kasvatuksesta. Tässäinnostavasti uutta luovassa ympäristössäDionysos varttui ja tuli jo nuorukaisenakeksineeksi viininvalmistuksen.Epäonnistuneet kostotoimet raivostuttivatHeraa. Lopulta hän sai sinnikkäästijuonimalla nuoren Dionysoksen mielenterveydenhorjumaan. Dionysos hylkäsimurheissaan työnsä ja keksintönsä ja lähtiharhailemaan pitkin maita ja mantuja.Apuun riensi hedelmällisyyden ja elinvoimanjumalatar Kybele, joka poisti nuorukaisenmielestä harhat ja levottomuudet.Viinin jumala Dionysos oli syntymässä!Voittokulku maailmalleDionysos palasi kotiinsa pantterien vetämissä,viiniköynnöksin ja muratein koristelluissavaunuissa. Häntä seurasivatmeluisana parvena tanssivat ja laulavatbakkantit, sileenit ja satyyrit, jotka pian koristivatantiikin Kreikan ja Rooman vaasejaja juomapikareita.Bakkantit olivat naishahmoisia liehuvahiuksisiatanssijoita. Sileenit puolestaanolivat ihmismäisiä luonnon henkiolentoja,joilla oli tylppä nenä, karvainen vartalo jahevosen korvat sekä häntä. Satyyrit, jotkausein soittivat kaksoishuilua, olivat pie-28 etiketti 3/2010

nisarvisia pukinhäntäisiä mieshahmoja,joilla oli suipot korvat ja päässä seppele.Kaikki nämä olennot olivat persoja viinilleja taipuvaisia riehaan ja seksuaalisiinleikkeihin.Jos Dionysoksen lähtö kotiseuduiltaanTeebasta oli raju, sellainen oli myös hänenpaluunsa. Teeban kuningas Pentheusvastusti kiivaasti uudenlaisen elämäntavantulemista valtakuntaansa, muttahänen hovinaisensa olivat haltioituneitaDionysoksen kannattajia. Pentheuksenjärjestämässä juhlassa hovinaiset ottivatkuninkaansa kiinni ja repivät tämän kappaleiksi.Jopa Pentheksen oma äiti oli mukanayllyttäjänä!Paljon myöhemmin nimetään Petroniuksenkuulussa kertomuksessa Trimalkionpidot eräs lihahakkelus Pentheuksenpadaksi. Dionysoksen paluu ohjautuu siismyös pataruokien gastronomiseen historiaan.Dionysos valloitti pian koko Kreikan.Ensimmäisenä hän opetti viininviljelyksentaidon ystävälleen Kalydonin kuninkaalleOineukselle, josta näin tuli Kreikan jakoko Euroopan ensimmäinen viinitarhurija kreikankieleen viiniä tarkoittava sanaoinos. Kun viininteko sitten siirtyy Roomanvaltakuntaan, tuli viinintekotaidostaoenologiaa eli enologiaa.Näin kertoo antiikin monitapahtumainenja juonikas tarusto. Tosiasiassa viiniäoli valmistettu paljon ennen kreikkalaisiaLähi-Idän alueella ja Egyptissä, mutta nytemme tosiasioista piittaa. On Dionysoksentarinan vuoro.MichelangelonmarmorinenBacchus-veistoson Firenzessä.Minkälainen on Dionysos?Dionysos hurmasi kertaheitolla Euroopan.Häntä palvottiin kulkuein ja tanssein.Näistä menoista kehittyi sittemmin kreikkalainenkuoronäytelmä ja siitä tragediasekä komedia ja niistä edelleen nykyajanteatteri ja näytelmäkirjallisuus.Isästään huolimatta Dionysos ei ollutmikään olymposlainen jumala, joka olisielänyt erillään ihmisten ehdoista. Päin vastoin,hän eli ja riemuitsi ihmisten keskellä.Keksinnöllään viininviljelyksestä hännosti ihmisen lähemmäksi sitä jumalienmaailmaa, jossa voi kohota arkisten huoltenyläpuolelle. Viljatuotteet ovat arkea javälttämättömyyttä, viini merkitsi juhlaa.Elämää pulppuava Dionysoskin kesytettiinlopulta varsin tavanomaisella tavalla:hänet hakattiin kivisen liikkumattomaksiAteenan Parthenonin temppelin friisiinmuiden jumalien riviin.Minkälaiseksi Dionysosmuuttui, kun hän siirtyiantiikin Roomaan ja sainimekseen Bacchus?Se on sitten jo toinenjuttu. •3/2010 etiketti 29

Hymyä| Matti Remes | kuvat Juha Salminen |ja hyvää palveluaAsiantunteva jaystävällinen palveluon Alkon tavaramerkki.Kaiken takana onmyymälän osaava tiimi,jonka koulutukseenpanostetaan paljon.Matti Hännikäinen järjestääjuhlat eläkkeelle jäävänkollegansa kunniaksi jaon ostamassa juhlajuomiaKaleva PrismakeskuksenAlkossa Tampereella. Ostoskärryssä on jokuohuviinit, mutta ruoalle sopien viinienvalitsemiseksi hän kääntyy myyjä JormaSyrjän puoleen.Parin minuutin keskustelu valko- japunaviinihyllyjen äärellä tuottaa tulosta.Valinta osuu itävaltalaiseen rieslingiin jaaustralialaiseen shiraziin, jotka Syrjä pakkaatakahuoneesta tuomiinsa pahvilaatikoihinja nostaa asiakkaan kärryyn.”Täytyy sanoa, että Alkossa palvelupelaa, ja asiantuntemus on kohdallaan”,Hännikäinen myhäilee kävellessään kohtikassaa.Asiakkaat arvostavat Alkon palveluaAsiantunteva ja ystävällinen asiakaspalveluon Alkon tavaramerkki, jonka kehittämiseksion tehty ja tehdään koko ajan pal-Myymäläpäällikkö Antti Salon ja hänen tiiminsätyöhön Kaleva Prisma-keskuksen Alkossakuuluu monenlaisia asioita toimistotyöstätuotteiden hyllyttämiseen ja kassalla työskentelyyn.Eniten aikaa käytetään asiakaspalveluun.Matti Hännikäinen saa asiantuntevaaapua viinivalinnoissa myyjä Jorma Syrjältä.30 etiketti 3/2010

jon työtä. Tulokset näkyvät asiakkaidentyytyväisyyttä mittaavissa tutkimuksissa.Taloustutkimuksen vertailuissa Alko onsijoittunut asiakastyytyväisyydellä mitattunaSuomen parhaiden kauppaketjujenjoukkoon.”Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää.Henkilöstölle järjestetään säännöllisestiasiakaspalveluun ja tuotetietoon liittyvääkoulutusta. Lisäksi harjoittelemme myymälässähaastavia palvelutilanteita”, AlkoKaleva Prismakeskuksen myymäläpäällikköAntti Salo sanoo.Salo on työskennellyt Alkossa 28 vuotta,josta 22 vuotta esimiehenä Tampereella,Hämeenlinnassa, Lappeenrannassa,Hämeenkyrössä ja Jyväskylässä. Hän onnähnyt urallaan suuren muutoksen van-•3/2010 etiketti 31

han ajan tiskimyymälöistä itsepalveluliikkeisiinja nykyiseen korkealaatuiseenpalvelukulttuuriin.Viime vuonna Salo valittiin vuoden esimieheksiAlkossa.”Tärkeintä on osaava tiimi. Oma tehtävänion vastata, että kokonaisuus pelaaja pelisääntöjä noudatetaan. On tärkeäänäyttää itse esimerkkiä. Myymäläpäällikkötekee samoja töitä kuin muutkin – tarvittaessavaikkapa luuttuaa lattioita. Takahuoneestamääräilyjen antaminen ei ole enäätätä päivää.”Tiimissä kaikki osaavat kaikkeaKaleva Prismakeskuksen Alkossa on kolmevakituista työntekijää sekä kahdeksanosa-aikaista myyjää, joiden työvuorot keskittyvätvarsinkin viikonloppujen ja juhlapyhienaluspäivien ruuhkiin.”Tiimimme vahvuus on laaja osaaminen.Kaikki tekevät vuorotellen eri työtehtäviä:ottavat tavaroita vastaan, laittavattuotteita hyllyyn, työskentelevät kassalla jatekevät taustatöitä toimistossa. Kun kaikkiosaavat kaikkea, työvuorojen laatiminenon helppoa.”Palvelua helpottaa Alkon selkeä jaasiakkaan tarpeisiin hiottu myymäläkonsepti.Erillisiä palvelupisteitä ei ole, vaanhenkilöstö palvelee asiakkaita koko myymälätilassa.Ruuhkapäivinä myymälässä on erityinensali-isäntä tai -emäntä, jonka tehtävänäon yksinomaan auttaa asiakkaitatuotteiden valinnassa. Tässäkin vuoroavaihdetaan puolen tunnin välein.Sujuva ja ystävällinenkassatyöskentelyon Antti Salonmielestä tärkeinasia asiakaspalvelussa.Persoonallista palveluaSujuvaan ja ystävälliseen kassapalveluunkiinnitetään Salon mukaan paljon huomiota,sillä se on viimeinen silaus onnistuneelleasiakaskäynnille. Suuri haaste onmyös pitää yllä tiimiläisten tuotetietoutta.”Tähän Alkossa pyritään jatkuvallakoulutuksella, johon sisältyy muunmuassa tuotteiden maistamista. Lisäksitarvitaan oma-aloitteista opiskelua ja harrastuneisuutta.Yksistään viinivalikoimatovat nykyisin niin laajat, ja uusia tuotteitatulee koko ajan lisää.”Sujuvan asiakaspalvelun takaamiseksimyymälähenkilöstön koulutuksessa käytetäänrunkoa, jossa palvelutapahtumatkäydään tarkasti läpi asiakkaan tervehtimisestäkassatyöskentelyyn saakka. Mitäänkliseisiä korulauseita myyjän suuhun eikuitenkaan laiteta.”Kukin saa hoitaa palvelun omallatyylillään. Pääasia, että asiakas saa oikeantuotteen oikeilla tiedoilla ja ystävälliselläpalvelulla ja että Alkossa asioinnista jäähyvä mieli.”Myös vastuullisuus kuuluu asiakaspalvelunperusasioihin. Alkoholituotteidenostamiseen liittyviä ikärajoja noudatetaan,eikä selvästi päihtyneille myydä. •”Saisinko pullollisen hyvää viiniä?”Antti Salo on tyytyväinen siihen, että asiakkaat hyödyntävätentistä enemmän Alkon henkilökunnan asiantuntemusta.”Saisinko pullon hyvää viiniä tai pullon jotakin viiniä?”ovat yleisimmät kysymykset, joihin myyjät saavat vastata.”Siitä alkaa haarukointi kohti oikeaa tuotetta, esimerkiksi,millaisen ruuan kanssa viiniä halutaan nauttia taiminkä maalaisista viineistä asiakas erityisesti pitää.”Tehdään testi, miten Salon suositukset toimivat.Viikonloppuna on tarkoitus herkutella poronmaksalla jauunijuureksilla, mutta mitä nauttisimme viiniksi?”Hmm… lampaanmaksa pitää hyvästä espanjalaisestatempranillosta tai australialaisestashirazista. Ne saattaisivat sopia myös poronmaksalle. Kumpi maa tuntuisi sopivammalta?”Siirrymme Espanjan punaviinihyllyn ääreen,jossa Salon silmä osuu kypsän marjaiseen,mutta myös hieman tanniiniseen viiniin Yeclanalueelta.”Tämä voisi sopia mainiosti juuri tuonruuan kanssa.”Ja oikeassa Salo oli. Viini istui kuin valettuviikonlopun pääruuan kanssa.32 etiketti 3/2010

| Kolumni |Jaakko SelinCarriesta venetsialaisiin”Sehän on unelma-ammatti!”, huudahdin uudelle tuttavuudelleni herkkuruokaanotkuvan pöydän toiselle puolelle. Eteläafrikkalainen Timothy olijuuri esitellyt itsensä ja kertonut mitä hän teki balilaisen kylän sadonkorjuujuhlassa.Tim kiersi kolmatta vuotta maapalloa keräämässä tietoa erikulttuurien ruokajuhlista ja juhlaruoista. Tilaajana oli maailman suurinmatkaopaskustantaja, eikä deadlinea kuulemma edes ollut.Bali oli matkakirjailijan suuri suosikki. Itse olin tupsahtanut juhliin puolivahingossa,kun tuttu katukeittiöni, warung, oli suljettu. Sieltä omistajan pikkutyttö talutti minuttemppelin viereen pellolle, jonne oli jo kokoontunut puolensataa kyläläistä. Ja sieltä sitä sai: ruokaa!Timothy kertoi, että riisistä kypsyy vuodessa kolme satoa, joten näitä juhlia piisaa. Iloiset jakohteliaat balilaiset ovat kovia juhlimaan, mutta tällä seremonialla oli erityinen merkitys. Kun riisitoli korjattu talteen, ei pellolle tarvinnut mennä kyyristelemään. Kolmeen päivään.Pöytään oli katettu puolen metrin korkuinen riisivuori. Se oli koristeltu kaikenlaisilla siemenillä,terälehdillä ja värikkäillä chileillä. Kaikkialle ripusteltiin riisinvarsista punottuja koristeita.Perheet toivat pöytään itse jauhamiaan maustetahnoja. Yllätyksekseni vain harvat niistä olivattulisia, Tim tuon jo tiesikin. Indonesialainen ruoka ei ole yhtä jytyä kuin esimerkiksi intialainen.Hotellinsa aulassa Tim otti esiin muistikirjansa. Hetken selailtuaan hän löysi Suomesta kaksi asiaa:rapujuhlat ja carrien.Carrien? Rapuja hänelle oli täällä syötetty peräti kaksi kertaa, nähtävästi Tammisaaren saaristossaja Helsingissä. Tarkempi artikkeli olisi kuulemma kotikoneella Kapkaupungissa.Ja carrien hän aikoi tulla viettämään Kajaaniin lähivuosina. Ei syttynyt lamppu meikäläisenpäässä, joten palasin rapuihin. Niitä oli kulinaristille pitänyt miltei syöttää. Tim ei voinutuskoa, että haalean tillin maun takia keitämme ja liotamme herkun kumiksi.Lisäksi tapamme murskata ravut käsin oli hänestä brutaali. Hinnasta puhumattakaan.Ja snapseilla ja tillillä pilataan vielä loputkin makunautinnosta.Eihän tuosta tietenkään voinut suuttua, ajattelemaanmoinen kuritus kyllä pani.Lupasin opastaa Suomi-artikkelin teossa, mutta minne lie katosiTimin sähköpostiosoite. Balilaisen surffibaarin tiskille? Vaimenikö se menojaan siinä muovikassissa, minkä ilkeä apina pihistirepustani.Hyvän mielen matkan jälkeen jatkoin tutkimuksiani kotona. Suomalaisetsadonkorjuupippalot? Oliko niitä. Voi pojat… Kotimaamme on täynnä elonkorjuujuhlia,aikaisimmat aloitetaan jo heinäkuussa. Pääkaupunkiseudullapyöriessä jäävät huomaamatta myös venetsialaiset, joita juhlitaan kokoin,ilotulituksin ja konsertein vaikka missä: Vaasassa, Raumalla, Kokkolassa, Oulussa, Porissa,Pietarsaaressa, Hämeenlinnassa. Jopa Kemissä. Niin, ja Kajaanissa. Nyt täytyy ottaa yhteyttäkustantajan kautta Timothyyn. Tervetuloa vaan.Kun aikani kaivelin internetin tiedostoja, taisin osua myös matkakirjailijan suomalaiseencarrie-juhlaan. Tarkoittikohan hän jo ammoin kadonnutta ja jouluksi muuntunutta kekriä? •Tapamme murskataravut käsin oli Timistäbrutaali. Hinnastapuhumattakaan.3/2010 etiketti 33

Huippuviinejä| Kenneth Nars | kuvat Per-Anders Jörgensen ja Consorzio Collio |rajaseudultaCollion sijainti noin sata kilometriäVenetsiasta koilliseen,Isonzo-joen laaksossa, on vaikuttanutalueen kehitykseenantiikista nykypäivään. Satavuotta sitten Collion alue kuului Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaan. Maailmansotienaikaan alue siirtyi useammankinkerran valtiolta toiselle. Tänä päivänä alueenmonikulttuurisuus näkyy ja kuuluumuun muassa slovenian kielen käytössävähemmistökielenä. Valtaosa Collion viinitekijöistäon slovenialaista sukua, ja suuriosa alueella käytetyistä rypäleistä on peräisinItävalta-Unkarin ajoilta. Itse asiassaColliossa on viljelty viiniä tuhansia vuosia.Nykypäivän viinituotanto sai alkunsakuitenkin vain parikymmentä vuotta sitten.1900-luvulla viinialue kävi läpi montamullistavaa jaksoa: Ensimmäisen maailmansodanjälkeen alue oli täysin autioitunutja vailla kasvillisuutta. Maailmansotienvälisenä aikana toiminta taas elpyi, mutta•Italian koillisosassa,aivan Slovenian rajantuntumassa, sijaitseeFriuli-Venezia Giulianalue. Pikkuisen Collionja Colli Orientalinvalkoviinit ovat Italianparhaimmistoa, vaikkaeivät olekaan kovintunnettuja maanulkopuolella.Viininviljely on luonnon taidetta.Josko Gravnerin kellarissaviini valmistetaan gruusialaisissasaviruukuissa, jotka on upotettusyvälle maahan.3/2010 etiketti 35

Collion keskeisiävalkoisia rypäleitäTocai FriulanoRibolla GiallaMalvasia IstrianaChardonnayPinot BiancoPinot Grigio jaSauvignon Blanc.Borgo del Tiglionomistaja NicolaManferrari kuuluuCollion uranuurtajiin,joka kahdessavuosikymmenessäon luonut ihmeitäviinintekijänä.toisen maailmansodan ankarat taisteluttyhjensivät alueen toistamiseen. Kestivuosia ennen kuin viinituotanto pääsiuudelleen käyntiin.Apteekkarin viiniUusi sukupolvi viinintekijöitä nykyaikaistentuotantomenetelmien kera astui estradille1970-luvulla. Yksi heistä oli NicolaManferrari, joka omistaa Borgo del Tiglionviinitilan Brazzanon kylässä. Manferrarisiirtyi 1980-luvulla apteekkarin ammatistaviinintekijäksi ja viljelee nyt 8,5 hehtaarintilaa, josta suurin osa on pengerrettyjyrkkään maastoon. Maaperä on pehmeääja hienorakeista merkelikiveä, joka antaaManferrarin viineille Collion alueelle tunnusomaisenmineraalisen aromin.”Toki viiniä voi viljellä hiekassakin,mutta silloin siihen on lisättävä kaikkiravintoaineet ja mineraalit, jotta rypäleetkasvaisivat ja viini saisi makua”, NicolaManferrari kärjistää.Manferrarin apteekkarin tausta näkyy:hohtavan puhdas kalusto on modernia javaikka hänen esikuvat ovat contadinot –Friulin vanhan ajan maanviljelijät – hänenmetodinsa ovat teknisesti hyvinkintarkkoja ja tieteellisiä. Viinin tuotantotapaon Friulissa vapaasti valittavissa, eivätkäperinteet velvoita viinintekijöitä tekemääntietyn tyylistä viiniä.”Minun sukupolveni viinintekijät tekevätviinejä kaikilla maailman menetelmillä.Siksi Collion pienellä alueella viinientyyleissä on valtava variaatio”, Nicola Manferrarikuvailee.Slovenian puolellaCollion alueen keskeisin kaupunki onjaettu rajakaupunki Gorizia, sloveniaksiGorice. Kylmän sodan aikana kaupunginraja oli tarkasti vartioitu, mutta Slovenianliityttyä EU:hun rajan ylitys tapahtuu läheshuomaamatta. Osa Collion viinitarhoistasijaitsee Slovenian puolella, ja yhteistyöviinintekijöiden välillä on tavallista.Vain muutama kilometri Collion rajastaSlovenian puolella toimii Dobrovonkylässä menestynyt viinintekijä Ales Kristancic.Tällä puolella rypälelajikkeet ovatsuunnilleen samat kuin Colliossa, muttatuotantomenetelmät ja maaperä toisenlaisia.Kristancic tunnetaan intohimoisena’terroiristina’, joka haluaa viineihinsä paljonmaaperän piirteitä, terroiria.”Viinintekijän on tunnettava maaperänsä,maastonsa ja tarhansa talvi- jakesätuulia. Kun köynnökset istutetaantarpeeksi harvaan, sadosta tulee vähänpienempi, mutta viinin mausta sitäkinintensiivisempi. Minun ei tarvitse lisätämitään viineihini, ne saavat kaiken tarvittavanviinitarhassa”, selittää Kristancic.Kristancicin kollegat Primoz Lavrencicja Marjan Simcic kuuluvat Slovenian parhaisiinviinintuottajiin. Kaikkien kolmensukujuuret ovat syvällä viinitarhoissa jatilat ovat olleet satoja vuosia saman perheenomistuksessa. Slovenian puolenviinit eivät ehkä aivan yllä Collion huippuviinientasolle, mutta ovat kuitenkinhinta-laatusuhteeltaan erinomaisia.36 etiketti 3/2010

Collion keskeisiäpunaisia rypäleitäMerlotCabernet Franc jaCabernet Sauvignon.Antiikin viiniäJos Borgo del Tiglion viinit edustavat Italianpuolella nykyaikaista viiniteknologiaaparhaimmillaan, sen vastapuoli löytyy Oslavianpienestä kylästä. Siellä Josko Gravneron liki 40-vuotisen uransa aikana käynytläpi kaikki perinteiset ja uudet tuotantomenetelmät.Muutama vuosi sitten hänpalasi viinintuotannon juurille.”Itse viinille on tehtävä mahdollisimmanvähän. Se pärjää omillaan maaperänja rypäleiden ansioista, kunhan luodut olosuhteetovat kunnossa”, Gravner tuumaa.Nykyään Gravner tekee viiniä valtavissamaahan upotetuissa saviastioissa. Puolentoistametrin korkuiset amforat suljetaanmarmorikansilla, ja rypäleet käyvät astioissakuorineen puoli vuotta. Sen jälkeenkuoret poistetaan, viiniä kypsytetään toisetpuoli vuotta ja sitten se siirretään suodattamattomanatammitynnyreihin.Gravner on erikoistunut valkoviineihin.Tulevaisuudessa hän aikoo siirtyä kokonaanyhden paikallisen rypäleen, RibollaGiallan, viljelyyn. Ribolla 2005 -viini onvielä nuori, mutta kauniin meripihkan värinen.Väri viittaa viinin hapettumiseen,mutta se on kuitenkin hedelmäisen hapokasja raikas. Vaikka viinissä ei ole jäännössokeria,siinä on makeahko jälkimaku.Gravnerin erikoinen päätös on osoittautunuttoimivaksi, vaikka monet epäilivätkinaluksi alkeellisia tuotantomenetelmiä.”Olen itse tullut siihen, että 5 000vuoden aikana viinituotannossa ihminenei ole oppinut kovin paljon uutta”, JoskoGravner miettii. •Kuvankaunis Friulinseutu tarjoaa aarteitamyös lautaselle.Collion ruokakulttuuriKuva PixmacFriuli-Venezia Giulian maakunnan ruokakulttuurikuvastaa alueen historiallisiavaiheita. Collion kukkuloiden viinitarhoistanäkyy Adrianmerelle asti ja pohjoisessanousevat lumen peittämät vuoret. Nämäolosuhteet takaavat alueelle tuoreen kalanja äyriäisten sekä sienten, riistan, marjojenja hedelmien saatavuuden. Lisäksialueella on pitkä ruokatuotannon perinne,joka juontaa juurensa roomalaiseen Aquileian kaupunkiin.Alueen juustot, kinkut, makkarat ja vihannekset ovat olleet kauan italialaistensuosiossa. Possusta tehdään kuuluisaa San Danielen ilmakuivattua kinkkuatai muset-makkaraa. Gradon laguunin kalasaaliista tehdään muunmuassa täyteläistä brovada-kalakeittoa. Viljavilla kukkuloillatuotetaan erinomaista neitsytoliiviöljyä ja pelloilla viljelläänpaikallista rosa di gorizia -punasikuria.Myös Itävalta-Unkari on jättänyt jälkensä alueen kulinaarisiinerikoisuuksiin, muun muassa Collion konditorioista voi ostaamonenlaisia itävaltalaistyylisiä struudeleita, jotka on valmistettuomenista, lehtitaikinasta ja unikonsiemenistä.3/2010 etiketti 37

|| Jorma Leppänen |Alkoholimonopoleilla vahvakannatusAlkoholimonopoleja on muuallakin kuin Pohjoismaissa,myös Yhdysvalloissa. Monopolit ympäri maailman ovatpitäneet hyvin pintansa, vaikka ne saavat aika ajoinosakseen kipakkaakin arvostelua.MMO NOYhteiskuntavastuu onalusta alkaen ollut alkoholimonopolientoimintaa ohjaava tekijä.kollaasi Tuulia Hyrske | kuvat iStock ja Pixmac○○○○○○○○○Alkoholijuomien saatavuutta rajoittamallaedistetään väestön hyvinvointia jaehkäistään liiallisesta alkoholinkäytöstäaiheutuvia sosiaalisia, terveydellisiä jataloudellisia ongelmia.38 etiketti 3/2010

Alkoholijuomien saatavuuttarajoitetaan monopolien avullamuuallakin kuin Pohjoismaissa.Alkoholimonopolejalöytyy esimerkiksi Kanadanmaakunnista ja vajaasta kahdestakymmenestäYhdysvaltain osavaltiosta. MaailmanTerveysjärjestön WHO:n mukaan alkoholimonopolejalöytyy myös 15 muusta maasta.”Monissa maissa on nähty, että alkoholijuomiensaatavuutta rajoittamalla edistetäänväestön hyvinvointia ja ehkäistään liiallisestaalkoholinkäytöstä aiheutuvia sosiaalisia,terveydellisiä ja taloudellisia ongelmia”,Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL)erikoistutkija Esa Österberg kertoo.Suomeen vuonna 1932 perustettu valtionalkoholimonopoli oli kaiken kattava.Se hallitsi niin valmistusta, tukku- javähittäiskauppaa, tuontia ja vientiä kuinanniskeluakin.”Myös Norjan ja Islannin alkoholimonopolitperustettiin kieltolain jälkeen,mutta Suomessa käyttöön otettu malli olikokonaisvaltaisin. Esimerkiksi Norjassaanniskelu ei kuulunut monopolin piiriin.Suomessa Alko omisti ravintolan pullotkinja saattoi järjestää tarkastuksen milloinhyvänsä.”Ruotsissa ei koskaan ollut kieltolakia. EnnenSystembolagetin perustamista maassatoimi kunnallisia anniskelumonopoleja, jotkaohjasivat saamansa voiton yhteiskunnanvähäosaisten auttamiseen.”Yhteiskuntavastuu on alusta alkaen ollutalkoholimonopolien toimintaa ohjaavatekijä. Ruotsissa vanhojen anniskelumonopolienvelvollisuus oli myös huolehtiaanniskelupaikkojen siisteydestä ja viihtyisyydestä,kulttuurista.”Anniskelumonopolien lisäksi Ruotsiinsyntyi paikallisia vähittäismyyntimonopoleja,jotka yhdistettiin 1950-luvulla Systembolagetiksi,mutta alkoholin valmistuksesta,tuonnista ja tukkumyynnistä vastasi pitkääntoinen valtion monopoli, Vin & Sprit. Färsaarillealkoholimonopoli perustettiin niinkinmyöhään kuin vuonna 1992.”Alkoholin tuotanto ja kauppa valtiollisenamonopolina on siis ollut olennainenosa pohjoismaista alkoholijärjestelmää.Euroopan yhdentymiseen liittyen alkoholijuomientuotanto-, tuonti-, vienti- jatukkumyyntimonopoleista on luovuttu.”Euroopan talousalueen ja Euroopanunionin perustana olevassa Rooman sopimuksessasuhtaudutaan kriittisesti kaupallisiinmonopoleihin.”ETA ja EU eivät kuitenkaan edellytäalkoholijuomien vähittäismyyntimonopolienlakkauttamista, vaan ainoastaan niidenmukauttamista ja sopeuttamista. Olennaistatässä on vaatimus täydellisen tasavertai-•Useissa Euroopan maissa alkoholipolitiikkaon kiristymässä. KunMaailman terveysjärjestö WHO luoalkoholistrategiaa, mallia otetaan muunmuassa Suomesta ja Ruotsista.POLIUseimmat maailmanalkoholimonopoleista onperustettu heti kieltolainjälkeen.3/2010 etiketti 39

Vastuullista toimintaasuuden ja läpinäkyvyyden soveltamisestaalkoholijuomien ostoissa, hinnoittelussa jakaupanpidossa tuotteiden alkuperämaastariippumatta.”Kontrollivaltioita ja lisenssivaltioitaAlkoholimonopoleihin turvautuminenalkoholipolitiikan keinona ei rajoitu vainPohjoismaihin (Tanskaa lukuun ottamatta).Sama käytäntö on voimassa myös useimmissaKanadan maakunnissa ja parissakymmenessäYhdysvaltojen osavaltiossa.”Kanadan alkoholimonopolit muistuttavathyvin paljon vanhoja pohjoismaisia monopoleja,paitsi että Kanadassa olutmonopolion panimojen omistuksessa. Kuluttajat eivätsaa olutta vähittäistavarakaupasta eivätkä viina-ja viinikaupasta, vaan joutuvat asioimaanoluen erikoismyymälässä.”Yhdysvalloissa kaikki alkoholimonopolitovat tukkumyyntimonopoleja, joista osallaei ole omia vähittäismyymälöitä. Olut eiValtion alkoholimonopolit on useimmiten perustettu kieltolain purkamisenyhteydessä. Näin tapahtui myös kahdeksassatoista Yhdysvaltain osavaltiossavuonna 1933 ja Islannissa vuonna 1922. Yhdysvaltain NABCA:n toimitusjohtajaJames Sgueo ja Islannin alkoholi- ja tupakkamonopoli ATVR:n toimitusjohtajaIvar Arndal katsovat, että monopoleja tarvitaan myös tulevaisuudessa.Mikä on alkoholimonopolin yhteiskuntavastuu?Arndal: Islannissa ATVR:n tehtävä on kansanterveyden edistäminen. Valtionalkoholipolitiikkaan kuuluu alkoholinkäyttöön liittyvien terveys- ja sosiaalistenhaittojen vähentäminen kulutusta rajoittamalla. Myös kilpailua ja yksityistä liiketoimintaarajoitetaan, jotta alkoholimyynti ei kasvaisi liikaa. ATVR:n myyntiäohjaavat sosiaaliset näkökohdat.Sgueo: Kaikissa Yhdysvaltain kontrollivaltioissa monopolien olennainen tehtäväon kansanterveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen.Minkä ikäisille alkoholinkäyttö maassanne sallitaan?Arndal: Islannissa yleinen ikäraja on 20 vuotta. Valvonta perustuu ostajan henkilöllisyystodistuksentarkistamiseen. Käytämme myös niin sanottuja valeasiakkaita,jotka tarkkailevat, kysytäänkö alkoholimyymälöissä henkilöpapereitaalle 25-vuotiailta asiakkailta. Lisäksi seuraamme, kuinka usein kukin myyjäasiakkaan iän papereista tarkistaa. Annamme myös koulutusta väärennettyjenhenkilöpapereiden tunnistamiseen."Myös Yhdysvalloissa alkoholimonopolitsyntyivät kieltolain jälkeen", kertooerikoistutkija Esa Österberg.kuva Juha Salminenkuulu monopoleille, ja sitä saa myös päivittäistavarakaupasta.”Yhdysvalloissa osavaltioita, joilla onmonopolijärjestelmä, kutsutaan kontrollivaltioiksi,kun muut ovat lisenssivaltioita.Toki alkoholin myyntiä ja käyttöä kontrolloidaanmyös lisenssivaltioissa. Käytännötvaihtelevat hyvin paljon. Mississippi kumosikieltolain vasta vuonna 1966.”Useat Yhdysvaltain kontrollivaltiot ovatluopuneet vähittäismyyntimonopoleistaan1960-luvulta alkaen.”Alkoholimonopolien tarkoitus Pohjois-Amerikassa on sama kuin Pohjoismaissa.Haittoja ehkäistään saatavuutta rajoittamalla.Vapaan kilpailun katsotaan johtavanrajuihin myynninedistämistoimiin ja eittämättäalkoholin kulutuksen lisääntymiseen.”Österberg toteaa, että alkoholimonopoliensuhtautuminen markkinointiin jamainontaan vaihtelee eri maissa.”Monissa Yhdysvaltain kontrollivaltioissavoi ostaa hyllytilaa alkoholiliikkeestä,ja liikkeiden sisällä tuotteiden mainostaminenon yleistä. Pohjoismaissa tällainentoiminta ei ole mahdollista.”Vastuullisuus on Pohjois-Amerikassakinmonopolitoiminnan ytimessä.”Ontariossa ja Pennsylvaniassa alkoho-Yhteiskuntavastuuon alusta alkaen ollutalkoholimonopolientoimintaa ohjaavatekijä.limonopolit tuottavat paljon valistusmateriaalia,myös televisioon. Monopolienon kannettava sosiaalinen vastuunsa, jaesimerkiksi ikärajoista kiinni pitäminenon niille elinehto. Monopoli menettäisioikeutensa olla olemassa, jos se myisi alkoholiaalaikäiselle.””Useimmissa monopolimaissa viiniämyydään vain 18 vuotta täyttäneille, muttaYhdysvalloissa ikäraja on yleisesti 21 vuotta.Liittovaltio nimittäin päätti aikanaan,että rahoitusta moottoriteihin saisivatainoastaan sellaiset osavaltiot, joilla alaikärajaalkoholinmyynnissä on 21 vuotta.”Monopolien tulevaisuus?Näyttäisi siltä, että alkoholimonopolien valtaolisi murenemassa. Toisaalta Euroopassayhä useampi maa ajaa tiukempaa alkoholipolitiikkaa.Jopa Tanska on kieltämässä40 etiketti 3/2010

Katso tarkempimatkaohjelmaSMT.FIja VARAA HETI!Sgueo: Yhdysvaltain kaikissa osavaltioissa kaikkien alkoholijuomienkohdalla ikäraja on 21 vuotta. Tämä on ehkätehokkain keino nuorison alkoholinkäytön ehkäisemiseksi.Alkoholimonopolien katsotaan koulutettujen myyjiensäansiosta kykenevän parhaiten hoitamaan valvonnan. Henkilöllisyystodistustentarkistaminen on tässä keskeistä.Miltä monopolijärjestelmän tulevaisuus näyttää?Arndal: Tulevaisuus näyttää hyvältä, koska kansalaisetymmärtävät yhä paremmin, miksi monopolia tarvitaan.Nuorison varjeleminen alkoholihaitoilta ja ylipäänsä yhteiskuntavastuuovat strategiamme perusta.Sgueo: Tällä hetkellä joissakin kontrollivaltioissa keskustellaanmonopolien yksityistämisestä. Tämä liittyy pitkältiharhaluuloon, jonka mukaan osavaltio saisi merkittävää taloudellistahyötyä yksityistämisestä. Hetkellisesti tätä kauttavoidaan julkista taloutta kohentaa, mutta pitkällä aikavälillämonopoleista kiinni pitäminen on kuitenkin osavaltioillekannattavampaa.NABCA – National Alcohol Beverage Control Association, www.nabca.orgATVR – Afengis- og tobaksverslun rikisins, www.vinbudin.isväkevien myynnin alle 18-vuotiailta.”On vaikea ennustaa, millainen monopolijärjestelmäntulevaisuus on. EsimerkiksiSuomi ja Ruotsi ovat jo pitkäänpyrkineet viemään malliaan maailmalle.Muistan vuosikymmenten takaa kokouksenSuomessa, jossa pohdittiin monopolienkäyttöönottoa laajemmin maailmassa.Kokoukseen osallistui ihmisiä muunmuassa Egyptistä ja Sri Lankasta.”Vientiponnistelut eivät ole menneethukkaan. Kun Maailman terveysjärjestöWHO luo alkoholistrategiaa, mallia otetaanesimerkiksi Suomesta ja Ruotsista.”Niin sanottu pohjoismainen malli, jossahyvä palvelu yhdistyy alkoholihaittojenehkäisyyn, herättää maailmalla kiinnostusta.Erityisen tärkeää on, että alkoholimonopolimmesaavat erinomaiset arvosanatmitattaessa asiakastyytyväisyyttä.”Tiukemman alkoholipolitiikan ajamistaei pelätä Yhdysvalloissakaan.”Yhdysvaltain kontrollivaltioiden yhdistysNABCA ei aiemmin halunnut korostaaalkoholihaittojen ehkäisyä, mutta senasenne on muuttunut viime vuosikymmeninä.Haitoista ja valvonnan tärkeydestäpuhuminen vahvistaa myös NABCA:nasemaa. Kysymys on lopulta kuluttajienhyvinvoinnista.” •VIININKORJUUTA ETELÄ-AFRIKASSA9.-19.3.2011Vietä unohtumaton sadonkorjuu Etelä-Afrikassa asiantuntevan oppaammeJannika von Wiellighin kanssa! Tällä upealla kiertomatkalla tutustummeEtelä-Afrikan eri viinialueisiin, käymme viinifestivaaleilla, kuulemmeviiniluentoja ja maistelemme viinejä. Osallistumme myös viininkorjuuseenja saamme vuoden kuluttua matkasta pullon itse poimittua viiniä.1. pv – Lento Helsingistä Istanbuliin, josta jatkolento Kapkaupunkiin.2. pv – Saapuminen Kapkaupunkiin. Kuljetus suomenkielisen paikallisoppaan johdollaStellenboschin viinialueelle. Lounas ja tutustuminen muutamaan viinitilaan. MajoitummeStellenboschissa lähellä Middelvlein viinitilaa. Päivän aikana illallinen.3. pv – Vierailemme Middelvlein viinitilalla. Osallistumme viininkorjuuseen sekämaistelemme viiniä. Poimimistamme rypäleistä saamme oman pullon vuoden kuluttua!Päivän aikana lounas ja illallinen.4. pv – Vierailemme suositulla Ommibergin Round the Rock-viinifestivaaleilla Paarlissa.Nautimme ja maistelemme paikallisia viinejä jazz-musiikin tahdissa. Festivaali tarjoaapaljon tapahtumia ja osallistumme mm. viinin valmistukseen eri tiloilla. Päivän aikanalounas ja illallinen.5. pv – Siirrymme Elgin Valleyn viinialueelle, jossa tutustumme alueen viinitiloihin.Majoitumme Erinvale –hotellissa Franschhoekissa. Päivän aikana lounas ja illallinen.6. pv – Tutustumme Elgin Valleyn viinialueeseen ja kuulemme mm. luentoja viineistä.Päivän aikana lounas ja illallinen.7. pv – Palaamme Kapkaupunkiin ja majoittuminen. Käymme Pöytävuorella (säävaraus),joka on kaupungin tunnetuin nähtävyys. Loppupäivä vapaata, jonka voi viettää esim. V&AWaterfrontin turisti- ja ostosalueella.8. pv – Lähdemme Hyväntoivonniemelle, jonne vie maisemiltaan yksi Etelä-Afrikansuosituimmista reiteistä. Cape Pointin huipulle voi nousta hammasratasjunalla(kustannus n. R4/4e). Matkaamme Bouldersiin katsomaan pingviinejä ja sieltämatkamme jatkuu Simonstownin satamakaupunkiin. Päivän aikana lounas.9. pv – Tutustumme aamupäivällä köyhempään Kap-alueeseen hökkelikylineenpaikallisen oppaan seurassa. Loppupäivä vapaata omatoimiseen kaupunkiintutustumiseen.10. pv – Kuljetus lentoasemalle. Lento Kapkaupungista Istanbuliin, jonne saavummeseuraavana aamuna. Jatkolento helsinkiin.Matkan hinta2990 e / hlö kahden hengen huoneessa3490 e / hlö yhden hengen huoneessaHintaan sisältyy • Turkish Airlinesin reittilennot Helsinki-Istanbul-Kapkaupunkiviranomaismaksuineen • 8 yön majoitus valitussa huonetyypissä • aamiainen päivittäin sekämatkaohjelman mukaiset ruokailut (ruokajuomana vesi) ja viininmaistajaiset • matkaohjelmanmukaiset kuljetukset ja retket • paikallisoppaan ja suomea puhuvan matkanjohtajanpalvelut kohteessa • palvelupalkkiot englanninkielisille oppaille ja kantajamaksut hotelleissaPaikkoja rajoitetusti. Hintoihin ei sisälly matkavakuutusta (suosittelemme kaikille). Yksinmatkustavan on varattava yhden hengen huone. Tarkemmat matkaohjelmat osoitteessawww.smt.fi. Palvelumaksu 15e/varaus.Vastuullinen matkanjärjestäjäSuomen MatkatoimistoVaraukset smt.fi tai sekäpalvelupisteemme ympäri maan.ILMOITUSMYYNTIPALVELU0600 97000ma-pe 9-18, la 10-16 (1,97 e/vastattu puhelu + pvm)

Tunturijärvi kimalteleepienessä tuulenvireessä.Kalastaja koettaa onneaan,ja luonto antaa ehkä koreintamahdollista antiaan– kutuasuisia rautuja.Kosken kuohuista

| Teksti ja kuvausjärjestelyt Virpi Kurjenlento | kuvat Inna Kazakova ja Timo Lindholm || juomasuositukset Virpi Raito, Alko |Syksyinen luontoantaa parastaan.Tulilla maistuvatkala, riista jaraikkaat marjat.Raikkaaseen syysilmaan sekoittuu savun häivähdys.Kalastajan eväspussista pilkistää paketti voitaja ruisleipää. Rasioihin on pakattu paloiteltu teeri,valmiiksi pilkottuja juureksia ja kotipihalta kerättyjävihanneksia.Repusta rautapata ja pari lautasta. Padassa on lintupaistinhyvä muhia. Kalastaja jatkaa matkaa laavulle läheisen kallionie-men tyveen. Kivet ovat vielä lämpimät. Kukahan lie viimeksikeitellyt tulilla? Mitähän hiilloksella on muhinut?Pian tuli roihuaa ja padassa ritisee rasva. Teeripalat saavatkultaisen pinnan. Sitten pataan naurista, porkkanaa jasipulia, tilkka punaviiniä ja katajanmarjoja. Kansi päälle,ja pata jää muhimaan hiljaiselle tulelle. Paahtuvien ruisleipientuoksu nousee kuumiltakiviltä. Koski kutsuu.Koskessa välähtää kalan kylki.Kalastaja on hetkessä keskellävirtaa. Ylempänä törmällä leviääsavukodan kattoaukosta vastakypsyneen loimulohen herkullinentuoksu. Alkupaloiksitarjotaan mädillä ja smetanallapäällystettyä rieskaa.Sitten nappaa.Perho painuu veden alle ja paksussa siimassatuntuu nykäys. Kalan pyrstö vilahtaa kuohunkeskeltä. Kala tempoo ja painuu syvemmälleja syöksyy taas pintaan. Kalastaja taiteileekalan haaviin ja huokaisee tyytyväisenä. Nyton nälkä.Muutama klapi hiillokselle. Pian on nuotiollahautumassa purjolla, perunalla ja sipulillatäytetty taimen mausteena voita ja tuorettatilliä. Kalastaja kiehauttaa odotellessa kahvitja laittaa marjapiiraat lämpenemään. Pian kypsyvänkalan aromit nousevat odottajan nenään.Rapealla ruisleivällä kiiltelee edellispäivänsaalis, keveästi graavattuataimenta. Kalastaja lisää pataankerman ja maistaa, ripaus suolaaja muhiminen jatkuu. Höyryäväpaketti aukeaa kylmästä kankeinsormin. Perunaviipaleet ovat kypsiä.Virta kiitää koskesta suvantoonja tyyntyy peiliksi erämaan puille.Kalastaja maistaa lintupataa ja kierähtääkyljelleen laavun lämpöön.Koski laulaa ja kesä vielä viipyileeajatuksissa.Marjaisat piiraatTeeripataMäti-smetanaleivätNuotion hiilloksella kypsyy harjus.•3/2010 etiketti 43

Kuulasmenul Mäti-smetanaleivätl Hiilloksella haudutettuharjusl Teeripatal Pienet marjaisatpiiraatMätismetanaleivät4 annosta200 g kirjolohenmätiä1 dl smetanaa½ dl majoneesiapieni valkosipulinkynsi1 sipulikoristeluunkirjolohenmätiä1.Sekoita kirjolohenmäti,smetana ja majoneesi. Jätäosa mädistä, noin 50 grammaa,koristeeksi.2. Leikkaa valkosipuli ja sipulipieneksi silpuksi ja yhdistäaineet.3. Levitä täyte kauraleivälle tai-rieskalle (ohje alla) jakoristele mädillä.Kaurarieska1 pellillinenNuotiollahaudutettuharjus2 annosta1–2 harjusta tai muutalohikalaa1 tl suolaa2 perunaa5 cm pätkä purjoa1 sipuli2 oksaa tilliä2 rkl voita1. Puhdista kalat ja maustane suolalla. Aseta molemmatkalat leivinpaperilla peitetyillefolioarkeille.2. Kuori ja viipaloi perunat japurjo, silppua sipuli.3. Avaa puhdistettujen kalojenvatsat ja asettele peruna-purjoviipaleet,sipulisilppu ja tillionteloon ja kalan kylkeen.4. Lisää mukaan nokare voita.5. Kääri kalat tiiviiksi paketeiksija kypsennä nuotion (tai grillin)hiilloksella 10–20 minuuttiakalan koosta riippuen.Teeripata3–4 annosta1 paloiteltu teeri3–4 rkl voita1–2 tl suolaa2 naurista2 (puna)sipulia2 porkkanaa(1 timjaminoksa)1 dl punaviiniä (taivariksenmarjamehua)6–8 katajanmarjaa2 dl kermaaPienetmarjaisatpiiraat12 kpl400–500 g kaupan valmistamurotaikinaatäyte1 dl kaurahiutaleita1 dl mantelilastuja3 rkl voita1 dl sokeria½ tl vaniljasokeria1 dl smetanaa2 kananmunaa1 dl karpaloita2–3 dl puolukoita1. Levitä taikina leivos- taipaperimuotteihin. Säästä osapiirakoiden kanneksi.2. Paahda kaurahiutaleet jamantelilastut voissa.3. Yhdistä paahdettu seossokerien, smetanan ja kananmunienkera täytteeksi. Lisäälopuksi marjat.4. Annostele täyte muotteihinja kauli loppu taikina piiraidenkansiksi. Tiivistä taikinahuolella.5. Paista piiraita 200-asteisessauunissa noin 20–25minuuttia. •Mäti-smetanaleipienja harjuksen kanssaraikas, hapokasja hedelmäinenAustralian tai Chilenriesling tuo raikkauttakokonaisuuteen peittämättäharjuksen makuvivahteita.Teeripadalle keskitäyteläinen,pehmeäja kypsynyt Saint-Emilionin punaviinion tasapainoinenvalinta.Olutmaailmastarohkea voi valitasavuoluen, jokatuo lisää metsäisiäelementtejä kokonaisuuteen.Marjaisiin piiraisiinmakeat muskattikuohuviinitovat oivavalinta.2 dl isoja kaurahiutaleita3 dl vehnäjauhoja1 tl suolaa2 tl leivinjauhetta7 dl vettä tai maitoa1 rkl hunajaa½ tl ruokaöljyä1. Sekoita kaurahiutaleet, vehnäjauhot,suola ja leivinjauhekeskenään ja lisää sitten neste,hunaja ja ruokaöljy. Sekoitatasaiseksi.2. Levitä taikina voidellulleuunipellille ja paista 200-asteisessauunissa 30 minuuttia.1. Ruskista teeripalat voissakullankeltaisiksi. Maustasuolalla.2. Kuori ja paloittele nauriit,sipulit ja porkkanat ja lisääkasvispalat (ja timjaminoksa)pataan teeren kumppaniksi.3. Kuumenna ainekset ja lisäämukaan punaviini (tai marjamehu)ja katajanmarjat. Annahautua miedolla tulella puolestatunnista tuntiin.Teeripataon kypsää, kun liha alkaa irrotaluista.4. Tarkista maku ja lisää kerma.Anna hautua vielä hetki.44 etiketti 3/2010

’’| Makumuisto | Sanna Kekäläinen | kuvat Sami Repo ja iStock | 3/2010 etiketti 45Suunnittelija ja muotoilija Paola Suhonenon yksi IvanaHelsingin perustajista. Hänopiskelee ja asuu tällä hetkellä Hollywoodissa,Los Angelesissa.Paola ei juurikaan kokkaa kotona. Omiensanojensa mukaan hän on pilalle hemmoteltulähialueella olevista gourmet deleistä,niistä on helppoa ostaa mukaan terveellistäja edullista ruokaa.Paola on kasvissyöjä. Hänen lempiraaka-aineensaon avokado, josta syntyyguacamole. Paolan versiossa on paljonsattumia, joten herkkua voi laittaaleivän päälle tai syödä sellaisenaankaiken kanssa.Molempia –suolaista jamakeaa!Paolanguacamole2 tomaattia2 kypsää avokadoan. 1 rkl sitruunamehua1–2 valkosipulinkynttämuutama jalapenon. 1 dl kermaviiliä½ tl suolaa½ tl rouhittua mustapippuria(tuoretta korianteria)1. Kalttaa tomaatit. Tee molempiin päihinristiviillot ja kasta ne kiehuvaan veteen,jolloin tomaatin kuori on helppo irrottaa.Poista siemenet ja kuutioi tomaatit.2. Halkaise avokadot ja poista kivet.Kuutioi hedelmäliha ja pirskota päällesitruunamehua tummumisen estämiseksi.3. Kuori ja hienonna valkosipulit.Kuutioi jalapenot halutessasi.Yhdistä kaikki aineet ja maustasuolalla, pippurilla ja halutessasituoreella korianterilla.Suolaista vai makeaa?Molempia, vuorotellen!Ensin jotain suolaista, kutenjuustoa ja päälle mussutansuklaata, lakuja ja jätskiä.Lempijuustosi?Kaikki! Rakastan juustoja,suuria suosikkejani ovatVSOP-goudat ja manchego.Lempijuomasi?Alkoholittomista juomista eniten pidänmangosmoothiesta. Muuten pidän newyorkilaisenpanimon brooklyn lager -oluesta.Viineistä suosikkini on samppanja.Olen brändiuskollinenkaikissa asioissa,ja juon vain tiettyämerkkiä.Mitä makuja tai raakaaineitakaipaatSuomesta?Rakastan juustonaksuja, joitaei saa Amerikasta. Kaipaanmyös korvapuustia ja suomalaistapullakulttuuria, tosinkaneli-rusinabagel auttaasiihen. Syön sitä sellaisenaantai maustamattomallatuorejuustolla höystettynä.Klassinen kaipauksenkohteenikotimaasta on myös ruisleipä.Sitä tilaan pahimpaantuskaani Brooklynissä olevastaNordic Bread -nettikaupasta.Entäpä Suomessa ollessasiPohjois-Amerikasta?Suomi on kasvissyöjän näkökulmastatakapajula, josta ei saakunnon vegeruokaa. Kaipaangourmet delejä. Niistä voi poimiamukaansa annoksen, jonka hintamääräytyy painon mukaan. Uusininnostukseni on papuchili, joka ontulinen ja täyttävä keitto. Olensuperkoukussa myös bageleihin.Onko syömisesi muuttunutasuessasi Pohjois-Amerikassa?Mielestäni makuaisti ei muutupaikan tai maan vaihtuessa. TosinAmerikassa on enemmän vaihtoehtoja.Mieleenpainuvin makumuistosi?Viimevuotinen kiitospäivällinenystävieni luona oli mahtava elämys. Heolivat järjestäneet perinteisen thanksgivingdinnerin ja tehneet minulle kasviskalkkunan.Toinen upea kokemus on viimekesältä. Olimme kuvaamassa elokuvaaTeksasissa, keskellä ei-mitään, oikeallaaavikolla. Grillasimme tähtikirkkaana yönäyli 40 asteen helteessä. Uuniperunat jacoleslaw eli amerikkalainen makeahkokaalisalaatti eivät ole koskaan missäänmaistuneet yhtä hyviltä.Miten rentoudut?En erottele työtä ja vapaa-aikaa, vaan kokoelämäntyylini on rento. Teen työasiat ystävienikanssa. •

| Rouhittua |Koonnut Eeva Puhakainen | Tekstit Sophia Laroma, Jukka Sopenperä, Sirkka Järvenpää, Outi Väisänen ja Eeva Puhakainen |Kuvat Juha Salminen, Isabelle Rosenbaum, Pixmac ja Alko |NOUSUSSA NYT1MakuvedetHyvää vaihtelua hanavedelle, ja vieläpä ilmankaloreita, saa erilaisista makuvesistä. Lisäämällävesikannuun viipaloituja sitrushedelmän viipaleitasaa juomaan virkistävää makua. Jäiset marjat ja hedelmäpalatmaustavat veden ja toimivat hauskoina jääpalojenkorvikkeina.2LuonnonkoristeetSaat näyttäviä pöytäkoristeita luonnosta, kunkuivatat keräämäsiheinät, kävyt ja oksat.Viimeistele ruiskuttamallapintaan väriglitteriä, näinsaat ne kauniisti kimmeltämään.3Maustetut etikatSujauta etikkapulloonrakuunan-, tillin-,mintun- tai rosmariininoksaja saat helponmaustelisän marinadille taisalaatti- ja dippikastikkeille.Suoraan pulloon voit kerätävadelmia ja täyttää pullonomenaviinietikalla. Sulje pulloja anna vadelmien värjätäetikka kauniin punaiseksi.Herkulliset kalaretketIntohimoinen kalamiesja kulinaristi Martti Lohi ontehnyt kalaretkiä Karibianvesiltä Kanadan maisemiinja Ahvenanmaalta Tokionyöhön. Nyt Lohi on koonnutherkullisimmat kalaruokareseptinsäsekä ikimuistoisimmat kertomuksensa jamatkakuvansa yksien kansien väliin. Annokset ontäydennetty ateriakokonaisuuksiksi alkuruokineenja viinisuosituksineen.Martti Lohi: Herkulliset kalaretket – TenoltaKaribian korallisaarille. 224 s.Gummerus.Suklaista vadelmahilloa, olkaa hyvä!Mummon mansikkahillo maistuu taivaalliselta,mutta hilloreseptistä voi löytyä myös chiliä, inkivääriätai suklaata. Myös erilaiset aromirikkaatalkoholit sopivat erinomaisesti hilloherkkuihin.Erilaisia marja- ja hedelmäsäilykeohjeita on tässäkirjassa peräti sata.Tee itse herkullisethillot, hyytelöt jamarmeladit, 160 s.Minerva Kustannus.Suomentanut MaritaVihervuori.Tuoreen leivän tuoksuHiivaleivän perusraaka-aineet ovat neste,jauhot, suola ja hiiva. Ota huomioonleipoessasi leipää, että tarkkaa jauhojenmäärää on reseptissä vaikeaa antaa.Jauhoja kannattaa siis lisätä vähän (dl)kerrallaan ja ylittää reseptissä mainittumäärä, jos taikina jää liian löysäksi.Makua ja rakennetta saat lisäämällähiutaleita, leseitä, ryynejä ja rouheita.Mausteeksi voi lisätä myös kasvisraasteita,yrttejä, kuivattuja hedelmiä jajuustoja.Ruokaleipien paistolämpötilaon +220–250 °C ja paistoaika20–30 minuuttia. Saat rapean pinnanleipään, kunl lämmität uunin ensin paistolämpöäkuumemmaksi ja alennat lämmönoikeaksi vasta, kun laitat leivät uuniin.l suihkutat vettä uuniin paistamisenaikana, tail laitat uuniin vesiastian.Mikäli haluat kuoren pysyvänrapeana, älä peitä leipiä paistamisenjälkeen. Jos taas haluat leivän sisälläolevan kosteuden pehmentävänkuoren, peitä lämmin leipäpuhtaalla liinalla. Tuoreenleivän paras lisä on aito voi.

MaailmanviinialapainottuuuudelleenEuroopan viljelyalan arvioitiinsupistuneen vuonna 2009 peräti73 000 hehtaaria. Samaan aikaanuusi maailma istutti arviolta25 000 hehtaaria uutta tarhaa. Euroopassa suurintarha-alan pudotus oli Espanjassa, missä vähennystätuli 45 000 hehtaaria, mutta siitä suurin osa on vähäntuottavaa Keski-Espanjan tarhaa. Italian ja Ranskanvähennykset olivat noin 11 000 hehtaaria molemmilla.EU:n tarve vähentää viljelyalaa on seuraus yhä alenevastakulutuksesta Euroopassa ja uuden maailmanvahvasta kilpailuasemasta. Uuden maailman lisäyksestäiso osa on Australian metsäpaloissa tuhoutuneidenviinitarhojen uudelleenistutuksia, mutta silti uudenmaailman suhteellinen osuus maailman viinitarhoistakasvaa koko ajan.Ohra, pohjolan riisiOhra on maailman vanhimpia viljelykasveja.Ohra kasvaa hyvin koko Suomessa. Korvaamallariisin tai pastan ohralla saa ruokavalioon monipuolisuutta,ja ohrassa on enemmän kuitua jarautaa kuin vaikkapa riisissä. Kotimainen ohraon myös ekologisempi vaihtoehto, perinteikästälähiruokaa.Esikypsytetyt kokonaiset ohrasuurimot kiehuvat35 minuuttia. Jos on kiire, voi valita rikotutsuurimot. Ne kypsyvät keittäen puolessa tunnissa.Olut ruoanlaitossaOlut sopii hyvin ruoanlaittoon. Hyvänyrkkisääntö on: Mitä vahvempi olut,sitä enemmän se tuo ruokaan makua.Kokeile siis ensin pienemmällä määrällä.l Humala antaa ruoalle katkeruutta.l Hiiva tuo ruokaan kirpeyttä, hedelmäisyyttäja happamuutta.l Maltaat antavat ruoalle makeutta ja väriä.l Hiilidioksidi kuohkeuttaa taikinan.Lager- ja ale-oluiden maltaisuus antaa ruoallemakeutta, joka sopii hyvin yhteen esimerkiksisienten tai sipulin kanssa. Ne tuovat ruokaan myöshedelmäisyyttä, joka sopii erityisesti grillikastikkeisiinja kalojen hauduttamiseen.Vehnäolut antaa ruokaan happamuutta jatuoreutta kun tummat oluet tuovat ruokaantukevuutta ja karamellimaisuutta. Niitä käyttämälläruokaan saa myös hienostuneen paahteisuudenaromin. Käytä olutta marinadeihin, kastikkeisiin jamausteena syksyn pataruokiin. Olutta ei kuitenkaankannata kovasti keittää kasaan, sillä humalan katkerotsaattavat tiivistyä maussa liikaa.SamppanjalasinvallankumousRosee-samppanjakuohuu villinä,kun MaximilianRiedel pyörittääsitä valtavassaPinot Noir -lasissa.Viinilasisuunnittelun uranuurtajayrityksenuusin vaikuttaja nuuhkaiseesyvälle lasiin tyytyväisenä.”80 prosenttia viinin aromista aistitaantuoksun kautta. Makuaistimmeon sen sijaan hyvin yksinkertainen.Perinteinen hoikka kuohuviinilasi onhistoriaa, sillä pienessä lasissa aromiei pääse oikeuksiinsa. Sen valintaperustuu vain tottumukseen ja lasinjuhlallisuuteen. Laakea samppanjalasion sitäkin suurempi erehdys.Samppanjan aromi karkaa lasista jasuuhun päätyy vain vaahtoa, johonviinin maku hukkuu.”Kermainen stout-kastike lihalle2 dl stout-olutta2 valkosipulinkynttä murskattuna3–4 timjaminoksaamurskattuja pippureita50 g sinihomejuustoa1 ½ dl kuohukermaa1 tl ruokosokeria”Samppanjalasitulee valitarypäleenmukaan,kuten kaikillemuillekin viineille.Monetsamppanjatovat Pinot Noir -pohjaisia, jotensuurimaljainen lasi sopii niille ehdottomastiparhaiten. Yksinkertaisestisamppanja vain tuoksuu ja maistuuparemmalle.”Vaikka sanavalmiin nuorenmiehennäkemykset saattavat hämmentääjotakuta viininharrastajaa, RiedelinYhdysvaltain markkinoiden toimitusjohtajatietää mistä puhuu.”Myös suurin osa samppanjanvalmistajista on unohtanutflute-mallisen lasin ja arvioi viininominaisuuksia nykyään suurestavalkoviinilasista”, Maximilian Riedelvakuuttaa.1. Kaada stout kattilaan ja lisää joukkoon valkosipuli,timjaminoksat ja murskatut pippurit. Keitä kastikettakokoon kunnes jäljellä on noin puolet.2. Lisää juusto, kerma ja sokeri. Sekoita tasaiseksi jakeitä sopivan paksuiseksi. Siivilöi kastike ennen tarjoamistaesimerkiksi grillatun lihan tai pihvien kera.•3/2010 etiketti 47

| Rouhittua |ALKO PALVELEEKätevät lahjakortitHelppokäyttöiset sähköisetlahjakortit saapuivat myymälöihimmekesän alussa. Luottokortinkokoisen lahjakortin voitladata haluamallasi rahamäärällä,ja kortilla voi maksaa kokoostoksen tai vain osan siitä.Saman kortin voi ladata myösuudelleen, ja se on voimassavuoden viimeisimmästä latauksesta.Kortti on myynnissä jase käy maksuvälineenä kaikissaAlkon myymälöissä.Upeat Orrefors Difference -lasit Alkon lippulaivamyymälästäSuupuhalletun Orrefors Difference -kristallilasisarjan on suunnitellut ErikaLagerbielke yhteistyössä viiniasiantuntijan kanssa. Difference-lasikonsepti onyksinkertainen ja oikean lasin löytäminen helppoa, sillä punaviinilasimallejaon kaksi, joko nuorille (Primeur) tai kypsille (Mature) punaviineille. Valkoviinilasimalliton suunniteltu hedelmäisille ja monivivahteisille (Fruit) tairaikkaan hapokkaille (Crisp) valkoviineille.Alkon valikoimassa on lisäksi kuohuviinilasi, kolme olutlasia (Ale, Pils, Porter)sekä kypsytetyille tisleille suunniteltu lasi. Nämä upeat lasit korostavat juomanparhaita ominaisuuksia sekä kruunaavat kauniin kattauksen.Helsingin Arkadian myymälän henkilökunta auttaa mielellään lasivalinnassa.Kaikki Alkot Tässä.fi-kartallaUusi Tässä.fi-karttapalvelu auttaa löytämäänpaikalliset kaupat ja palvelut.Tässä.fi:ssä on myös tarjouksia,tapahtumia ja nähtävyyksiä. KaikkiSuomen Alkotkin ovat mukana yhteystietoineenja aukioloaikoineen,ja tiedot ovat ajan tasalla!Tässä.fi-palvelu toimii myösälypuhelimissa osoitteessa tassa.fi.Vielä helpompaa palvelua saat, kun lataat puhelimeesi Tässä.fi-sovelluksen. Käyttäjän luvalla sovellus hyödyntää puhelimensijaintitietoa ja auttaa löytämään lähimmät Alkot.m.alko.fi – Alko taskussasi lokakuussaVoit kätevästi, vaikka matkalla, tehdä tuotehakuja kännykälläsi.Kännykälläsi näet myös, missä myymälässä tuotetta onsaatavissa ja kuinka paljon. Mukana on myös myymälöidenyhteystiedot. Mobiiliversio m.alko.fi Alkon verkkosivuistailmestyy lokakuussa.Syksyisiä näyttelyitä LippulaivamyymälässäAlkon Arkadian lippulaivamyymälän näyttelyvitriineissä on jälleenesillä ruoka- ja juomamaailmaan liittyviä aiheita. Syyskuussavitriineissä on Hotelli- ja ravintolamuseon Alko-aiheiseen museoesineistöönliittyvä pienoisnäyttely. Lokakuussa teemana onmetsästys ja riistaviinit. Marraskuussa vitriineihin rakennetaanitämaiseen ruokakulttuuriin liittyvä näyttely.Myymälän vitriineissä on aina esillä jokin ajankohtainen taimuutoin mielenkiintoinen pienoisnäyttely.Maltaiseen maisteluunTasapainoiset Riedel Ouverture-sarjan olutlasit ovat saatavillaAlkon myymälöistä. Muotokieleltäänlasit sopivat erinomaisesti ruokapöytäänyhdessä muiden Riedel-lasienkanssa. Tyylikkäät lasit ovat oivallinenlahja oluenystävälle ja nautinnollinenhankinta omaan kotiin. Lasienvetoisuus on 50 cl ja ne sopivat useilleeri oluille.Riedel Ouverture Beer 2 kpl (833146).29,30 euroa/2 lasin pakkaus.48 etiketti 3/2010

| Loppusointu ||Outi Väisänen | | kuvat Tuomas nimi | Kolehmainen | juomasuositus Virpi Raito, Alko |Taivaalliset uuniomenatTarjoa muscavado-kastikkeen jauuniomenan kanssa suloisenmakeaa tokajia. Esmerkiksi 3 tai5 puttonoksen tokaji käy loistavastipariksi tälle klassikkojälkiruoalle.6 annosta6 pientä omenaa2 dl kaurahiutaleita1 ½ tl kanelia2 rkl (muscavado)ruokosokeria30 g voitaLisäksi½ l vaniljajäätelöä1. Valmista ensimmäisenä karamellikastike.2. Leikkaa omenoista hatut pois. Koverrakodat niin, että pohjat jäävät umpinaisiksi.3. Nypi kaurahiutaleet, kaneli, sokeri ja voisormin tasaiseksi massaksi. Täytä omenatkauramurumassalla.4. Kypsennä omenoita 250-asteisen uuninkeskitasossa noin 15 minuuttia, kunnes neovat pehmenneet. Tarjoa jäätelön ja karamellikastikkeenkanssa.Muscavado-karamellikastike3 dl2 dl kuohukermaa1 ¼ dl (muscavado)ruokosokeria100 g voita(1 ½ rkl viskiä)1. Kiehauta ensin kerma. Sulata toisessakattilassa sokeria keskilämmöllä, jatkakuumentamista 1–2 minuuttia paahteisenmaun voimistamiseksi. Sekoita sittenkerma ohuena nauhana joukkoon.2. Kuumenna koko ajan sekoittaen, kunneskaramelli on tasaista. Lisää lopuksi kuutioituvoi (ja halutessasi tilkka viskiä).3. Anna kastikkeen jäähtyä omenoidenvalmistamisen ajan.Vinkki: Voit valmistaa karamellikastikkeenvaikka edellisenä päivänä. Säilytä sitä jääkaapissaja lämmitä ennen tarjoilua. •Lasi Alko, muu kuvausrekvisiitta Stockmann3/2010 etiketti 49

LOPPUSYKSYN KURSSIT JA MAISTELUTILAISUUDETSamppanjapruuviMitä ovat non vintage, blanc de blancs, blanc de noir, vintage ja rosee?Millaisia ne ovat tyyliltään, ja miten ne eroavat toisistaan? Tervetuloaodotettuun maistelutilaisuuteen, jossa voit omilla aisteillasi kokea,miksi samppanja on kuohuviinien kuningas. Illan aikana uppoudutaansamppanjoiden kiehtovaan ja monivivahteiseen maailmaan sekätutustutaan myös luksussamppanjaan. Tilaisuus kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta 17 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 32–50 €.Nauti hyvän tiedonmaljastaAlkon Etikettiklubin loppusyksyn kurssitarjonnassaon runsaasti kiintoisia tilaisuuksia, joissa pääset nauttimaanviinillistä tietoa ja kokemaan uusia makuelämyksiä.Kursseille voivat osallistua kaikki Etikettiklubinjäsenet seuralaisineen. Jos et ole vielä klubilainen,tervetuloa mukaan. Liittymisohjeet näet tämänaukeaman oikeasta alalaidasta.Syksyn tarjonnasta on syytä panna merkille etenkinsamppanjapruuvi, jossa pääset itse maistamalla kokemaan,miksi samppanja on kuohuviinien kuningas.Syksyn kurssisadosta kannattaa poimia myös jälkiruokaviineihinja niiden käyttöön perehdyttävä tilaisuus.Harkittu makea herkku sekä sen seuraan tilkka klassistajälkiruokaviiniä ovat makuelämys, joka mielestänion omiaan kruunaamaan kirpeän syyspäivän illallisen.Vaikka tarjonnassa ei tällä kierroksella ole maltaisiakursseja, oluiden ystäviä ei suinkaan ole unohdettu.Etikettiklubin seuraava 20-sivuinen opas näet perehtyyoluisiin ja eritoten oluiden käyttöön aterian yhteydessä.Olutopas postitetaan kaikille klubilaisille, kunhansyksy vielä vähän tummuu.Aura Hedengren,klubimestariJälkiruokaviinitJoulunajan viinitViini tutuksiMakea kurssi tutustuttaa jälkiruokaviinien eri tyyppeihin ja niidenaromimaailmoihin sekä jälkiruokaviinin valintaperusteisiin. Illan aikanapääset maistamaan sekä klassisia mietoja jälkiruokaviinejä että perinteisiäväkeviä viinejä, kuten portviiniä ja madeiraa. Jälkiruokaviinienkäyttöön perehdytään myös maistelemalla niitä pienten, eri jälkiruokiaedustavien makupalojen kanssa. Kurssi kestää noin 2,5 tuntia.Luennon jäsenhinta 30 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 12–25 €.Onko joulun viini aina punainen? Millainen juoma kruunaa juhlapöydän?Mikä viini on omiaan pukinkonttiin? Ajankohtaisessa tilai suudessamaistellaan monipuolisesti sesonki- ja uutuusviinejä, vilkkaastikeskustellen ja kysellen. Tilaisuus alkaa asiantuntevalla esittelyllä,ja se kestää 1,5–2 tuntia.Tilaisuuden jäsenhinta 17 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 11–21 €.Erinomainen peruskurssi harrastuksensa alkutaipaleella olevilleviininystäville. Saat perustiedot viineistä ja opit, miten viinejä kannattaamaistella, jotta niiden aromimaailma avautuisi mahdollisimmanantoisasti. Pääset löytämään eroja ja oppimaan omien aistiesi kautta.Kurssi ei vaadi aiempaa viinitietämystä tai maistelukokemusta.Kurssi kestää 1,5–2 tuntia.Luennon jäsenhinta 17 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 6–13 €.Viinin ja ruoan liittoKurssilla opit, miten viinejä ja ruokia kannattaa yhdistellä, jotta nemuodostaisivat sopuisan liiton sekä pohditaan viiniä ateriakokonaisuudenosana. Maistelet viinejä sekä sellaisenaan että yhdessäerilaisia ruokia edustavien maistelupalojen kanssa. Kurssilla paneudutaanmonipuolisesti maailman eri keittiöihin, klassisten eurooppalaistenmakujen lisäksi esimerkiksi etnisiin sävyihin. Kurssi kestää3–3,5 tuntia.Luennon jäsenhinta 35 € + osuus yhteishankintana hankittavistaviineistä 11–21 €.

Kurssit ja maistelutilaisuudet – Loppusyksy 2010Paikkakunnat ja ajankohdat (viim. ilm. päivä suluissa)HELSINKIAlkon koulutustila, Salomonkatu 1, 2. krs (ovikello)Viini tutuksi ti 19.10. klo 17.00 (to 7.10.)ke 10.11. klo 17.00 (to 28.10.)Viinin ja ruoan liitto ke 20.10. klo 17.00 (to 7.10.)ke 3.11. klo 17.00 (to 21.10.)to 11.11. klo 17.00 (to 28.10.)ke 17.11. klo 17.00 (to 4.11.)Jälkiruokaviinit ti 2.11. klo 17.00 (to 21.10.)ti 16.11. klo 17.00 (to 4.11.)Samppanjapruuvi ke 1.12. klo 17.00 (to 18.11.)to 2.12. klo 17.00 (to 18.11.)Joulunajan viinit to 9.12. klo 17.00 (ke 24.11.)ke 15.12. klo 17.00 (ke 1.12.)to 16.12. klo 17.00 (ke 1.12.)JYVÄSKYLÄ Alko keskusta, Kauppakatu 24Samppanjapruuvi to 21.10. klo 18.00 (to 7.10.)Jälkiruokaviinit to 25.11. klo 18.00 (to 11.11.)KUOPIOTechnopolis Kuopio, Microkatu 1, M-osaSamppanjapruuvi to 25.11. klo 18.00 (to 11.11.)Joulunajan viinit to 9.12. klo 18.00 (ke 24.11.)LAHTI Alkon koulutustila, Kauppakatu 18Samppanjapruuvi to 18.11. klo 18.00 (to 4.11.)Joulunajan viinit to 2.12. klo 18.00 (to 18.11.)OULU Alkon aluetoimisto, Kirkkokatu 14Samppanjapruuvi ti 9.11. klo 18.00 (to 28.10.)Joulunajan viinit ke 1.12. klo 18.00 (to 18.11.)ROVANIEMIAlkon aluetoimisto, Hallituskatu 20 A, 2. krsJälkiruokaviinit ke 10.11. klo 18.00 (to 28.10.)Joulunajan viinit ke 8.12. klo 18.00 (ke 24.11.)SEINÄJOKI Itämäentalo, Itämäentie 3Jälkiruokaviinit to 18.11. klo 18.00 (to 4.11.)Joulunajan viinit ke 8.12. klo 18.00 (ke 24.11.)TAMPEREAlkon aluetoimisto, Aleksanterinkatu 22 b, 3. krsSamppanjapruuvi ma 1.11. klo 18.00 (ke 20.10.)Joulunajan viinit ke 1.12. klo 18.00 (to 18.11.)TURKUAlkon aluetoimisto, Kristiinankatu 8, 2. krsJälkiruokaviinit ti 19.10. klo 18.00 (to 7.10.)Samppanjapruuvi to 11.11. klo 18.00 (to 28.10.)Joulunajan viinit to 2.12. klo 18.00 (to 18.11.)ti 14.12. klo 18.00 (ke 1.12.)VAASAAlkon aluetoimisto, Kauppapuistikko 9–11, 2. krsJälkiruokaviinit ti 2.11. klo 18.00 (to 21.10.)Samppanjapruuvi ti 23.11. klo 18.00 (to 11.11.)Joulunajan viinit ke 1.12. klo 18.00 (to 18.11.)ILMOITTAUTUMINENHelsingin kursseille voit ilmoittautua keskiviikosta 22.9.2010alkaen. Muiden kurssien ilmoittautumiset alkavat keskiviikkona29.9.2010. Ilmoittautumispuhelinnumero on 020 711 5500(ark. 9–16).Huom! Ilmoittautumisesi on sitova, sillä kaikkien kurssilaistenosuus viinien yhteishinnasta määräytyy myös sinun mukanaolosiperusteella. Jos et pääsekään kurssille, voit pyytää vaikkaystäväsi tilallesi.Kurssia ei järjestetä, jos kurssille ilmoittautuneita on alle 10.Tällöin kurssilaisille ilmoitetaan henkilökohtaisesti ja kurssia eilaskuteta.HINNAT JA LASKUTUSKurssilaskun loppusumma koostuu kahdesta osasta:luennosta sekä kurssilaisen osuudesta juomien yhteisostoon.• Kurssien luentohinta sisältää luennon sekä kurssimateriaalin.• Maisteltavat juomat hankitaan Etikettiklubin avulla kurssilaistenyhteisostona. Ne laskutetaan Alkon vähittäismyyntihinnanmukaan, ja kustannus jaetaan sellaisenaan osallistujienkesken. Yhden kurssilaisen osuus kustannuksista riippuu siisosallistujamäärästä.• Osallistujamäärän kasvaessa yhden kurssilaisen osuuskustannuksista pienenee.• Kurssin korkein mahdollinen hinta on luennon hinta +yhteishankintana ostettavien juomien hintahaarukan korkeinhinta.• Kurssit (sekä luennon hinta että juomat) laskutetaan viimeisenilmoittautumispäivän jälkeen.LIITY ETIKETTIKLUBIINHuomaa, että kursseille voivat osallistua vain Alkon Etikettiklubinjäsenet seuralaisineen. Jos et ole vielä jäsen, liity pikimmitenja tule nauttimaan viinillisestä tiedosta.Etikettiklubin jäsenenä saat• Etiketin, neljästi vuodessa ilmestyvän ruoka- jajuomalehden suoraan kotiisi• osallistua Etikettiklubin monipuolisilleolut- ja viinikursseille• useamman kerran vuodessa kiehtovan,20-sivuisen juomaoppaan• kuukausittaisen sähköisen jäsenkirjeen,joka sisältää viinillistä tietoa, ajankohtaistaasiaa sekä ennakkotietoa uusista javarattavista tuotteista• pääsyn jäsensivuillemme, joilla voit perehtyä kuukaudenjuomatyyppiin ja muuhun säännöllisesti ilmestyvään uuteensisältöön• viinillisiä etujaETIKETTIKLUBIN PIENI V INIOPASTOSCANAN VIINITVuosijäsenyys maksaa vain 19 €, ja liittyminen käy kätevästi• netissä, www.alko.fi/etikettiklubi• puhelimitse, 020 711 715 (ark. 9–16)ILMOITUS

seuraavassa numerossa...l Etelä-Afrikan pinotagetl Kuohujuoman aikal Jouluiset talvioluetl Makea päätös aterialleEtiketti4/2010ilmestyy25.11.etiketti